Pihlajamäki-seura lausui 14.3. Helsingin kaupungille mielipiteen liittyen Soidintie 3:n asemakaavan muutokseen koskien Pihlajamäen terveysaseman palveluiden siirtoa suunnitteilla olevaan jättikeskukseen Malmille:
MIELIPIDE SOIDINTIE 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA
Pihlajamäki-seura pitää virheellisenä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä tavoitetta keskittää koillisen Helsingin sote-palvelut Malmille ja lopettaa muun muassa Pihlajamäen terveysasema, neuvola, hammashoitola ja laboratorio.
Perustelut
Lähiterveysasemien lopettamiselle ei ole esitetty kansanterveyden tavoitteista ja asukkaiden palvelutarpeista lähteviä perusteluja.
Vaikka perhekeskus ja terveys- ja hyvinvointikeskus kokoaa sosiaali- ja terveyspalvelut kokonaisvaltaisesti saman katon alle, ei asiakas useinkaan saa eri palveluja (esim. terveyspalvelujen lisäksi päihdepalveluja tai sosiaaliohjauksen palveluja) samalla käyntikerralla. Tällöin ei todellisuudessa ole merkitystä, ovatko palvelut saatavilla saman katon alta. Lisäksi laajaa palvelutarjontaa tarvitsee vain pieni vähemmistö asiakkaista; valtaosalle terveysaseman helppo saavutettavuus, mieluiten kävellen, on tärkeämpää. Sairastapauksissa, kun ollaan heikossa kunnossa, on tärkeää päästä helposti ja nopeasti lähiterveysasemalle. Koululaiset voivat asioida omatoimisesti lähihammashoitolassa, samoin ikäihmiset pystyvät pidempään asioimaan ilman saattajaa lähiterveysasemalla.
Peruspalvelujen jättikeskuksiin keskittämisen eduista ei ole tutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Sen sijaan on vahvaa näyttöä eduista, kun lähipalvelussa on potilaansa ja asuinalueen tunteva moniammatillinen tiimi, ja kynnys hakeutua hoitoon on matala. Kivikon terveysaseman viimevuotinen kokeilu osoitti, että jonot voidaan poistaa ja palveluja parantaa järjestämällä töitä toisin ja korjaamalla resurssipulaa.
Pihlajamäen terveysaseman alueelle (Pihlajamäki, Pihlajisto, Viikinmäki, Latokartano, Viikin tiedepuisto ja Viikinranta) kaavoitetaan erittäin paljon uutta asuntorakentamista. Terveysasemaa ei tule sulkea vaan sen palveluja pitää edelleen kehittää. Malmin uuden PK:n ja THK:n mitoitus on riittämätön koillisen Helsingin tuleviin tarpeisiin.
Osalle Pihlajamäen terveysaseman ja neuvolan käyttäjistä Malmi on parempi vaihtoehto kuin aiemmin esitetty palvelujen siirtyminen Oulunkylään. Mutta monille se on huono ratkaisu, joka vaikeuttaa matkoja ja nostaa kynnystä lähteä terveysasemalle. Pihlajamäen terveysaseman laajan alueen asukkaista monilla ei ole suoraa, vaihdotonta joukkoliikenneyhteyttä Malmin uuteen keskukseen. Palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus heikentyy. Erityisesti ongelmia koituu lapsiperheille, vanhuksille, vammaisille ja pienituloisille.
Pihlajamäen terveysasema on rakennettu vuonna 1994. Se on suunniteltu nimenomaan terveysasemaksi ja on edelleen hyvässä kunnossa. Rakennuksen tyhjäksi jättäminen ei ole järkevää. Terveysasema vahvistaa alueen kaupunkikuvaa sekä veto- ja pitovoimaa. On epätasa-arvoista, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa perustellaan Malmin jättikeskuksen rakentamista sillä, että se lisää Malmin monipuolisuutta ja vetovoimaa, kun samalla heikennetään muun koillisen Helsingin elinvoimaisuutta.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluverkkoa koskevassa suunnitelmassa ei ole päätetty Pihlajamäen terveysaseman lopettamisesta ja palveluiden keskittämisestä Malmille. Suunnitelmassa todetaan, että toimipaikkojen tulee olla tarvitsijoilleen mahdollisimman optimaalisesti saavutettavia ja sijoittelussa tulee pitää huolta tarvittavista lähipalveluista.
Asukkaita ei ole kuultu terveysaseman sulkemiseen ja palveluiden keskittämiseen liittyen lainkaan. Pihlajamäki-seura esittää, että Pihlajamäen terveysaseman, neuvolan, hammashoitolan ja laboratorion palvelut säilytetään eikä niitä keskitetä Malmille.
Pyydämme saada kaupunkiympäristölautakunnan päätökset sähköpostitse.
Helsingissä 14.3.2024
Pihlajamäki-seura ry
Hanna-Mari Mikkonen, puheenjohtaja
Milja Parviainen, sihteeri