Pihlajamäki-Seura on antanut Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle lausunnon Pihlajamäen suojelukaavasta. Suojelukaava on rajattu koskemaan niitä Pihlajamäen alueita, jotka olivat mukana professori Olli Kivisen suunnittelemassa asemakaavassa vuodelta 1959.

Pihlajamäki-Seuran mukaan suojelukaava takaa lähiön ilmeen säilymisen alkuperäisen arkkitehtonisen suunnitelman mukaisena: avarana, luonnon omia linjoja seuraavana ja luonnonläheisenä. Kokonaisuuden kannalta, pienistä varauksista huolimatta se nähdään myönteisenä kehityksenä.

Seura olisi kuitenkin mielellään nähnyt, että alkuperäisessä suojelusuunnitelmassa mukana olleet Pihlajamäentien eteläpuoleiset alueet, mm. Porraskalliot (ruotsiksi Stallberget), sekä Pihlajiston koulu ympäristöineen (joka vuoden 1971 asemakaavassa sisälsi myös uimahallin) olisivat olleet mukana suojelusuunnitelmassa.

Tällä hetkellä käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa suojelun ulkopuolelle on jätetty Pihlajanmäentien eteläpuolella oleva alue ja Pihlajiston ala-asteen alue (Pihlajamäki-Seuran mukaan ne pitäisi olla mukana) sekä Pihlajamäen ala-asteen ja Helsingin Uuden yhteiskoulun alueet (suojeltu muulla tavalla). Myös ostoskeskuksen, Rapakiventien ja Vuolukiventien uudemmat (1960-luvun jälkeen rakennetut) talot jäävät suojelusuunnitelman ulkopuolelle. Lisärakentamista sallittaneen Kiilletien pysäköinti-alueilla.

Pihlajamäki-Seura
PL 18, 00711 Helsinki

___________________________________________________________

 

Helsingin kaupunki
Kaupunkisuunnitteluvirasto
Kirjaamo
PL 2100 00099


Lausunto

Lausunnon antaja: Pihlajamäki-Seura ry

Asia: Pihlajamäen suojelukaavan asemakaavaluonnos Kslk 2004-843 18.1.2006

Pihlajamäki-Seura arvostaa sitä, että Helsingin kaupunki esittää professori Olli Kivisen vuonna 1959 esittämien suuntalinjojen mukaisesti rakennetun Pihlajamäen suojelemista suojelukaavalla. Mielestämme suojelukaava takaa lähiön ilmeen säilymisen alkuperäisen suunnitelman mukaisena: avarana, luonnon omia linjoja seuraavana ja luonnonläheisenä. Se myös takaa sen, että alueen arkkitehtoninen ilme säilyy tuleville vuosikymmenille.

Pihlajamäki-Seuran mielestä suojelukaavan olisi kuitenkin pitänyt sisältää myös alkuperäisessä suojelukaavasuunnitelmassa, esim. Kslk 2004-843 1.3.2005, mukana olleet Pihlajamäentien eteläpuolella olleet alueet, sekä alkuperäiseen Pihlajamäkeen kuuluneet kerrostalot että ns. Porraskalliot, ruotsiksi Stallberget. Pihlajamäki-Seura muistuttaa, että Porraskalliot ovat osa Pihlajamäen arvokkainta luontoa ja ne ovat myös maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaat.

Myös Pihlajiston koulu ympäristöineen oli mukana alkuperäisessä suojelukaavasuunnitelmassa. Vaikka koulu ei kuulu professori Kivisen alkuperäiseen Pihlajamäki-suunnitelmaan, sen mukaan ottaminen suojelukaavaan olisi perusteltua. Koulun alueella on mm. rauhoitettu vaahtera ja Pihlajamäki-Seura painottaa, että alueen alkuperäisessä asemakaavassa koulun pohjoispuolella oli uimahalli, josta on jo olemassa arkkitehti Sulo Savolaisen luonnospiirustukset.

Kaavaan sisältyy myös taloyhtiökohtaisia korjausohjeita, jotka ovat herättäneet huolestumista. Ohjeissa on kuitenkin mielestämme annettu tarpeeksi vaihtoehtoja valittavaksi. Jo tällä hetkellä monet taloyhtiöt ovat korjauksissa noudattaneet vastaavia ohjeita. Kaupunginsuunnitteluviraston arkkitehdit ovat varanneet aikaa keskusteluille taloyhtiöiden edustajien kanssa suojelukaavan vaikutuksista. Mielestämme tämä on erinomaista asukkaiden ja virkamiesten välistä yhteistyötä.

Suojelukaava-alueelle on Kiilletien alueelle lisätty kuusi atrium-tyyppistä 2-kerroksista asuinrakennusta. Pihlajamäki-Seuralla ei ole mitään asuinrakennuksia vastaan, koska ne suurelta osin on rakennettu hoitamatta jätetylle tonttialueelle. Pihlajamäki-Seura kuitenkin edellyttää, että jos ko. talot alueelle rakennetaan, niistä rakennetaan sellaisia, että ne tyyliltään sopivat jo olemassa oleviin rakennuksiin. Lisäksi on varmistettava, että kaikilla niillä taloyhtiöillä, joiden asukkailla on ollut oikeus pitää autonsa ko. tonteilla, tulee saada nykyisten säännösten edellyttämä määrä autopaikkoja.

Arkkitehtuurin kulttuuripolku on mielenkiintoinen lisä suojelukaavaan. Kulttuuripolkuun liitettävistä vanhemmista kulttuurikohteista sekä luontokohteista pitäisi neuvotella Pihlajamäki-Seuran kanssa, koska alueella on erittäin runsas vanha kulttuurihistoriallinen, maisemiin ja luontoon liittyvä perintö.

Kunnioittaen

Helsingissä 1.3.2006

Pihlajamäki-Seura ry, johtokunta
Aune Greggas, Pirjo Veijalainen siht., Vesa Koskela pj.