Ajankohtaista

Pihlajamäen Partiotuki 40 vuotta

5.4.1966 ilmestyneessä Pihlajamäki-Seuran lehdessä kerrottiin, että Pihlajamäessä toimivien partiolaisten vanhemmat olivat perustaneet Pihlajamäen Partiotuki ry. -nimisen yhdistyksen.

Yhdistyksen perustavassa kokouksessa 17.3.1966 todettiin, että partio oli selvästi suurin nuorisotyömuoto näillä kallioilla. Kokouksessa olivat mukana molempien Pihlajamäessä toimivien lippukuntien vanhempainneuvostot.

 

Pihlajamäen partiolaisia viikonloppuretkelle lähdössä ostarilta.

Pihlajamäessä edelleen toimivat partiolippukunnat Aarnikarhut ja Aarnivalkeat perustettiin syksyllä 1963. Aarnivalkeat oli tarkoitettu tytöille ja Aarnikarhut pojille. Tyttöjen lipussa on kolmiapila ja apilan keskellä puinainen liekkikuvio. Poikien lipussa on seisova karhu.

Perustamisensa jälkeen lippukunnat kasvoivat erittäin nopeasti ja 1960-luvun puolivälissä niihin kuului jo lähes 200 jäsentä. Aikaa myöten toiminta vakiintui Kiillekujalle ja niillä on ollut tiloja myös Liusketie 16:ssa.

Alusta asti lippukuntien toiminta on ollut aktiivista ja näkyvää. Koko toimintansa ajan lippukunnat ovat olleet tiiviissä yhteistyössä ja työ on entisestään syventynyt valtakunnallisten partiotyttö- ja partiopoikajärjestöjen yhdistyttyä Suomen Partiolaiset ry:ksi. Yhteistä lippukunnille on myös vanhempainyhdistys Pihlajamäen Partiotuki ry.

Partiolippukunnat ovat alusta asti toimineet yhteistyössä Malmin seurakunnan kanssa. Alkuvuosia leimasi yleisön huomiota hakeva aatteellinen innostus. 1990-luvulla toiminnan painopiste siirtyi toiminnalliseen nuorisotyöhön, joka lähtee nuorten omista tarpeista.

Lähde: Pihlajamäki – näkoalakaupungin näkymiä, 5.4.1966, Pihlajamäki -näköalalähiö, Ulla Welin – Aune Greggas, 1994 / ag

 

 

 

 

 

Pihlajamäen kyläjuhla 5.9.2020

Pihlajamäen kyläjuhlassa on koillisen paras kattaus tänäkin vuonna! Mukana mm. katuruokatori, lastenpuisto, hautausmaakävely, kamarimusiikkikonsertti, puhekaraoke, käsityömyyjäiset, avoin kattoterassi, maatilatori, puistokirppis, markkinat. Haluamme tarjota mielen ja kehon ravintoa lähellä kotia, tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Vapaa pääsy! #welovepihlis

Pihlajamäen kyläjuhla on tapahtumapäivä, jonka liki kaikki tapahtumat järjestetään ulkotiloissa. Näin reilunkokoisia turvavälejä on helppo noudattaa. Seuraamme tarkasti viranomaisten suosituksia ja määräyksiä kokoontumisiin liittyen ja reagoimme niiden mukaan. Jokaisen tapahtuman järjestäjät huolehtivat osaltaan etäisyyksistä ja hygieniasta. Tarjolla on aina myös käsidesiä. Mutta myös jokainen vieras on omalla käytöksellään vastuussa omasta ja muiden terveydestä. Muista siis aina turvavälit ja ethän tietenkään osallistu tapahtumiin, jos sinulla on vähänkään hengitystieoireita.
Jokainen voi omalla toiminnallaan hidastaa koronaviruksen leviämistä. Lue lisää: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus

Ohjelma

Klo 10-11 Aamukahvikonsertti. Rakastettu Synkronis-kvartetti tunnelmoi kamarimusiikin parissa. Tänä vuonna salissa istutaan aina vain oman seurueen ja reilunkokoisten turvavälien kanssa. Vapaa pääsy, kahvila, ohjelma 5 e. Pihlajamäen nuorisotalo.

Klo 11-15 Lastenpuisto. Pinssejä ja pingistä. Sirkusta ja boffausta. Halibernejä ja suunnistusta. Kirjastoauto ja paloauto. Kilpailuja ja työpajoja. Kahvilasta suolaista ja makeaa. Turvavälein ulkotilassa. Maasälvänpuisto.

Klo 11-15 Ruokatori. Tuttuun tapaan tarjolla parasta katuruokaa ja toritunnelmaa. Katuruokatorilla mukana mm. BULI FoodTruck, Salaattisiskot, Namaste Nepal, Feri’s, Patisserien Pullabiili ja moni muu. Maatilatorilta uuden sadon vihanneksia, juureksia ja marjoja, luomulihaa, härkäpaputuotteita, hunajaa, mausteita… Turvavälein ulkotilassa. Pihlajamäen tori.

Klo 11-15 Markkinat. Käsitöitä, tuote-esittelyjä, vohveleita, avoimia ovia. Ilmoittaudu käsityömyyjäksi (kysy lisää: kati.railo (ät) gmail.com). Turvavälein ulkotilassa. Pihlajamäen ostoskeskus.

Klo 14-16 Kattoterassi auki! Saton ikonisista tornitaloista avautuvat panoraamamaiset näkymät yli kaupungin. Nyt Pihlajamäen huikeita näkymiä pääsee katselamaan Vuolukiventie 10:n kattoterassilta. Turvavälein ulkotilassa.

Klo 16-17.30. Kohtalon tiet. Kai Sadinmaa opastaa Malmin hautausmaan tarinoiden pariin. Miksi Tauno Palo on haudattu Malmille eikä Hietaniemeen? Mitä tapahtui Abloy-lukon keksijän haudalle? Kuka muistaa kohujulkkikset Tabe Slioorin ja Monsieur Mossen, meikki­maailman Rembrandtin? Mikä oli Reissu-Tapsan menestyksen salaisuus? Ihmettelemme myös kansakunnan selvänäkijä Aino Kassista, johon aikoinaan koko Suomi tuntui turvautuvan. Kävelyllä voi ostaa Kai Sadinmaan teosta Kuolleiden kirja hintaan à 20 e. Lähtö hautausmaan vanhalta pääportilta klo 16. Turvavälein ulkotilassa.

Klo 19-22 Puhekaraoke. Puhekaraoke täyttää 10 vuotta! Tervetuloa eläytymään klassikkopuheiden ja selitysten pariin. Toimii kuten perinteinen karaoke, mutta nyt musiikin sijaan listalta löydät tuttuja ja erikoisempia lyhyitä puheita. Ravintolassa istutaan aina vain oman seurueen parissa. Bar U2.


Osoitteet:

-> Bar U2 / Meripihkatie 1
-> Maasälvänpuisto / Maasälväntie 3
-> Malmin hautausmaa / Pääportti, Pihlajamäentie
-> Pihlajamäen tori / Meripihkatie 3
-> Pihlajamäen ostoskeskus / Meripihkatie 1-3
-> Pihlajamäen nuorisotalo / Moreenitie 2
-> Vuolukiventie 10

P.S. Myytkö käsitöitä? Vai etsitkö kirppistä? Kysy lisää: kati.railo (ät) gmail.com

Kommentit koulu- ja oppilaitosverkoston kehittämissuunnitelmat-selvitykseen

Pihlajamäki-Seura ry:n kommentit Opetusviraston toimeksiantona tehtyyn selvitykseen ”Helsingin koulu- ja oppilaitosverkoston kehittämissuunnitelma, kehittämisehdotukset vuosille 2008-2016)


Helsingin kaupungin Opetusvirasto / Opetuslautakunta

Asia Pihlajamäki-Seura ry:n kommentit Opetusviraston toimeksiantona tehtyyn selvitykseen ”Helsingin koulu- ja oppilaitosverkoston kehittämissuunnitelma, kehittämisehdotukset vuosille 2008-2016)

Opetusvirasto oli antanut lausunnon laatineille konsulteille työssä käytettävät laskentamallit ja taustatiedot. Mielestämme näissä oli puutteita, jotka haluamme korjata.

Pihlajamäkeä koskeva osuus on hyvin lyhyt sivulla 18. Opetusviraston tilaamassa lausunnossa on ehdotettu lakkautettavaksi Pihlajamäen ainoa ala-aste.

Lähiö on asukasmäärältään yksi koillisen alueen suurimmista. Pihlajamäen asuntokanta koostuu useamman huoneen perheasunnoista, joten lapsia täällä tulee olemaan tulevaisuudessakin. Alue on edelleen lapsirikasta verrattuna vaikka samalla sivulla esitettyyn uuteen Latokartanon alueeseen ( vuonna 2010 15 000 asukasta, koululaisia 281kpl). Pihlajamäen ja Pihlajiston kouluissa on lapsia yhteensä 569. Koulujen vaikutusalueella asuu 14 000 henkeä (Pihlajamäki, Pihlajisto, Savela, Viikinmäki). Pihlajamäen päiväkodeissakaan ei ole lapsipulaa, päinvastoin paikkoja on liian vähän, joten tulevaisuuskin lienee turvattu.

Pihlajamäen ala-asteen säilyttämisen puolesta haluamme tuoda esiin seuraavat seikat, joita ei ole huomioitu lausunnossa.

1.Erinomainen sijainti. Lopetetavaksi aiottu koulu sijaitsee yläasteen ja lukion vieressä, turvallisella ja virikkeisellä alueella urheilukentän, palloiluhallin ja tulevan nuorisopuiston alueella. Lapsien kasvaessa tutut koulumatkat säilyvät.

2. Pihlajamäen ala-aste on suojeltu koulurakennuksena ja myös sisätilat ovat suojeltuja kaupunginhallituksen ja valtuuston päätöksellä. Rakennus on sisätiloiltaan kunnossa ja remontoitu. Kiinteistövirastosta saamamme tiedon mukaan äskettäin on uusittu viemäriputket. Koulun sisäilma on viimeisessäkin Ympäristöviraston mittauksessa ollut moitteetonta. Rakennus kaipaa pintaremonttia ja piha-alueen kunnostusta. Lähialueen korjaukseen on tehty jo suunnitelma ja saatu varat Yläasteen koulun tiloja lainaamalla remontit on voitu toteuttaa koulutoimen kärsimättä. Ala-aste on hyvässä käyttökunnossa, suojeltuna koulurakennuksena se joudutaan kuitenkin korjaamaan. Luontevimmin se tietenkin palvelisi edelleen ala-asteen kouluna.

3. Oppilaspaikkojen vaadittu laskutapa antaa väärän kuvan puuttuvista oppilaista. Esitettyä määrää tyhjiä pulpetteja tai luokkahuoneita ei löydy, eikä tilaakaan niille. Laskelmissa on koulurakennusten raakaneliömäärä jaettiin siten, että oppilasta varten arvioitiin tarvittavan 12-13 neliötä tilaa. Näin saatiin koulun hypoteettinen oppilasmäärä. Tällä laskutavalla eniten oppilaita puuttui kouluista, joissa on leveät rappukäytävät, paljon erikoisluokkia, kirjasto, juhlasali, jne. Ilmeisesti Opetusvirasto haluaa vähentää Rakennusvirastolle maksettavia vuokria. Siis pyrkii saamaan virastokohtaista kustannussäästöä. Toisaalta rahat tietenkin ohjautuvat muiden virastojen kautta kaupungin kassaan. Tällä laskentatavalla päädyttiin siihen, että Pihlajamäestä puuttuu 127 oppilasta ja Pihlajistosta vielä enemmän 165. Ilmeisesti koulurakennukset ovat todella monipuolisia. Hieman parempi laskutapa olisi ottaa huomioon vain koulujen käyttöneliöt..

4. Arvion pohjana oleva oppilaaksi ottoalue väärä. Lausunnossa ei oltu huomioitu, että Pihlajamäen koulun oppilaaksi ottoalue käsittää myös Savelan alueen ja näköetäisyydellä, tien toisella puolella olevan varsinaisen Malmin alueen. Kyselymme mukaan, vain oppilaat, jotka tarvitsevat erityisopetusta, käyvät koulunsa muualla. Koulumatka Savelasta on vain pari sataa metriä. Savelalaisille emme huomanneet annetun korvaavaa koulua.

5. Korvaavaa koulua ei ole. Pihlajamäen ala-astetta korvaamaan on esitetty Pihlajiston ala-aste ja Viikinmäen koulu. Lausunnossa ei mistään käy ilmi, ettei Viikinmäen koulua ole olemassa. Viikinmäki on pieni asuinalue Helsingin jätevedenpuhdistuslaitoksen katolla. Taloja sinne voi rakentaa vain rajoitetusti onton pohjan takia. Kaavassa aiemmat kerrostalot on korvattu pientaloilla. Viikinmäkeläisten koulumatka Pihlajistoon on lyhyt. Nämä koulut olisivat näköetäisyydellä toisistaan. Toisaalta Pihlajamäessä ei olisi koulua lainkaan. Emme ymmärrä rahan tuhlausta uuteen 200 oppilaan kivijalkakouluun. Laskelmissa ei näy, paljonko uuden Viikinmäen koulun rakentaminen maksaa, joten sitä ei ole merkitty kuluksi.

Pihlajamäen ala-asteen lakkauttamiseen päätynyt lausunto on perusteiltaan kestämätön. Taustoja ei ole selvitetty tai ne on annettu puutteellisina toimeksiannon tekijöille. Mielestämme kouluissamme on paljon lapsia verrattuna monen uuden alueenkin kouluun. Lapsimäärä on pysynyt samana vuosia, johtuen alueen runsaasta perheasuntokannasta. Ei ole järkevää rakentaa uutta korvaavaa koulua, koska lasten koulumatka Pihlajistoon lyhyt. Pihlajamäen suojeltu koulurakennus on alueen eri kulmalla ja hyvin sijoittuneena yläasteen ja urheilukenttien viereen. Koulu pitää suojeltuna kohteena korjata oli se ala-astekäytössä tai ei.
Esitämme, että virheellisiin tietoihin ja erikoiseen oppilaspaikkojen laskentamalliin perustuva lakkautusesitys hylätään.

Pihlajamäki-Seura ry Helsingissä 14.12.2006

puheenjohtaja Vesa Koskela             sihteeri Pirjo Veijalainen

Viikin kirjasto remonttiin

Viikin kirjasto on suljettu remontin vuoksi 27.10.-11.11. Remontissa uudistetaan kirjaston palvelualuetta. Palautusautomaatit siirtyvät lähemmäs sisäänkäyntiä, ja palvelutiskistä tehdään kevyempi ja helpommin muunneltava.

Remontin aikana:

  • Kirjaston lehtilukusali on käytössä.
  • Palautuksia voi jättää muihin Helmet- kirjastoihin ja Viikin tiedekirjastoon.
  • Eräpäivät siirtyvät sulkuajan yli, eli laina-ajat ovat normaalia pitempiä.
  • Varauksia ei voi noutaa Viikin kirjastosta. Voit valita varauksesi noutopaikaksi muista kirjastoista sinulle parhaiten sopivan.

Viikin kirjasto avataan uusittuna 12.11. 

 

 

Vesa Koskela

Näytä kaikki ehdokkaat

47 v
Keskusta
Lehdenjakaja, valokuvaaja
Perheeseen kuuluu myös vaimo sekä 17- ja 14-vuotiaat pojat.
Asunut Pihlajamäessä vuodesta 1988.

Mikä Pihlajamäessä on parasta?

Parasta Pihlajamäessä taitavat olla täällä asuvat aktiiviset ihmiset, vaikka luonto ja sijaintikin ovat varsin hyvät.

Entä missä olisi eniten parantamisen varaa?

Arvelen, että 60-luvulla rakennettujen talojen putkistoissa. Toki Pihlajamäen ostoskeskuskin kunnostusta tarvitsee.

Miten kaupunginvaltuutettuna ajaisit Pihlajamäen ja täällä asuvien etuja?

Valtuutettuna ja lautakuntatyöskentelyssä toisin Pihlajamäen paikallistuntemusta päätöksentekoon. Arvelen, että muiden Pihlajamässä asuvien valtuutettujen kanssa yli puoluerajojen tekisimme yhdessä valtuustoalotteita.

Mihin muuhun keskittyisit valtuutettuna?

Valtuutettuna täytyy olla kaikkiruokainen asioiden suhteen. Koko Helsinki on otettava päätöksenteossa huomioon. Koska valtuustoryhmässä on monia muitakin ihmisiä, niin silloin pystyy myös keskittymään itselle tärkeisiin asioihin. Minulla niitä ovat ympäristö- ja luontoasiat, kaupunkisuunnittelu sekä myös opetus-, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntakysymykset. Lautakuntajäsenyys jossakin edellämainitussa kiinnostaa. Lautakunnissa tehdään se suurin työ.

Miksi olet valinnut juuri sen puolueen, minkä listoilta pyrit valtuustoon?

Vuonna 2000 olin suuren kysymyksen edessä: ensimmäistä kertaa elämässäni tuli mieleen, että voisinkin lähteä politiikkaan. Koska en halunnut minkään sellaisen puolueen listoille, jolla on mielestäni liian läheiset suhteet johonkin etujärjestöön, suljin pois SDP:n ja Kokoomuksen. Koska politiittinen puolue ei mielestäni saa olla liiaksi yhden asian liike, suljin pois Vihreät, KD:n ja RKP:n. Koska en ole porvari enkä sosialisti, jäljelle jäi Keskusta, jonka Helsingin piiritoimistoon otin yhteyttä ja kerroin halukkuudestani olla syksyn 2000 kunnallisvaaleissa ehdokkaana Keskustan listalla, mutta sitoutumattomana. Nyttemmin olen liittynyt myös puolueeseen, koska haluan aukoa päätäni myös puolueen sisällä. Tässä keskustelevassa kansanliikkessä onneksi on tilaa ajattelunvapaudelle (tosin kääntöpuolena on se, että monet muut puoluessa ajattelevat joistakin asioista eri tavalla kuin itse) Eikä valtuustossa ryhmäkurikaan sido, mutta jos aikoo äänestää eri tavalla kuin muut, niin siitä on vaan kerrottava etukäteen muille. Siksi siis Keskustan listoilta.

Pihlajamäen suojelu etenee

Kaupunginhallitus antoi maanantaina 4.2. Helsingin hallinto-oikeudelle lausunnon, jonka mukaan Pihlajamäen suojelukaavasta tehdyt valitukset tulisi hylätä aiheettomina ja perusteettomina.

– Suojelukaava ei estä jälkiasennushissien rakentamista, vaikka sellaisen käsityksen kaavaehdotuksesta on saattanut saada, aluearkkitehti Taru Tyynilä sanoo.

Kaavaehdotuksesta tehtiin kaksi valitusta, joita Helsingin hallinto-oikeus nyt käsittelee. Näistä Kynnys ry:n valitus koskee hissien rakentamista suojeltaviin taloihin.

– Tavoitteena on saada kaava heti voimaan niiltä osin, kuin valituksia ei ole tehty. Näin päästäisiin nopeammin kehittämään ostaria ja sen liikennejärjestelyjä, Taru kertoo.

Valitukset koskevat pohjoisia Rapakivenkujan kortteleita, missä kaava tulisi voimaan vasta hallinto-oikeuden päätösten jälkeen. Hallinto-oikeus antaa päätöksensä asiassa myöhemmin tänä vuonna.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.9.2007 asemakaavan muutosehdotuksen, joka tullessaan voimaan suojelee Pihlajamäen 1960-luvulla rakennetun kokonaisuuden.

Lue kaupunginhallituksen lausunto Helsingin verkkosivuilta > 

Vapaaehtoiseksi saapas-toimintaan ? Koulutus 26.9.

VAPAAEHTOISEKSI SAAPAS-TOIMINTAAN? Tule mukaan nuorten parissa tapahtuvaan Saapas-toimintaan! Saapas-ryhmä liikkuu perjantai-iltaisin Helsingin keskustassa ja lähiöissä. Toiminnan tarkoitus on tarjota nuorille mahdollisuus luottamukselliseen keskusteluun ja aikuiskontaktiin. Tarvittaessa annetaan myös ensiapua sekä ohjataan muiden hoito- ja tukitoimien piiriin. Vappuna ja koulujen päätös päivänä ollaan mukana isoissa nuorisohuolto-operaatioissa. Saapaspäivystyksiin voi osallistua oman innokkuuden ja kalenterin mukaan. Mukaan toivotaan yhtä lailla nuoria aikuisia kuin varttuneempia perheellisiä. Uusien vapaaehtoisten koulutus alkaa ke 26.9. klo 18 Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyönkeskus Snellussa, osoitteessa Toinen linja 8. Kurssi kestää kevääseen 2008, sisältäen myös viikonloppukurssit la-su 20.-21.10. ja la 3.11. Kurssiin kuuluu koulutusta ihmissuhdetaidoista, ensiavusta, kriisityöstä ja hoitoverkostoista sekä osallistumista käytännön toimintaan. Koulutus on ilmainen, alaikäraja18-vuotta. Ilmoittautuneet haastatellaan ennen kurssin alkua. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Snellusta p. 09-2340 2352.

Päivitetty vanhuspalvelujen opas ilmestynyt

Ikäihmisille suunnattu vanhuspalvelujen pohjoisen alueen opas on päivitetty. Oppaasta löytyy tietoa mm. omaishoidon toimintakeskuksista, palvelukeskuksista, kuljetuspalveluista ja asunnon muutostöistä, terveysasemien, hammashoitoloiden ja laboratorioiden yhteystiedot sekä tietoa apuvälineistä ja kotihoidosta. Lisäksi tietoa on koottu Kelan palveluista ja veteraanien palveluista.

Pohjoisen alueen opas löytyy pdf:nä klikkaamalla tästä. Painettua versiota voi tiedustella vanhuspalvelujen sosiaali- ja lähityön yksiköistä, vaihde (09) 310 4011.

Kerro tarinasi elokuvana

Digitarinakerho Viikin kirjastossa 17.2. – 31.3. Harrastatko valokuvausta tai onko sinulla vanhoja valokuvia? Kuviin liittyy usein jokin tarina. Haluatko kertoa suvustasi, tekemästäsi matkasta tai rakkaasta lemmikistäsi? Digitarinakerhossa koostat omista valokuvistasi ja äänestäsi oman tarinasi parin minuutin elokuvaksi.

Kerhossa käytetään maksutonta Windowsin elokuvatyökalua. Kurssilla ei vaadita ohjelmien käyttötaitoja. Paikalla on kaksi opastajaa, jotka ohjaavat elokuvan tekoa vaihe vaiheelta.

Kerho kokoontuu kuusi kertaa maanantaisin klo 13 – 15.

Kokoontumispäivät ovat 17.2., 3.3., 10.3., 17.3., 24.3. ja 31.3.

Ilmoittautuminen kirjastossa tai puhelimitse 09 310 85071 tai www.helmet.fi/viikinkirjasto

Viikin kirjasto sinisessä ympyrätalossa, Viikinkaari 11

Avajaisjuhla valloitti yleisön

sinijaseni uusi

Pihlajamäen juhlavuosi avattiin rennon juhlavissa tunnelmissa Helsingin uudella yhteiskoululla 19.1. iltana. Puhuttelevien puheiden, hauskojen valokuvien ja uutuskirjan julkistamisen rinnalla nähtiin koululaisten kolme eri tavoilla koskettavaa ohjelmanumeroa.

– Olipa hieno juhla, kuultiin monista suista juhlan päätyttyä.

Ala-asteen 4-luokkalaiset lauloivat Pihlajamäelle iloisen synttärilaulun Minä soitan harmonikkaa, ekaluokkalainen Seni Seikkula kutsui juhlavuoden koordinaattori Sini Heino-Mouhun kanssa kaikki mukaan tekemään yhdessä Pihlajamäen juhlavuotta ja lukion duo esitti koskettavan multimediaesityksen, jossa kuultiin hurmaavan kaunista laulua.

Matti Saksanen & Pekat näytti valokuvia 70-luvun Pihlajamäestä – ja moni salaisuus paljastui naurunremakan säestämänä. Juhlassa julkistettiin Kristiina Markkasen ja Lidia Tirrin kirja Pihlajamäki – kertomuksia näköalapaikalta. Kaupunginmuseon terveiset toi museojohtaja Tiina Merisalo. Juhlapuhuja Sulo Savolainen muisteli kaupungonosan suunnittelua ja rakentamista.

Pihlajamäki-seuran Vesa Koskela ja Anu Laaksonen jakoivat kunnianosoituksia mm. ansioituneille pihlajamäkeläisille, aluetyöntekijä Sini Heino-Mouhulle ja ilmettä Pihlajamäen tapahtumille luoneelle Kimmo Sjöblomille.

Juhlan järjesti Pihlajamäki-seura yhdessä Helsingin kaupunginmuseon kanssa ja sen juonsi Paul Segersvärd.

Juhlan tunnelman ja järjestäjien saaman palautteen perusteella reilun parin sadan juhlavieraan joukko oli ilmeisen otettu juhlasta ja sen hengestä.

  • Kiitos kaikille juhlan järjestäjille sekä esiintyjille! Juhla oli hauska, upea, liikuttava, tyylikäs ja samalla kuitenkin rento – pihlisläinen. Oli hienoa olla juhlassa mukana!

  • Oikein lämpimät kiitokset teille kaikille juhlan valmistelijoille! Juhla oli aivan ihana! Niin lämminhenkinen, suurkiitokset!

  • Juhlassa oli hyvä ja lämminhenkinen tunnelma – ja ohjelma oli monipuolinen ja rakennettu kivasti!

  • Olipa hieno juhla! Kiitokset kaikille juhlan järjestäjille ja ohjelmaan osallistuneille. On mukava todeta, että tilaisuus ylitti kaikki odotukseni. Vielä kerran kiitoksia erityisesti nuorelle Seikkulalle ja loistavalle multimediaesitykselle ja sen esittäjille muita ohjelmanumeroita ja tarjoilua unohtamatta!

  • Kiitos kaikille juhlan kasaan saattaneille. Todella mukava ja viihtyisä juhla.

  • Hienosti järjestetty ja toteutettu juhla!

 


Lisätiedot

Pihlajamäen juhlavuodesta: 

 

  • Juhlavuoden koordinaattori, aluetyöntekijä Sini Heino-Mouhu,
    puh. 040 334 7415
  • Juhlavuoden tiedotus,  Päivi Seikkula, puh 040 700 5410