Ajankohtaista

Terveysasema-keskustelutilaisuus to 29.2.

Pihlajamäen terveysasema

Pihlajamäen terveysasema säilytettävä!

Avoin asukastilaisuus torstaina 29.2.2024 kello 18–19.30 Pihlajamäen nuorisotalolla, Moreenitie 2.

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan virkajohto valmistelee Pihlajamäen terveysaseman, neuvolan, hammashoitolan ja laboratorion siirtämistä Malmille rakennettavaan suureen perhekeskukseen ja terveys- ja hyvinvointikeskukseen.

Lähiterveysasemien ja neuvoloiden lopettaminen vaikeuttaa etenkin lapsiperheiden ja ikäihmisten asemaa. Peruspalvelujen jättikeskuksiin keskittämisen eduista ei ole tutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Sen sijaan on vahvaa näyttöä eduista, kun lähipalvelussa on potilaansa ja asuinalueen tunteva moniammatillinen tiimi, ja kynnys hakeutua hoitoon on matala.

Kahdeksan kaupunginosayhdistyksen työryhmä esittää, että Pihlajamäen samoin kuin Maunulan, Oulunkylän ja Paloheinän terveysasemien ja neuvoloiden toimintaa jatketaan ja kehitetään näiden alueiden erityispiirteet huomioon ottavina lähipalveluina, joiden kehittämiseen osoitetaan lisää resursseja ja joiden toiminnan kehittämisessä hyödynnetään Kivikon terveysaseman kokeilun positiivisia kokemuksia.

Asukasiltaan on kutsuttu edustaja kustakin sotepe-lautakunnassa edustettuna olevasta poliittisesta ryhmästä. Mukaan ovat ilmoittautuneet: Laura Korpinen (PS), Sinikka Vepsä (SDP) ja Johanna Nuorteva (Vihr.).

Tervetuloa mukaan kuulemaan, kysymään ja keskustelemaan!

Tilaisuuden järjestää kaupunginosayhdistysten työryhmä: Maunula-seura, Oulunkylä-seura, Pakila-seura, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys, Pihlajamäki-seura, Pihlajisto-Viikinmäki asukasyhdistys PNV, Pirkkolan omakotiyhdistys ja Viikki-Seura

Fb-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/3565637006988052

Pihlajamäen ja Pohjois-Helsingin lähiterveysasemat syytä säilyttää

Paloheinän, Pihlajamäen ja Maunulan terveysasemat

Kannanotto sotepe-lautakunnalle 30.1.2024

Pihlajamäen ja Pohjois-Helsingin lähiterveysasemat syytä säilyttää

Pihlajamäki-seura, Viikki-Seura, Pihlajisto-Viikinmäki Asukasyhdistys PNV ja pohjoisen Helsingin viisi kaupunginosayhdistystä ovat useaan otteeseen ilmaisseet huolensa näiden alueiden lähiterveysasemien, neuvoloiden ja eräiden muiden sote-lähipalvelujen lopettamisesta ja palvelujen keskittämisestä. Käännymme uudelleen puoleenne, koska palvelujen keskittämishankkeet jatkuvat eikä vaihtoehtoja selvitetä.

Pihlajamäen terveysaseman ja neuvolan lopettaminen on tulossa sotepe-lautakuntaan jo tänä keväänä, kun on tarkoitus tehdä tarvepäätös Malmille rakennettavasta isosta perhekeskuksesta ja terveys- ja hyvinvointikeskuksesta. Pidämme tätä esitystä heikennyksenä, joka vaikeuttaa palvelujen saavutettavuutta ja lisää eriarvoisuutta.

Osalle Pihlajamäen terveysaseman ja neuvolan käyttäjistä Malmi on parempi vaihtoehto kuin aiemmin esitetty palvelujen siirtyminen Oulunkylään. Mutta monille se on huono ratkaisu, joka vaikeuttaa matkoja ja nostaa kynnystä lähteä terveysasemalle. Pihlajamäen terveysaseman laajan alueen (Pihlajamäki, Pihlajisto, Viikinmäki, Latokartano, Viikin tiedepuisto ja Viikinranta) asukkaista monilla ei ole suoraa, vaihdotonta joukkoliikenneyhteyttä Malmin uuteen keskukseen.

Haluamme kiinnittää huomiotanne myös siihen, että lähiterveysasemien ja neuvoloiden lopettamiselle ei ole esitetty kansanterveyden tavoitteista ja asukkaiden palvelutarpeista lähteviä perusteluja. Peruspalvelujen jättikeskuksiin keskittämisen eduista ei ole tutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Sen sijaan on vahvaa näyttöä eduista, kun lähipalvelussa on potilaansa ja asuinalueen tunteva moniammatillinen tiimi, ja kynnys hakeutua hoitoon on matala. Kivikon terveysaseman kokeilu osoitti, että jonot voidaan poistaa ja palveluja parantaa järjestämällä töitä toisin ja korjaamalla resurssipulaa.

Palvelujen keskittämistä jättikeskuksiin on perusteltu ”yhden oven periaatteella”, jossa monia erilaisia sote-palveluja tarvitsevat saavat palveluja samasta paikasta. Käytännössä kaikkia palveluja ei kuitenkaan saa samalla käynnillä ja osaa voi joutua isoissakin keskuksissa jonottamaan pitkään. Monet sote-palvelut ovat jo nyt integroituneet, mutta ongelmana on henkilöstön vähyys. Toisaalta integraatiossa olennaista on myös yhteys kunnan muihin palveluihin, kuten päiväkodit ja koulut – ja tässäkin haasteena on resurssien riittävyys.

Jättikeskuksia ei voi perustella myöskään henkilöstön saatavuudella. Kivikon kokeilun ohella on monia muitakin esimerkkejä siitä, että henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden kannalta resurssien riittävyys, työehdot, hyvä johtaminen ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ovat paljon tärkeämpiä tekijöitä kuin terveysaseman koko.

Kaupungin investointiohjelmassa Malmin PK:n ja THK:n uudisrakennuksen huoneistoala on kaupunkiympäristötoimialan esittämän alustavan arvion mukaan 18 700 htm2. Koko ei ole olennaisesti muuttunut aiemmin esitetystä nyt kun sinne esitetään siirrettäväksi myös Pihlajamäen terveysaseman, neuvolan ja eräät muut sote-palvelut. Yhteensä tilat olivat pienemmät kuin nykyisten useiden toimipisteiden tilat yhteensä. Emme ole saaneet sellaisia tietoja, joissa olisi osoitettu, miten esitetyn uudisrakennuksen tilat riittävät laajan koillisen suurpiirin tarpeisiin, etenkin kun alueelle ollaan kaavoittamassa rakentamista jopa kymmenille tuhansille uusille asukkaille.

Pihlajamäen terveysaseman palvelujen siirtämistä koskevien suunnitelmien muuttuminen asettaa uuteen valoon myös kaavailut pohjoisen suurpiirin terveysasemien, neuvoloiden ja eräiden muiden sote-palvelujen keskittämisestä Oulunkylään. Pakilasta, Torpparinmäestä ja suuresta osasta Maunulaa on yhtä huonot joukkoliikenteen yhteydet Oulunkylään kuin Pihlajamäestä. Lisäksi alueelle on tulossa paljon lisää asukkaita, esimerkiksi Maunulan ja Paloheinän terveysasemien läheisyyteen kaavoitetaan 16 000 – 17 000 asukkaan bulevardikaupunginosaa.

Edellä esitetyn perusteella esitämme, että Pihlajamäen samoin kuin Maunulan, Oulunkylän ja Paloheinän terveysasemien ja neuvoloiden toimintaa jatketaan ja kehitetään näiden alueiden erityispiirteet huomioon ottavina lähipalveluina, joiden kehittämiseen osoitetaan lisää resursseja ja joiden toiminnan kehittämisessä hyödynnetään Kivikon terveysaseman kokeilun positiivisia kokemuksia.

Järjestämme torstaina 29. helmikuuta asukasillan erityisesti Pihlajamäen terveysaseman ja neuvolan tulevaisuudesta Pihlajamäen nuorisotalolla, Moreenitie 2 kello 18–19.30. Kutsumme kustakin sotepe-lautakunnassa edustettuna olevasta poliittisesta ryhmästä edustajan mukaan kertomaan, kuulemaan ja keskustelemaan tästä asukkaille erittäin tärkeästä asiasta. Tilaisuudessa voidaan keskustella myös Pohjois-Helsingin lähiterveysasemien jatkosta.

Helsingissä 30.1.2024

Hanna-Mari Mikkonen, Pihlajamäki-seuran puheenjohtaja

Veli-Pekka Kantanen, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistyksen puheenjohtaja

Milja Parviainen, Pihlajamäki-seuran sihteeri

Kaupunginosayhdistysten työryhmään kuuluvat: Maunula-seura, Oulunkylä-seura, Pakila-seura, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys, Pihlajamäki-seura, Pihlajisto-Viikinmäki asukasyhdistys PNV, Pirkkolan omakotiyhdistys ja Viikki-Seura

Pihliksen parhaaksi vuodesta 1964 – Pihlajamäki-seura täyttää 60 vuotta

Pihlajamäki vuonna 1968.
Helmikuinen Pihlajamäki vuonna 1968. Kuva: Sky-Foto Möller (CC BY 4.0)

Maailma on muuttunut paljon kuudessakymmenessä vuodessa. Jotain pysyvääkin silti on: Pihlajamäki-seuran tarkoitus on sama nyt kuin vuonna 1964 eli ajaa asuinalueemme asioita ja järjestää kivoja asukkaita yhdistäviä tapahtumia yhdessä Pihliksen muiden toimijoiden kanssa.

1964: Näköalakaupunki nousee, palvelut viipyvät

Ensimmäiset kerrostalot valmistuivat aiemmin Aarnikanmäkenä tunnettuun Pihlajamäkeen vuonna 1962. Uuden elementtitekniikan ansiosta rakentaminen eteni nopeasti ja kahden vuoden päästä alueella asui jo neljätuhatta asukasta. Palvelut eivät pysyneet asuinrakentamisen perässä, joten asukkaat yhdistyivät edistämään nuoren kaupunginosan puutteellisia ja keskeneräisiä asioita.

Pihlajamäki-seuran perustava kokous pidettiin tammikuun 12. päivänä 1964. Kokouksen puheenjohtaja Toivo Ailio valittiin seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin: Aimo Ajo, Matti Haro, Eero Helkkula, Erkki Honkavaara, Klaus Köninki, Orvo Lahtinen, Paavo Minkkinen, Eila Niiranen ja Sulo Suojoki sekä varajäseniksi Onni Kasslin, Erkki Mäki ja Maunu ”Make” Säilä. Sihteeriksi kutsuttiin Harriet Segersvärd.

Perustamisvuonnaan Pihlajamäki-seura muun muassa kiirehti kansakoulun rakentamista; teki esityksiä urheilukenttien, palloilualueiden ja uimalan saamiseksi alueelle; ajoi liikenneyhteyksien parantamista; kehoitti alueen rakennuttajia suojelemaan puustoa ja säilyttämään alkuperäistä luontoa; järjesti kävelyretkiä, urheilukilpailuja ja kansanjuhlan sekä julkaisi Pihlajamäki-lehteä.

2024: Palveluiden pysymisen puolesta

Tänä vuonna Pihlajamäki-seura jatkaa Pihlajamäen terveysaseman puolustamista sulkemiselta. Terveyspalvelujen siirtäminen Oulunkylään saatiin viime vuonna torjuttua mutta nyt kaupunki kaavailee palvelujen siirtämistä vuonna 2028 valmistuvaan Malmin terveys- ja hyvinvointikeskukseen.

Terveysasemaillan lisäksi kevään ohjelmassa on perinteiset siivoustalkoot. Syyskuun ensimmäisenä lauantaina vietetään Pihlajamäen kyläjuhlaa, marraskuussa kokoonnutaan Pihlajamäen kirjamessuille ja joulukuussa käsityömyyjäiset aloittavat joulunajan. Pop up Kino71 -leffanäytöksiä sekä musiikin- ja kulttuurintäyteisiä Arkkiklubeja järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Ja tottakai juhlimme 60-vuotiasta Pihlajamäki-seuraa!

2024 Pihlajamäki-seuran hallituksen puheenjohtajana toimii kolmatta vuotta Hanna-Mari Mikkonen. Muut hallituksen jäsenet ovat: Ulla Artte, Anu Laaksonen, Ritva Malmström (rahastonhoitaja), Milja Parviainen (sihteeri), Crista Prusskij, Silja Puurtinen, Perta Sieppo (varapuheenjohtaja), Virpi Tammi ja Katri Tarkiainen. Varajäsenet ovat: Ira Hyyrynen, Laila Karelius ja Anni Pelkonen.

  • Et vielä Pihlajamäki-seuran jäsen? Pihliksen kaupunginosayhdistyksen jäseneksi voit liittyä lomakkeen kautta. Seuran jäsenmaksu on 15 euroa vuodessa. Jäsenmaksuilla katetaan yhdistyksen pakolliset kulut ja kustannetaan kaikille avoimia tapahtumia. Kaikki työ Pihlajamäki-seurassa tehdään vapaaehtoisvoimin. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Perinteinen Pihlajamäen puurojuhla pe 15.12.

Tervetuloa koko perheen puurojuhlaan nauttimaan joulutunnelmasta ja kivasta seurasta!

Aika: Perjantai 15.12.2023 klo 16–18
Paikka: Kirkon alakerta, Liusketie 1

Ohjelmassa riisipuuroa, glögiä ja pipareita, Yhteisötalon House Band ja muitakin esityksiä, yhteislaulua… ja joulupukki karkkeineen.

Järjestämässä ovat alueen toimijat mm. Stadin yhteisötalo Pihlajamäki, Pihlajamäki-seura, MLL Pihlajamäki, Lions Club Helsinki/Pihlajamäki, Malmin seurakunta

Joulurieha Leikkipuisto Maasälvässä su 10.12.

MLL Pihlajamäen paikallisyhdistys järjestää perinteisen jouluriehan sunnuntaina 10.12.2023 kello 11–14 Leikkipuisto Maasälvässä, Maasälväntie 3.

Ohjelmassa:
• Tonttupolku
• Piparin koristelua
• Joulupukin vierailu klo 12.30 ja lahja lapsille
• Laulua
• Kahvio

Tervetuloa!

Pihlajamäen joulumyyjäiset su 3.12.

Pihlajamäen joulumyyjäiset

Aika: Sunnuntai 3.12.2023 kello 11–15
Paikka: Pihlajamäen nuorisotalo, Moreenitie 2

Pihlajamäen käsityöläisten joulumyyjäisissä on mukana yli 30 myyjää!

Myyjäisistä löydät erilaisia uniikkeja tuotteita lahjaksi tai omaksi iloksi. Tule tekemään hyviä löytöjä ja osoitat arvostuksen kädentaidoille.

Myynnissä on mm. kankaisia lahjapusseja, upeita joulukoristeita, tonttuhattuja ja kortteja. Paljon koruja eri materiaaleista; virkattuja leluja, eläimiä, nukkeja ja nalleja. Puisia käyttö- ja koriste-esineitä sekä palapelejä. Tarjolla myös lastenvaatteita sekä asusteita koko perheelle, neulottuja pipoja, huiveja, lapasia ja villasukkia; hiusdonitseja, pantoja. Valokuvatuotteita, saippuoita, kynttilöitä sekä tietysti makeita ja suolaisia leivonnaisia kotiin vietäväksi. Nämä kaikki ja paljon muuta nuorisotalolla kahdessa kerroksessa.

Nuorisotalon etupihalla on seurakunnan puurokattila kuumana ja Lions myy grillimakkaraa. Sisältä löytyy Pihlajamäen ala-asteen vanhempainyhdistyksen kahvila.

Lämpimästi tervetuloa ostoksille ja nauttimaan jouluisesta tunnelmasta!

Pihlajamäki-seuran syyskokous ke 29.11.

Aika: Keskiviikko 29.11.2023 kello 18
Paikka: Stadin yhteisötalo Pihlajamäki, Liusketie 3 A

Syyskokouksessa käsitellään tulevan vuoden toimintaa, päätetään jäsenmaksun suuruus, toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä valitaan yhdistyksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle ja varajäsenet sekä toiminnantarkastajat.

Syyskokous on kaikille avoin. Äänivaltaisia ovat Pihlajamäki-seuran jäsenet. Voit liittyä jäseneksi lomakkeen kautta. Jäsenmaksu on 15 €/vuosi mutta tämän vuoden jäsenmaksua ei enää peritä.

Tervetuloa!

Pihlajamäen kirjamessut lauantaina 11.11.2023

Pihlajamäen kirjamessut tutkii tänä vuonna erityisesti lapsuuden ja lähiön suhdetta, ja pysähtyy toisenlajisten ja luontosuhteen äärelle. Mutta mukaan mahtuu myös runoja, lastenkirjoja, historiaa ja jännitystä. Kirjamessuilla on koko päivän mukana myös kirjasto sekä kirjakahvila.

Pihlajamäen kirjamessut nuorisotalolla lauantaina 11.11. klo 10-18, Moreenitie 2.
Lavaohjelman tarjoaa Pihlajamäki-seura, kirjaston tuo paikalle Viikin kirjasto ja kahvilan järjestää Pihlajamäen ala-asteen 5 B. Vapaa pääsy, tervetuloa!

OHJELMA

10.15-10.45. Kolmikko ja linnoituksen salaisuus
Ulla Welinin uutuuskirjassa Kolmikko ja linnoituksen salaisuus (Onnenläntti 2023) lapset seikkailevat kesälomallaan mummon luona lähiössä – Pihlajamäessä. Welinin ja kuvittaja Harri István Mäen leipoma seikkailu nappaa mukaansa. Maria Salo-Pulliaisen haastattelussa Ulla Welin kertoo, millaisten vaiheiden kautta kirja on syntynyt, Katja Mahal esittelee kirjan kuvitusta.

11-11.30. Yksisarvinen potkii palloa
Yksisarvinen potkii palloa ja hallaperho kurkkii sisään kerrostalon ikkunasta iltasatuhetkellä. Lastenkirjailija Reetta Niemelä ja kuvataiteilija Anna Seppälä kuljettavat uutuuskirjassaan Yksisarvinen potkii palloa (Sammakko 2023) yleisön lukuisien eläinten ja olentojen jalanjäljissä yhdessä luomaansa ainutlaatuiseen kuva- ja runomaailmaan.

11.45-12.15. Lahottajasienet kaupunkipuissa – riskejä & rikkautta
Sami Kieman esikoisteos Lahottajasienet kaupunkipuissa (Viherympäristöliitto 2023) esittelee kymmeniä kaupunkien lahottajasieniä, jotka lahottamalla heikentävät puita, mutta luovat samalla elinmahdollisuuksia lukemattomille muille lajeille. Kaupunkipuista, lahottajasienistä ja niiden merkityksestä kaupunkiluonnolle Kieman kanssa keskustelemassa Sampsa Lommi.

12.30-13. Vantaanjoki – tutkimusmatkailijan opas
Sata kilometriä elämyksiä Hausjärveltä Vanhankaupunginkoskelle. Hanna Apajalahden tuore retkiopas Vantaanjoki (SKS-kirjat 2022) esittelee Vantaanjoen varren monipuolista luontoa, retkikohteita ja kulttuurihistoriaa. Mikael Nikun haastattelussa tarjoillaan tuttuja ja tuntemattomampia herkkupaloja myös Pihlajamäen tienoille.

13.15-13.45. Kylmä kuin Kymi
Risto Malinin uutuusdekkarissa Kylmä kuin Kymi (Reuna 2023) päähenkilöt muuttavat Kouvolasta Pihlajamäkeen. Kirjailija ja hänen tyttärensä Petra Malin keskustelevat lähiöelämän kuvauksista Riston dekkareissa, kirjojen tapahtumien yhteydestä todellisuuteen ja siitä, millaiset eväät lähiö antaa kirjojen tekoon ja elämään ylipäätään.

14-14.30 Lapset lähiössä – tutkimuksen ja muistin mukaan
Miten lapset on nähty lähiöiden suunnittelussa? Mikä on lähiöiden suunta jatkossa? Väitöskirjatutkija Veera Moll on yhdyskuntasuunnittelua koskevaa tutkimustaan varten tutustunut myös Suomen Kirjallisuusseuran Lapsuus lähiössä -muistitietokeruun aineistoon. Lähiöiden kasvatti Tanja Railo haastattelee.

14.45-15.30 Lähiölapsuus suomalaisessa kaunokirjallisuudessa
Miltä näyttää lähiössä vietetty lapsuus suomalaisessa kaunokirjallisuudessa? Miten esitykset ovat muuttuneet ja eläneet vuosien saatossa? Aiheesta keskustelevat kirjailija ja toimittaja Iida Sofia Hirvonen, Teoksen kustannuspäällikkö Päivi Koivisto sekä kirjailija ja Ruskeat tytöt -median toimitusjohtaja, esikoiskirjailija Fiona Elōne. Paneelia vetää Jenni Linturi.

15.45-16.15 Lähiön toisenlajiset ja taide
Performanssitaiteilija Maija Linturi ja kirjailija Laura Gustafsson keskustelevat lähiön toisenlajisista – kuten rotista – ja siitä, miten heitä voi kuvata taiteessa, vai voiko mitenkään.

16.30-17 Rakennetun ja luonnon välissä: Rajaton runojen lähiö
Runojen lähiöistä keskustelevat kirjallisuudentutkija ja runoilija Vesa Haapala ja esikoiskirjailija Joel Mäkipuro. Haapalan esikoiskokoelmassa “Vantaa” (2007) taitetaan Vantaanjokea ajassa ja paikassa. Lähiön eri kerrokset ovat läsnä myös Haapalan teoksissa Kuka ampui Ötzin? (2012) ja Hämärä ei tanssi enää (2019). Runoilija Joel Mäkipuron esikoisrunokokoelmassa Periferia (2023) lähiö kuuluu kaikille ja ei kenellekään. Se on äärimmäinen laita, jonka asukkaat ovat vieraita itselleen ja toisilleen. Keskustelua vetää Jenni Linturi.

17.15-17.45 Auttavat kädet. Juna 69:n turmasta selvinneet.
Auttavat kädet (Basam Books 2023) kertoo lapsuudesta pommitusten ja sodan keskellä Helsingin Kalliossa. Juna numero 69 törmäyksessä pelastuneet lapset eivät päätyneetkään sotalapsiksi Ruotsiin, vaan jäivät Kallioon. Näslindh-Ylispangar pohtii kirjassaan sotalapsikokemusten ja lastensiirtojen vaikutuksia terveyteen, ylisukupolvista taakkasiirtymää sekä vaikenemisen kulttuuria. Toivoton tilanne sisältää myös toivoa vuosikymmenien jälkeen arvioituna. Mari Heino haastattelee.

Ohjelmassa myös: Ystäväni kuu – Pihlajamäen runohaaste esittäytyy, runotuokiot klo 14.30 ja 15.30.

Onnenläntti haastoi pihlajamäkeläisiä tarttumaan kynään ja kumoamaan kaamosta kirjoittamalla runoja kuusta. Tapahtumalla juhlistetaan Andreja Peklarin kuvittaman ja Ulla Welinin riimittämän Ystäväni Kuu -kirjan julkistaminen. Tule äänestämään suosikkirunoasi tapahtuman kirjastossa. Näyttelyssä ovat esillä kaikki haasteessa syntyneet runot. Runotuokiossa Ulla Welin ja runohaasteen osallistujat esittävät valikoituja runoja kuusta.

LAVALLA

Hanna Apajalahti on käpyläläinen tietokirjailija. Hän on julkaissut teokset Vantaanjoki – Tutkimusmatkailijan opas (2022), Lappi pintaa syvemmältä (2021) ja Kulttuurimatkailijan Lappi (2017).

Fiona ’Elōne (she/they) on tuottaja, taiteilija ja vääjämättä keskiluokkaistuva lähiömutsi. Esikoisromaanissaan Tulit luokseni kutsumatta (2022) hän käsittelee rakkauden, vanhemmuuden ja sopimattomuuden teemoja.

Laura Gustafsson on helsinkiläinen kirjailija ja dramaturgi, joka työskentelee myös kuvataiteen ja teatterin kentällä. Hän on käsitellyt töissään runsaasti ihmisten ja muiden eläinten välisiä suhteita, näihin keskittyy myös uusin romaani Mikään ei todella katoa (2023).

Vesa Haapala on palkittu suomalainen kirjailija ja kotimaisen kirjallisuuden yliopistonlehtori. Kaupungit ja niiden rajapinnat, kuten lähiöt, ovat läsnä Haapalan teoksissa Vantaa (2007), Kuka ampui Ötzin? (2012) ja Hämärä ei tanssi enää (2019). Haapala on kirjoittanut myös kaksi romaania, kirjallisuusesseitä ja -kritiikkejä sekä ollut mukana kirjoittamassa Otavan äidinkielen ja kirjallisuuden Särmä – oppikirjaa. Haapalan runoja on käännetty englanniksi, italiaksi, ruotsiksi, slovakiaksi ja unkariksi.

Iida Sofia Hirvonen on kirjailija ja toimittaja. Hän on kirjoittanut muun muassa Helsingin Sanomiin ja Ylioppilaslehteen ja ollut mukana perustamassa Zelda-nimistä zineä eli pienlehteä. Hirvosen esikoisromaani Radalla oli yksi kolmesta vuoden 2022 Kalevi Jäntin palkinnon saajasta.

Sami Kiema on Pihlajamäessä asuva arboristi ja luontokartoittaja, jolla on 25 vuoden kokemus kaupunkipuista ja niiden hoidosta. Kiema esittelee esikoisteoksessaan (2023) kymmeniä kaupunkien lahottajasieniä ja niiden monipuolista roolia kaupunkipuissa ja -luonnossa.

Päivi Koivisto on kustannustoimittaja, kirjoittamisen opettaja ja kirjallisuudentutkija. Hänen erikoisalaansa on omaelämäkerrallinen kirjoittaminen ja autofiktio. Tällä hetkellä Koivisto työskentelee Teoksessa kaunokirjallisuuden kustannuspäällikkönä.

Katja Mahal on Onnenläntti-kustantamon tuottaja. Mahalin työn
fokuksessa on kaupungin ja maaseudun rajapinta, ja useimmat hänen tuottamansa teokset rakentavat siltoja eri kuplien välille.

Petra Malin on yliopisto-opettaja, väitöskirjatutkija ja Helsingin kaupunginvaltuutettu, ja dekkarikirjailija Risto Malinin tytär. Petra asui Pihlajamäessä vuosina 1994-1999.

Risto Malin on pitkän linjan toimittaja, jonka esikoisromaani Anjalankosken salaisuus ilmestyi 2022 ja toinen romaani Kylmä kuin Kymi 2023. Malin asuu Pihlajamäessä, josta esikoisromaanin päähenkilö on kotoisin ja jonne toisen romaanin päähenkilöt muuttavat. Parhaillaan Malin kirjoittaa kolmatta dekkariaan Fabergen kana.

Jenni Linturi asuu Pihlajamäessä ja harrastaa kirjoittamista.

Maija Linturi on helsinkiläinen esitystaiteilija, jota kiinnostaa eri taidemuotojen rajapinnoilla tasapainoilu. Töissään Linturi pohtii, voisiko esitysten tekijyyttä jakaa myös muiden kuin ihmiseläinten kanssa.

Sampsa Lommi on biologi ja luontoharrastaja Pihlajamäestä. Hän on myös yksi Tieto-Finlandia-palkinnon voittaneen Suomen jäkäläoppaan kirjoittajista.

Veera Moll on väitöskirjatutkija Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksella. Hän tutkii työssään sitä, miten lapset ovat tulleet osaksi kaupunkisuunnittelua Helsingissä 1950-1980. Moll on tutkinut työssään sekä lapsuuden ympäristöjä koskevaa suunnittelukeskustelua ja normittamista että lasten itsenäistä liikkumista ja leikkiä.

Joel Mäkipuro on helsinkiläinen runoilija. Hän on opiskellut yleistä kirjallisuustiedettä ja estetiikkaa Helsingin yliopistossa.

Reetta Niemelä on palkittu lastenkirjailija Raisiosta. Erityisesti eläimiin liittyvät teemat ja aiheet toistuvat Niemelän teoksissa. Hän kuvaa hienovaraisesti ja lohdullisesti ihmisten vuorovaikuksellisia luonto- ja eläinsuhteita sekä yhteisön ja yksilön välisiä asetelmia. Niemelä haluaakin tutkia, miten kirjallisuus ja kieli voivat antaa äänen äänettömille.

Mikael Niku on retkeilijä, partiolainen ja biotieteilijä Vantaanjoen varrelta, Pihlajamäestä. Niku on myös aktiivinen luontokuvaaja, yhteiskunnallinen keskustelija ja tieteen popularisoija.

Anita Näslindh-Ylispangar on Pihlajistossa asuva filosofian tohtori ja tietokirjailija, joka on aiemmin julkaissut historialliset romaanit ’Juna 69 – kun elämät suistuivat raiteiltaan’ (Basam Books 2021) ja ’Naiset maailman tuulissa’ (2022). Näslindh-Ylispangar on kirjoittanut myös laajasti sosiaali- ja terveysalasta.

Tanja Railo on lähiöiden kasvatti, entinen ja aina pihlisläinen. Hänen esikoisromaaninsa ’Muovilusikkalapset’ (Basam Books 2022) on mustan huumorin värittämä tarina yhteiskunnallisesta luokkaretkestä sekä terveen ja sairaan rajasta. Työn alla olevassa romaanissaan Railo pureutuu ylisukupolvisuuteen.

Maria Salo-Pulliainen valmistui maisteriksi kimalaisia tutkimalla, mutta hänen varsinainen intohimonsa on luova kirjoittaminen. Hän on julkaissut kaksi Etsiväkissa Esmeralda -kirjaa sekä satukirjan Poika, joka ei tahtonut olla hirviö nimellä Maria Salo.

Anna Seppälä on kuvataiteilija, joka on asunut Pihlajamäessä ja Savelassa vuodestä 2006. Hän työskentelee maalauksen, piirtämisen ja taidegrafiikan tekniikoilla.

Ulla Welin on yli 20 kirjaa julkaissut tarinoinnin ja riimittelyn taituri. Nyt jo isoisomummo Welin on julkaissut runoutta, proosaa, lastenkirjoja ja tietokirjoja – muun muassa Pihlajamäen historiikin. Welin aikoo jatkaa kirjoittamista vielä pitkään. Hän asui 1963-2002 Pihlajamäessä, minne myös hänen tuore lastenkirjansa sijoittuu.

Oulunkylään kaavoitetaan sote-keskusta puutteellisin selvityksin

Havainnekuva Oulunkylän keskustakortteleiden asemakaavan muutosehdotuksesta

Kaupunginosayhdistysten työryhmän kannanotto Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle 23.10.2023:

Muistutus Oulunkylän keskustakorttelien asemakaavaehdotukseen nro 12851

Otamme tässä muistutuksessa kantaa Oulunkylän keskustakortteiden asemakaavan muutosehdotukseen siltä osin, kuin asia koskee Oulunkylän nykyisen terveysaseman korvaamista laajempaa aluetta palvelevalla perhe- ja hyvinvointikeskuksella.

Esitämme asemakaavaehdotuksen muuttamista seuraavasti:

  • Poistetaan kaavaselostuksesta merkintä, jonka mukaan nykyinen terveysaseman tilalle rakennetaan laajempaa aluetta palveleva perhe- ja hyvinvointikeskus (kaavaselostus, kohta Palvelut, sivut 19 ja 20).
  • Korvataan em. kaavaselostuksen kohta toteamuksella, että kyseiselle tontille voidaan rakentaa julkisia palveluja. Esitämme vastaavaa muutosta kaavakarttaan. Muutos mahdollistaa kyseisen tontin kerrosalan ja kerrosten määrän vähentämisen, jolloin rakennus sopii myös paremmin Oulunkylän perinteiseen rakennuskantaan.

Perusteluna esitämme seuraavaa:

Kaavoitusta ohjaavan Maankäyttö- ja rakennuslain 9 § toteaa, että ”kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin”. Oulunkylää laajemman alueen perhe- ja hyvinvointikeskuksesta ei ole kuitenkaan tehty eikä esitetty kaavaehdotuksessa mitään selvityksiä eikä vaikutusarvioita.

Kaavaehdotuksen valmistelun aikana on kaupungin sotepe-toimialan virkahenkilöiden taholta kerrottu, että kyse on Maunulan, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemien, neuvoloiden ja eräiden muiden sote-lähipalvelujen toimipaikkojen lopettamisesta ja palvelujen keskittämisestä Oulunkylän terveysaseman tilalle rakennettavaan suureen keskukseen. Tällaisen palvelujen keskittämisen vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja palvelutarpeisiin, alueiden kehitykseen, liikenneyhteyksiin ja Oulunkylän keskustan liikenteeseen ei ole selvitetty.

Kaavaehdotuksessa mainitaan, että sitä on valmisteltu yhteistyössä mm. sosiaali- ja terveystoimialan kanssa. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluverkkoa koskevassa suunnitelmassa ei ole kuitenkaan päätetty em. toimipaikkojen lopettamisesta ja niiden palvelujen keskittämisestä Oulunkylään. Suunnitelmassa todetaan, että kaupungissa on alueita, joita palvelevat paremmin hajautetut kuin keskitetyt palvelut, että toimipaikkojen tulee olla tarvitsijoilleen mahdollisimman optimaalisesti saavutettavia ja että toimipisteiden sijoittelussa tulee pitää huolta myös tarvittavista lähipalveluista. Nämä kannanotot tulivat suunnitelmaan sotepe-lautakunnan käsittelyssä vastauksena mm. huoleen lähiterveysasemien lopettamisesta kyseessä olevalla laajalla alueella, jossa suurimmalla osalla asukkaista ei ole suoria joukkoliikenteen yhteyksiä Oulunkylän keskustaan. https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2023-005712?paatos=73c7a7dd-3037-424b-b1ed-a354e18d49b8

Kaavaehdotuksessa ei ole myöskään arvioitu sote-palvelujen tarpeiden kehitystä Oulunkylää laajemmalla alueella. Näille em. alueille on kuitenkin eri vaiheessa olevien kaavoitussuunnitelmien mukaan tulossa asukkaita lisää noin 40 000. Näiden suunnitelmien mukaan asukasmäärä nousee yhteensä yli 130 000:een. Suunnilleen samalla asukasmäärällä on esimerkiksi Jyväskylässä 10 terveysasemaa.

Liikenteen osalta kaavaehdotuksen arviot perustuvat arvioihin Oulunkylän asukasmäärästä ja sen kulkemisesta eri liikkumismuodoilla. Kaavaehdotus lähtee siitä, että henkilöautoliikenne ei lisäänny. Tässä arviossa ei ole otettu huomioon Oulunkylää huomattavasti laajemman ja liikenteellisesti haastavan alueen terveys-, perhe- ja muiden sote-palvelujen käyttäjien liikkumista, jos palvelut keskitetään Oulunkylään. On ilmeistä, että osa laajemmalta alueelta tulevista ikäihmisistä, lapsiperheistä, sairaista ja muista, joiden on vaikea kulkea joukkoliikenteessä (etenkin kun suurelle osalle ei ole suoria yhteyksiä) tulisi keskukseen henkilöautolla. Tätä ei ole otettu huomioon kaavaehdotuksessa. Saattoliikenteelle ei ole riittävästi tilaa ja liikenne yksikaistaisilla väylillä sumppuuntuminen aiheuttaisi ongelmia myös hälytysajoneuvoille ja joukkoliikenteelle.

Asemakaavalla ei päätetä rakentamisesta, mutta sillä on tärkeä merkitys palveluverkon kehityksen ohjaamisessa. Tämän Oulunkylän keskustan kortteleita koskevan kaavaehdotuksen valmistelun kuluessa on nykyisen terveyskeskuksen tontille tulevista sote-palveluista esitetty ainakin kaksi erilaista muotoilua: aluksi se oli terveys- ja hyvinvointikeskus ja nyt hyvinvointi- ja perhekeskus. Näiden sisältö on kaupungin sotepe-toimialan yleisessä käytännössä erilainen. Tätäkään asiaa ei kaavaehdotuksessa ole selvitetty eikä perusteltu. Asukkaiden kannalta olennainen asia kaavan mahdollistamien palvelujen sisällöstä jää näin epäselväksi.

Edellä esitetyn perusteella katsomme, että kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 9 § lisäksi myöskään lain 55a §:n vaatimusta, jonka mukaan ”asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot”. Lisäksi katsomme, että kaavan valmistelussa ei ole tarjottu Oulunkylää laajemman alueen asukkaille mahdollisuutta saada riittävästi tietoa ja osallistua kaavaehdotuksen valmisteluun toisin kuin maankäyttö- ja rakennuslain 63 § edellyttää.

Helsingissä 23.10.2023

Viljo Lukkarinen, Oulunkylä-seuran johtokunnan jäsen
Hanna-Mari Mikkonen, Pihlajamäki-seuran puheenjohtaja
Tarja Salo, Pirkkolan Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja
Veli-Pekka Kantanen, Paloheinä-Torpparinmäki kaupunginosayhdistyksen puheenjohtaja
Milja Parviainen, Pihlajamäki-seuran sihteeri
Tapio Solonen, Oulunkylä-seuran johtokunnan jäsen
Yrjö Hakanen, Pirkkola, kaupunginosayhdistysten työryhmän jäsen

Lopetetaanko lähiterveysasemat? Asukasilta to 9.11.

Paloheinän, Pihlajamäen ja Maunulan terveysasemat

Avoin asukastilaisuus Maunulan, Oulunkylän, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemien tulevaisuudesta.

Aika: Torstai 9.11.2023 klo 18
Paikka: Kustaankartanon seniorikeskus, K-talon sali, Oltermannintie 32
(pikaratikka 15 ja bussit 61, 553)

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan virkajohto valmistelee Maunulan, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemien lopettamista ja palvelujen keskittämistä Oulunkylään ja Malmille rakennettaviin jättikeskuksiin.

Lähiterveysasemien ja neuvoloiden lopettamista esitetään ilman selvityksiä alueiden palvelutarpeista, liikenneyhteyksistä ja keskittämisen vaikutuksista. Pidemmät etäisyydet vaikeuttavat etenkin lapsiperheiden, ikäihmisten ja pienituloisten palvelujen saamista.

Suunnitelmaa ei ole kuitenkaan vielä käsitelty toimialan lautakunnassa. Myös jättikeskusten rakentamisen edellyttämät asemakaavamuutokset ovat vasta valmisteluvaiheessa.

Kaupungin suunnitelmista keskustelemassa ovat terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen ja projektipäällikkö Lars Rosengren.

Kahdeksan kaupunginosayhdistyksen työryhmä esittää, että Maunulan, Oulunkylän, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemien alueella kehitetään palvelujen tarpeista ja alueiden erityispiirteistä lähtevää, lähipalveluihin perustuvaa toimintamallia. Lähiterveysasemia ei pidä lopettaa vaan niiden palveluja on kehitettävä riittävän laajoina ja monipuolisina. Terveysasemien resursseja sekä kotiin, kouluihin ja päiväkoteihin tarjottavia palveluja tulee lisätä. Kaupunginosayhdistysten esityksistä tilaisuudessa kertoo Milja Parviainen.

Tervetuloa kuuntelemaan, kysymään ja keskustelemaan!

Tilaisuuden järjestää kaupunginosayhdistysten työryhmä: Maunula-seura, Oulunkylä-seura, Pakila-seura, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys, Pihlajamäki-seura, Pihlajisto-Viikinmäki asukasyhdistys PNV, Pirkkolan omakotiyhdistys ja Viikki-Seura.

Fb-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/287618897426442/

Kaupunginosayhdistysten työryhmän kirjelmät kymp- ja sotepe-lautakunnille: https://pihlajamaki.info/kirjelma-lahiterveysasemien-puolesta-kymp-lautakunnalle/

Lisätietoja ja adressi lähiterveysasemien puolesta: https://www.adressit.com/maunulan_paloheinan_ja_pihlajamaen_terveysasemien_puolest