Koti Blogi

Pihlajamäen siivoustalkoot la–su 27.–28.4.

Siivotaan Pihlis yhdessä kesäkuntoon!

Siivousvälineiden nouto ja palautus, kuten myös täysien roskapussien palautus, Pihlajamäen nuorisotalon pihalla (Moreenitie 2) la–su 27.–28.4.2024 klo 9–19: Valitse itsellesi sopivin aika ja kesto!

Siivoustalkoissa kerätään metsistä, puistoista ja teiden pientareilta pois luontoon kuulumatonta muovi-, paperi, lasi-, metalli- ym. roskaa (ei siis eloperäistä ainesta kuten lehtiä ja risuja).

Nuorisotalon pihalta voi noutaa lainaksi roskapihdit. Ota omat hanskat matkaan!

Siivoustalkoot organisoi Pihlajamäki-seura, Helsingin kaupunki tarjoaa siivousvälineet ja korjaa roskapussit pois. Talkoolaiset toimivat omalla vastuulla.

Osallistu samalla Ylen Miljoona roskapussia -kampanjaan osoitteessa yle.fi/miljoonaroskapussia

Ja hei – pidetään Pihlis siistinä pitkään!

Fb-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/1401314933859453/

Pihlajamäki-seuran mielipide Malmille kaavaillun sote-keskuksen asemakaavan muutokseen

Näkymäkuva Malmin jättikeskuksesta
Näkymäkuvaa Malmille kaavaillusta perhekeskuksesta ja terveys- ja hyvinvointikeskuksesta. Edessä oikealla kaksi asuinrakennusta. (Kuva Verstas Architects)

Pihlajamäki-seura lausui 14.3. Helsingin kaupungille mielipiteen liittyen Soidintie 3:n asemakaavan muutokseen koskien Pihlajamäen terveysaseman palveluiden siirtoa suunnitteilla olevaan jättikeskukseen Malmille:

MIELIPIDE SOIDINTIE 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA

Pihlajamäki-seura pitää virheellisenä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä tavoitetta keskittää koillisen Helsingin sote-palvelut Malmille ja lopettaa muun muassa Pihlajamäen terveysasema, neuvola, hammashoitola ja laboratorio.

Perustelut

Lähiterveysasemien lopettamiselle ei ole esitetty kansanterveyden tavoitteista ja asukkaiden palvelutarpeista lähteviä perusteluja.

Vaikka perhekeskus ja terveys- ja hyvinvointikeskus kokoaa sosiaali- ja terveyspalvelut kokonaisvaltaisesti saman katon alle, ei asiakas useinkaan saa eri palveluja (esim. terveyspalvelujen lisäksi päihdepalveluja tai sosiaaliohjauksen palveluja) samalla käyntikerralla. Tällöin ei todellisuudessa ole merkitystä, ovatko palvelut saatavilla saman katon alta. Lisäksi laajaa palvelutarjontaa tarvitsee vain pieni vähemmistö asiakkaista; valtaosalle terveysaseman helppo saavutettavuus, mieluiten kävellen, on tärkeämpää. Sairastapauksissa, kun ollaan heikossa kunnossa, on tärkeää päästä helposti ja nopeasti lähiterveysasemalle. Koululaiset voivat asioida omatoimisesti lähihammashoitolassa, samoin ikäihmiset pystyvät pidempään asioimaan ilman saattajaa lähiterveysasemalla.

Peruspalvelujen jättikeskuksiin keskittämisen eduista ei ole tutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Sen sijaan on vahvaa näyttöä eduista, kun lähipalvelussa on potilaansa ja asuinalueen tunteva moniammatillinen tiimi, ja kynnys hakeutua hoitoon on matala. Kivikon terveysaseman viimevuotinen kokeilu osoitti, että jonot voidaan poistaa ja palveluja parantaa järjestämällä töitä toisin ja korjaamalla resurssipulaa.

Pihlajamäen terveysaseman alueelle (Pihlajamäki, Pihlajisto, Viikinmäki, Latokartano, Viikin tiedepuisto ja Viikinranta) kaavoitetaan erittäin paljon uutta asuntorakentamista. Terveysasemaa ei tule sulkea vaan sen palveluja pitää edelleen kehittää. Malmin uuden PK:n ja THK:n mitoitus on riittämätön koillisen Helsingin tuleviin tarpeisiin.

Osalle Pihlajamäen terveysaseman ja neuvolan käyttäjistä Malmi on parempi vaihtoehto kuin aiemmin esitetty palvelujen siirtyminen Oulunkylään. Mutta monille se on huono ratkaisu, joka vaikeuttaa matkoja ja nostaa kynnystä lähteä terveysasemalle. Pihlajamäen terveysaseman laajan alueen asukkaista monilla ei ole suoraa, vaihdotonta joukkoliikenneyhteyttä Malmin uuteen keskukseen. Palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus heikentyy. Erityisesti ongelmia koituu lapsiperheille, vanhuksille, vammaisille ja pienituloisille.

Pihlajamäen terveysasema on rakennettu vuonna 1994. Se on suunniteltu nimenomaan terveysasemaksi ja on edelleen hyvässä kunnossa. Rakennuksen tyhjäksi jättäminen ei ole järkevää. Terveysasema vahvistaa alueen kaupunkikuvaa sekä veto- ja pitovoimaa. On epätasa-arvoista, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa perustellaan Malmin jättikeskuksen rakentamista sillä, että se lisää Malmin monipuolisuutta ja vetovoimaa, kun samalla heikennetään muun koillisen Helsingin elinvoimaisuutta.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluverkkoa koskevassa suunnitelmassa ei ole päätetty Pihlajamäen terveysaseman lopettamisesta ja palveluiden keskittämisestä Malmille. Suunnitelmassa todetaan, että toimipaikkojen tulee olla tarvitsijoilleen mahdollisimman optimaalisesti saavutettavia ja sijoittelussa tulee pitää huolta tarvittavista lähipalveluista.

Asukkaita ei ole kuultu terveysaseman sulkemiseen ja palveluiden keskittämiseen liittyen lainkaan. Pihlajamäki-seura esittää, että Pihlajamäen terveysaseman, neuvolan, hammashoitolan ja laboratorion palvelut säilytetään eikä niitä keskitetä Malmille.

Pyydämme saada kaupunkiympäristölautakunnan päätökset sähköpostitse.

Helsingissä 14.3.2024

Pihlajamäki-seura ry
Hanna-Mari Mikkonen, puheenjohtaja
Milja Parviainen, sihteeri

Pihlajamäki-seuran kevätkokous ke 20.3.

Syntymäpäiväkakku ja maisemakuvaa Pihlajamäestä 1960-luvulta

Tervetuloa Pihlajamäki-seuran kevätkokoukseen!

Aika: Keskiviikko 20.3.2024 klo 19
Paikka: Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1

Kevätkokouksessa käsitellään 2023 toimintakertomus ja vahvistetaan tilinpäätös.

Kokous on kaikille avoin. Äänivaltaisia ovat Pihlajamäki-seuran jäsenet. Voit liittyä yhdistykseen lomakkeen kautta: https://pihlajamaki.info/liity-jaseneksi/. Jäsenmaksu on 15 €/vuosi. Jäsenmaksuilla katetaan yhdistyksen pakolliset menot ja kustannetaan kaikille avoimia tapahtumia. Kaikki työ kaupunginosayhdistyksessämme tehdään vapaaehtoisvoimin.

Ennen kevätkokousta klo 18–19 juhlistetaan Pihlajamäki-seuran 60 v syntymäpäivää pienen ohjelman, mukavan yhdessäolon ja kakkukahvien merkeissä. Ilmoittautumiset syntymäpäiväjuhlaan 13.3. mennessä: hannismikkonen (at) gmail.com

MLL Pihlajamäen kirpputori la–su 16.–17.3.

Suosittu lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden kirpputori tulee taas!

Kirpputori on avoinna kahtena päivänä:
• Lauantaina 16.3.2024 klo 14.30–16 (jäsenille klo 14.15)
• Sunnuntaina 17.3.2024 klo 10–13 (jäsenille klo 9.45)
(Huom! MLL Pihlajamäen jäsenyys todistettava)

Paikka: Pihlajamäen ala-aste, Lucina Hagmanin kuja 3

Myynnissä lasten- ja nuorten vaatteita, kenkiä, leluja, pelejä, kirjoja, ulkoilu- ja urheilutarvikkeita, polkupyöriä, äitiysvaatteita ja -tarvikkeita jne.

La & su kirppiksellä on vanhempainyhdistyksen kahvila sekä sunnuntaina lisäksi MLL Pihlajamäen makkaragrilli.

Tervetuloa ostoksille ja kahvittelemaan!

Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/3549631135286025/

Pihlajamäen terveysasema on järkevää säilyttää

Sinikka Vepsä, Laura Korpinen ja Johanna Nuorteva
Sotepe-lautakunnasta terveysasemailtaan Pihlajamäen nuorisotalolle saapuivat keskustelemaan Sinikka Vepsä (SDP), Laura Korpinen (PS) ja Johanna Nuorteva (Vihr.).

Pihlajamäen terveysaseman moniammatillinen tiimi palvelee Pihlajamäen, Pihlajiston ja Viikin asukkaita. Samasta osoitteesta löytyvät lisäksi hammashoitola, neuvola ja laboratorio.

Keskustelutilaisuus Pihlajamäen terveysaseman tulevaisuudesta keräsi nuorisotalon salin täyteen 29. helmikuuta. Pihlajamäki-seuran, Pihlajisto-Viikinmäki asukasyhdistys PNV:n, Viikki-Seuran ja viiden pohjoisen suurpiirin kaupunginosayhdistyksen työryhmän asukasilta järjestettiin Pihlajamäen terveysasemaa uhkaavan sulkemisen takia. Keskustelemaan kutsutuista sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan jäsenistä paikalle ehtivät Laura Korpinen (PS), Johanna Nuorteva (Vihr.) ja Sinikka Vepsä (SDP), jotka ovat myös kaupunginvaltuutettuja.

Vaikea matka nostaa kynnystä hakeutua hoitoon

Viime kevääseen saakka Pihlajamäen terveyspalvelut oltiin keskittämässä Oulunkylään, jonne ei Pihlajamäestä pääse joukkoliikenteellä ilman vaihtoa. Palautetulvan seurauksena kaupunki muutti suunnitelmia, ja siirtoa valmistellaan nyt Malmille rakennettavaan jättikeskukseen. Tämäkin esitys on heikennys etenkin pihlajamäkeläisille sekä Pihlajamäen terveysasemasta kävelyetäisyyden päässä asuville Pihlajiston ja Viikin asukkaille.

Perustelut ontuvat

Helsingin lähiterveysasemien sulkemista ja palvelujen keskittämistä muutamiin jättikeskuksiin valmistellaan vuoden 2014 sote-lautakunnan päätökseen perustuen. Keskittämisen eduista ei kuitenkaan ole tutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Sen sijaan on vahvaa näyttöä eduista, kun lähipalvelussa on potilaansa ja asuinalueen tunteva moniammatillinen tiimi, ja kynnys hakeutua hoitoon on matala. Esimerkiksi Kivikon terveysasemalla viime vuonna tehty kokeilu osoitti, että jonot voidaan poistaa ja palveluja parantaa järjestämällä töitä uudella tavalla ja korjaamalla resurssipulaa.

Palvelujen keskittämistä jättikeskuksiin on perusteltu ”yhden luukun periaatteella”, jossa monia eri sote-palveluja, kuten terveyspalvelujen lisäksi esim. päihdepalveluja tai sosiaaliohjauksen palveluja tarvitsevat saavat niitä samasta paikasta. Käytännössä kuitenkaan kaikkia palveluja ei saa samalla käyntikerralla; tällöin ei ole niin oleellista, saako palvelut samojen seinien sisältä. Suurin osa asiakkaista ei myöskään tarvitse laajaa palvelutarjontaa, vaan lähiterveysaseman helppo saavutettavuus on tärkeämpää.

Aika ajanut keskittämisen ohi

Yleisön puheenvuorossa todettiin, että on vanhanaikaista puhua seinistä ja liikenneyhteyksistä: Digitalisoituvassa maailmassa lääkärin tai hoitajan tavoittaa etäpalvelun kautta. Tällöin on kannattavampaa kehittää digipalveluja sekä säilyttää ketterät ja saavutettavat lähiterveysasemat heitä varten, jotka eivät digipalveluja pysty käyttämään.

Yleisöstä kysyttiin myös, ollaanko Helsingissä suuntaamassa ”Ruotsin tielle”, kun suunnitellaan lähiöiden palvelujen alasajoa.

Ei korjata sellaista mikä ei ole rikki

Pihlajamäessä on hyvällä paikalla vuonna 1994 varta vasten terveysasemaksi suunniteltu rakennus sisältäen kattavasti terveysasemapalvelut, neuvolan, hammashoitolan ja laboratorion. Pihlajamäkeen, Pihlajistoon ja etenkin Viikkiin ollaan kaavailtu runsaasti lisää asuntorakentamista. Sotepe-lautakunnan edustajat olivat kaikki asukkaiden kanssa yhtä mieltä siitä, että Pihlajamäen terveysaseman säilyttämiseen on hyvät perustelut.

Teksti: Milja Parviainen, kuva: Hanna-Mari Mikkonen

  • Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämä Malmin perhekeskuksen ja terveys- ja hyvinvointikeskuksen asukasilta hankesuunnitteluun liittyen tiistaina 12.3.2024 klo 17–18.30 Malmitalolla osoitteessa Ala-Malmin tori 1

Terveysasema-keskustelutilaisuus to 29.2.

Pihlajamäen terveysasema

Pihlajamäen terveysasema säilytettävä!

Avoin asukastilaisuus torstaina 29.2.2024 kello 18–19.30 Pihlajamäen nuorisotalolla, Moreenitie 2.

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan virkajohto valmistelee Pihlajamäen terveysaseman, neuvolan, hammashoitolan ja laboratorion siirtämistä Malmille rakennettavaan suureen perhekeskukseen ja terveys- ja hyvinvointikeskukseen.

Lähiterveysasemien ja neuvoloiden lopettaminen vaikeuttaa etenkin lapsiperheiden ja ikäihmisten asemaa. Peruspalvelujen jättikeskuksiin keskittämisen eduista ei ole tutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Sen sijaan on vahvaa näyttöä eduista, kun lähipalvelussa on potilaansa ja asuinalueen tunteva moniammatillinen tiimi, ja kynnys hakeutua hoitoon on matala.

Kahdeksan kaupunginosayhdistyksen työryhmä esittää, että Pihlajamäen samoin kuin Maunulan, Oulunkylän ja Paloheinän terveysasemien ja neuvoloiden toimintaa jatketaan ja kehitetään näiden alueiden erityispiirteet huomioon ottavina lähipalveluina, joiden kehittämiseen osoitetaan lisää resursseja ja joiden toiminnan kehittämisessä hyödynnetään Kivikon terveysaseman kokeilun positiivisia kokemuksia.

Asukasiltaan on kutsuttu edustaja kustakin sotepe-lautakunnassa edustettuna olevasta poliittisesta ryhmästä. Mukaan ovat ilmoittautuneet: Laura Korpinen (PS), Sinikka Vepsä (SDP) ja Johanna Nuorteva (Vihr.).

Tervetuloa mukaan kuulemaan, kysymään ja keskustelemaan!

Tilaisuuden järjestää kaupunginosayhdistysten työryhmä: Maunula-seura, Oulunkylä-seura, Pakila-seura, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys, Pihlajamäki-seura, Pihlajisto-Viikinmäki asukasyhdistys PNV, Pirkkolan omakotiyhdistys ja Viikki-Seura

Fb-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/3565637006988052

Pihlajamäen ja Pohjois-Helsingin lähiterveysasemat syytä säilyttää

Paloheinän, Pihlajamäen ja Maunulan terveysasemat

Kannanotto sotepe-lautakunnalle 30.1.2024

Pihlajamäen ja Pohjois-Helsingin lähiterveysasemat syytä säilyttää

Pihlajamäki-seura, Viikki-Seura, Pihlajisto-Viikinmäki Asukasyhdistys PNV ja pohjoisen Helsingin viisi kaupunginosayhdistystä ovat useaan otteeseen ilmaisseet huolensa näiden alueiden lähiterveysasemien, neuvoloiden ja eräiden muiden sote-lähipalvelujen lopettamisesta ja palvelujen keskittämisestä. Käännymme uudelleen puoleenne, koska palvelujen keskittämishankkeet jatkuvat eikä vaihtoehtoja selvitetä.

Pihlajamäen terveysaseman ja neuvolan lopettaminen on tulossa sotepe-lautakuntaan jo tänä keväänä, kun on tarkoitus tehdä tarvepäätös Malmille rakennettavasta isosta perhekeskuksesta ja terveys- ja hyvinvointikeskuksesta. Pidämme tätä esitystä heikennyksenä, joka vaikeuttaa palvelujen saavutettavuutta ja lisää eriarvoisuutta.

Osalle Pihlajamäen terveysaseman ja neuvolan käyttäjistä Malmi on parempi vaihtoehto kuin aiemmin esitetty palvelujen siirtyminen Oulunkylään. Mutta monille se on huono ratkaisu, joka vaikeuttaa matkoja ja nostaa kynnystä lähteä terveysasemalle. Pihlajamäen terveysaseman laajan alueen (Pihlajamäki, Pihlajisto, Viikinmäki, Latokartano, Viikin tiedepuisto ja Viikinranta) asukkaista monilla ei ole suoraa, vaihdotonta joukkoliikenneyhteyttä Malmin uuteen keskukseen.

Haluamme kiinnittää huomiotanne myös siihen, että lähiterveysasemien ja neuvoloiden lopettamiselle ei ole esitetty kansanterveyden tavoitteista ja asukkaiden palvelutarpeista lähteviä perusteluja. Peruspalvelujen jättikeskuksiin keskittämisen eduista ei ole tutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Sen sijaan on vahvaa näyttöä eduista, kun lähipalvelussa on potilaansa ja asuinalueen tunteva moniammatillinen tiimi, ja kynnys hakeutua hoitoon on matala. Kivikon terveysaseman kokeilu osoitti, että jonot voidaan poistaa ja palveluja parantaa järjestämällä töitä toisin ja korjaamalla resurssipulaa.

Palvelujen keskittämistä jättikeskuksiin on perusteltu ”yhden oven periaatteella”, jossa monia erilaisia sote-palveluja tarvitsevat saavat palveluja samasta paikasta. Käytännössä kaikkia palveluja ei kuitenkaan saa samalla käynnillä ja osaa voi joutua isoissakin keskuksissa jonottamaan pitkään. Monet sote-palvelut ovat jo nyt integroituneet, mutta ongelmana on henkilöstön vähyys. Toisaalta integraatiossa olennaista on myös yhteys kunnan muihin palveluihin, kuten päiväkodit ja koulut – ja tässäkin haasteena on resurssien riittävyys.

Jättikeskuksia ei voi perustella myöskään henkilöstön saatavuudella. Kivikon kokeilun ohella on monia muitakin esimerkkejä siitä, että henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden kannalta resurssien riittävyys, työehdot, hyvä johtaminen ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ovat paljon tärkeämpiä tekijöitä kuin terveysaseman koko.

Kaupungin investointiohjelmassa Malmin PK:n ja THK:n uudisrakennuksen huoneistoala on kaupunkiympäristötoimialan esittämän alustavan arvion mukaan 18 700 htm2. Koko ei ole olennaisesti muuttunut aiemmin esitetystä nyt kun sinne esitetään siirrettäväksi myös Pihlajamäen terveysaseman, neuvolan ja eräät muut sote-palvelut. Yhteensä tilat olivat pienemmät kuin nykyisten useiden toimipisteiden tilat yhteensä. Emme ole saaneet sellaisia tietoja, joissa olisi osoitettu, miten esitetyn uudisrakennuksen tilat riittävät laajan koillisen suurpiirin tarpeisiin, etenkin kun alueelle ollaan kaavoittamassa rakentamista jopa kymmenille tuhansille uusille asukkaille.

Pihlajamäen terveysaseman palvelujen siirtämistä koskevien suunnitelmien muuttuminen asettaa uuteen valoon myös kaavailut pohjoisen suurpiirin terveysasemien, neuvoloiden ja eräiden muiden sote-palvelujen keskittämisestä Oulunkylään. Pakilasta, Torpparinmäestä ja suuresta osasta Maunulaa on yhtä huonot joukkoliikenteen yhteydet Oulunkylään kuin Pihlajamäestä. Lisäksi alueelle on tulossa paljon lisää asukkaita, esimerkiksi Maunulan ja Paloheinän terveysasemien läheisyyteen kaavoitetaan 16 000 – 17 000 asukkaan bulevardikaupunginosaa.

Edellä esitetyn perusteella esitämme, että Pihlajamäen samoin kuin Maunulan, Oulunkylän ja Paloheinän terveysasemien ja neuvoloiden toimintaa jatketaan ja kehitetään näiden alueiden erityispiirteet huomioon ottavina lähipalveluina, joiden kehittämiseen osoitetaan lisää resursseja ja joiden toiminnan kehittämisessä hyödynnetään Kivikon terveysaseman kokeilun positiivisia kokemuksia.

Järjestämme torstaina 29. helmikuuta asukasillan erityisesti Pihlajamäen terveysaseman ja neuvolan tulevaisuudesta Pihlajamäen nuorisotalolla, Moreenitie 2 kello 18–19.30. Kutsumme kustakin sotepe-lautakunnassa edustettuna olevasta poliittisesta ryhmästä edustajan mukaan kertomaan, kuulemaan ja keskustelemaan tästä asukkaille erittäin tärkeästä asiasta. Tilaisuudessa voidaan keskustella myös Pohjois-Helsingin lähiterveysasemien jatkosta.

Helsingissä 30.1.2024

Hanna-Mari Mikkonen, Pihlajamäki-seuran puheenjohtaja

Veli-Pekka Kantanen, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistyksen puheenjohtaja

Milja Parviainen, Pihlajamäki-seuran sihteeri

Kaupunginosayhdistysten työryhmään kuuluvat: Maunula-seura, Oulunkylä-seura, Pakila-seura, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys, Pihlajamäki-seura, Pihlajisto-Viikinmäki asukasyhdistys PNV, Pirkkolan omakotiyhdistys ja Viikki-Seura

Pihliksen parhaaksi vuodesta 1964 – Pihlajamäki-seura täyttää 60 vuotta

Pihlajamäki vuonna 1968.
Helmikuinen Pihlajamäki vuonna 1968. Kuva: Sky-Foto Möller (CC BY 4.0)

Maailma on muuttunut paljon kuudessakymmenessä vuodessa. Jotain pysyvääkin silti on: Pihlajamäki-seuran tarkoitus on sama nyt kuin vuonna 1964 eli ajaa asuinalueemme asioita ja järjestää kivoja asukkaita yhdistäviä tapahtumia yhdessä Pihliksen muiden toimijoiden kanssa.

1964: Näköalakaupunki nousee, palvelut viipyvät

Ensimmäiset kerrostalot valmistuivat aiemmin Aarnikanmäkenä tunnettuun Pihlajamäkeen vuonna 1962. Uuden elementtitekniikan ansiosta rakentaminen eteni nopeasti ja kahden vuoden päästä alueella asui jo neljätuhatta asukasta. Palvelut eivät pysyneet asuinrakentamisen perässä, joten asukkaat yhdistyivät edistämään nuoren kaupunginosan puutteellisia ja keskeneräisiä asioita.

Pihlajamäki-seuran perustava kokous pidettiin tammikuun 12. päivänä 1964. Kokouksen puheenjohtaja Toivo Ailio valittiin seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin: Aimo Ajo, Matti Haro, Eero Helkkula, Erkki Honkavaara, Klaus Köninki, Orvo Lahtinen, Paavo Minkkinen, Eila Niiranen ja Sulo Suojoki sekä varajäseniksi Onni Kasslin, Erkki Mäki ja Maunu ”Make” Säilä. Sihteeriksi kutsuttiin Harriet Segersvärd.

Perustamisvuonnaan Pihlajamäki-seura muun muassa kiirehti kansakoulun rakentamista; teki esityksiä urheilukenttien, palloilualueiden ja uimalan saamiseksi alueelle; ajoi liikenneyhteyksien parantamista; kehoitti alueen rakennuttajia suojelemaan puustoa ja säilyttämään alkuperäistä luontoa; järjesti kävelyretkiä, urheilukilpailuja ja kansanjuhlan sekä julkaisi Pihlajamäki-lehteä.

2024: Palveluiden pysymisen puolesta

Tänä vuonna Pihlajamäki-seura jatkaa Pihlajamäen terveysaseman puolustamista sulkemiselta. Terveyspalvelujen siirtäminen Oulunkylään saatiin viime vuonna torjuttua mutta nyt kaupunki kaavailee palvelujen siirtämistä vuonna 2028 valmistuvaan Malmin terveys- ja hyvinvointikeskukseen.

Terveysasemaillan lisäksi kevään ohjelmassa on perinteiset siivoustalkoot. Syyskuun ensimmäisenä lauantaina vietetään Pihlajamäen kyläjuhlaa, marraskuussa kokoonnutaan Pihlajamäen kirjamessuille ja joulukuussa käsityömyyjäiset aloittavat joulunajan. Pop up Kino71 -leffanäytöksiä sekä musiikin- ja kulttuurintäyteisiä Arkkiklubeja järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Ja tottakai juhlimme 60-vuotiasta Pihlajamäki-seuraa!

2024 Pihlajamäki-seuran hallituksen puheenjohtajana toimii kolmatta vuotta Hanna-Mari Mikkonen. Muut hallituksen jäsenet ovat: Ulla Artte, Anu Laaksonen, Ritva Malmström (rahastonhoitaja), Milja Parviainen (sihteeri), Crista Prusskij, Silja Puurtinen, Perta Sieppo (varapuheenjohtaja), Virpi Tammi ja Katri Tarkiainen. Varajäsenet ovat: Ira Hyyrynen, Laila Karelius ja Anni Pelkonen.

  • Et vielä Pihlajamäki-seuran jäsen? Pihliksen kaupunginosayhdistyksen jäseneksi voit liittyä lomakkeen kautta. Seuran jäsenmaksu on 15 euroa vuodessa. Jäsenmaksuilla katetaan yhdistyksen pakolliset kulut ja kustannetaan kaikille avoimia tapahtumia. Kaikki työ Pihlajamäki-seurassa tehdään vapaaehtoisvoimin. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Perinteinen Pihlajamäen puurojuhla pe 15.12.

Tervetuloa koko perheen puurojuhlaan nauttimaan joulutunnelmasta ja kivasta seurasta!

Aika: Perjantai 15.12.2023 klo 16–18
Paikka: Kirkon alakerta, Liusketie 1

Ohjelmassa riisipuuroa, glögiä ja pipareita, Yhteisötalon House Band ja muitakin esityksiä, yhteislaulua… ja joulupukki karkkeineen.

Järjestämässä ovat alueen toimijat mm. Stadin yhteisötalo Pihlajamäki, Pihlajamäki-seura, MLL Pihlajamäki, Lions Club Helsinki/Pihlajamäki, Malmin seurakunta

Joulurieha Leikkipuisto Maasälvässä su 10.12.

MLL Pihlajamäen paikallisyhdistys järjestää perinteisen jouluriehan sunnuntaina 10.12.2023 kello 11–14 Leikkipuisto Maasälvässä, Maasälväntie 3.

Ohjelmassa:
• Tonttupolku
• Piparin koristelua
• Joulupukin vierailu klo 12.30 ja lahja lapsille
• Laulua
• Kahvio

Tervetuloa!