Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.9.2007 asemakaavan muutosehdotuksen, joka koskee Pihlajamäen 1960-luvulla rakennettua osaa. Asemakaava suojelee Pihlajamäen 60-luvun ostoskeskuksen, solukaupat, asuinrakennukset, pihapiirit ja näkymät.


org_1194464137_maasalva.jpgPihlajamäen suojeltaviin rakennuksiin kuuluu myös kuvan lamellitalo Maasälväntiellä. Sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Esko Korhonen ja Sulo Savolainen.
Kuva: Tuomas Työrinoja.
  

 


 

Pihlajamäki on Suomen modernin arkkitehtuurin kiistaton merkkikohde. Se on ensimmäinen 1960-luvun lähiö Helsingissä, jonka muodostama kokonaisuus suojellaan asemakaavalla. 

Pihlajamäen arvo perustuu moniin asioihin, aina väljästä luonnonympäristöstä pieniin rakennusten yksityiskohtiin asti. Rakentamista leimaa usein tarkoin harkittu vähäeleisyys, mistä luopuminen voi olla arkkitehtuurille kohtalokasta. Tyypillistä on myös  rakennusten ja maiseman veistoksellinen vastakohtaisuus sekä vivahteikkaat asetelmat luonnon ja arkkitehtuurin kohdatessa.

Kaavasta kaksi valitusta

Suojelukaavasta tehtiin Helsingin hallinto-oikeudelle kaksi valitusta. Kaupunginhallitus antoi 4.2.2008 lausunnon, jonka mukaan valitukset tulisi hylätä aiheettomina ja perusteettomina.

Kaupungin hallitus määräsi 19.5. kaavan voimaan katu- ja puistoalueilla, sillä niitä valitukset eivät koske. Kaava on tonttien osalta lainvoimainen sitten, kun valitukset on käsitelty. 

Lue lisää Pihlajamäen suojelusta:

Näköalakaupunki kalliomaastossa: Pihlajamäen synty
Asemakaavan muutosesitys kaupunginvaltuustolle 26.9.2007

Kaavamuutoksen tiivistelmä
Asemakaavakartta
Pihlajamäki-Seuran lausunto suojelukaavasta
Arkkitehtuuripolku
Taloyhtiöiden korjaustapaohjeet
Pihlajamäen historia
Kiillepuisto