Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.9.2007 asemakaavan muutoksen, joka koskee Pihlajamäen 1960-luvulla rakennettua osaa. Asemakaava suojelee Pihlajamäen -60-luvun ostoskeskuksen, solukaupat, asuinrakennukset, pihapiirit ja näkymät.

Iso osa Pihlajamäen suojeluarvoa on sen erityinen sijainti maisemassa ja kalliometsien luonto. Asemakaavassa annetaankin määräyksiä myös alueen maiseman keskeisten osien, puistojen, metsäpihojen ja tärkeiden vihervyöhykkeiden ja näkymäalojen suojelusta, kehittämisestä ja hoidosta.

Pihlajamäki on kansainvälisestikin arvostettu esimerkki yhtenäisestä ja korkeatasoisesta 1960-luvun kerrostalorakentamisesta. Se on ensimmäinen1960-luvun lähiö Helsingissä, jonka muodostama kokonaisuus suojellaan asemakaavalla. Uudemmat korttelialueet ja ostoskeskuksen uudempi osa eivät sisälly suojelukaavan.

Lue lisää Pihlajamäen suojelusta. 

(30.10.2007)

Helsingin uuden yhteiskoulun auditorioon oli tiistaina 23.9. kokoontunut kuutisenkymmentä pihlajamäkeläistä kuulemaan, miten ostoskeskuksen ympäristöä ensi vuonna kohennetaan ja mitä kaavoittaja on suunnitellut itse ostaria varten.

Rakennusviraston projektinjohtaja Liisa Myllys esitteli ostoskeskuksen lähikatujen suunnitelmaluonnoksia: Liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta lisätään rakentamalla ostoskeskuksen pohjoispäähän kiertoliittymä ja Meripihkatielle taksisyvennys. Jyrkälle Meripihkapolulle tehdään portaat. Ostoskeskuksen ympäristön katusuunnitelmaan sisältyy myös tori, joka sopii Pihlajamäen 1960-luvun henkeen. Ostarin pohjoispään kalliota louhitaan hieman torialueen maisemalliseksi elementiksi, näin komea kallio saadaan liittymään torialueeseen.

Katusuunnitelman luonnoksiin voi tutustua 23.-29.9. rakennusviraston verkkosivuilla >.

Suunnitelma tulee virallisesti nähtäväksi jo tänä syksynä, jolloin niistä voi myös jättää muistuksia. Nämä kirjalliset kommentit ovat tärkeitä, sillä ne päätyvät katusuunnitelman hyväksyvän yleisten töiden lautakunnan pöydälle.

Uusi maamerkki, lisää liiketilaa

Suojeluarkkitehti Riitta Salastie ja liikennesuunnittelija Markus Ahtiainen esittelivät kaupunkisuunniteluviraston ajaman kaavamuutoksen tavoitteita: asemakaavamuutoksella halutaan uudistaa ostoskeskuksen eteläosaa, joka sijaitsee myös kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla. Viraston ensisijaisen ehdotuksen mukaan 70-luvulla rakennettu ostoskeskuksen osa purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin uusi liikerakennus ja asuntoja. Lue lisää >

Nyt on käsillä asemakaavan ensimmäinen vaihe eli osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Sitä seuraa asemakaavan valmistelu vuoden 2008 lopulla, jonka aikana kaavaluonnoksesta voi esittää mielipiteensä.

Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Ehdotus on tarkoitus esittää kaupunkisuunnittelulautakunnalle viimeistään keväällä 2009. Lautakunnan puoltamasta ehdotuksesta voi vielä tehdä muistuksen. Kaupunkisuunnitteluviraston tavoitteena on, että kaavaehdotus on kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsiteltävä vuonna 2009.

Tutustu asemakaavan lähtökohtiin kaupunkisuunnitteluviraston sivuilla >

Mielipiteet suunnitelmasta tulee esittää 3.10. mennessä.

Pihlajamäen omat mammutit, Rapakiventien varressa ammottavat Suomen vanhimmat hiidenkirnut Aarnipata ja Rauninmalja ovat esillä koko komeudessaan. Kirnuihin satanut vesi pumpattiin pois tiistaina 12.5., joten nyt  nähtävyyksien äärellä kelpaa taas ihmetellä jääkauden voimia.

Pihlajamäen nuorisotalon kohtalo jäi auki maanantaina 3.12., kun nuorisoasiainkeskus järjesti Pihlajamäen nuorisotalolla asukasillan Pihlajamäen, Pihlajiston ja Viikin "nuorisotyön kehittämisestä ja nuorisotaloverkon uudistamisesta".

Keskustelutilaisuudessa oli ennakkotiedotteen mukaan tarkoitus kerätä "nuorten ja heidän vanhempiensa palautteita ja ideoita alueen nuorisotyön kehittämiseen".

Nuoriso marssi ulos

Pihlajamäen nuorisotalolle oli saapunut kolmisenkymmentä asukasta kertomaan mielipiteitään, kymmenisen nuorta ja parikymmentä vanhempaa. Viikistä mukana oli muutama. Lisäksi paikalla oli muutamia alueen toimijoita työn puolesta.

Tilaisuus alustuksineen oli niin strategialähtöinen ja paperinen, että paikalle tullut nuoriso marssi ulos jo ensimmäisen vartin aikana.

Nuorisoasiainkeskuksen osastopäällikkö Kari Naalisvaara esitteli nuoristotyön strategiaa sekä tilastoja ja laskelmia alueen nuorisomäärän kehityksestä. Viikissä nuorison määrä kasvaa runsaasti seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Pihlajamäen vaikutuspiirissä nuorten määrä pysyy nykyisellään, kun Viikinmäen luvut lasketaan mukaan. Viikkiin on nykyisten asukastilojen lisäksi suunnitteilla uusi suuri nuorisotalo.

Pihlajamäen nuorisotalo on äskettäin remontoitu. Siellä on hienot puitteet monipuoliseen toimintaan, mm. ateljee, treenikämppiä ja sali tanssipeileineen.

Paikallisen nuorisotyön puolesta

Asukaspuheenvuoroissa puhuttiin paikallisen, Pihlajamäen oman nuorisotoiminnan ja -tilan puolesta. Pihlajamäen nuorisotalo on  monikäyttöinen ja sopii hyvin eri asukas- ja ikäryhmien toimintaan.

Vahvaa nuorisotyötä ja koko kylä kasvattaa -mentaliteettia syntyy juuri tiloissa, joissa on yhteistä kosketuspintaa eri ikäisten välillä.

Naalisvaara muistutti, että Pihlajamäkeen on tulossa nuorisopuisto. Mutta ulkotilana nuorisopuisto palvelee lähinnä kesällä ja lämpimillä säillä. Rospuuttokeleillä nuorisopuisto ei houkuttele, kuten ei houkuttele kulku muualle pitkien matkojen päähänkään.

Suuret toimintakeskukset palvelevatkin varmimmin aktiivisimpia nuoria. Heitä, jotka joka tapauksessa löytävät harrastusten pariin,  usein vanhempiensa kyydissä.

Puheenvuoroissa kysyttiin myös, täytyykö nuorisotyön olla jatkuvaa harrastamista ja taitojen hiontaa. Eikö avointa nuorisotoimintaa turvallisessa aikuiskontaktissa enää pidetä riittävänä?

Kaikki nuoret eivät ole kiinnostuneet ohjatuista harrastuksista, vaan haluavat "vain olla" ja viettää aikaa tutussa ympäristössä, oman kodin lähellä. Paikallisen nuorisotalon avoin toiminta tarjoaa tähän hyvät ja turvalliset puitteet.

Skeittipuistossa on toki mukavaa kesällä, mutta entä pakkasilla?

Miten tästä eteenpäin?

Nuorisoasiainkeskus aikoo valmistella vuoden 2008 alkupuolella nuorisolautakunnalle ehdotuksen Koillis-Helsingin eli myös Pihlajamäen alueen nuorisotyön jatkosta. Sitä ennen kuitenkin päätettiin järjestää erillinen asukastilaisuus nuorille itselleen.

Paikalla olleet vanhemmat toivoivat myös aikuisille konkreettisempaa asukastilaisuutta. Nyt järjestettyä asukasiltaa pidettiin liian abstraktina ja käytännölle vieraana.

Pihlajamäen nuorisotalon kohtalo jäi siis auki. Pihlajamäen kotisivut seuraa tilanteen kehittymistä.

Lähiöprojektin tiedotuslehti ilmestynyt (joulukuu 2006, pdf)

Hyvää joulua 2009 ja onnellista vuotta 2010 toivottavat Pihlajamaki.infon toimitus ja Pihlajamäki-seura