Nähtävyyksiä

1672
org_juoksuhauta9.jpg
org_juoksuhauta9.jpg

A

Aarnikanmäen juoksuhaudat ovat osa Helsingin ympärille ensimmäisen maailmansodan yhteydessä rakennettua linnoitusvyöhykettä. 

Aarnikanmäellä on satoja metrejä pitkiä juoksuhautoja, joista on betonivahvistettuja. Juoksuhaudat yhdistävät mäen päällä olevat miehistöasemat mäen rinteessä oleviin ampuma-asemiin. Kuva: Aune Greggas.

 

 

 

org_aarnivalkea.jpg

 

Aarnikanmäen viimeinen vanhaomakotitalo, Säilän talo, purettiin vuonna 2003. Sen paikalla on Ritva Harlen ympäristö- ja yhteisötaideteos Aarnivalkea. Lue lisää Aarnivalkeasta >

 

B

Helsingin Uuden Yhteiskoulun läheisen rinteen yläosassa on mahtavat tsaarinaikaiset perustukset, 20 jättimäistä betoniporsasta. Paikalle ei koskaan rakennettu mitään. On puhuttu sairaalasta ja talleista.  org_1196766455_Tsaarintallitkuva2.jpg

Kuva: Mikko Tainio.

 

 

 

 

Rapakiventien hiidenkirnut, Aarnipata ja Rauninmalja, löytyivät vuosina 1993 ja 1994 tietöiden yhteydessä. Ne ovat Suomen vanhimmat, ja kirnuista suurempi on yksi suurimmista maastamme löydetyistä. Lue lisää >

 

 

 

 

K

Kiillepuisto on Pihlajamäen retropuisto. Pihlajamäen länsiosassa Saton alueella sijaitseva Kiillepuisto kunnostettin 1960-luvun henkeen vuosina 2005–2006. Lue lisää Kiillepuistosta >

 

 

 

O

org_1197801596_ostari02.jpgPihlajamäen vanha ostoskeskus on Kaija ja Heikki Siren käsialaa vuodelta 1963. Se on korkeatasoinen esimerkki 1960-luvun ostoskeskusarkkitehtuurista. Rakennus on perusmuodoltaan kuin lasilyhty: ohut ja tyylikkäästi detaljoitu teräsrunko, joka on lähes lattiasta kattoon lasia.

Rakennuksen ulkonäköä on sittemmin muutettu useaan kertaan, eikä se enää vastaa alkuperäistä. Nyt tavoitteena on sen entisöinti. Ostoskeskuksen myöhemmin rakennettu, arkkitehti Eino Tuompon vuonna 1970 suunnittelema osa (Meripihkatie 1) ei kuulu Pihlajamäen suojelukaava-alueeseen.

Kuvassa oikealla vanha, vasemmalla uusi puoli, takana Saton tornitalot. Kuva: Riitta Sivonen.

P

org_1196766340_Porraskalliot.jpg

Porraskallioiden alkuperäinen nimi oli Stallberget lähellä olleiden tsaarin hevostallien mukaan. Porraskallioiksi niitä alettiin kutsua, kun niistä oli hakattu katukiviä ja ne alkoivat muistuttaa portaita. Porraskallioista on 1930-luvulla hakattu työttömyystöinä Helsingin kaupungille katukiviä (nupukiviä) ja jopa Tallinnan sotilasakatemian portaat.

org_Geo_retki2006_1_SL.JPG

 

 

Kuva oik: Mikko Tainio.

Geologiaretkeläisiä Porraskallioilla 12.6.2006. Taustalla Saton tornitalot. Kuva: Sampsa Lommi.

 

S

 

org_1194470036_sorsalampi2.jpgVuolukivenpuiston Sorsalampea kutsuttiin ennen sen puhdistamista nimellä Mustasuo. Kun Pihlajamäkeä (silloista Aarnikkaa) linnoitettiin, se oli hevosten juottopaikka.

org_1197322165_Sorsalampi.jpg

 

 

 

 

 

Kaunis sorsalampi lepää korkealla kallioiden välissä Vuolukivenpuistossa. Yläkuva: Päivi Seikkula, kuva vas: Mikko Tainio.

 

 

 

Monilta pihoilta ja mm. leikkipuisto Maasälvän alueelta löytyy Viipurin alueen rapakivestä muodostuneita suuria siirtolohkareita. Ne tunnistaa pyörökuvioinnista.