Pihlajamäen asemakaava syntyi yhteistyönä

1180
org_1197360263_nakoalakaupunki_1.jpg
org_1197360263_nakoalakaupunki_1.jpg

Pihlajamäen alkuperäinen asemakaava syntyi vuosina 1959-60 kolmen arkkitehtitoimiston yhteistyönä. Helsingin kaupunki tilasi Arkkitehtitoimisto Olli Kiviseltä asemakaavasuunnittelun. Toimisto teki alustavat mitoituslaskelmat ja laati yleissuunnitelman, jossa alue oli jaettu viiteen soluun. Ostoskeskus oli alusta alkaen lopullisella paikallaan.

Ajatus tornitalojen ja pitkien kaitiotalojen käytöstä sisältyi luonnoksiin. Myös alustavat katujen sijoitukset olivat suunnitelmissa. Koko alue oli päätetty antaa kahden suuren asunnontuottajayhtiön toteutettavaksi. Tämä huomioitiin yleissuunnitelmassa. Pihlajamäen kohdalla oli poikkeuksellista, että rakennusten suunnittelu alkoi asemakaavatyön kestäessä. Tämän ansiosta lopullista kaavaa ei tarvinnut tehdä teoreettisia talo- ja asuntotyyppejä käyttäen.

Helsingin Asuntokeskuskunta Hakan alue suunniteltiin Kulutusosuuskuntien Keskusliiton Asunto-osastolla. Arkkitehdit Esko Korhonen ja Sulo Savolainen tekivät talojen ja asuntojen tyyppiratkaisut. Lopulliseen asemakaavaan siirrettiin Korhosen laatimat talojen sijainnit ja pihojen muodot sekä Savolaisen ehdotus Liusketien sijainniksi. Vastaava katu oli Kivisen luonnoksessa nykyisen Maasälvänpuiston kohdalla toimien samalla Rapakiventien sijasta yhteytenä nykyisen Rapakivenkujan kortteleihin.

Helsingin Saton alueen suunnittelijaksi valikoitui yleisen arkkitehtuurikilpailun avulla arkkitehti Lauri Silvennoinen toimistoineen. Hänen asemakaavallinen otteensa selkeytti ryhdikkyydessään alueen ilmettä.

Pihlajamäen ostoskeskuksen suojeltavan osan ovat suunnitelleet Heikki ja Kaija Siren, Helsingin uuden yhteiskoulun Osmo Sipari.

Pihlajamäen arkkitehtuuripolku