Ajankohtaista

Ota kantaa Pihlajamäen terveysaseman puolesta!

Pihlajamäen terveysasema

Allekirjoita adressi Pihlajamäen lähiterveyspalveluiden säilymisen puolesta:
https://www.adressit.com/maunulan_paloheinan_ja_pihlajamaen_terveysasemien_puolest

Helsingin kaupungin sote-toimiala valmistelee Maunulan, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemien, neuvoloiden ja hammashoitoloiden lopettamista. Palvelut on tarkoitus keskittää Oulunkylään, jonne aiotaan rakentaa suuri terveys- ja hyvinvointikeskus ja perhekeskus.

Kaupunginosayhdistykset: Maunula-seura, Oulunkylä-seura, Pakila-seura, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys, Pihlajamäki-seura ja Pirkkolan omakotiyhdistys vetoavat päättäjiin alueen terveysasemien, neuvoloiden ja hammashoitoloiden säilyttämiseksi lähipalveluina.

Lähiterveysasemat ovat tärkeitä erityisesti lapsiperheille, ikäihmisille, vammaisille ja muille, joille pidemmät matkat ovat hankalia. Suurimmalle osalle alueen asukkaista ei ole edes suoria joukkoliikenneyhteyksiä Oulunkylään – näin myös pihlajamäkeläisten kohdalla.

Kun palvelut järjestetään lähellä, myös hoitotyössä tunnetaan paremmin asukkaiden tarpeita ja voidaan helpommin tehdä yhteistyötä muun muassa päiväkotien, koulujen ja muiden palvelujen kanssa.

Maunulan, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemat kuuluvat Helsingin parhaimpiin. Niitä ei saa lopettaa. On päinvastoin vahvistettava niiden resursseja ja kehitettävä muun muassa kotiin tarjottavia palveluja.

ALLEKIRJOITA ADRESSI!

Pihlajamäen hiidenkirnut ovat Aarnipata ja Rauninmalja

Suomen vanhimmat hiidenkirnut on nimetty. Keskellä Helsinkiä sijaitsevien jättimäisten kirnujen nimet Aarnipata ja Rauninmalja julkistettiin kirnujen äärellä Helsinki-päivän iltana 12.6. 2008 järjestetyssä nimiäistilaisuudessa, johon osallistui yli 150 asukasta. 

Kirnujen saamat nimet viittaavat vahvasti sekä niiden sijaintiin Pihlajamäessä että suomalaisiin kansanuskomuksiin.

Pihlajamäki-Seura järjesti keväällä 2008 yhdessä Helsingin kaupungin kanssa nimikilpailun, johon tuli yli tuhat nimiehdotusta. Suurelle kirnulle nimeä Aarnipata oli ehdottanut sekä Pirjo Veijalainen että Marja-Terttu Vartiainen, molemmat Helsingistä. Aarni esiintyi eri muodoissaan myös 11 muussa ehdotuksessa. Aarnipadan rinnalle nimikilpailun raati loi Johanna Eerikäisen (Helsinki) ja Rauno Ruuhijärven (Vantaa) Rauni-ehdotuksen pohjalta nimen Rauninmalja.

Hiidenkirnujen nimet julkistettiin poikkeuksellisen torvisoittokunnan tahdittamana. Fanfaareista vastasi nimiäisväen muodostama suuri pillisoittokunta Mauri Tahvanaisen trumpetin tuella. Nimiäistilaisuudessa sai päivänvalon myös hiidenkirnujen uunituore esite, jonka voit lukea myös sähköisenä (pdf 270 kt).

Paikalliset ja mytologiset nimet

Sekä Aarnipata että Rauninmalja viittaavat Pihlajamäkeen. Arkkitehtuuristaan tunnettu Pihlajamäen lähiö rakennettiin 60-luvulla paljolti alueelle, joka tunnettiin Aarnikan nimellä. Kirnut sijaitsevat Aarnikanmäen juurella. Rauni on skandinaavinen laina, joka tarkoittaa pihlajaa, suomalaistenkin pyhää puuta.

Suomalaisessa kansanperinteessä aarteenhaltijasta on käytetty nimitystä Aarni. Sana viittaa myös alkuperäiseen, ikivanhaan ja suureen. Rauni liitetään kansanuskossa Ukko-jumalaan, jolle tavattiin juoda Ukon maljoja mm. hyvän sadon turvaamiseksi.

Nimikilpailun satoa

Useimmat Pihlajamäen hiidenkirnujen saamat nimiehdotukset liittyivät suomalaiseen kansanperinteeseen, ja nimissä esiintyivät hiidet, menninkäiset, ukot, louhet ja monet kalevalamittaisen runouden sankarihahmot. Monet myös viittasivat kirnujen muotoon, jolloin nimissä näkyivät kuilut, kiulut, maljat, lovet ja padat.

Oli myös ehdotettu nimiä, jotka viittaavat kirnujen löytäjään, arkkitehti Sulo Savolaiseen. Monissa nimissä Stadi oli läsnä, kun ehdotettiin kirnunimiä Skrode ja Buli tai Snadi skrubu. Monet populaarikulttuurin sankarit, Obelix ja Asterix, Retu ja Vilma sekä Kaiku ja Kieku, toistuivat myös ehdotusten joukossa.

Nimiraatiin kuuluivat tiedottaja Päivi Seikkula ja biologi Sampsa Lommi Pihlajamäki-Seurasta, geologi Antti Salla Helsingin ympäristökeskuksesta sekä folkloristi Karina Lukin Helsingin yliopistosta.

(hiidenkirnujen etusivulle

Viikin kauppakeskus avattu

riittahanninen.jpg
riittahanninen.jpg

HOK-Elannon hypermarket Prisma avattiin Viikissä torstaina 8.11.

–  Täältä löytyy koko perheelle kaikki tarvittava saman katon alta, kertoo Viikin Prisman johtaja Riitta Hänninen.

Prisman lisäksi tiloissa toimivat Alko, ravintola Chico’s, Yliopiston Apteekki, Marimekko, Kaivokukka, parturi-kampaamo Eka-Salongit, luontaistuotekauppa Ikivireä, Tiimari, Elisa Shopit, Silmäasema, Viikin eläintarvike, Lahjatalo Aarreaitta ja Uudenmaan autopesu.

Asiakkaita palvelevat myös S-Pankki, Veikkaus, RAY, HKL:n lipunmyynti ja pankkiautomaatti.

Kauppakeskuksen liiketilojen pinta-ala on 12 400 neliömetriä, josta kaksikerroksisen Prisman osuus on reilusti yli puolet. Autopaikkoja hypermarketissa on tuhat. Viikin Prisma on ketjun yhdestoista toimipaikka ja se on kolmanneksi suurin.

Prisma-keskus työllistää 180 henkeä, joista sata työskentelee Prismassa.

Esimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset kiinnostivat Pihlajamäessä

linnoistteet

– Harvoin näkee niin keskittynyttä kuulijakuntaa, kommentoi yksi monista, joka oli tullut Pihlajamäki-seuran vuosikokoukseen 18.11. kuuntelemaan arkeologi John Lagerstedtin esitystä Pihlajamäen ensimmäisen maailmansodan linnoitteista. Näiden juoksuhautojen historiaan liittyy kiinalaisia rakentajia, rangaistusvankeja, kallioluolia,…

 

Juha Vuorela:

Esitelmä ensimmäisen maailmansodan linnoituslaitteista Pihlajamäessä

Pihlajamäki-seura järjesti keskiviikkona 18.11.2015 Pihlajamäen nuorisotalolla tilaisuuden, jossa Museoviraston arkeologi John Lagerstedt piti esitelmän. Esitelmän aiheena olivat Pihlajamäen ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitteet. Moni alueella liikkunut on varmasti huomannut Aarnikanmäellä ja muuallakin lähiympäristössä juoksuhautoja ja muita kummallisen näköisiä vanhoja rakennelmia. Näihin kaikkiin toi lisää tietoa Lagerstedtin erinomainen esitelmä. Näki selvästi, että hänellä on kokemusta ja tietoa aiheesta runsaasti. Lagerstedt kertoi, että hän on tutkinut pääkaupunkiseudun ensimmäisen maailmansodan aikaisia maalinnoitteita jo noin kolmenkymmenen vuoden ajan. Silti noin 400:sta jäljellä olevasta kohteesta jokunen on vielä näkemättä.

Vuonna 1914 syttynyt ensimmäinen maailmansota mullisti Helsingin ja helsinkiläisten elämän. Venäläiset olivat sijoittaneet Itämeren laivastonsa parhaat alukset Kruunuvuorenselälle, ja he pelkäsivät saksalaisten hyökkäävän laivojen kimppuun. Laivastoaseman suojaksi rakennettiin vahva maa- ja merilinnoitus (venäjäksi Krepost Sveaborg, suomeksi Viaporin linnoitus). Linnoitusta ei siis tehty itse Helsingin, saatikka helsinkiläisten siviilien, suojaksi. Yksi osa tuota maarintamaa ovat Pihlajamäen linnoitteet, jotka rakennettiin vuosina 1915–1918. Linnoitustyön aloittivat aluksi venäläiset sotilaat, mutta suurimman osan tekivät tavalliset suomalaiset työmiehet ja -naiset. Heitä tuli kaupunkiin kauempaa maakunnistakin. Linnoitustyömaa oli erittäin suuri työllistäjä.

Aikanaan suurta huomiota herättivät kiinalaiset, joiden on huhujen mukaan väitetty jopa rakentaneen kaikki linnoitteet. Lagerstedtin mukaan vuonna 1916 työvoimapulan takia Suomeen tuotiin Venäjältä metsätöihin noin 3 000 kiinalaista (joidenkin lähteiden mukaan osa oli myös tataareja). Heistä osa saattoi olla rangaistusvankeja ja osa ilmeisesti vapaaehtoisesti mukaan lähteneitä. He eivät kuitenkaan olleet Suomessa kuin 3–6 kuukautta. Tämän jälkeen heidät siirrettiin takaisin Venäjälle, koska he olivat aiheuttaneet monia häiriöitä. Kuitenkin niiden muutaman kuukauden aikana he olivat tehneet lähtemättömän vaikutuksen kaupunkilaisiin, jotka eivät olleet koskaan ennen nähneet niin eksoottisten kansojen edustajia kotikonnuillaan niin suurissa määrin.

Pihlajamäen alueella sijaitsi aikanaan kaksi tykkipatteria, joista toinen on edelleen jotenkuten nähtävissä Rapakiventien pohjoispuolella Aarnikanmäkeä vasten. Tien vieressä on kellaria muistuttava tykkimiehistöjen betoninen suojahuone (”korsu”), jonka molemmilla puolilla on ollut kaksi jyrkkää kaaritulta ampuvaa mörssäriä. Tästä hieman eteenpäin Pihlajamäen ala-asteen koululle päin mentäessä samalla puolella tietä on luola, joka on louhittu 1. maailmansodan aikana. Se varustettiin betonisella ulkoseinällä v. 1938, ja oli aktiivisessa käytössä talvi- ja jatkosodan aikana.

Yhden paikalla olleen kuulijan muistojen mukaan siellä sijaitsi tuolloin ammuslataamo. Tien toisella puolella, hiidenkirnuja vastapäätä, oleva luola on taas uudempi. Se on 1960-luvulta ja liittyy viemäröinteihin. Vuolukiventien varrella sijaitsevien kerrostalojen takapihalla olevien betonisten perustusten tarkoitus taas jäi arvoitukseksi, johon luennoitsijakaan ei osannut vastata.
tsaarinporsaat

Vuolukivenpuistossa sijaitsevien 20 jättimäisen betonikuution käyttötarkoitus on mysteeri. 

Aarnikanmäellä on hyvin säilyneitä taistelu- ja yhdyshautoja, joita kansanomaisesti joskus kutsutaan juoksuhaudoiksi. Eri hautatyypit eroavat Lagerstedtin mukaan siitä, että taisteluhaudoissa on pohjalla toisella sivulla koroke jonka päälle sotilaat ovat voineet nousta ampumaan. Yhdyshaudat taas nimensä mukaisesti yhdistävät eri ampuma-asemat, tähystysasemat ja suojahuoneet yhdeksi suureksi verkostoksi. Aarnikanmäellä on eräs kohde, joka on ainutlaatuinen koko Helsingin maarintaman alueella. Missään muualla ei ole tavattu yhdyshautaa, jonka seinämät on erittäin siististi porrastettu. Lagerstedtin oma näkemys on, että porrastus on tehty haudan kattamista varten. Hauta on nimittäin rinteessä ja avoin vihollisen oletettuun hyökkäyssuuntaan päin.

Aikalaisen venäläisen linnoittamisohjesäännön mukaan tällainen vihollisen tähystykselle ja tulelle avoin hauta tuli kattaa. Haudan kattaminen on kuitenkin ehkä jäänyt aikanaan kesken. Tämä yhdyshauta ja koko Aarnikanmäen linnoituskokonaisuus muiden kulttuuri- ja luontoarvojen kanssa on hyvin vahva peruste sille, että alueella ei tulisi rakentaa taloja.

Eräs henkilö kommentoi, että harvoin näkee niin keskittyneesti esitelmöijää kuuntelevaa porukkaa! Eikä se mikään ihme ole, paikallishistoria on erittäin mielenkiintoista ja Lagerstedt oli erittäin hyvä puhuja. Oli suuri harmi, että nuorisotalon videotykki ei suostunut yhteistyöhän yhdenkään tietokoneen kanssa, joten esitelmän PowerPoint-esitystä ei nähty. Koska lukuisat valokuvat jäivät näkemättä, on Pihlajamäki-seura päättänyt järjestää esityksen uudelleen vuoden 2016 alkupuolella.

Lisätietoa kaipaaville voi varauksetta suositella John Lagerstedtin kirjaa Viaporin maarintama – retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille (Helsingin kaupunginmuseo, 2014) sekä Sirkku Laineen kirjaa Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä (Helsingin kaupungin rakennusvirasto, 1996). Jälkimmäisestä löytyy Pihlajamäen alueen kartta, jossa näkyvät linnoitteet (s. 56-57).

Lisäksi John Lagerstedtin aiheeseen liittyvä gradu ja muuta mielenkiintoista aineistoa löytyy hänen nettisivuiltaan: http://helsinki.academia.edu/JohnLagerstedt

John Lagerstedt Kannattaa myös käydä katsomassa Lagerstedtin 1990-luvun lopulla tekemät www-sivut: http://www.novision.fi/viapori/avaus.htm

 

OmaStadi-äänestyksessä kolme hanketta Pihlajamäestä

Trail It Ukko 2 pieni

Äänestä kaupungin rahaa Pihlajamäkeen! Se onnistuu kannattamalla Pihlajamäkeen sijoittuvia OmaStadi-suunnitelmia (koillinen suurpiiri). Tarjolla on kolme ehdotusta – yhdessä kehitetään nuorisopuistosta oikea aktiviteettikeskus, toisessa elävöitetään Kiillepuistoa ja Sorsalampea, ja kolmannessa tuetaan ikäihmisten hyvinvointia. Voit äänestää näitä kaikkia ehdotuksia. Tässä suunnitelmat:

Liikuntaa ja hyvinvointia tukevia palveluita ikäihmisille Koillis-Helsinkiin – Lähelle kotia
Hankkeessa mm. järjestetään ikäihmisille liikunnallista ja hyvinvointia tukevaa matalan kynnyksen toimintaa, joka edistää toimintakykyä, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osallisuutta.

Save Savela – Pihlajamäen nuorisopuiston kehittäminen
Hankkeessa mm. pystytetään puistoon ulkokuntoiluvälineet sekä rakennettaan skeittipuiston viereen Pumptrack-rata (kuvassa yllä). Pumptrack on harrastajalle ilmainen laji, käyttöön riittää mikä tahansa polkupyörä, skuutti tai skeittilauta. Sopii kaikenikäisille!
Katso Pumptrack-esittely

Kiillepuiston ja Sorsalammen kehittäminen kulttuuri- ja luontokeitaaksi
Hankkeessa mm. kunnostetaan Sorsalampea ja pystytetään katettu ulkolava Kiillepuistoon.

Voit halutessasi äänestää kaikkia kolmea suunnitelmaa.

Äänestysaika on lokakuu. Voit äänestää Pihlajamäen lähiöasemalla (Liusketie 3A, avoinna: ma 10–16, ti–to 9–16 ja pe 9–15) henkilökortin kanssa.

Äänestä pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella:

1. Mene osoitteeseen https://omastadi.hel.fi/

2. Valitse OmaStadi – Helsingin osallistuva budjetointi

3. Kirjaudu pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Koululaiset voivat kirjautua Wilma-tunnuksilla (ikäraja 12 v).

4. Valitse Koillinen suurpiiri (palvelu ehdottaa postinumerosi mukaista suurpiiriä, jonka voit halutessasi vaihtaa).

5. Valitse äänestys. Voit äänestää kahden alueen äänestyksissä eli suurpiirin sekä koko kaupungin äänestyksissä. Pihlajamäen suunnitelmia voit äänestää KOILLISEN suurpiirin äänestyksessä.

6. Valitse Pihlajamäen hanke/hankkeet (lueteltu yllä) ja vahvista valinta.

Eniten ääniä saaneet suunnitelmat toteutetaan.

Pihlajamäen lähipalvelut halutaan säilyttää

Latokartanon peruspiirin (Pihlajamäki, Pihlajisto, Viikinmäki, Latokartano, Viikin tiedepuisto ja Viikinranta), Pohjoisen suurpiirin (peruspiirit: Maunula, Oulunkylä, Länsi-Pakila, Tuomarinkylä ja Itä-Pakila) ja Vanhankaupungin peruspiirin (ilman Arabianrantaa) alue on hyvin laaja eikä muodosta kaupunkirakenteellista ja liikenteellistä kokonaisuutta, jota yksi iso sote-keskus Oulunkylässä pystyisi palvelemaan.

Helsingin kaupunki aikoo lopettaa Pihlajamäen, Maunulan ja Paloheinän terveysasemat, neuvolat ja hammashoitolat. Palvelut aiotaan keskittää Oulunkylään perustettavaan terveys- ja hyvinvointikeskukseen sekä perhekeskukseen. Pihlajamäki-seura ajaa yhdessä viiden muun kaupunginosayhdistyksen kanssa terveysasemien säilyttämistä ja lähipalveluiden kehittämistä.

Terveysasemien suunniteltu lopettaminen tuli esille Oulunkylän keskustan uuden asemakaavan valmistelussa. Pihlajamäen, Maunulan, Oulunkylän ja Paloheinän terveysasemien alueen asukkaille asiasta ei ollut tiedotettu. Siksi alueen kuusi kaupunginosayhdistystä järjestivät huhtikuussa asiasta keskustelutilaisuuden Maunulan asukastalo Saunabaarilla, jossa kaupungin suunnitelmia esittelivät terveys- ja hyvinvointikeskusten projektipäällikkö Lars Rosengren ja terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen.

Sosiaali- ja terveyslautakunta ei ole vielä tehnyt päätöstä Pihlajamäen, Maunulan ja Paloheinän terveysasemien lopettamisesta ja palvelujen keskittämisestä uuteen jättiyksikköön Oulunkylään. Virkamiesten suunnittelun lähtökohtana on ollut sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös palveluverkon uudistamisen periaatelinjauksista ja toteuttamismalleista vuodelta 2014.

Sote-lautakuntaa evästämässä

Pihlajamäki-seuran, Maunula-seuran, Oulunkylä-seuran, Pakila-seuran, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistyksen ja Pirkkolan omakotiyhdistyksen edustajat tapasivat 10. kesäkuuta apulaispormestari Daniel Sazonovin ja muita sosiaali- ja terveyslautakunnan jäseniä. Tunnin mittaiseen tapaamiseen kaupunginhallituksen kokoussalissa ehtivät osallistumaan lautakunnan puheenjohtaja Daniel Sazonovin (Kok.) lisäksi lautakunnan varapuheenjohtaja Pentti Arajärvi (SDP) sekä muista jäsenistä Kati Juva (Vihr.), Minna Lindgren (Vihr.), Sinikka Vepsä (SDP) ja Laura Korpinen (PS).

Maunula-seuran puheenjohtaja Marja Salmela esitteli kaupunginosayhdistysten huolen palvelujen keskittämisestä Oulunkylään suunniteltuun isoon terveys- ja hyvinvointikeskukseen ja perhekeskukseen. Lisäksi esitettiin sitä eri näkökulmista täydentäneet puheenvuorot, joissa tuotiin esille alueen nykyisten terveysasemien hyvät tulokset, palvelujen saavutettavuus, alueen erityispiirteet, esimerkki ikäihmisen ongelmista Kalasataman isossa keskuksessa, Oulunkylän liikenneongelmat, alueen asukasmäärien kehitys sekä sote-palvelujen ja asuinalueiden yhteyden merkitys.

Palveluiden saavutettavuutta valotettiin esimerkeillä Pihlajamäestä: suoraa joukkoliikenneyhteyttä Oulunkylän keskustaan ei Pihlajamäestä ole. Tämä aiheuttaa vaikeuksia etenkin lapsiperheille, ikäihmisille, vammaisille ja pienituloisille. Kynnys palveluihin hakeutumiseen nousee.

Tapaaminen ja keskustelu oli hyvähenkinen. Sote-lautakunnan jäsenet kiittivät, että asukasyhdistykset ovat liikkeellä jo nyt eli hyvissä ajoin ennen kuin esitykset alueen palveluverkosta tulevat lautakuntaan.

Täsmällisiä lupauksia lautakunnan jäsenet eivät esittäneet, mutta he totesivat selvästi tarpeen hakea ratkaisuja, jossa kaikkia palveluja ei keskitetä Oulunkylään. Puheenvuorojen perusteella lautakunnan jäsenet ymmärsivät, että näiden neljän terveysaseman laaja alue ei muodosta mitään sellaista kaupunkirakenteen ja liikenteellistä kokonaisuutta, johon riittää yksi iso palvelujen keskus. Tarpeellisena pidettiin myös alueen palvelutarpeiden arviota, jota ei virkamiesten valmistelemassa palvelujen keskittämisessä ole tähän mennessä tehty. Lautakunnan jäsenet eivät olleet tietoisia siitä, että virkamiehet valmistelevat alueen kaikkien sote-lähipalvelujen keskittämistä käsittäen terveysasemat, neuvolat, hammashoitolat, lapsiperheiden sosiaalipalvelut, lastensuojelun avohuolto, neuvoloiden psykologipalvelut jne.

Kyseessä oleva palvelualue muodostuu Helsingin sote-palvelujen Pohjoisesta suurpiiristä (johon kuuluu viisi peruspiiriä: Maunula, Oulunkylä, Länsi-Pakila, Tuomarinkylä ja Itä-Pakila), Latokartanon peruspiiristä (Pihlajamäki, Pihlajisto, Viikinmäki, Latokartano, Viikin tiedepuisto ja Viikinranta) ja Vanhankaupungin peruspiiristä (ilman Arabianrantaa). Niissä on nyt yhteensä noin 90 000 asukasta. Asukasmäärä alueella nousee kaavapäätösten toteutuessa 2030-luvulla noin 130 000:een. Suomen kaupunkien nykyisten asukasmäärien vertailussa tämä olisi seitsemänneksi suurin ja isompi kuin esimerkiksi Kuopio, jossa on kahdeksan terveysasemaa.

Kaupunginosayhdistykset esittivät Pihlajamäen, Maunulan, Oulunkylän ja Paloheinän terveysasemien alueiden tarpeista ja erityispiirteistä lähtevää kokeilua ja pilottia lähipalveluihin perustuvasta palveluverkosta. Samalla voitaisiin kehittää muun muassa kotiin, kouluihin ja päiväkoteihin tarjottavia palveluja.

Alueen terveysasemien ja muiden sote-lähipalvelujen kannalta tärkeitä päätöksiä tehdään yleisten linjausten tasolla syksyllä, kun valtuusto päättää sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelustrategian. Nyt on tärkeää viestittää kaikille kaupunginvaltuutetuille alueen terveysasemien, neuvoloiden ym. säilyttämisen puolesta.

Kaupunginosayhdistysten terveiset Sote-lautakunnalle välittivät Jukka Tienari Pakila-seurasta, Veli-Pekka Kantanen Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistyksestä, Tapio Solonen Oulunkylä-seurasta, Tarja Salo Pirkkolan omakotiyhdistyksestä, Marja Salmela Maunula-seurasta, Milja Parviainen Pihlajamäki-seurasta sekä kameran takana Yrjö Hakanen Pirkkolasta, joka kirjoitti myös tapaamisen muistion.

Pihlajamäen ostoskeskuksen alueelle kaavaillut kerrostalot herättävät huolta

Pihajamäen ostoskeskuksen alueen havainnekuva
Havainnekuvaan on piirretty ostarin puretun ”uuden puolen” tilalle nouseva liikerakennus sekä suunnitellut kaksi uutta asuinrakennusta. Kuva: Huttunen-Lipasti Arkkitehdit

Pihlajamäki-seura on lähettänyt kaupungille mielipiteen Pihlajamäen ostoskeskuksen alueen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta.

Pihlajamäen ostoskeskuksen eteläisempi, nk. uusi puoli purettiin kesällä 2021. Tilalle nousee uusi pienempi liikerakennus, johon tulee päivittäistavarakauppa (Lidl) ja ravintola. Liikerakennus voidaan rakentaa nykyisen asemakaavan perusteella.

Pihlajamäentien puoleiselle alueelle on suunniteltu kahta uutta asuinkerrostaloa, jotka vaativat asemakaavan muutoksen. Edellinen kaavaehdotus vuodelta 2015 käsitti kaksi nelikerroksista taloa. Nyt rakennuksista kaavaillaan kuusikerroksisia sekä tiukemmin tontin rajoille asettuvia.

Pihlajamäki-seuran lausuma mielipide kokonaisuudessaan:

MIELIPIDE PIHLAJAMÄEN OSTOSKESKUKSEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSESTA

Pihlajamäki-seura kiittää mahdollisuudesta lausua mielipide Pihlajamäen ostoskeskuksen alueen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan valmisteluaineistosta.

Pihlajamäki-seura esittää muutoksia kaavaratkaisuun ja nostaa esiin huomioitavia asioita:

Pihlajamäki on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö eli RKY-alue ja valittu kansainvälisen DoCoMoMo-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan. Täydennysrakennettava kortteli 38017 sijaitsee näkyvällä paikalla Pihlajamäkeä halkovan laakson eteläpäässä vilkasliikenteisten Pihlajamäentien ja Meripihkatien liittymässä. Rakennettavat talot tulevat muodostamaan sisäänkäynnin Pihlajamäen suojelualueelle. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia niiden ulkonäölle, jonka tulee sopia saumattomasti 60-luvun muotokieleen ja suurmaisemaan. 

Pihlajamäki-seura painotti edellisen kaavaehdotuksen yhteydessä vuonna 2015, että arkkitehtonisesti herkällä alueella on otettava huomioon alkuperäisen suojellun asemakaavan periaatteet maanpinnan muotojen korostamisesta: korkeille kallioille korkeat rakennukset ja laaksoihin matalat (ostoskeskuksen alue). Seura korosti, että talojen korkeus ostoskeskuksen alueella ei saa ylittää neljää kerrosta, mieluummin jäätävä sen alle. Silloisessa kaavaehdotuksessa asuinrakennukset olivat nelikerroksisia, jolloin niiden räystäskorkeudet asettuivat ympäröivien luonnonkallioiden korkeustasolle muodostaen jalustaa suurmaisemassa näkyville länsipuolen tornitaloille. Nyt uudisrakennukset esitetään rakennettaviksi kuusikerroksisina. Seuran mielestä talot ovat liian korkeita, sillä ne kilpailevat kalliolla sijaitsevien veistoksellisten tornitalojen kanssa rikkoen eheän miljöökokonaisuuden. Seura vaatii, että kaavaratkaisussa pitäydytään Pihlajamäen arvokkaaseen kaupunkikuvaan sopivassa nelikerroksisessa rakentamisessa.

Suunnitellut asuinrakennukset ovat paitsi liian korkeita myös liian leveitä ja tonteille ahtaasti asettuvia. Moreenitien puoleisen talon eteläpääty on lähes kiinni kävelytiessä. Pihlajamäki-seuran mielestä taloa on syytä lyhentää joitain metrejä niin, että sen pääty asettuu samalle etäisyydelle tiestä kuin vuoden 2015 kaavaehdotuksessa, jolloin havainnekuviin piirretyille puille on myös todellisuudessa tilaa.

Pihlajamäki-seura huomauttaa, että valmisteluaineiston asemakaavapiirustukseen ja havainnekuviin ei ole piirretty Pihlajamäentien ja Meripihkatien risteyksen tulevaa katualueen leventämistä. Katualueen leventäminen lohkaisee pois palan nurmialuetta maisemallisesti tärkeän Pihlajamäen sisäänkäynnin alueelta ja tuo Meripihkatien puoleisen rakennuksen vieläkin lähemmäksi katua lisäten entisestään ahdasta vaikutelmaa. Taloa on syytä paitsi lyhentää eteläpäädystä myös kaventaa Meripihkatien puolelta, jolloin havainnekuvaan piirretyille uusille puille on myös todellisuudessa tilaa. Seura korostaa, että sisäänkäynnin kohdalla nyt oleva jalopuuryhmä on säilytettävä ja suojattava huolellisesti rakennusvaiheessa.

Kaavamääräyksen mukaan Pihlajamäentien puoleisella tontin osalla on oltava yhtenäinen melua estävä aita tai rakennelma. Havainnekuvasta on vaikea päätellä kuinka melumuuri asettuu maisemallisesti arvokkaan suojeltavan kallion kanssa. Pihlajamäki-seura huomauttaa, että jos melumuuri ei kokonaan estä sisäpihalta Pihlajamäentien varteen siirtymistä, niin tämä kävelyreitti Meripihkatien puoleisen talon päädystä jalkakäytävälle on syytä rakentaa, sillä ihmisillä on aina taipumus oikaista ja muutoin paikalla on pian epäsiisti oikopolku, jolle ei nurmi nouse.

Havainnekuvassa esitetyt muotokieleltään sekavat ja arvoympäristöönsä huonosti sopivat uudisrakennukset herättävät muitakin huolia. Pihlajamäen moderni muotokieli nauhaikkunoineen on linjakasta ja vahvaa. Havainnekuvan rakennuksissa sen sijaan julkisivujen ikkunat ja parvekkeet ovat paikoin linjassa, paikoin julkisivuissa ikkunoiden paikat heittelevät ja parvekekuutiot puskevat ulos seinästä. Myöskään havainnekuvan talojen eteläpäätyjen kulmien porrastus ei sovi Pihlajamäen arkkitehtuurin muotokieleen. 

Pihlajamäkeen ei ole valmistunut uusia asuntoja myyntiin useaan vuosikymmeneen lukuun ottamatta nyt parhaillaan rakenteilla olevia asuntoja Pihlajamäentien-Pihlajistontien kulmassa. Sen sijaan vuokra-asuntoja on rakennettu ja omistusasuntoja on myös siirtynyt vuokrakäyttöön. Ostoskeskuksen alueen kaavaratkaisussa puolet asunnoista (Moreenitien puoleinen talo) on ARA-vuokra-asuntoja. Kaavamääräyksen mukaan ensimmäisessä kerroksessa olevia asuinhuoneistoja saa käyttää sosiaalipalvelun ja päivähoidon tiloina. Pihlajamäki-seura pitää tärkeänä, että uusista asuinkäytössä olevista asunnoista vähintään puolet on omistusasuntoja.

Pihlajamäki-seura vastustaa asuintalojen rakentamista yli nelikerroksisina ja edellyttää valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön maisema-arvojen parempaa huomioimista. Nyt esiteltyä kaavaratkaisua tuntuu ohjaavan lähinnä asuntokerrosalan maksimointi laadukkaan kaupunkiympäristön kehittämisen kustannuksella.

Helsingissä 18.2.2022
Pihlajamäki-seura ry
Hanna-Mari Mikkonen, puheenjohtaja
Milja Parviainen, sihteeri

Pihlajamäen ostoskeskuksen alueen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman materiaalit löytyvät Helsingin karttapalvelusta: https://kartta.hel.fi/?link=8CGzk1

Ravintola FAN hurmaa

ulkona min

Fan on kiinaa ja tarkoittaa ruokaa ja riisiä. Päätimme naapuriporukalla testata isänpäivän aattona Pihlajamäessä avatun ravintolan, jota on jo kovasti kehuttu. Ja kuinkas sitten kävikään?

Astumme sisään pieneen, viihtyisään ravintolaan, josta puuttuvat kaikki kiinalaisten ravintoloiden kliseet. Se vaikuttaa enemmän tunnelmalliselta sushi-ravintolalta. Asiakaspaikkoja on parikymmentä. Valitettavasti ulkopäin ravintola ei ole yhtä kutsuva. 

Toinen omistajista, Wang Yuan toivottaa tervetulleeksi ja ohjaa istumaan ikkunapöytään. Tilaamme aperitiiviksi pullon kuohuviiniä. Ruokalista on yhdistelmä korealaisia, kiinalaisia ja japanilaisia makuja. Arkisin lounaslistalta löytyy samoja annoksia.

Jätämme alkupalat väliin, sillä olemme kuulleet annosten olevan melko suuria. Hinnat ovat kuitenkin todella maltillisia, pääruoat vain 11 – 18 euroa. Ruokajuomaksi valitsemme japanilaista olutta. Ravintolassa on A-oikeudet ja se tarjoilee viinien lisäksi sekä aasialaisia oluita että väkevämpiä kuten sakea ja sojua. Yksi meistä ottaa teriyakilohta, toinen tulisen seesamikanan, kolmas possua osterikastikkeessa ja kaksi bibimbapin.

tilaamassa min

Mari Thure-Sivola, Tiina Thure-Toivanen, Outi Kostet ja Milja Parviainen tutkivat listaa, jolla on pääruokia juuri sopivasti kymmenkunta.  Wang Yuan tarjoilee kuohuviiniä.

Olen utelias, ja pääsen keittiöön katsomaan annosten valmistumista. Ravintolan kokki on toinen omistajista, Wangin aviomies Kaibo Lin, joka aiemmin on ollut kokkina hittiravintoloissa kuten Punavuoren Hokussa. Annoksemme syntyvät varmoin ottein.

Yhdessä suunniteltu

Fan on Kaibon ja Wangin ensimmäinen oma ravintola. He ovat kypsytelleet ajatusta jo useamman vuoden. Ruoka – fan – on heille sekä työ että harrastus ja yhteinen kiinnostuksen kohde. Fanin listan annokset ovatkin Kaibon ja Wangin omia reseptejä. Esimerkiksi bibimbap on perinteinen korealainen ruoka, mutta Fanissa sitä on fuusioitu japanilaisiin ruokiin. Kaibo ja Wang tekevät kaikki ravintolan maustesekoitteet ja – kastikkeet itse, samoin kimchin eli korealaisen hapatetun kaalin.

Helsingin keskustassa on pilvin pimein laaturavintoloita, mutta kantakaupungin ulkopuolella vain vähän. Kaibo ja Wang kertovat, että halusivat perustaa hyvän ravintolan paikkaan, jossa vastaavaa ei vielä ole. Pihlajamäen sijainti on otollinen, ja Viikki ja Malmi ovat aivan naapurissa. Ravintoloitsijat toivovat, että Fanista tulisi naapuruston yhteinen olohuone, missä ihmiset ruokailun ohessa tapaavat toisiaan ja hengähtävät hetkeksi.

Reilun viidentoista minuutin kuluttua annokset tulevat pöytään. Se saa seurueemme huudahtelemaan ihastuksesta – niin herkullisen näköisiä ja kauniisti aseteltuja ne ovat. Ja suuria. Erillisissä kipoissa jokaiselle tulee koristeltu riisi ja kimchi, elleivät ne muuten sisälly annokseen.

annos min

Fanin listan annokset ovat Kaibo Lin ja Wang Yuanin omia reseptejä ja kehitystyön tuloksia. Possu ja paprika osterikastikkeessa korianterin kera oli erinomainen. 

Lempeää ja tulistakin

Wang Yaunin resepti, chiliseesamikana, on listan ainoa tulinen annos. Se nostaa juuri sopivasti hien pintaan, joten sen kanssa kannattaa ottaa olutta. Muiden annosten maut ovat pehmeämpiä. Bibimbapin pääraaka-aineen ja kastikkeen voi itse valita – nyt pöytään tulee kanaa teriyakikastikkeessa ja naudan ulkofilettä gochujankastikkeessa. Bibimbapissa on jo valmiina kimchi, mikä maustekastikkeen kanssa antaa annokselle kivasti pientä potkua.

Japanilaisen teriyakikastikkeen ja pikkelöidyn inkiväärin, garin, yhdistelmä toimii hienosti. Niinpä lohi sulaa suussa. Osteripossussa on al dente wokattuja paprikoita, sieniä ja runsaasti korianteria. Annos on suorastaan loistava.

Seurueemme arviot annoksista ovat yksipuolisen ylistäviä kuten koko vierailu Fanissa. Ruoka on herkullista ja sen hinta-laatusuhde erinomainen, palvelu hyvää ja ystävällistä, ravintola viihtyisä. Ja mikä parasta, Fan löytyy ihan naapurissa, kivenheiton päässä kotiovelta. Olemme kaikki liikuttavan yksimielisiä siitä, että olemme tehneet loistavan ravintolalöydön.

Syötyämme jäämme pöytään jutustelemaan vielä joksikin aikaa. Puhe etenee ruoasta ja ruokakulttuureista koulumaailmaan, digitalisaatioon ja päivän politiikkaan. Lopulta syntyy haltioitunut idea uudesta naapurikerhosta. Kaikki siihen liittyvä on vielä sopimatta – paitsi yksi asia: kerho kokoontuu Fanissa.

ulkona2 min

Ravintola Fan on Kaibo Lin ja Wang Yuanin ensimmäinen oma ravintola. He ovat suunnitelleet sitä usean vuoden ajan. 

Ravintola Fan

– Korealaisia, kiinalaisia ja japanilaisia makuja

– Pihlajamäen ostoskeskus, Meripihkatie

– Avattu 7.11.2015

– www.ravintolafan.fi

– http://eat.fi/fi/helsinki/ravintola-fan

 

Teksti ja kuvat: Päivi Seikkula

Koko perheen Marrasjuhla 20.11. klo 11–14

Marrasjuhla2016

Tervetuloa Pihlajamäen ala-asteen koulun perinteiseen Marrasjuhlaan vastaremontoidulle koululle sunnuntaina 20.11.2016 klo 11–14!
Ruuaksi maailman makuja: sambusoja, sushia, karjalanpiirakoita sekä perinteinen kahvila. Ulkona tarjolla makkaroita

ja muurinpohjalettuja.
Ohjelmassa askartelua, liikuntaa, lajiesittelyitä, ruokaa, parturi, kynsilakkaa ja kasvomaalauksia ja paljon muuta. Arpajaisissa ja onnenpyörässä voi kokeilla onneaan.
Tulethan mukaan viettämään aikaa ja viihtymään yhdessä! Juhlaan on vapaa pääsy, mutta varaa mukaan käteistä. Vanhempainyhdistys kerää varoja koulun oppilaiden hyväksi.

Fb-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/568691346661770/

Tule tekemään näitä sivuja!

Tule tekemään Helsingin parhaita kaupunginosasivuja: www.pihlajamaki.infon käyttöä ideoidaan ja opetellaan Lähiöasemalla (Liusketie 3) torstaina 20.3. kello 18 alkaen. Kaikki tervetuloa!

Tuo omat ideasi ja osaamisesi Pihlajamäen kotisivuille. Sinä tiedät, mitä sivuilta haluat – kerro se muillekin ja tule mukaan toteuttamaan ideasi.

Verkkotiedottamisen perustaitoja tarvitaan vain sivujen ylläpitäjiltä. Kaikkia www.pihlajamaki.infon tekijöitä koskee vain yksi vaatimus: halu tehdä hyviä kaupunginosasivuja.

Voit tehdä uusia sisältöjä sivuille kirjoittamalla vaikkapa Pihlajamäen luonnosta tai nähtävyyksistä, mielenkiintoisista ihmisistä tai erikoisista paikoista. Voit osallistua sivujen ylläpitoon toimittamalla tekstejä tai ylläpitämällä kuvagalleriaa. Ja paljon muuta.

Tervetuloa mukaan!

Jos et pääse torstaina 20.3., otathan suoraan yhteyttä sivujen toimitukseen.


Voit käyttää www.pihlajamaki.infon tarjoamia mahdollisuuksia jo nyt:

Asentamalla www.pihlajamaki.infon selaimesi aloitussivuksi näet Pihlajamäen tuoreet kuulumiset aina Internetin avatessasi.