Pihlajamäki-seura on lähettänyt kaupungille mielipiteen Pihlajamäen ostoskeskuksen alueen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta.

Pihlajamäen ostoskeskuksen eteläisempi, nk. uusi puoli purettiin kesällä 2021. Tilalle nousee uusi pienempi liikerakennus, johon tulee päivittäistavarakauppa (Lidl) ja ravintola. Liikerakennus voidaan rakentaa nykyisen asemakaavan perusteella.

Pihlajamäentien puoleiselle alueelle on suunniteltu kahta uutta asuinkerrostaloa, jotka vaativat asemakaavan muutoksen. Edellinen kaavaehdotus vuodelta 2015 käsitti kaksi nelikerroksista taloa. Nyt rakennuksista kaavaillaan kuusikerroksisia sekä tiukemmin tontin rajoille asettuvia.

Pihlajamäki-seuran lausuma mielipide kokonaisuudessaan:

MIELIPIDE PIHLAJAMÄEN OSTOSKESKUKSEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSESTA

Pihlajamäki-seura kiittää mahdollisuudesta lausua mielipide Pihlajamäen ostoskeskuksen alueen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan valmisteluaineistosta.

Pihlajamäki-seura esittää muutoksia kaavaratkaisuun ja nostaa esiin huomioitavia asioita:

Pihlajamäki on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö eli RKY-alue ja valittu kansainvälisen DoCoMoMo-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan. Täydennysrakennettava kortteli 38017 sijaitsee näkyvällä paikalla Pihlajamäkeä halkovan laakson eteläpäässä vilkasliikenteisten Pihlajamäentien ja Meripihkatien liittymässä. Rakennettavat talot tulevat muodostamaan sisäänkäynnin Pihlajamäen suojelualueelle. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia niiden ulkonäölle, jonka tulee sopia saumattomasti 60-luvun muotokieleen ja suurmaisemaan. 

Pihlajamäki-seura painotti edellisen kaavaehdotuksen yhteydessä vuonna 2015, että arkkitehtonisesti herkällä alueella on otettava huomioon alkuperäisen suojellun asemakaavan periaatteet maanpinnan muotojen korostamisesta: korkeille kallioille korkeat rakennukset ja laaksoihin matalat (ostoskeskuksen alue). Seura korosti, että talojen korkeus ostoskeskuksen alueella ei saa ylittää neljää kerrosta, mieluummin jäätävä sen alle. Silloisessa kaavaehdotuksessa asuinrakennukset olivat nelikerroksisia, jolloin niiden räystäskorkeudet asettuivat ympäröivien luonnonkallioiden korkeustasolle muodostaen jalustaa suurmaisemassa näkyville länsipuolen tornitaloille. Nyt uudisrakennukset esitetään rakennettaviksi kuusikerroksisina. Seuran mielestä talot ovat liian korkeita, sillä ne kilpailevat kalliolla sijaitsevien veistoksellisten tornitalojen kanssa rikkoen eheän miljöökokonaisuuden. Seura vaatii, että kaavaratkaisussa pitäydytään Pihlajamäen arvokkaaseen kaupunkikuvaan sopivassa nelikerroksisessa rakentamisessa.

Suunnitellut asuinrakennukset ovat paitsi liian korkeita myös liian leveitä ja tonteille ahtaasti asettuvia. Moreenitien puoleisen talon eteläpääty on lähes kiinni kävelytiessä. Pihlajamäki-seuran mielestä taloa on syytä lyhentää joitain metrejä niin, että sen pääty asettuu samalle etäisyydelle tiestä kuin vuoden 2015 kaavaehdotuksessa, jolloin havainnekuviin piirretyille puille on myös todellisuudessa tilaa.

Pihlajamäki-seura huomauttaa, että valmisteluaineiston asemakaavapiirustukseen ja havainnekuviin ei ole piirretty Pihlajamäentien ja Meripihkatien risteyksen tulevaa katualueen leventämistä. Katualueen leventäminen lohkaisee pois palan nurmialuetta maisemallisesti tärkeän Pihlajamäen sisäänkäynnin alueelta ja tuo Meripihkatien puoleisen rakennuksen vieläkin lähemmäksi katua lisäten entisestään ahdasta vaikutelmaa. Taloa on syytä paitsi lyhentää eteläpäädystä myös kaventaa Meripihkatien puolelta, jolloin havainnekuvaan piirretyille uusille puille on myös todellisuudessa tilaa. Seura korostaa, että sisäänkäynnin kohdalla nyt oleva jalopuuryhmä on säilytettävä ja suojattava huolellisesti rakennusvaiheessa.

Kaavamääräyksen mukaan Pihlajamäentien puoleisella tontin osalla on oltava yhtenäinen melua estävä aita tai rakennelma. Havainnekuvasta on vaikea päätellä kuinka melumuuri asettuu maisemallisesti arvokkaan suojeltavan kallion kanssa. Pihlajamäki-seura huomauttaa, että jos melumuuri ei kokonaan estä sisäpihalta Pihlajamäentien varteen siirtymistä, niin tämä kävelyreitti Meripihkatien puoleisen talon päädystä jalkakäytävälle on syytä rakentaa, sillä ihmisillä on aina taipumus oikaista ja muutoin paikalla on pian epäsiisti oikopolku, jolle ei nurmi nouse.

Havainnekuvassa esitetyt muotokieleltään sekavat ja arvoympäristöönsä huonosti sopivat uudisrakennukset herättävät muitakin huolia. Pihlajamäen moderni muotokieli nauhaikkunoineen on linjakasta ja vahvaa. Havainnekuvan rakennuksissa sen sijaan julkisivujen ikkunat ja parvekkeet ovat paikoin linjassa, paikoin julkisivuissa ikkunoiden paikat heittelevät ja parvekekuutiot puskevat ulos seinästä. Myöskään havainnekuvan talojen eteläpäätyjen kulmien porrastus ei sovi Pihlajamäen arkkitehtuurin muotokieleen. 

Pihlajamäkeen ei ole valmistunut uusia asuntoja myyntiin useaan vuosikymmeneen lukuun ottamatta nyt parhaillaan rakenteilla olevia asuntoja Pihlajamäentien-Pihlajistontien kulmassa. Sen sijaan vuokra-asuntoja on rakennettu ja omistusasuntoja on myös siirtynyt vuokrakäyttöön. Ostoskeskuksen alueen kaavaratkaisussa puolet asunnoista (Moreenitien puoleinen talo) on ARA-vuokra-asuntoja. Kaavamääräyksen mukaan ensimmäisessä kerroksessa olevia asuinhuoneistoja saa käyttää sosiaalipalvelun ja päivähoidon tiloina. Pihlajamäki-seura pitää tärkeänä, että uusista asuinkäytössä olevista asunnoista vähintään puolet on omistusasuntoja.

Pihlajamäki-seura vastustaa asuintalojen rakentamista yli nelikerroksisina ja edellyttää valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön maisema-arvojen parempaa huomioimista. Nyt esiteltyä kaavaratkaisua tuntuu ohjaavan lähinnä asuntokerrosalan maksimointi laadukkaan kaupunkiympäristön kehittämisen kustannuksella.

Helsingissä 18.2.2022
Pihlajamäki-seura ry
Hanna-Mari Mikkonen, puheenjohtaja
Milja Parviainen, sihteeri

Pihlajamäen ostoskeskuksen alueen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman materiaalit löytyvät Helsingin karttapalvelusta: https://kartta.hel.fi/?link=8CGzk1

Helsingin kaupunki aikoo lopettaa Pihlajamäen, Maunulan ja Paloheinän terveysasemat, neuvolat ja hammashoitolat. Palvelut aiotaan keskittää Oulunkylään perustettavaan terveys- ja hyvinvointikeskukseen sekä perhekeskukseen. Pihlajamäki-seura ajaa yhdessä viiden muun kaupunginosayhdistyksen kanssa terveysasemien säilyttämistä ja lähipalveluiden kehittämistä.

Terveysasemien suunniteltu lopettaminen tuli esille Oulunkylän keskustan uuden asemakaavan valmistelussa. Pihlajamäen, Maunulan, Oulunkylän ja Paloheinän terveysasemien alueen asukkaille asiasta ei ollut tiedotettu. Siksi alueen kuusi kaupunginosayhdistystä järjestivät huhtikuussa asiasta keskustelutilaisuuden Maunulan asukastalo Saunabaarilla, jossa kaupungin suunnitelmia esittelivät terveys- ja hyvinvointikeskusten projektipäällikkö Lars Rosengren ja terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen.

Sosiaali- ja terveyslautakunta ei ole vielä tehnyt päätöstä Pihlajamäen, Maunulan ja Paloheinän terveysasemien lopettamisesta ja palvelujen keskittämisestä uuteen jättiyksikköön Oulunkylään. Virkamiesten suunnittelun lähtökohtana on ollut sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös palveluverkon uudistamisen periaatelinjauksista ja toteuttamismalleista vuodelta 2014.

Sote-lautakuntaa evästämässä

Pihlajamäki-seuran, Maunula-seuran, Oulunkylä-seuran, Pakila-seuran, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistyksen ja Pirkkolan omakotiyhdistyksen edustajat tapasivat 10. kesäkuuta apulaispormestari Daniel Sazonovin ja muita sosiaali- ja terveyslautakunnan jäseniä. Tunnin mittaiseen tapaamiseen kaupunginhallituksen kokoussalissa ehtivät osallistumaan lautakunnan puheenjohtaja Daniel Sazonovin (Kok.) lisäksi lautakunnan varapuheenjohtaja Pentti Arajärvi (SDP) sekä muista jäsenistä Kati Juva (Vihr.), Minna Lindgren (Vihr.), Sinikka Vepsä (SDP) ja Laura Korpinen (PS).

Maunula-seuran puheenjohtaja Marja Salmela esitteli kaupunginosayhdistysten huolen palvelujen keskittämisestä Oulunkylään suunniteltuun isoon terveys- ja hyvinvointikeskukseen ja perhekeskukseen. Lisäksi esitettiin sitä eri näkökulmista täydentäneet puheenvuorot, joissa tuotiin esille alueen nykyisten terveysasemien hyvät tulokset, palvelujen saavutettavuus, alueen erityispiirteet, esimerkki ikäihmisen ongelmista Kalasataman isossa keskuksessa, Oulunkylän liikenneongelmat, alueen asukasmäärien kehitys sekä sote-palvelujen ja asuinalueiden yhteyden merkitys.

Palveluiden saavutettavuutta valotettiin esimerkeillä Pihlajamäestä: suoraa joukkoliikenneyhteyttä Oulunkylän keskustaan ei Pihlajamäestä ole. Tämä aiheuttaa vaikeuksia etenkin lapsiperheille, ikäihmisille, vammaisille ja pienituloisille. Kynnys palveluihin hakeutumiseen nousee.

Tapaaminen ja keskustelu oli hyvähenkinen. Sote-lautakunnan jäsenet kiittivät, että asukasyhdistykset ovat liikkeellä jo nyt eli hyvissä ajoin ennen kuin esitykset alueen palveluverkosta tulevat lautakuntaan.

Täsmällisiä lupauksia lautakunnan jäsenet eivät esittäneet, mutta he totesivat selvästi tarpeen hakea ratkaisuja, jossa kaikkia palveluja ei keskitetä Oulunkylään. Puheenvuorojen perusteella lautakunnan jäsenet ymmärsivät, että näiden neljän terveysaseman laaja alue ei muodosta mitään sellaista kaupunkirakenteen ja liikenteellistä kokonaisuutta, johon riittää yksi iso palvelujen keskus. Tarpeellisena pidettiin myös alueen palvelutarpeiden arviota, jota ei virkamiesten valmistelemassa palvelujen keskittämisessä ole tähän mennessä tehty. Lautakunnan jäsenet eivät olleet tietoisia siitä, että virkamiehet valmistelevat alueen kaikkien sote-lähipalvelujen keskittämistä käsittäen terveysasemat, neuvolat, hammashoitolat, lapsiperheiden sosiaalipalvelut, lastensuojelun avohuolto, neuvoloiden psykologipalvelut jne.

Kyseessä oleva palvelualue muodostuu Helsingin sote-palvelujen Pohjoisesta suurpiiristä (johon kuuluu viisi peruspiiriä: Maunula, Oulunkylä, Länsi-Pakila, Tuomarinkylä ja Itä-Pakila), Latokartanon peruspiiristä (Pihlajamäki, Pihlajisto, Viikinmäki, Latokartano, Viikin tiedepuisto ja Viikinranta) ja Vanhankaupungin peruspiiristä (ilman Arabianrantaa). Niissä on nyt yhteensä noin 90 000 asukasta. Asukasmäärä alueella nousee kaavapäätösten toteutuessa 2030-luvulla noin 130 000:een. Suomen kaupunkien nykyisten asukasmäärien vertailussa tämä olisi seitsemänneksi suurin ja isompi kuin esimerkiksi Kuopio, jossa on kahdeksan terveysasemaa.

Kaupunginosayhdistykset esittivät Pihlajamäen, Maunulan, Oulunkylän ja Paloheinän terveysasemien alueiden tarpeista ja erityispiirteistä lähtevää kokeilua ja pilottia lähipalveluihin perustuvasta palveluverkosta. Samalla voitaisiin kehittää muun muassa kotiin, kouluihin ja päiväkoteihin tarjottavia palveluja.

Alueen terveysasemien ja muiden sote-lähipalvelujen kannalta tärkeitä päätöksiä tehdään yleisten linjausten tasolla syksyllä, kun valtuusto päättää sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelustrategian. Nyt on tärkeää viestittää kaikille kaupunginvaltuutetuille alueen terveysasemien, neuvoloiden ym. säilyttämisen puolesta.

• Kantaa lähiterveysasemien puolesta voi ottaa myös allekirjoittamalla adressia:
  https://www.adressit.com/maunulan_paloheinan_ja_pihlajamaen_terveysasemien_puolest

Kuusi kaupunginosayhdistystä vetoaa kaupunginhallitukseen ja valtuustoon Maunulan, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemien ja neuvoloiden puolesta.

Sote-toimialan valmisteleman palvelustrategian ja talousarvioesityksen 2023 liitteenä olevassa rakentamissuunnitelmassa ehdotetaan Oulunkylän keskustaan rakennettavaksi vuoteen 2028 mennessä suuri terveys- ja hyvinvointikeskus sekä perhekeskus.

Oulunkylään on tarkoitus keskittää Maunulan, Paloheinän, Pihlajamäen ja Oulunkylän nykyisten neljän lähiterveysaseman, neuvoloiden, hammashoitoloiden ja eräät lapsiperheiden sosiaalipalvelut. Alueella on nykyisin noin 90 000 asukasta ja alueelle on tulossa mm. Tuusulanbulevardin ja täydennysrakentamisen myötä lisää 40 000 asukasta.

Hanke on lähtenyt liikkeelle Oulunkylän keskustan uuden asemakaavan valmistelusta. Se ei perustu alueen palvelutarpeiden arvioon. Sote-toimiala ei ole tiedottanut valmistelusta asukkaille eikä mielipiteitämme ole otettu huomioon.

Me alueen kuuden kaupunginosayhdistyksen edustajat järjestimme keväällä asiasta keskustelutilaisuuden, johon kutsuimme terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeisen ja projektipäällikkö Lars Rosengrenin. He lupasivat kuulla asukkaita, mutta näin ei ole tapahtunut hanketta talousarvioon esitettäessä.

Kaupunginosayhdistystemme edustajat tapasivat kesäkuussa apulaispormestarin ja muita sote-lautakunnan jäseniä. Esitimme, että Maunulan, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemien, neuvoloiden ja hammashoitoloiden toimintaa jatketaan ja Oulunkylän terveysasema uudistetaan keskittämättä sinne muiden palveluja.

Palvelujen keskittäminen ei vastaa pohjoisen Helsingin alueen palvelutarpeita ja erityispiirteitä. Maunulasta ja Torpparinmäestä Pihlajistoon ja Viikkiin ulottuva alue on laaja, hajanainen ja liikenteellisesti hankala. Oulunkylä ei ole koko alueen liikenteen solmukohta ja joukkoliikenneyhteydet sinne ovat monista osista aluetta hankalat.

Ymmärsimme myös lautakunnan jäsenten olevan sitä mieltä, että ennen päätöksentekoa on syytä selvittää alueen palvelutarpeita ja vaihtoehtoja kaikkien palvelujen keskittämiselle Oulunkylään. Tällaisia selvityksiä ei ole vielä tehty.

Sote-toimialan talousarvion liitteessä esitetyt suunnitelmat rakentamishankkeista tulevat tietysti myöhemmin konkreettisesti päätettäväksi. Mielestämme on kuitenkin selvää, että tällainen talousarvioon liittyvä investointiohjelma ohjaa ratkaisevalla tavalla palveluverkon suunnittelua Pohjois-Helsingissä. Näin etenkin, kun myöskään valtuustolle valmistellussa sote-palvelustrategiassa ei muuta linjata.

Toistamme kesäkuussa lautakunnalle tekemämme ehdotuksen, että Maunulan, Oulunkylän, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemien alueella kehitetään palvelujen tarpeista ja alueiden erityispiirteistä lähtevää, lähipalveluihin perustuvaa toimintamallia. Lähiterveysasemia ei pidä lopettaa vaan niiden palveluja on kehitettävä riittävän laajoina ja monipuolisina. Näin voidaan edistää valtuuston kaupunkistrategian tavoitteita palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamisesta lähellä asukkaita. Esitämme, että samalla talousarvioesityksessä lisätään terveysasemien resursseja sekä kotiin, kouluihin ja päiväkoteihin tarjottavia palveluja.

Helsingissä 14.9.2022

Veli-Pekka Kantanen, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys, puheenjohtaja
Hanna-Mari Mikkonen, Pihlajamäki-seura, puheenjohtaja
Marja Salmela, Maunula-seura, puheenjohtaja
Tarja Salo, Pirkkolan omakotiyhdistys, puheenjohtaja
Tapio Solonen, Oulunkylä-seura, varapuheenjohtaja
Jukka Tienari, Pakila-seura, hallituksen varajäsen

• Kantaa lähiterveysasemien puolesta voi ottaa allekirjoittamalla adressia:
  https://www.adressit.com/maunulan_paloheinan_ja_pihlajamaen_terveysasemien_puolest