Koti Blogi Sivu 3

Pihlajamäki-seuran kevätkokous pe 25.3.

Pihlajamäki-seuran kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, esim. hyväksytään vuoden 2021 toimintakertomus ja tilinpäätös.

Aika: Perjantai 25.3.2022 klo 18
Paikka: Pihlajamäen kirkon seurakuntasali, Liusketie 1

Kokous on kaikille avoin. Äänivaltaisia ovat Pihlajamäki-seuran jäsenet. Voit liittyä yhdistykseen Pihlajamäen verkkosivujen lomakkeen kautta tai lähettämällä ”Liityn jäseneksi” -viestin sähköpostitse osoitteeseen: pihlajamakiseura(a)gmail.com. Kerro viestissä nimesi ja osoitteesi. Jäsenmasku on 15 €/vuosi.

Kevätkokouksen jälkeen klo 19 kirkolla starttaa Pihlajamäen 60 v. juhlavuoden pop up Kino71. Elokuvana upea Zaida Bergrothin TOVE. K12. Vapaa pääsy. https://www.facebook.com/events/3127568517456323

Kaikki lämpimästi tervetuloa!

Pop up Kino71 esittää: TOVE pe 25.3.

Kino71 on Pihlajamäen 60 v. juhlavuoden pop up kino. Elokuvien esityspaikat vaihtelevat, mutta näytökset ovat aina postinumeroalueella 00710 ja perille pääsee bussilla 71.

Aika: Perjantai 25.3.2022 klo 19
Paikka: Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1

Zaida Bergrothin upea TOVE aloittaa Kino71:n elokuvien sarjan. Elokuvan pääosissa ovat Alma Pöysti, Krista Kosonen ja Shanti Roney. 116 min. K12. Vapaa pääsy.

TOVE kertoo Tove Janssonin elämästä ja taiteen tekemisestä. Se on vangitseva ja yllätyksellinen draama maailmankuulun ja rakastetun taiteilijan identiteetin ja vapauden etsinnästä. Elokuva ei kerro muumeista, se näyttää kokonaisen ihmisen muumien takana, hänen taiteilijahaaveensa ja ihmissuhteensa. https://nordiskfilm.fi/tove/

Maailma on täynnä upeita elokuvia! Kino71 tuo osan niistä Pihlajamäkeen.

Arkkiklubi esittää: Elämäni runo 20.3.

20 toiverunoa naapurilta naapurille! Runojen lomassa itkuvirsiä ja runosävellyksiä. Vapaa pääsy.

Aika: Sunnuntai 20.3.2022 kello 16–17.30
Paikka: Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1

Pihlajamäessä selvästi rakastetaan runoutta. Näin komea ohjelma syntyi asukkaiden runotoiveista:

Osip Mandelstam: ”Hetki”/ Katariina Kirjavainen
* Itkuvirsi / Emmi Kuittinen
Lydia Lehtola (Lyyti): ”Puhalla ja toivo”/ Ilmar Grunthal
Katri Vala: ”Pajupilli” / Susanna Sahrlund
Tiina Tikkanen: ”Nimetön runo keväästä” / Susanna Sahrlund
* Tommy Taberman: ”Pieni laulu antamisen ihmeestä” / Lissu Elenius ja Malmin Enkelit -trio
Kaarlo Sarkia: ”Älä elämää pelkää” / Veli Laakkonen
Uuno Kailas: ”Kun olin kuollut” / Veli Laakkonen
Lassi Sinkkonen: ”Hurmaavat varpaat” / Veli Laakkonen
Eino Leino: ”Maaliskuulla” /
Raili Rautiainen: ”Kevätruno” / Raili Rautiainen
Maire Kulmala: ”Kevätruno” / Maire Kulmala
Ulla Welin: ”2 runoa Pihlajamäestä” / Ulla Welin
Ulla Welin: ”Sotalapsi” / Ulla Welin
* Itkuvirsi / Emmi Kuittinen
Matti Paloheimo: ”Lapsina…” / Virpi Tammi
Ilpo Tiihonen: ”Suomen äideille” / Anita Virtanen
Juice Leskinen: ”Äeti” / Sari Hakuri
Katri Vala: ”Äidit” /
* Edith Södergran: ”Mustaa tai valkoista / Lissu Elenius ja Malmin Enkelit -trio
Anna Krogerus: ”Laulu kuolevalle diktaattorille” / Veli laakkonen
Anna-Maija Raittila: ”Viestintuoja” / Katariina Kirjavainen

Runojen lomassa saamme kuulla sävellyksiä klassikkorunoihin Lissu Elenius & Malmin enkelit -triolta ja runolaulaja Emmi Kuittisen ihmeellisiä itkuvirsiä. Lopuksi voit vielä jäädä juttelemaan runoista kahvin ja suolaisen ääreen. Teemme tapahtuman runoista käsiohjelman, jonka avulla voit palata illan runoihin yhä uudestaan.

Tapahtuman ovat kuratoineet sanataiteen ystävät lavastaja Katariina Kirjavainen Pihlajamäki-seurasta ja pappi Sari Hakuri Pihlajamäen kirkosta. Nautitaan runoudesta yhdessä!

  • Arkkiklubi tuo taidetta ja kulttuuria lähiöön 2022, kun Pihlajamäki täyttää 60 vuotta. Juhlavuoden ohjelmassa klubi-iltoja musiikin parissa, elokuvia, sanataidetta, kirjallisuutta, keskusteluja arkkitehtuurista ja paljon muuta.

Pihlajamäki täyttää 60 vuotta ja lähiö täyttyy taiteesta ja kulttuurista, juhlavuoden ohjelma alkaa 11.3.

Pihlajamäen tornitaloja ja metsää
60-vuotias Pihlajamäki juhlii. Kuva: Mikael Niku

Arkkitehtuuristaan kuuluisa Pihlajamäen kaupunginosa Helsingissä täyttää 60 vuotta tänä vuonna. Joukko Pihlajamäen taiteilijoita ja tapahtumantekijöitä on yhdistänyt voimansa Arkkiklubi-verkostoksi ja päättänyt täyttää lähiön taiteella ja kulttuurilla juhlavuoden kunniaksi. Tapahtumat alkavat perjantaina 11.3. elektronisen musiikin klubi-illalla ravintola Vuolussa. Arkkiklubin tapahtumiin on vapaa pääsy.

Klubi-illan jälkeen sunnuntaina 20.3. Elämäni runo -tapahtumassa kuullaan asukkaiden lempirunoja ja välipaloina itkuvirsiä ja musiikkia. Perjantaina 25.3. aloittaa Kino71, jonka ensimmäinen elokuva on Zaida Bergrothin Tove. Huhtikuussa alueen lukiolaiset aloittavat tulevaisuuden historiallisen romaanin pohtimisen kirjailijoiden vetämissä työpajoissa. Toukokuussa teemana on myös arkkitehtuuri, ja Pihlajamäen asunnot ja kattoterassit aukeavat vieraille. 

– Arkkiklubi on Pihlajamäki-seuran verkosto, kulttuuriklubi, joka tuottaa korkeatasoisia ja Pihlajamäestä aiemmin puuttuneita taide-elämyksiä lähiöön, asukkaiden keskelle. Haluamme myös luoda tilaa uudelle kulttuuritoiminnalle ja tarjota esiintymistilaisuuksia paikallisille taiteilijoille. Kutsumme kaikki Pihlajamäen asukkaat ja toimijat täyttämään lähiö taiteella, yksi Arkkiklubin tekijöistä Päivi Seikkula sanoo.

Tulossa on myös piknikkonsertteja, keskusteluja kirjallisuudesta, arkkitehtuurikävelyjä, lisää klubi-iltoja, näyttelyitä ja ulkoilmanäytös.

  • Pihlajamäki on Suomen ensimmäisiä aluerakennuskohteita. Sen asemakaava perustuu alueen luonnonmuotojen kekseliääseen hyödyntämiseen. Korkeat tornitalot ja pitkät, matalat lamellitalot rakennettiin mäkien laelle ja kadut luonnon luonteville reiteille ja kalliolaaksoon. 60-luvun Pihlajamäki on säilynyt arkkitehtuuriltaan yhtenäisenä ja luonnonläheisenä asuinalueena, jossa asukkaat viihtyvät. Alue on kansainvälisesti tunnustettu 1960-luvun asuntoarkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun kohde ja DoCoMoMo-alue. Pihlajamäki suojeltiin asemakaavalla vuonna 2007 ja sinne valmistui Suomen ensimmäinen arkkitehtuuripolku vuonna 2008.
    https://www.hel.fi/hel2/kanslia/pihlajamaki_arkkitehtuuripolku/index.html  
  • Arkkiklubi saa nimensä Pihlajamäessä 1980-luvulla kukoistaneesta Aarnikan Arkki -ekoyhteisöstä, joka oli vaihtoehtoliikkeiden ideapesä ja kultturelli monitoimikeskus. Monista Arkin asukeista tuli merkittäviä vaikuttajia taiteen ja tieteen alalla.
    https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008145126.html 

Ikäihmisten hyvinvointia tukevia liikuntapalveluja tarvitaan Pihlajamäkeen

Pihlajamäki-seura on lähettänyt kaupungin liikunta- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen johdolle vetoomuksen ikäihmisten liikuntapalveluiden saamiseksi Pihlajamäkeen:

Hyvät Helsingin kaupungin liikunta- ja sotepalveluista vastaavat

Lähestymme teitä, koska olemme saaneet paljon palautetta Pihlajamäen alueen ikäihmisiltä lähiliikuntapalveluiden loppumisesta: he kertovat tarvitsevansa ohjattua liikuntaa, joka toteutetaan lähellä heidän kotiaan – Pihlajamäen alueella. Tutkimustiedon mukaan ennaltaehkäisy on taloudellisesti kannattavin ja inhimillisesti merkityksellisin tapa toimia. Paikallisen toiminnan tärkeys korostuu erityisesti nyt, kun alueen palvelulinjojen vuoroja on vähennetty merkittävästi. Mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan on taattava kaikille.

Pihlajamäessä aikoinaan loppunut Lähiöliikunta jätti suuren aukon alueen ikäihmisten liikunnan palvelutarpeeseen. Tästä syystä toimimme Pihlajamäen ikääntyneiden asukkaiden äänitorvina laatiessamme vuonna 2018 osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-ehdotuksen Liikuntaa ja hyvinvointia tukevia palveluita Koillis-Helsinkiin – Lähelle kotia. Hanke toimi Koillis-Helsingin ääniharavana ja toteutettiin OmaStadi-hankkeena vuosina 2020–2021. Ehdotus sai paljon positiivista palautetta ja huomiota Helsingin kaupungin apulaispormestari Sanna Vesikansaa myöten.

Hankkeessa oli ensisijaisesti tavoitteena järjestää alueen ikääntyneille heidän toiveistaan lähtevää liikuntaa. Toiveiden perusteella aloitettiin tuolijumpparyhmä Pihlajamäen nuorisotalolla. Ohjatut tunnit olivat suosittuja ja ryhmiä jouduttiin jakamaan, jotta kaikki halukkaat voisivat osallistua. Tuolijumppa jouduttiin asukkaiden pettymykseksi keskeyttämään koronarajoitusten vuoksi.

Pihlajamäessä lähiliikuntatunneille käyntejä kertyi koronatilanteesta huolimatta yhteensä 149+67 ja kävijöitä oli kertaa kohden keskimäärin 14+6.

Osallistujilta saatujen palautteiden perusteella hankkeessa tuotetut lähiliikuntatunnit olivat auttaneet sekä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisessä, että sosiaalisten suhteiden säilymisessä sekä edistäneet myös osallistujien henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Osallistujat esittivät palautteena myös selkeän toiveen liikuntaryhmien jatkosta.  

Loppuraportti: Liikuntaa ja hyvinvointia tukevia palveluita ikäihmisille Koillis-Helsinkiin – Lähelle kotia https://omastadi.hel.fi/uploads/decidim/attachment/file/4353/Loppuraportti_Koillis-Helsingin_OmaStadi.pdf

Koska lähiliikunta uhkasi osbu-hankkeen päättyessä Pihlajamäessä taas loppua, teimme vastaavan ehdotuksen osallistuvan budjetoinnin toiselle kierrokselle 2021. Jatkoehdotus ei saanut riittävästi ääniä, eikä toimintaa saatu aktiivisista asukkaista ja iäkkäiden asukkaiden tarpeista huolimatta jatkumaan alueella. Oletettavasti korona-aika vähensi etenkin kohderyhmän äänestysaktiivisuutta. Näistä epävarmuustekijöistä johtuen osallistuva budjetointi ei sovellu toimintaan, joka mielestämme kuuluisi kaupungin omaan vakituiseen toimintaan.

Kaupunki on järjestänyt etäliikuntaa, mutta valitettavasti useat ikäihmiset eivät pysty tähän osallistumaan laitteiden ja osaamisen puutteesta johtuen. Tämä lisää ikääntyneiden syrjäytymistä ja yksinäisyyttä entisestään. Korona-ajan jälkihoidossa on välttämätöntä turvata etenkin ikäihmisten toipuminen ja aktiivisen arjen jatkuminen.

Uskomme, että panostus ikääntyneiden ohjatun liikunnan järjestämiseksi on pieni verrattuna sen tuomiin valtaviin hyötyihin ja säästöihin. Henkisesti ja fyysisesti parempikuntoiset ikäihmiset voivat elää täysipainoisempaa ja itsenäisempää arkea omassa kodissaan (Gerontologia-lehden artikkeli ”Ryhmäliikunta iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukena” https://journal.fi/gerontologia/article/view/109087 ).

Myös Helsingin kaupungin omana tavoitteena on vahvistaa ikäihmisten mahdollisuuksia liikkumiseen ja liikkeelle lähtöön sekä kasvattaa arki- ja kuntoliikuntaa harrastavien osuutta. Tavoite on helpompi toteuttaa, kun järjestetään sellaista liikuntaa, johon ikääntyneenä on helppo osallistua. 

Toivoisimmekin, että kaupunki kuulisi Pihlajamäen iäkkäiden äänen ja järjestäisi heille ohjattua liikuntaa lähellä kotia vaikka 1–2 kertaa viikossa.

Laatineet
Ira Hyyrynen (Pihlajamäki-seura; hyvinvointialan yrittäjä, Aurinkola), Niina Juppi-Lehtelä (geronomi AMK, palveluneuvoja, Helsingin kaupunki) ja Marja-Liisa Suuronen (puheenjohtaja, Pihjalamäen-Pihlajiston Eläkeläiset).

Helsingissä 22.2.2022
Hanna-Mari Mikkonen, puheenjohtaja
Pihlajamäki-seura

Arkkiklubi vol. 2: Sekret Teknik, Aus Tears, dj Antti H, kaitafilmiä!

Arkkiklubi vol 2. tarjoilee sähköisen illan konemusiikin helmiä levyltä ja livenä. Cyberpunksoundeja ja syntikkapoppia, elektroa ja diskoa, synthwavea ja industrialia. Elektronisen illan alussa harvinaisia kaitafilmejä arkistoista 60 vuoden takaa klubitalon kulmilta, uusilla sämpleillä.

Vapaa pääsy. Vapaaehtoisella pääsymaksulla tuet uusia Arkkiklubi-iltoja. Taidetta ja kulttuuria lähiöön!

klo 20 – kaitafilmiä kuuskytluvulta
klo 21- dj Antti H.
klo 21.30 – Aus Tears
klo 23 – Sekret Teknik
klo 24 – dj Antti H.

SEKRET TEKNIK
* Sekret Teknikin syntetisaattorimusiikki yhdistää 80-luvun tumman cyberpunksoundin moderniin synthwaveen, post-punkiin, discoon ja EBM:ään. Tuloksena on dystooppinen soundtrack kuvitteellisesta menneisyydestä.
https://www.soundi.fi/…/levyarvio-sekret-teknikin…/
https://stupido.fi/artistit/sekret-teknik/
https://www.facebook.com/sekretteknik

AUS TEARS
* Minimalistista elektronista post-punkia syntikoiden, rumpukoneen ja kahden laulajan voimin. Sopivasti raakaa synthwavea lataava duo keikkailee pitkin Eurooppaa, Bolognasta Barcelonaaan.
https://austears.bandcamp.com
https://www.facebook.com/austears

Dj ANTTI H.
* Pitkän linjan levymyyrä ammentaa elektronisen musan koko historiasta yli 40 vuoden ajalta. Arkkiklubia varten vinyylihyllystä valikoituu mukaan tummasävyisempiä tanssihelmiä – synapoppia, elektroa ja synteettistä diskoa.

ARKKIKLUBI tuo taidetta ja kulttuuria lähiöön 2022, kun Pihlajamäki täyttää 60 vuotta. Klubi otti varaslähdön marraskuussa, silloin lavalla nähtiin Lyyti, Nykypost, Moskova, Helsinki Poetry Connection ja lavarunoutta.

Pihlajamäen ostoskeskuksen alueelle kaavaillut kerrostalot herättävät huolta

Pihajamäen ostoskeskuksen alueen havainnekuva
Havainnekuvaan on piirretty ostarin puretun ”uuden puolen” tilalle nouseva liikerakennus sekä suunnitellut kaksi uutta asuinrakennusta. Kuva: Huttunen-Lipasti Arkkitehdit

Pihlajamäki-seura on lähettänyt kaupungille mielipiteen Pihlajamäen ostoskeskuksen alueen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta.

Pihlajamäen ostoskeskuksen eteläisempi, nk. uusi puoli purettiin kesällä 2021. Tilalle nousee uusi pienempi liikerakennus, johon tulee päivittäistavarakauppa (Lidl) ja ravintola. Liikerakennus voidaan rakentaa nykyisen asemakaavan perusteella.

Pihlajamäentien puoleiselle alueelle on suunniteltu kahta uutta asuinkerrostaloa, jotka vaativat asemakaavan muutoksen. Edellinen kaavaehdotus vuodelta 2015 käsitti kaksi nelikerroksista taloa. Nyt rakennuksista kaavaillaan kuusikerroksisia sekä tiukemmin tontin rajoille asettuvia.

Pihlajamäki-seuran lausuma mielipide kokonaisuudessaan:

MIELIPIDE PIHLAJAMÄEN OSTOSKESKUKSEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSESTA

Pihlajamäki-seura kiittää mahdollisuudesta lausua mielipide Pihlajamäen ostoskeskuksen alueen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan valmisteluaineistosta.

Pihlajamäki-seura esittää muutoksia kaavaratkaisuun ja nostaa esiin huomioitavia asioita:

Pihlajamäki on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö eli RKY-alue ja valittu kansainvälisen DoCoMoMo-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan. Täydennysrakennettava kortteli 38017 sijaitsee näkyvällä paikalla Pihlajamäkeä halkovan laakson eteläpäässä vilkasliikenteisten Pihlajamäentien ja Meripihkatien liittymässä. Rakennettavat talot tulevat muodostamaan sisäänkäynnin Pihlajamäen suojelualueelle. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia niiden ulkonäölle, jonka tulee sopia saumattomasti 60-luvun muotokieleen ja suurmaisemaan. 

Pihlajamäki-seura painotti edellisen kaavaehdotuksen yhteydessä vuonna 2015, että arkkitehtonisesti herkällä alueella on otettava huomioon alkuperäisen suojellun asemakaavan periaatteet maanpinnan muotojen korostamisesta: korkeille kallioille korkeat rakennukset ja laaksoihin matalat (ostoskeskuksen alue). Seura korosti, että talojen korkeus ostoskeskuksen alueella ei saa ylittää neljää kerrosta, mieluummin jäätävä sen alle. Silloisessa kaavaehdotuksessa asuinrakennukset olivat nelikerroksisia, jolloin niiden räystäskorkeudet asettuivat ympäröivien luonnonkallioiden korkeustasolle muodostaen jalustaa suurmaisemassa näkyville länsipuolen tornitaloille. Nyt uudisrakennukset esitetään rakennettaviksi kuusikerroksisina. Seuran mielestä talot ovat liian korkeita, sillä ne kilpailevat kalliolla sijaitsevien veistoksellisten tornitalojen kanssa rikkoen eheän miljöökokonaisuuden. Seura vaatii, että kaavaratkaisussa pitäydytään Pihlajamäen arvokkaaseen kaupunkikuvaan sopivassa nelikerroksisessa rakentamisessa.

Suunnitellut asuinrakennukset ovat paitsi liian korkeita myös liian leveitä ja tonteille ahtaasti asettuvia. Moreenitien puoleisen talon eteläpääty on lähes kiinni kävelytiessä. Pihlajamäki-seuran mielestä taloa on syytä lyhentää joitain metrejä niin, että sen pääty asettuu samalle etäisyydelle tiestä kuin vuoden 2015 kaavaehdotuksessa, jolloin havainnekuviin piirretyille puille on myös todellisuudessa tilaa.

Pihlajamäki-seura huomauttaa, että valmisteluaineiston asemakaavapiirustukseen ja havainnekuviin ei ole piirretty Pihlajamäentien ja Meripihkatien risteyksen tulevaa katualueen leventämistä. Katualueen leventäminen lohkaisee pois palan nurmialuetta maisemallisesti tärkeän Pihlajamäen sisäänkäynnin alueelta ja tuo Meripihkatien puoleisen rakennuksen vieläkin lähemmäksi katua lisäten entisestään ahdasta vaikutelmaa. Taloa on syytä paitsi lyhentää eteläpäädystä myös kaventaa Meripihkatien puolelta, jolloin havainnekuvaan piirretyille uusille puille on myös todellisuudessa tilaa. Seura korostaa, että sisäänkäynnin kohdalla nyt oleva jalopuuryhmä on säilytettävä ja suojattava huolellisesti rakennusvaiheessa.

Kaavamääräyksen mukaan Pihlajamäentien puoleisella tontin osalla on oltava yhtenäinen melua estävä aita tai rakennelma. Havainnekuvasta on vaikea päätellä kuinka melumuuri asettuu maisemallisesti arvokkaan suojeltavan kallion kanssa. Pihlajamäki-seura huomauttaa, että jos melumuuri ei kokonaan estä sisäpihalta Pihlajamäentien varteen siirtymistä, niin tämä kävelyreitti Meripihkatien puoleisen talon päädystä jalkakäytävälle on syytä rakentaa, sillä ihmisillä on aina taipumus oikaista ja muutoin paikalla on pian epäsiisti oikopolku, jolle ei nurmi nouse.

Havainnekuvassa esitetyt muotokieleltään sekavat ja arvoympäristöönsä huonosti sopivat uudisrakennukset herättävät muitakin huolia. Pihlajamäen moderni muotokieli nauhaikkunoineen on linjakasta ja vahvaa. Havainnekuvan rakennuksissa sen sijaan julkisivujen ikkunat ja parvekkeet ovat paikoin linjassa, paikoin julkisivuissa ikkunoiden paikat heittelevät ja parvekekuutiot puskevat ulos seinästä. Myöskään havainnekuvan talojen eteläpäätyjen kulmien porrastus ei sovi Pihlajamäen arkkitehtuurin muotokieleen. 

Pihlajamäkeen ei ole valmistunut uusia asuntoja myyntiin useaan vuosikymmeneen lukuun ottamatta nyt parhaillaan rakenteilla olevia asuntoja Pihlajamäentien-Pihlajistontien kulmassa. Sen sijaan vuokra-asuntoja on rakennettu ja omistusasuntoja on myös siirtynyt vuokrakäyttöön. Ostoskeskuksen alueen kaavaratkaisussa puolet asunnoista (Moreenitien puoleinen talo) on ARA-vuokra-asuntoja. Kaavamääräyksen mukaan ensimmäisessä kerroksessa olevia asuinhuoneistoja saa käyttää sosiaalipalvelun ja päivähoidon tiloina. Pihlajamäki-seura pitää tärkeänä, että uusista asuinkäytössä olevista asunnoista vähintään puolet on omistusasuntoja.

Pihlajamäki-seura vastustaa asuintalojen rakentamista yli nelikerroksisina ja edellyttää valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön maisema-arvojen parempaa huomioimista. Nyt esiteltyä kaavaratkaisua tuntuu ohjaavan lähinnä asuntokerrosalan maksimointi laadukkaan kaupunkiympäristön kehittämisen kustannuksella.

Helsingissä 18.2.2022
Pihlajamäki-seura ry
Hanna-Mari Mikkonen, puheenjohtaja
Milja Parviainen, sihteeri

Pihlajamäen ostoskeskuksen alueen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman materiaalit löytyvät Helsingin karttapalvelusta: https://kartta.hel.fi/?link=8CGzk1

Pihlajamäki-seura puolustaa suojelukaavaa

Rapakivenkuja 2:n asemakaavan muutosehdotus
Tummempikattoiset talot ovat suunniteltua täydennysrakentamista. Taaempi taloista sijoittuisi parkkipaikan päälle, edessä oleva suojellulle puistopihalle. Kuva: LUO arkkitehdit

Pihlajamäki-seura jätti 10.2.2022 muistutuksen kaupunkiympäristölautakunnalle Rapakivenkuja 2:n asemakaavan muutosehdotuksesta. Seura ei hyväksy puistopiha-alueen suojelumerkinnän poistamista ja edellyttää, että ennen mahdollisia kaavamuutoksia on vaikutukset suojelualueen kokonaisuuteen arvioitava kokonaisvaltaisesti.

Pihlajamäki-seuran muistutus kokonaisuudessaan:

MUISTUTUS PIHLAJAMÄEN RAPAKIVENKUJA 2:N ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA

Pihlajamäki-seura on tutustunut Rapakivenkuja 2:n (tontti 38024/1) asemakaavaehdotuksen selostukseen ja karttaan sekä vuorovaikutusraporttiin. Muutosehdotus kohdistuu Pihlajamäen suojelukaavaan nro 11520.

Pihlajamäki-seura esittää kaavaehdotuksen hylkäämistä ehdotetun kaltaisena ja esittää siihen merkittäviä muutoksia.

Pihlajamäki-seura katsoo, että tontin puistopiha-alueen suojelumerkintää s-5 ei saa poistaa. Piha-alue täytyy säilyttää puistomaisena ja mahdollinen rakentaminen tulee toteuttaa niin, ettei se loukkaa suojelukaavan henkeä ja periaatteita. Parkkipaikan alueelle rakentamista seura pitää periaatteessa mahdollisena, kun se toteutetaan huolellisesti suojelutalojen arkkitehtuuria ja miljöötä kunnioittaen sekä alueen viuhkamaisen sommitelman täsmällisenä jatkona. Sen sijaan puistopihan päälle sijoitettu suurempi rakennus ei ole sovitettavissa suojeltavaan miljööseen. Seura joka tapauksessa edellyttää, että ennen mahdollisia kaavamuutoksia on vaikutukset suojelualueen kokonaisuuteen arvioitava kokonaisvaltaisesti.

Perustelut

Kortteli 38024 sijaitsee näkyvällä paikalla vilkasliikenteisen Rapakivenkujan varressa Pihlajamäkeä halkovan laakson pohjoisosassa. Laakso toimii Pukinmäen suunnalta saavuttaessa alueen porttina. Suunnitelluista uudisrakennuksista isompi sijaitsisi suojellun puistopihan päällä maisemallisesti tärkeässä solmukohdassa. Rakennus peittäisi avaria näkymiä joka suunnalta ja muuttaisi oleellisesti alueen kokonaissommitelmaa suojelukaavan luonteen vastaisesti.

Parkkipaikan tilalle sijoittuva asuintalo ei olisi aivan yhtä ongelmallinen. Se olisi samassa linjassa alkuperäisen rakennuksen kanssa ikään kuin jatko-osana ja sijoittuisi syvemmälle tontille vaikuttaen kaupunkikuvaan vähemmän. Ongelmana uudistalossa olisi, että se peittäisi alkuperäisen talon päätyikkunoiden näkymät kokonaan sekä naapuritontin Rapakivenkuja 4:n asukkaiden näkymiä.

Pihlajamäki on Suomen modernin arkkitehtuurin kiistaton merkkikohde. Alue sisältyy Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) luetteloon sekä modernin arkkitehtuurin DoCoMoMo (Documentation and Conservation of Buildings, Neighbourhoods and Sites of Modern Movement) -järjestön valikoimaan ainoana 1960-luvun aluekokonaisuutena Helsingistä.

Pihlajamäen 1960-luvun miljöö on suojeltu asemakaavahistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävänä aluekokonaisuutena, jonka vaaliminen ja säilyttäminen tuleville sukupolville on tärkeää. Asemakaavallinen suojelu kohdistuu sekä alueen 1960-luvun rakennuskantaan että alueen maisemaan ja lähiympäristöön. Pihlajamäki-seura arvostaa suojelukaavaa, joka takaa lähiön ainutlaatuisen ilmeen säilymisen alkuperäisen arkkitehtonisen suunnitelman mukaisena: avarana, luonnon omia linjoja seuraavana ja luonnonläheisenä.

Pihlajamäki-seura huomauttaa myös virheistä kaavaehdotuksen havainnekuvissa: Uusien rakennuksien päätyihin on piirretty pystyikkunat vaikka vaatimus on nauhaikkunoista. Lisäksi alkuperäisten talojen päätyikkunat on unohdettu piirtää kuviin mukaan. 

Koska Pihlajamäen asemakaavalla suojeltu alue on alkuperäisen arkkitehtuurin yhtenäisyyden ja maisemallisten tekijöiden muodostama kokonaisuus, heikentää yhden tontin suojelumerkinnän poistaminen ja sitä seuraava täydennysrakentaminen paitsi kyseisen tontin myös koko alueen maiseman ja rakennuskannan arvoa. Täydennysrakentaminen ei siksi ole vain yksittäisen taloyhtiön oma asia.

Pihlajamäki-seura edellytti Rapakivenkuja 2:n osallistumis- ja arviointisuunnitelman mielipiteessään vuonna 2020, että jos kaavamuutoksen kanssa edetään, sen vaikutus koko suojellun aluekokonaisuuden arvoon ja tulevaisuuteen on perusteellisesti selvitettävä. Tätä selvitystä ei ole laadittu. Kun suojelukaavan valmistumista (v. 2007) edelsi laaja inventointi- ja arvottamistyö, niin nyt suojelun osittaista purkamista ollaan käynnistämässä täysin ilman vaikutusten arviointia. Seura edellyttää edelleen, että ennen mahdollisia kaavamuutoksia on vaikutukset suojelualueen kokonaisuuteen arvioitava kokonaisvaltaisesti.

Pihlajamäki-seura myös muistuttaa, että alkuperäinen suojelukaava sisältää täydennysrakentamista Kiilletie-Kiillekujan alueella pysäköintitontilla sekä viereisellä entisen liikerakennuksen tontilla (38020/4 ja 38001/2), mutta nämä alueen kehittämisen ja miljöön eheyttämisen kannalta keskeiset kohteet ovat edelleen rakentamatta. Suunniteltu talotyyppi on yksikerroksinen atriumtyyppinen pientalo, joka heijastaa 60-lukulaista identiteettiä. Pihlajamäki-seura odottaa kärsimättömänä kaupunkikuvallisesti epäsiistin kentän rakentamista. Myös Vuolukiventie 9:n kohdalla oleva epäsiisti autopaikkojen korttelialue kaipaa kehittämistä. Nyt kaavamuutosehdotuksen kohteena oleva kortteli 38024 ei kaipaa siistimistä tai muutoksia toisin kuin edellä mainitut kiireesti muutoksia kaipaavat tontit.

Rapakivenkuja 2:n täydennysrakentamistarvetta perustellaan kaavaselostuksessa sillä, että tontti sijoittuu osittain myös A2-korttelialueelle. Helsingin nykyinen pikselimuotoinen yleiskaava on kuitenkin vain suuntaa antava. Vuodelta 2007 peräisin olevaa suojelukaavaa ei tule muuttaa siksi, että yleiskaava vuodelta 2016 suhtautuu siihen ristiriitaisesti. Todettakoon myös, että koko muu Pihlajamäki, sekä suojelukaava-alueella että sen ulkopuolella, vastaa jo tehokkuudeltaan yleiskaavan osoittamaa tehokkuutta (A3). Pihlajamäki ei siis ole tehottomasti rakennettu.

Pihlajamäki on elinvoimainen ja viihtyisä kaupunginosa, jossa on hyvät koulut ja päiväkodit sekä nopeat yhteydet työpaikoille ja palveluihin. Alueella on terveysasema, kirkko, nuorisotalo, asukastalo, leikkipuistoja, jalkapallokenttä, nuorisopuisto, kauppoja ja palveluita. Luontoon pääsee suoraan ulko-ovesta. Upea arkkitehtuuri on vetovoimatekijä ja yhteisöllisyys luo turvallisuutta kaikille.

Pihlajamäessä täydennysrakentamista on tehty suojelualueen ympärille 1970-, 1980-, 1990- ja 2010-luvuilla. Parhaillaan rakennetaan asuntoja myyntiin Pihlajamäentien-Pihlajistontien kulmaan, johon valmistuu kahteen taloon 51 asuntoa. Pihlajamäen ostoskeskuksen alueelle on kaavoitettu kaksi kerrostaloa, joihin on tulossa yhteensä noin 140 asuntoa, puolet vuokra- ja puolet omistusasuntoja.

Pihlajamäki-seura vaati Rapakivenkuja 2:n osallistumis- ja arviointisuunnitelman mielipiteessään vuonna 2020, että tontin suojelumerkinnät säilyvät. Seura ei hyväksy kaavaratkaisua, jossa puistopiha-alueen s-5 -merkintä poistetaan. Siinä tapauksessa, että suojelukaava-alueella halutaan jatkossa edetä suojelumerkintöjä purkaen, seura edellyttää tehtäväksi kokonaisselvitystä alueen täydennysrakentamismahdollisuuksista ja niiden seurauksista. Suojelumerkintöjen poistamisen sijaan seura toivoo kaupungin edistävän suojelukaava-alueen keskeneräisten tai vajaakäytössä olevien, epäsiistien ja ilman suojelumerkintää olevien pysäköintialueiden kehittämistä.

Pihlajamäki-seura pyytää saada tiedon kaupunkiympäristölautakunnan päätöksestä sekä kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä.

Helsingissä 10.2.2022
Pihlajamäki-seura ry
Hanna-Mari Mikkonen, puheenjohtaja
Milja Parviainen, sihteeri

Rapakivenkuja 2:n asemakaavan muutoksen suunnitelmat ja asiakirjat löytyvät Helsingin kaupungin karttapalvelusta:
https://kartta.hel.fi/?sukkaId=2019-008969

Uutta Koillis-Helsinkiä -verkkotilaisuus ke 2.2. klo 17–19.30

Uutta Koillis-Helsinkiä -verkkotilaisuudessa Helsingin kaupungin työntekijät kertovat lyhyiden esitysten avulla Koillis-Helsingin tulevaisuuden suunnitelmista liittyen asumiseen, liikenteeseen, puistoihin ja viheralueisiin.

Pihlajamäki on vuorossa klo 18.10 alkaen. Esillä on ostoskeskuksen alueelle suunnitellut kaksi asuintaloa ja Rapakivenkuja 2:n asemakaavan muutos kahden asuintalon rakentamiseksi sekä Savelanpuistoon liittyen OmaStadi-suunnitelmat ja Pohjoisbaana.

Illan ohjelma ja liittymislinkki (lähempänä ajankohtaa) sekä teknisiä ohjeita löytyy tilaisuuden verkkosivulta: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/ajankohtaiset-suunnitelmat/tilaisuudet/uutta-koillishelsinkia

Facebook-tapahtumalinkki: https://www.facebook.com/events/335736151383499

Pihlajamäen 60-vuotisjuhla alkaa kirkonkelloilla uudenvuodenyönä

Talvinen kuva Pihlajamäestä
Arkkitehtuuristaan kuuluisa Pihlajamäki täyttää 60 vuotta 2022. Kuva Päivi Seikkula,

Pihlajamäki täyttää 60 vuotta 2022. Juhlavuosi saa komean alun vuodenvaihteessa keskiyöllä, kun Pihlajamäen kirkon kellot lyövät 60 kertaa. Asukkaat on silloin kutsuttu torille ja kirkon kallioille nostamaan malja juhlavuodelle. Siitä alkaa vilkas tapahtumavuosi, toki koronan sallimissa rajoissa.

Esimerkiksi nuorisotalo, kirkkosali ja yhteiskoulun auditorio muuntuvat vuoroin elokuvateatteriksi, vuoroin konserttisaliksi. Paikallisessa baarissa järjestetään sanataiteelle ja musiikille pyhitettyjä klubi-iltoja. Tulevien kirjailijoiden ja alueen lukiolaisten kanssa järjestetään työpajoja ja keskusteluja tulevaisuuden suomalaisesta historiallisesta romaanista.

– Pihlajamäki-seuran yhteyteen on perustettu kaupunginosan taiteilijoiden ja kulttuuritoimijoiden verkosto, joka tuo kulttuuritapahtumia ja taide-elämyksiä asukkaiden keskelle, paikallisiin tiloihin, juhlavuotta koordinoiva Päivi Seikkula sanoo.

Suunnitelmissa on myös ulkoilmaelokuvia ja -konsertteja, runoiltoja, videopajoja, näyttelyitä sekä keskustelua arkkitehtuurista ja paikan hengestä. Juhlavuoden kulttuuritapahtumat tekevät näkyväksi Pihlajamäen identiteettiä, historiaa ja tulevaisuutta taiteen eri keinoin. Tapahtumat järjestetään terveysturvallisesti.

Pihlajamäen perinteiden mukaisesti juhlavuotta ovat tekemässä kaikki alueen toimijat, yhdessä.

– Pihlajamäessä on vahva yhdessä tekemisen kulttuuri. Yhteisöllisyys elää täällä myös arkisena naapuriapuna ja näkeehän sen joka kulmalla, että alueella tervehditään ja jäädään juttusille. Kyllä täällä kelpaa kelloja soittaa, pappi Sari Hakuri Pihlajamäen kirkolta sanoo.