Vesa Koskelan haastateltavana on Pihlajamäen, Pihlajiston ja Viikinmäen arkkitehti Taru Tyynilä, joka aloitti työssään 1990-luvun alussa.

Olet ollut Pihlajamäen alueen arkkitehti jo yli 15 vuotta. Miten työsi Pihlajamäessä alkoi?

– Muistan hyvin, kuinka ihan alussa valmistelin ostoskeskusyrittäjien ja asukkaiden kanssa asemakaavan muutosta Pihlajamäen ydinkeskustaan. Tavoitteena oli luoda tori, jonka ympärillä on sekä julkisia että kaupallisia palveluita: nuorisotalo, sosiaali- ja terveysasema, ostoskeskus ja postin talo. Nuorisotalolle ja sosiaali- ja terveysasemalle laadittiin erilliset kaavat. Torialue on ostoskeskuksen asemakaavassa, jossa ostoskeskus sai lisärakennusoikeutta.

Miksi tori ei ole toteutunut, vaikka kaava on jo olemassa?

– Sille ei saatu rahoitusta, vaikka yritettiin. Nyt Lähiöprojektin avulla rahoitus on löytynyt ja se on saatu Lähiörahastosta vuoden 2007 rahoista. Tori rakennetaan vuoden 2004 kehittämissuunnitelman mukaisesti.

Alkuperäinen, 1960-luvulla rakennettu Pihlajamäki suojellaan kaavalla. Milloin suojelukaava lopullisesti hyväksytään?

– Suojelukaava on menossa tänä syksynä valtuuston käsittelyyn ja korjaustapaohjeet rakennuslautakunnan päätettäväksi. Pihlajamäki on ensimmäinen suojeltava kaupunginosa Helsingissä. Suuret kaavaprosessit ovat pitkiä, mutta selvää on, että suojelukaava tänne saadaan.

Vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa kerrotaan, että Pihlajamäen ostoskeskuksen uudemmalle puolelle tehdään uusi asemakaava. Miksi ja mitä?

– Tavoitteena on saada Pihlajamäen ostoskeskus vetovoimaisemmaksi ja näkymään selvemmin Pihlajamäentielle. Vaihtoehtoina on purkaa nykyinen ja rakentaa kokonaan uusi, tai säilyttää nykyinen ja rakentaa lisää. Kumpikin ostoskeskusyhtiö saisi käyttää rakennusoikeuden, sillä suojellun vanhan puolen rakennusoikeus siirrettäisiin tälle uudelle puolelle. Liiketilojen lisäksi uudelle puolelle tulisi myös asuntoja. Kaava siis mahdollistaa lisärakentamisen.

Miten tämä kaavoitusprosessi etenee?

– Nyt syksyllä tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jolla keskustelu saadaan käyntiin. Toivon, että yrittäjät, yhdistykset ja asukkaat ottavat kantaa suunnitelmiin ja kertovat, miten ostoskeskuksen aluetta toivovat kehitettävän. Pihlajamäki.

Pihlajamäen ala-asteen suojelu sai lain voiman juuri ennen kuin koulujen lakkauttamisista päätettiin. Ehkä rakennuksen suojelupäätös osaltaan vaikutti ala-asteen säilymiseen Pihlajamäessä. Kiitos! Miksi kaavoitit myös koulun sisätilat suojelluksi?

– Tiesin kyllä, että kouluja aina silloin tällöin lakkautetaan, mutta en arvannut, että Pihlajamäessä ajoitus menisi näin sopivasti. Se oli onnenkantamoinen. Koulurakennus on harvoja Lauri Silvennoisen julkisia rakennuksia ja se on sisätiloiltaan hyvin onnistunut.

Suojelukaavan ulkopuolelle Ketokivenkaaren varteen ollaan nyt kaavoittamassa taloja, vaikka Johtokiven alue on jo nyt paljon tiiviimmin rakennettu kuin muu Pihlajamäki. Miksi vilkasliikenteisen Pihlajamäentien varteen ja Malmin hautausmaan kupeeseen halutaan rakentaa lisää ja pilata nykyinen hieno miljöö?

– Joka puolelta Helsinkiä etsitään täydennysrakentamiskohteita, tämä on yksi niistä. Tästä kohteesta vastaa toinen arkkitehti.

Kaavaehdotus on juuri nyt nähtävillä. Onko lähialueilla suunnitteilla muuta täydennysrakentamista?

– Kyllä, Pihlajiston ala-asteen lähelle, Essoa vastapäätä on tarkoitus suunnitella lisäasutusta. Asemakaavan muutos käynnistyy ensi vuoden aikana.

Olen kuullut, että kaupunkisuunnitteluviraston työntekijöiden palkkaan vaikuttaa kaavoitettujen neliöiden määrä. Pitääkö tämä paikkansa?

– Kyllä. Kaikilla Helsingin kaupungin virastoilla on käytössä tulospalkkaus. Kaupunkisuunnitteluviraston työntekijät eivät kuitenkaan pidä siitä, että tulospalkkaus on määritelty kerrosneliöiden mukaan. Haluaisimme mieluummin, että laatua arvioidaan. Tämä palkkausjärjestelmä voi jopa huonontaa laatua, jos täytyy kaavoittaa kiireessä tulosten saavuttamiseksi. Toivoisimme, että työtämme arvostettaisiin laadun eikä määrän mukaan

Pihlajamäen suojelukaava on pian lainvoimainen. Vuoden 2007 lopussa lähiöarkkitehti Mikko Tainion pesti loppuu. Miten suojelukaavan toteutumista silloin seurataan? Entä keneen asukkaat voivat ottaa yhteyttä suojeluun liittyvissä asioissa?

– Toivon, että voimme suojeluarkkitehti Riitta Salastien kanssa käydä säännöllisesti Lähiöasemalla esimerkiksi siten, että jompi kumpi olisi tavattavissa aina kerran viikossa. Ja meihin voi aina olla yhteydessä myös kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Haastattelu: Vesa Koskela

Taru Tyynilä on Pihlajamäen, Pihlajiston ja Viikinmäen arkkitehti. 

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2007