Ajankohtaista

Ota kantaa Pihlajamäen terveysaseman puolesta!

Pihlajamäen terveysasema

Allekirjoita adressi Pihlajamäen lähiterveyspalveluiden säilymisen puolesta:
https://www.adressit.com/maunulan_paloheinan_ja_pihlajamaen_terveysasemien_puolest

Helsingin kaupungin sote-toimiala valmistelee Maunulan, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemien, neuvoloiden ja hammashoitoloiden lopettamista. Palvelut on tarkoitus keskittää Oulunkylään, jonne aiotaan rakentaa suuri terveys- ja hyvinvointikeskus ja perhekeskus.

Kaupunginosayhdistykset: Maunula-seura, Oulunkylä-seura, Pakila-seura, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys, Pihlajamäki-seura ja Pirkkolan omakotiyhdistys vetoavat päättäjiin alueen terveysasemien, neuvoloiden ja hammashoitoloiden säilyttämiseksi lähipalveluina.

Lähiterveysasemat ovat tärkeitä erityisesti lapsiperheille, ikäihmisille, vammaisille ja muille, joille pidemmät matkat ovat hankalia. Suurimmalle osalle alueen asukkaista ei ole edes suoria joukkoliikenneyhteyksiä Oulunkylään – näin myös pihlajamäkeläisten kohdalla.

Kun palvelut järjestetään lähellä, myös hoitotyössä tunnetaan paremmin asukkaiden tarpeita ja voidaan helpommin tehdä yhteistyötä muun muassa päiväkotien, koulujen ja muiden palvelujen kanssa.

Maunulan, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemat kuuluvat Helsingin parhaimpiin. Niitä ei saa lopettaa. On päinvastoin vahvistettava niiden resursseja ja kehitettävä muun muassa kotiin tarjottavia palveluja.

ALLEKIRJOITA ADRESSI!

Pihlajamäen hiidenkirnut ovat Aarnipata ja Rauninmalja

Suomen vanhimmat hiidenkirnut on nimetty. Keskellä Helsinkiä sijaitsevien jättimäisten kirnujen nimet Aarnipata ja Rauninmalja julkistettiin kirnujen äärellä Helsinki-päivän iltana 12.6. 2008 järjestetyssä nimiäistilaisuudessa, johon osallistui yli 150 asukasta. 

Kirnujen saamat nimet viittaavat vahvasti sekä niiden sijaintiin Pihlajamäessä että suomalaisiin kansanuskomuksiin.

Pihlajamäki-Seura järjesti keväällä 2008 yhdessä Helsingin kaupungin kanssa nimikilpailun, johon tuli yli tuhat nimiehdotusta. Suurelle kirnulle nimeä Aarnipata oli ehdottanut sekä Pirjo Veijalainen että Marja-Terttu Vartiainen, molemmat Helsingistä. Aarni esiintyi eri muodoissaan myös 11 muussa ehdotuksessa. Aarnipadan rinnalle nimikilpailun raati loi Johanna Eerikäisen (Helsinki) ja Rauno Ruuhijärven (Vantaa) Rauni-ehdotuksen pohjalta nimen Rauninmalja.

Hiidenkirnujen nimet julkistettiin poikkeuksellisen torvisoittokunnan tahdittamana. Fanfaareista vastasi nimiäisväen muodostama suuri pillisoittokunta Mauri Tahvanaisen trumpetin tuella. Nimiäistilaisuudessa sai päivänvalon myös hiidenkirnujen uunituore esite, jonka voit lukea myös sähköisenä (pdf 270 kt).

Paikalliset ja mytologiset nimet

Sekä Aarnipata että Rauninmalja viittaavat Pihlajamäkeen. Arkkitehtuuristaan tunnettu Pihlajamäen lähiö rakennettiin 60-luvulla paljolti alueelle, joka tunnettiin Aarnikan nimellä. Kirnut sijaitsevat Aarnikanmäen juurella. Rauni on skandinaavinen laina, joka tarkoittaa pihlajaa, suomalaistenkin pyhää puuta.

Suomalaisessa kansanperinteessä aarteenhaltijasta on käytetty nimitystä Aarni. Sana viittaa myös alkuperäiseen, ikivanhaan ja suureen. Rauni liitetään kansanuskossa Ukko-jumalaan, jolle tavattiin juoda Ukon maljoja mm. hyvän sadon turvaamiseksi.

Nimikilpailun satoa

Useimmat Pihlajamäen hiidenkirnujen saamat nimiehdotukset liittyivät suomalaiseen kansanperinteeseen, ja nimissä esiintyivät hiidet, menninkäiset, ukot, louhet ja monet kalevalamittaisen runouden sankarihahmot. Monet myös viittasivat kirnujen muotoon, jolloin nimissä näkyivät kuilut, kiulut, maljat, lovet ja padat.

Oli myös ehdotettu nimiä, jotka viittaavat kirnujen löytäjään, arkkitehti Sulo Savolaiseen. Monissa nimissä Stadi oli läsnä, kun ehdotettiin kirnunimiä Skrode ja Buli tai Snadi skrubu. Monet populaarikulttuurin sankarit, Obelix ja Asterix, Retu ja Vilma sekä Kaiku ja Kieku, toistuivat myös ehdotusten joukossa.

Nimiraatiin kuuluivat tiedottaja Päivi Seikkula ja biologi Sampsa Lommi Pihlajamäki-Seurasta, geologi Antti Salla Helsingin ympäristökeskuksesta sekä folkloristi Karina Lukin Helsingin yliopistosta.

(hiidenkirnujen etusivulle

Viikin kauppakeskus avattu

riittahanninen.jpg
riittahanninen.jpg

HOK-Elannon hypermarket Prisma avattiin Viikissä torstaina 8.11.

–  Täältä löytyy koko perheelle kaikki tarvittava saman katon alta, kertoo Viikin Prisman johtaja Riitta Hänninen.

Prisman lisäksi tiloissa toimivat Alko, ravintola Chico’s, Yliopiston Apteekki, Marimekko, Kaivokukka, parturi-kampaamo Eka-Salongit, luontaistuotekauppa Ikivireä, Tiimari, Elisa Shopit, Silmäasema, Viikin eläintarvike, Lahjatalo Aarreaitta ja Uudenmaan autopesu.

Asiakkaita palvelevat myös S-Pankki, Veikkaus, RAY, HKL:n lipunmyynti ja pankkiautomaatti.

Kauppakeskuksen liiketilojen pinta-ala on 12 400 neliömetriä, josta kaksikerroksisen Prisman osuus on reilusti yli puolet. Autopaikkoja hypermarketissa on tuhat. Viikin Prisma on ketjun yhdestoista toimipaikka ja se on kolmanneksi suurin.

Prisma-keskus työllistää 180 henkeä, joista sata työskentelee Prismassa.

OmaStadi-äänestyksessä kolme hanketta Pihlajamäestä

Trail It Ukko 2 pieni

Äänestä kaupungin rahaa Pihlajamäkeen! Se onnistuu kannattamalla Pihlajamäkeen sijoittuvia OmaStadi-suunnitelmia (koillinen suurpiiri). Tarjolla on kolme ehdotusta – yhdessä kehitetään nuorisopuistosta oikea aktiviteettikeskus, toisessa elävöitetään Kiillepuistoa ja Sorsalampea, ja kolmannessa tuetaan ikäihmisten hyvinvointia. Voit äänestää näitä kaikkia ehdotuksia. Tässä suunnitelmat:

Liikuntaa ja hyvinvointia tukevia palveluita ikäihmisille Koillis-Helsinkiin – Lähelle kotia
Hankkeessa mm. järjestetään ikäihmisille liikunnallista ja hyvinvointia tukevaa matalan kynnyksen toimintaa, joka edistää toimintakykyä, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osallisuutta.

Save Savela – Pihlajamäen nuorisopuiston kehittäminen
Hankkeessa mm. pystytetään puistoon ulkokuntoiluvälineet sekä rakennettaan skeittipuiston viereen Pumptrack-rata (kuvassa yllä). Pumptrack on harrastajalle ilmainen laji, käyttöön riittää mikä tahansa polkupyörä, skuutti tai skeittilauta. Sopii kaikenikäisille!
Katso Pumptrack-esittely

Kiillepuiston ja Sorsalammen kehittäminen kulttuuri- ja luontokeitaaksi
Hankkeessa mm. kunnostetaan Sorsalampea ja pystytetään katettu ulkolava Kiillepuistoon.

Voit halutessasi äänestää kaikkia kolmea suunnitelmaa.

Äänestysaika on lokakuu. Voit äänestää Pihlajamäen lähiöasemalla (Liusketie 3A, avoinna: ma 10–16, ti–to 9–16 ja pe 9–15) henkilökortin kanssa.

Äänestä pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella:

1. Mene osoitteeseen https://omastadi.hel.fi/

2. Valitse OmaStadi – Helsingin osallistuva budjetointi

3. Kirjaudu pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Koululaiset voivat kirjautua Wilma-tunnuksilla (ikäraja 12 v).

4. Valitse Koillinen suurpiiri (palvelu ehdottaa postinumerosi mukaista suurpiiriä, jonka voit halutessasi vaihtaa).

5. Valitse äänestys. Voit äänestää kahden alueen äänestyksissä eli suurpiirin sekä koko kaupungin äänestyksissä. Pihlajamäen suunnitelmia voit äänestää KOILLISEN suurpiirin äänestyksessä.

6. Valitse Pihlajamäen hanke/hankkeet (lueteltu yllä) ja vahvista valinta.

Eniten ääniä saaneet suunnitelmat toteutetaan.

Esimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset kiinnostivat Pihlajamäessä

linnoistteet

– Harvoin näkee niin keskittynyttä kuulijakuntaa, kommentoi yksi monista, joka oli tullut Pihlajamäki-seuran vuosikokoukseen 18.11. kuuntelemaan arkeologi John Lagerstedtin esitystä Pihlajamäen ensimmäisen maailmansodan linnoitteista. Näiden juoksuhautojen historiaan liittyy kiinalaisia rakentajia, rangaistusvankeja, kallioluolia,…

 

Juha Vuorela:

Esitelmä ensimmäisen maailmansodan linnoituslaitteista Pihlajamäessä

Pihlajamäki-seura järjesti keskiviikkona 18.11.2015 Pihlajamäen nuorisotalolla tilaisuuden, jossa Museoviraston arkeologi John Lagerstedt piti esitelmän. Esitelmän aiheena olivat Pihlajamäen ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitteet. Moni alueella liikkunut on varmasti huomannut Aarnikanmäellä ja muuallakin lähiympäristössä juoksuhautoja ja muita kummallisen näköisiä vanhoja rakennelmia. Näihin kaikkiin toi lisää tietoa Lagerstedtin erinomainen esitelmä. Näki selvästi, että hänellä on kokemusta ja tietoa aiheesta runsaasti. Lagerstedt kertoi, että hän on tutkinut pääkaupunkiseudun ensimmäisen maailmansodan aikaisia maalinnoitteita jo noin kolmenkymmenen vuoden ajan. Silti noin 400:sta jäljellä olevasta kohteesta jokunen on vielä näkemättä.

Vuonna 1914 syttynyt ensimmäinen maailmansota mullisti Helsingin ja helsinkiläisten elämän. Venäläiset olivat sijoittaneet Itämeren laivastonsa parhaat alukset Kruunuvuorenselälle, ja he pelkäsivät saksalaisten hyökkäävän laivojen kimppuun. Laivastoaseman suojaksi rakennettiin vahva maa- ja merilinnoitus (venäjäksi Krepost Sveaborg, suomeksi Viaporin linnoitus). Linnoitusta ei siis tehty itse Helsingin, saatikka helsinkiläisten siviilien, suojaksi. Yksi osa tuota maarintamaa ovat Pihlajamäen linnoitteet, jotka rakennettiin vuosina 1915–1918. Linnoitustyön aloittivat aluksi venäläiset sotilaat, mutta suurimman osan tekivät tavalliset suomalaiset työmiehet ja -naiset. Heitä tuli kaupunkiin kauempaa maakunnistakin. Linnoitustyömaa oli erittäin suuri työllistäjä.

Aikanaan suurta huomiota herättivät kiinalaiset, joiden on huhujen mukaan väitetty jopa rakentaneen kaikki linnoitteet. Lagerstedtin mukaan vuonna 1916 työvoimapulan takia Suomeen tuotiin Venäjältä metsätöihin noin 3 000 kiinalaista (joidenkin lähteiden mukaan osa oli myös tataareja). Heistä osa saattoi olla rangaistusvankeja ja osa ilmeisesti vapaaehtoisesti mukaan lähteneitä. He eivät kuitenkaan olleet Suomessa kuin 3–6 kuukautta. Tämän jälkeen heidät siirrettiin takaisin Venäjälle, koska he olivat aiheuttaneet monia häiriöitä. Kuitenkin niiden muutaman kuukauden aikana he olivat tehneet lähtemättömän vaikutuksen kaupunkilaisiin, jotka eivät olleet koskaan ennen nähneet niin eksoottisten kansojen edustajia kotikonnuillaan niin suurissa määrin.

Pihlajamäen alueella sijaitsi aikanaan kaksi tykkipatteria, joista toinen on edelleen jotenkuten nähtävissä Rapakiventien pohjoispuolella Aarnikanmäkeä vasten. Tien vieressä on kellaria muistuttava tykkimiehistöjen betoninen suojahuone (”korsu”), jonka molemmilla puolilla on ollut kaksi jyrkkää kaaritulta ampuvaa mörssäriä. Tästä hieman eteenpäin Pihlajamäen ala-asteen koululle päin mentäessä samalla puolella tietä on luola, joka on louhittu 1. maailmansodan aikana. Se varustettiin betonisella ulkoseinällä v. 1938, ja oli aktiivisessa käytössä talvi- ja jatkosodan aikana.

Yhden paikalla olleen kuulijan muistojen mukaan siellä sijaitsi tuolloin ammuslataamo. Tien toisella puolella, hiidenkirnuja vastapäätä, oleva luola on taas uudempi. Se on 1960-luvulta ja liittyy viemäröinteihin. Vuolukiventien varrella sijaitsevien kerrostalojen takapihalla olevien betonisten perustusten tarkoitus taas jäi arvoitukseksi, johon luennoitsijakaan ei osannut vastata.
tsaarinporsaat

Vuolukivenpuistossa sijaitsevien 20 jättimäisen betonikuution käyttötarkoitus on mysteeri. 

Aarnikanmäellä on hyvin säilyneitä taistelu- ja yhdyshautoja, joita kansanomaisesti joskus kutsutaan juoksuhaudoiksi. Eri hautatyypit eroavat Lagerstedtin mukaan siitä, että taisteluhaudoissa on pohjalla toisella sivulla koroke jonka päälle sotilaat ovat voineet nousta ampumaan. Yhdyshaudat taas nimensä mukaisesti yhdistävät eri ampuma-asemat, tähystysasemat ja suojahuoneet yhdeksi suureksi verkostoksi. Aarnikanmäellä on eräs kohde, joka on ainutlaatuinen koko Helsingin maarintaman alueella. Missään muualla ei ole tavattu yhdyshautaa, jonka seinämät on erittäin siististi porrastettu. Lagerstedtin oma näkemys on, että porrastus on tehty haudan kattamista varten. Hauta on nimittäin rinteessä ja avoin vihollisen oletettuun hyökkäyssuuntaan päin.

Aikalaisen venäläisen linnoittamisohjesäännön mukaan tällainen vihollisen tähystykselle ja tulelle avoin hauta tuli kattaa. Haudan kattaminen on kuitenkin ehkä jäänyt aikanaan kesken. Tämä yhdyshauta ja koko Aarnikanmäen linnoituskokonaisuus muiden kulttuuri- ja luontoarvojen kanssa on hyvin vahva peruste sille, että alueella ei tulisi rakentaa taloja.

Eräs henkilö kommentoi, että harvoin näkee niin keskittyneesti esitelmöijää kuuntelevaa porukkaa! Eikä se mikään ihme ole, paikallishistoria on erittäin mielenkiintoista ja Lagerstedt oli erittäin hyvä puhuja. Oli suuri harmi, että nuorisotalon videotykki ei suostunut yhteistyöhän yhdenkään tietokoneen kanssa, joten esitelmän PowerPoint-esitystä ei nähty. Koska lukuisat valokuvat jäivät näkemättä, on Pihlajamäki-seura päättänyt järjestää esityksen uudelleen vuoden 2016 alkupuolella.

Lisätietoa kaipaaville voi varauksetta suositella John Lagerstedtin kirjaa Viaporin maarintama – retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille (Helsingin kaupunginmuseo, 2014) sekä Sirkku Laineen kirjaa Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä (Helsingin kaupungin rakennusvirasto, 1996). Jälkimmäisestä löytyy Pihlajamäen alueen kartta, jossa näkyvät linnoitteet (s. 56-57).

Lisäksi John Lagerstedtin aiheeseen liittyvä gradu ja muuta mielenkiintoista aineistoa löytyy hänen nettisivuiltaan: http://helsinki.academia.edu/JohnLagerstedt

John Lagerstedt Kannattaa myös käydä katsomassa Lagerstedtin 1990-luvun lopulla tekemät www-sivut: http://www.novision.fi/viapori/avaus.htm

 

Ravintola FAN hurmaa

ulkona min

Fan on kiinaa ja tarkoittaa ruokaa ja riisiä. Päätimme naapuriporukalla testata isänpäivän aattona Pihlajamäessä avatun ravintolan, jota on jo kovasti kehuttu. Ja kuinkas sitten kävikään?

Astumme sisään pieneen, viihtyisään ravintolaan, josta puuttuvat kaikki kiinalaisten ravintoloiden kliseet. Se vaikuttaa enemmän tunnelmalliselta sushi-ravintolalta. Asiakaspaikkoja on parikymmentä. Valitettavasti ulkopäin ravintola ei ole yhtä kutsuva. 

Toinen omistajista, Wang Yuan toivottaa tervetulleeksi ja ohjaa istumaan ikkunapöytään. Tilaamme aperitiiviksi pullon kuohuviiniä. Ruokalista on yhdistelmä korealaisia, kiinalaisia ja japanilaisia makuja. Arkisin lounaslistalta löytyy samoja annoksia.

Jätämme alkupalat väliin, sillä olemme kuulleet annosten olevan melko suuria. Hinnat ovat kuitenkin todella maltillisia, pääruoat vain 11 – 18 euroa. Ruokajuomaksi valitsemme japanilaista olutta. Ravintolassa on A-oikeudet ja se tarjoilee viinien lisäksi sekä aasialaisia oluita että väkevämpiä kuten sakea ja sojua. Yksi meistä ottaa teriyakilohta, toinen tulisen seesamikanan, kolmas possua osterikastikkeessa ja kaksi bibimbapin.

tilaamassa min

Mari Thure-Sivola, Tiina Thure-Toivanen, Outi Kostet ja Milja Parviainen tutkivat listaa, jolla on pääruokia juuri sopivasti kymmenkunta.  Wang Yuan tarjoilee kuohuviiniä.

Olen utelias, ja pääsen keittiöön katsomaan annosten valmistumista. Ravintolan kokki on toinen omistajista, Wangin aviomies Kaibo Lin, joka aiemmin on ollut kokkina hittiravintoloissa kuten Punavuoren Hokussa. Annoksemme syntyvät varmoin ottein.

Yhdessä suunniteltu

Fan on Kaibon ja Wangin ensimmäinen oma ravintola. He ovat kypsytelleet ajatusta jo useamman vuoden. Ruoka – fan – on heille sekä työ että harrastus ja yhteinen kiinnostuksen kohde. Fanin listan annokset ovatkin Kaibon ja Wangin omia reseptejä. Esimerkiksi bibimbap on perinteinen korealainen ruoka, mutta Fanissa sitä on fuusioitu japanilaisiin ruokiin. Kaibo ja Wang tekevät kaikki ravintolan maustesekoitteet ja – kastikkeet itse, samoin kimchin eli korealaisen hapatetun kaalin.

Helsingin keskustassa on pilvin pimein laaturavintoloita, mutta kantakaupungin ulkopuolella vain vähän. Kaibo ja Wang kertovat, että halusivat perustaa hyvän ravintolan paikkaan, jossa vastaavaa ei vielä ole. Pihlajamäen sijainti on otollinen, ja Viikki ja Malmi ovat aivan naapurissa. Ravintoloitsijat toivovat, että Fanista tulisi naapuruston yhteinen olohuone, missä ihmiset ruokailun ohessa tapaavat toisiaan ja hengähtävät hetkeksi.

Reilun viidentoista minuutin kuluttua annokset tulevat pöytään. Se saa seurueemme huudahtelemaan ihastuksesta – niin herkullisen näköisiä ja kauniisti aseteltuja ne ovat. Ja suuria. Erillisissä kipoissa jokaiselle tulee koristeltu riisi ja kimchi, elleivät ne muuten sisälly annokseen.

annos min

Fanin listan annokset ovat Kaibo Lin ja Wang Yuanin omia reseptejä ja kehitystyön tuloksia. Possu ja paprika osterikastikkeessa korianterin kera oli erinomainen. 

Lempeää ja tulistakin

Wang Yaunin resepti, chiliseesamikana, on listan ainoa tulinen annos. Se nostaa juuri sopivasti hien pintaan, joten sen kanssa kannattaa ottaa olutta. Muiden annosten maut ovat pehmeämpiä. Bibimbapin pääraaka-aineen ja kastikkeen voi itse valita – nyt pöytään tulee kanaa teriyakikastikkeessa ja naudan ulkofilettä gochujankastikkeessa. Bibimbapissa on jo valmiina kimchi, mikä maustekastikkeen kanssa antaa annokselle kivasti pientä potkua.

Japanilaisen teriyakikastikkeen ja pikkelöidyn inkiväärin, garin, yhdistelmä toimii hienosti. Niinpä lohi sulaa suussa. Osteripossussa on al dente wokattuja paprikoita, sieniä ja runsaasti korianteria. Annos on suorastaan loistava.

Seurueemme arviot annoksista ovat yksipuolisen ylistäviä kuten koko vierailu Fanissa. Ruoka on herkullista ja sen hinta-laatusuhde erinomainen, palvelu hyvää ja ystävällistä, ravintola viihtyisä. Ja mikä parasta, Fan löytyy ihan naapurissa, kivenheiton päässä kotiovelta. Olemme kaikki liikuttavan yksimielisiä siitä, että olemme tehneet loistavan ravintolalöydön.

Syötyämme jäämme pöytään jutustelemaan vielä joksikin aikaa. Puhe etenee ruoasta ja ruokakulttuureista koulumaailmaan, digitalisaatioon ja päivän politiikkaan. Lopulta syntyy haltioitunut idea uudesta naapurikerhosta. Kaikki siihen liittyvä on vielä sopimatta – paitsi yksi asia: kerho kokoontuu Fanissa.

ulkona2 min

Ravintola Fan on Kaibo Lin ja Wang Yuanin ensimmäinen oma ravintola. He ovat suunnitelleet sitä usean vuoden ajan. 

Ravintola Fan

– Korealaisia, kiinalaisia ja japanilaisia makuja

– Pihlajamäen ostoskeskus, Meripihkatie

– Avattu 7.11.2015

– www.ravintolafan.fi

– http://eat.fi/fi/helsinki/ravintola-fan

 

Teksti ja kuvat: Päivi Seikkula

Viikin kauppakeskus avattu

riittahanninen.jpg
riittahanninen.jpg

HOK-Elannon hypermarket Prisma avattiin Viikissä torstaina 8.11.

–  Täältä löytyy koko perheelle kaikki tarvittava saman katon alta, kertoo Viikin Prisman johtaja Riitta Hänninen.

Prisman lisäksi tiloissa toimivat Alko, ravintola Chico’s, Yliopiston Apteekki, Marimekko, Kaivokukka, parturi-kampaamo Eka-Salongit, luontaistuotekauppa Ikivireä, Tiimari, Elisa Shopit, Silmäasema, Viikin eläintarvike, Lahjatalo Aarreaitta ja Uudenmaan autopesu.

Asiakkaita palvelevat myös S-Pankki, Veikkaus, RAY, HKL:n lipunmyynti ja pankkiautomaatti.

Kauppakeskuksen liiketilojen pinta-ala on 12 400 neliömetriä, josta kaksikerroksisen Prisman osuus on reilusti yli puolet. Autopaikkoja hypermarketissa on tuhat. Viikin Prisma on ketjun yhdestoista toimipaikka ja se on kolmanneksi suurin.

Prisma-keskus työllistää 180 henkeä, joista sata työskentelee Prismassa.

Koko perheen Marrasjuhla 20.11. klo 11–14

Marrasjuhla2016

Tervetuloa Pihlajamäen ala-asteen koulun perinteiseen Marrasjuhlaan vastaremontoidulle koululle sunnuntaina 20.11.2016 klo 11–14!
Ruuaksi maailman makuja: sambusoja, sushia, karjalanpiirakoita sekä perinteinen kahvila. Ulkona tarjolla makkaroita

ja muurinpohjalettuja.
Ohjelmassa askartelua, liikuntaa, lajiesittelyitä, ruokaa, parturi, kynsilakkaa ja kasvomaalauksia ja paljon muuta. Arpajaisissa ja onnenpyörässä voi kokeilla onneaan.
Tulethan mukaan viettämään aikaa ja viihtymään yhdessä! Juhlaan on vapaa pääsy, mutta varaa mukaan käteistä. Vanhempainyhdistys kerää varoja koulun oppilaiden hyväksi.

Fb-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/568691346661770/

Tule tekemään näitä sivuja!

Tule tekemään Helsingin parhaita kaupunginosasivuja: www.pihlajamaki.infon käyttöä ideoidaan ja opetellaan Lähiöasemalla (Liusketie 3) torstaina 20.3. kello 18 alkaen. Kaikki tervetuloa!

Tuo omat ideasi ja osaamisesi Pihlajamäen kotisivuille. Sinä tiedät, mitä sivuilta haluat – kerro se muillekin ja tule mukaan toteuttamaan ideasi.

Verkkotiedottamisen perustaitoja tarvitaan vain sivujen ylläpitäjiltä. Kaikkia www.pihlajamaki.infon tekijöitä koskee vain yksi vaatimus: halu tehdä hyviä kaupunginosasivuja.

Voit tehdä uusia sisältöjä sivuille kirjoittamalla vaikkapa Pihlajamäen luonnosta tai nähtävyyksistä, mielenkiintoisista ihmisistä tai erikoisista paikoista. Voit osallistua sivujen ylläpitoon toimittamalla tekstejä tai ylläpitämällä kuvagalleriaa. Ja paljon muuta.

Tervetuloa mukaan!

Jos et pääse torstaina 20.3., otathan suoraan yhteyttä sivujen toimitukseen.


Voit käyttää www.pihlajamaki.infon tarjoamia mahdollisuuksia jo nyt:

Asentamalla www.pihlajamaki.infon selaimesi aloitussivuksi näet Pihlajamäen tuoreet kuulumiset aina Internetin avatessasi.

Nimeä Pihlajamäen hiidenkirnut

kontrasti2.jpg
kontrasti2.jpg

Pihlajamäki-Seura järjestää Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja kaupunginmuseon kanssa avoimen kilpailun, jossa etsitään nimiä Suomen vanhimmille hiidenkirnuille.

Pihlajamäessä, keskellä Helsinkiä, sijaitsevat hiidenkirnut ovat arvokas luonnonmuistomerkki, jonka tunnettuutta nimikisan on tarkoitus lisätä. Toinen kirnuista on Suomen suurimpia.

Osallistu Pihlajamäen kotisivuilla

Nimikilpailuun voi osallistua 12.2.–30.3.2008 Pihlajamäen kotisivuilla osoitteessa www.pihlajamaki.info. Nimiehdotusten keksimistä helpottaa kisasivuilta löytyvä runsas kuva- ja tietopaketti Pihlajamäen hiidenkirnujen geologiasta, hiisiuskomuksista ja hiidenkirnujen löytymisestä. Tästä kisaan >

Voittajajanimet valitsee raati, jonka jäseniä ovat geologi Antti Salla Helsingn kaupungin ympäristökeskuksesta, museolehtori Anna Salo kaupunginmuseosta sekä tiedottaja Päivi Seikkula ja biologi Sampsa Lommi Pihlajamäki-Seurasta. Raati valitsee kirnuille osuvat ja niiden historiaan sopivat nimet. Nimikilpailun suojelija on kirnut löytänyt arkkitehti Sulo "Suti" Savolainen.

Voittaja palkitaan

Voittajanimien ehdottaja saa palkinnoksi sadan euron lahjakortin sekä valintansa mukaan Hiidenkiven, Suomen Luonnon tai Tiede-lehden vuosikerran. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan muita palkintoja. Tarkemmat tiedot palkinnoista, niiden jaosta ja kilpailuun osallistumisesta kerrotaan Pihlajamäen kotisivuilla www.pihlajamaki.info.

Voittaneet nimiehdotukset julkistetaan kevät–kesällä. Nimikilpailun voittajille ilmoitetaan voitosta suoraan.

Ainutlaatuiset kirnut

Pihlajamäen hiidenkirnut ovat vanhempia kuin viimeisin jäätiköitymiskausi eli yli 50 000 vuotiaita, mahdollisesti paljon vanhempiakin. Siksi ne ovat ainutlaatuisia Suomessa ja koko Skandinaviassa. Kirnuista isomman suurin halkaisija on 6,9 metriä, suurin syvyys 8,45 metriä ja sen suurin jauhinkivi on halkaisijaltaan 1,6 metriä ja painaa noin 6 tonnia.

Molemmat Pihlajamäen hiidenkirnut ovat siirtäneet jopa teitä. Niiden löytyminen perättäisinä vuosina 1993 ja 1994 sekoitti viereisen Rapakiventien alikulkuluiskan rakentamisen kahdesti.

Helsingin kaupunki rakentaa Pihlajamäen hiidenkirnuille keväällä 2008 uuden katselutasanteen. Valitut nimet tulevat näkyviin hiidenkirnualueelle. Kirnujen nimiäiset pidetään uudella katselutasanteella kevät–kesällä.

Kilpailun käytännön toteutuksesta ja tiedotuksesta vastaa www.pihlajamaki.info.

Lisätietoja:

  • Nimikilpailusta: tiedottaja Päivi Seikkula,
    paivi.seikkula(at)gmail.com, puh. 040 700 5410
  • Hiidenkirnujen geologiasta: geologi Antti Salla,
    antti.salla(at)hel.fi, puh. (09) 310 32016
  • Hiisiuskomuksista: museolehtori Anna Salo,
    annal.salo(at)hel.fi, puh. (09) 3103 6632
  • Pihlajamäen hiidenkirnujen löytymisestä: arkkitehti Sulo Savolainen, sulo.savolainen(at)kolumbus.fi, puh. 050 541 6644