Edellisessä Pihlajamäen lähiölehdessä esiteltiin kaksi vaihtoehtoa Pihlajamäen ostoskeskuksen uudemman puolen asemakaavoittamisesta.

Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ensimmäisessä vaihtoehdossa 70-luvulla rakennettu ostoskeskusrakennus purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin kokonaan uusi. Toisessa vaihtoehdossa vanhan päälle rakennettaisiin uutta. Suunnitelmassa esitettiin etenemistä ensimmäisen vaihtoehdon mukaan.

Syyskuun lopulla järjestettiin yleisötilaisuus, joka selvensi, mistä tässä Helsingin kaupungin aloitteesta vireille tulleessa kaavoitushankkeessa on kysymys. Tilaisuudessa tuli ilmi, että ostoskeskuksen kiinteistöosakeyhtiön kaikkien osakkaiden tulee olla yksimielisiä siitä, mitä kiinteistölle tehdään.

Liiketalo Oy:n osakkeenomistajina on sijoittajien ja Helsingin kaupungin lisäksi myös yrittäjiä, jotka ovat hankkineet osakkeensa jotta voisivat harjoittaa yritystoimintaansa ostoskeskuksessa. Mikäli kaupungin esittämä purkuvaihtoehto toteutettaisiin, se tietäisi yritystoiminnan keskeytymistä ostoskeskuksen tiloissa. Koska Liiketalo Oy omistaa myös tontin, kaupungilla ei ole tontinvuokraajanakaan mahdollista painostaa osakkeenomistajia haluamansa suuntaan.

Tässä tilanteessa Pihlajamäki-Seura ei nähnyt hyväksi, että Helsingin kaupunki kaavoitusmonopoliaan käyttäen jatkaisi kaavoitusta ainoastaan purkavan vaihtoehdon mukaan. Seura esitti omassa lausunnossaan, että kaavoitusta tulisi jatkaa niin, että molemmat vaihtoehdot ovat suunnittelussa mukana.

Pihlajamäki-Seura ei halua, että syntyy pattitilanne, jossa kaupunki kaavoittaa toisen tontille sellaista, mitä tontin ja kiinteistön omistajat eivät halua. Kaavoitusvaltaa käyttävän kaupungin ja omistusvaltaa käyttävän kiinteistöosakeyhtiön tulisi löytää yhteinen näkemys Pihlajamäen ostoskeskuksen uudemman puolen kehittämisestä.

Pattitilanteen syntyminen ei ole kenenkään edun mukaista.

Vesa Koskela
Pihlajamäki-Seuran puheenjohtaja


Kuva: Riitta Sivonen

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 4/2008