Pihlajapäivää vietetään sunnuntaina 10.9. klo 14-17 Pihlajiston ala-asteen kentällä sekä sisätiloissa, Pihlajistontie 1:ssä. Juhlan alussa huomionosoituksia. Lavaohjelmasta vastaa Stadin juhlaorkesteri musiikillaan, Arto Grönholm puheshowllaan, Hovinarrit lastenohjelmallaan sekä Naiskuoro Pihlaja. Lopuksi Tennesee Plates esittää coutry-musiikkia sekä johtaa rivitanssiin.

Suomen kiinteistöliiton www-sivuilla etsitään Suomen parasta asuinaluetta. Voisiko suojeltavaksi suunniteltu Pihlajamäki olla sitä? Moni pihlajamäkeläinen on varmaan sitä mieltä. Siellä on luontoa, aurinkoa, mahtavia näkymiä, kauniita auringonnousuja ja laskuja, hyvät liikenneyhteydet, upeata arkkitehtuuria. Moni sinne muuttanut ei muualle mielellään muuta.

Vastaa kyselyyn Kiinteistöliiton kotisivulla http://www.kiinteistoliitto.fi/asunto2010/ajankohtaista/

Modernin arkkitehtuurin rakennuskannan korjaamisesta kiinnostunut arkkitehtiryhmäryhmä on käynyt tutustumassa Pihlajamäkeen. MARC-kurssiin osallistuu arkkitehtejä monesta eri maasta.  Kaiken kaikkiaan kurssilaiset tutustuvat kenttätyönä Pihlajamäkeen 3-4 päivänä. Muina kohteina pääkaupunkiseudulla ovat Havukoski Vantaalta ja Matinkylä, Olari tai Iivisniemi Espoosta. Kurssia Suomessa vetävä arkkitehti Mona Schalin on Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolta.

Ensimmäisen kerran koko ryhmä kokoontui Pihlajamäen lähiöasemalle helatorstaina. Yhtenä kurssiaiheena on kuntotutkimuksen tekeminen yhdessä kohteessa Pihlajamäessä (Vuolukiventie 2-4). Kurssilaiset ovat tutkimuksessa mukana, mutta varsinaisen tutkimuksen suorittavat Tampereen teknillisen yliopiston tutkijat.

Kurssilaiset ovat jakaantuneet n. 5 henkilön alaryhmiin, jotka tutkivat alueita eri näkökulmista. Yksi näkökulma on alueen asukkaiden. Tällainen ryhmätapaaminen oli 2.6.2006 Pihlajamäen lähiöasemalla. Pihlajamäki-Seurasta paikalle oli kutsuttu Pirjo Veijalainen ja Aune Greggas.

Parin tunnin ajan Pihlajamäki-Seuran edustajat vastasivat kurssilaisten kysymyksiin Pihlajamäestä asuinalueena, Pihlajamäki-seuran toiminnasta, alueen asukkaiden suhtautumisesta alueen suojelemiseen, suojelun vaikutuksesta talojen kunnossapitämiseen ja asukkaiden tavasta päättää talossa tehdyistä korjauksista jne. Heitä myös kiinnosti nähdä, minkälaisia alueella olevat asunnot olivat.

MARC-ryhmä kokoontuneena Pihlajamäen lähiöasemalle suomalaisten isäntiensä seurassa.
 

Pihlajiston asukasyhdistys PNV ja Pihlajamäki-Seura ovat saaneet vastauksen Postille lähettämäänsä kirjeeseen "Postin toimipaikkapalvelut Helsingin Pihlajamäessä". Kirjeen mukaan itsenäisen toimipaikan säilyminen ei näytä todennäköiseltä. 

Tällä hetkellä alueelta etsitään liikettä, joka olisi valmis hoitamaan alueen postipalvelut asiamiespostina. Asiamiesposti vaatisi vähintään 40 neliötä palvelutilaa. Pihlajamäen suurin kauppaliike S-market ei kiinnostuksesta huolimatta tule ottamaan sitä hoitaakseen.

Raimo Anttosen 3.4.2006 allekirjoittama Postin vastauskirje oli seuraavanlainen:

Pihlajiston asukasyhdistys PNV ry ja Pihlajamäki-Seura ry     

c/o puheenjohtaja Vesa Koskela
Johtokiventie 8 C 20
00710 HELSINKI

Viite: kirjeenne 7.3.2006

Postin toimipaikkapalvelut Helsingin Pihlajamäessä

Kiitän lähettämästänne kirjeestä koskien Postin toimipaikkapalveluita Helsingin Pihlajamäessä. Kuten kirjeenne omalta osaltaan kertoo, pidetään postipalveluiden saantia ja tarjontaa tärkeänä kaikkialla. Suomen Postin Oyj:n tavoitteena on kehittää toimintaa siten, että voimme varmistaa pitkäjänteisesti taloudelliset edellytykset hyvän palvelutason ylläpitämiseen.

Yhteistyökumppanien kanssa toteutettuja postitoimipaikkoja on maassamme ollut jo hyvin pitkään, tällä hetkellä valtaosa posteista on tällaisia. Yrittäjäyhteistyön avulla Posti kykenee jatkossakin säilyttämään maanlaajuisen noin 1 300 kiinteän palvelupisteen verkon.
Pihlajamäen postia koskevat päätökset ovat osa Postin toimipaikkaverkkoon kohdistuvaa suurempaa muutosta, jonka suuntalinjoista tiedotimme julkisuuteen keväällä 2004. Jokaista yksittäistä postia koskevat päätökset on tehty tutkimalla kunkin toimipaikan asiakasmääriä ja liikevaihtoa sekä mm. arvioimalla alueen kehitystä postiliikenteen näkökulmasta. Näin on toimittu myös Pihlajamäen kohdalla.

Vaikka Pihlajamäen posti siirtyykin jatkossa yrittäjän hoitamaksi, säilyvät Postin palvelut alueella ennallaan. Säännöllisesti tehtävissä tutkimuksissa asiakkaamme ovat kertoneet olevansa erittäin tyytyväisiä myös postiyrittäjien tarjoamaan palveluun ja keskeiseen sijaintiin. Asiakkaamme odottavat postilta myös entistä pidempiä aukioloaikoja, mikä on usein mahdollista vain yrittäjäyhteistyön kautta.
Toimipaikkapalveluiden laadun varmistamiseksi Posti on laatinut yrittäjäpostien toimintaan standardisoidut toimintamallit. Kaikki postiyrittäjät koulutetaan huolellisesti tehtäviinsä ja heillä on käytössään tarvittavat käsikirjat ja tukipalvelut. Postiyrittäjien valinnassa kriteereitä ovat pitkien aukioloaikojen lisäksi keskeinen sijainti ja tilojen sopivuus postitoiminnalle. Tärkeää on myös, että postiyrittäjä toimii jo valmiiksi palvelualalla ja on täten asiakaspalvelun ammattilainen. Myös alaa valvova viranomainen seuraa postipalvelujen tarjonnan laatutasoa kaikissa toimipaikkamalleissa.

Kuuntelemme mielellämme näkemyksiänne parhaan mahdollisen yrittäjän valitsemiseksi alueellenne. Pyydän teitä olemaan tässä asiassa yhteydessä alueenne uuden postiyrittäjän kartoituksesta vastaavaan aluemyyntipäällikkö Eija Toivoseen, puh. 020 451 6216.
Posti haluaa palvella asiakkaitaan mahdollisimman hyvin. Avoimella tiedottamisella suunnitelmista ja alueellisista muutoksista pyrimme pitämään myös jatkossa yllä rakentavaa vuoropuhelua keskeisten sidosryhmiemme kanssa.

Ystävällisin terveisin

Raimo Anttonen
johtaja, Toimipaikat

5.4.1966 ilmestyneessä Pihlajamäki-Seuran lehdessä kerrottiin, että Pihlajamäessä toimivien partiolaisten vanhemmat olivat perustaneet Pihlajamäen Partiotuki ry. -nimisen yhdistyksen.

Yhdistyksen perustavassa kokouksessa 17.3.1966 todettiin, että partio oli selvästi suurin nuorisotyömuoto näillä kallioilla. Kokouksessa olivat mukana molempien Pihlajamäessä toimivien lippukuntien vanhempainneuvostot.

Pihlajamäen partiolaisia viikonloppuretkelle lähdössä ostarilta.

Pihlajamäessä edelleen toimivat partiolippukunnat Aarnikarhut ja Aarnivalkeat perustettiin syksyllä 1963. Aarnivalkeat oli tarkoitettu tytöille ja Aarnikarhut pojille. Tyttöjen lipussa on kolmiapila ja apilan keskellä puinainen liekkikuvio. Poikien lipussa on seisova karhu.

Perustamisensa jälkeen lippukunnat kasvoivat erittäin nopeasti ja 1960-luvun puolivälissä niihin kuului jo lähes 200 jäsentä. Aikaa myöten toiminta vakiintui Kiillekujalle ja niillä on ollut tiloja myös Liusketie 16:ssa.

Alusta asti lippukuntien toiminta on ollut aktiivista ja näkyvää. Koko toimintansa ajan lippukunnat ovat olleet tiiviissä yhteistyössä ja työ on entisestään syventynyt valtakunnallisten partiotyttö- ja partiopoikajärjestöjen yhdistyttyä Suomen Partiolaiset ry:ksi. Yhteistä lippukunnille on myös vanhempainyhdistys Pihlajamäen Partiotuki ry.

Partiolippukunnat ovat alusta asti toimineet yhteistyössä Malmin seurakunnan kanssa. Alkuvuosia leimasi yleisön huomiota hakeva aatteellinen innostus. 1990-luvulla toiminnan painopiste siirtyi toiminnalliseen nuorisotyöhön, joka lähtee nuorten omista tarpeista.

Lähde: Pihlajamäki – näkoalakaupungin näkymiä, 5.4.1966, Pihlajamäki -näköalalähiö, Ulla Welin – Aune Greggas, 1994 / ag

Pihlajamäki-Seura ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2006 vahvistettiin seuran vuosikokouksessa. Tärkeimmät päivät ovat Pihlajamarkkinat toukokuussa yhdessä Pihlajamäen leijonien kanssa, Helsinki-päivä kesäkuun 12. ja Pihlajapäivä syksyllä yhdessä Pihlajiston asukasyhdistyksen kanssa. Seura on tiiviisti mukana oman paikallislehden Pihlajanlehden toimittamisessa. Seuralle on tulossa myös omat www-sivut http://www.kaupunginosat.net/pihlajamaki

Pihlajamäki-Seura ry

____________________________________________________

Toimintasuunnitelma vuodelle 2006

Pihlajamäki-Seura ry toimii sääntöjensä mukaan Pihlajamäen asukkaiden etujärjestönä, joka seuraa tarkoin alueen kehitystä ja pyrkii edistämään asukkaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Toimimme edelleen Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton HELKA:n jäsenenä.

Seura tulee tarvittaessa antamaan lausuntoja alueen suunnitteluun ja liikennejärjestelyitä koskeviin kysymyksiin. Aluetta koskevissa asioissa ollaan yhteistyössä kaupungin virkamiesten kanssa. Ajankohtaisena asiana on alueen arkkitehtuurin ja säilyneiden piha-alueiden suojeluprojekti, jota seura on voimakkaasti tukenut.

Alueen turvallisuusprojektia YKS2 jatketaan. Asiasta keskustellaan ja tehdään yhteistyötä lähialueiden kaupunginosayhdistysten kanssa. Järjestetään aiheesta yleisötilaisuus ja kyselyn asukkaille.

Seura on edelleen mukana Lionsien järjestämässä Pihlajamarkkinoilla (20.5) ja Helsinki päivien vietossa (12.6). Helsinki-päivänä järjestetään lapsille ohjelmaa leikkipuisto Maasälvässä ja lisäksi klo 18.00 opastettu retkeily lähialueilla, jossa tutustutaan alueen geologiaan. Opastajana toimii ylitarkastaja Antti Salla. Pyritään myös uudistamaan vanha traditio Pihlajapäivistä syksyllä yhteistyönä Pihlajiston asukasyhdistyksen kanssa

Seuran nettisivut valmistuvat alkuvuodesta 2006 aikana Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn avustuksella.

Seuran säännöt uudistetaan viimeisimmän yhdistyslain mukaisiksi.

Alueen asioista informoiva Pihlajanlehti toimitetaan edelleen Lionssien kanssa yhteistyönä kaksi kertaa vuodessa.

Kannatetaan alueen koulujen toimintaa antamalla varoja stipendeihin.

Seurataan Viikin alueen ja luonnonsuojelualueen kehitystä ja tarvittaessa

kommentoidaan suunnitelmia. Viikin luonnonsuojelualueen säilyttäminen arvokkaana

lintu- ja luontoalueena on vanhastaan Pihlajamäki – Seuran tärkeitä projekteja.

Seuran toimintaan kuuluu myös asukkaiden harrastus ja urheilumahdollisuuksien parantaminen. Uimahalli on edelleen mielessämme, kuten 40 vuotta aiemminkin. Lause toistuu vuosittain toimintasuunnitelmassa kunnes se toteutuu.

Alueen nuorison hyvinvointi on Seuralle erityisen tärkeää. Avustamme toiminnassa, jolla pyritään löytämään nuorille järkeviä harrastuksia. Osa johtokunnan jäsenistä toimii aktiivisesti PK-35:ssä. Pyrimme lisäämään myös muuta toimintaa, joka antaa lapsille hyviä kokemuksia.

Seura on mukana Rapakivenkujan palstaviljelytoiminnassa.

Johtokunta

Posti aikoo lopettaa Pihlajamäen palvelupisteen. Pihlajiston ja Pihlajamäen asukasyhdistykset ovat yhdessä vedonneet Postin Pihlajamäessä säilymisen puolesta.

Ohessa Suomen Posti Oyj:n johtajalle Raimo Anttoselle 7.3.2006 lähetetty kirje.

Pihlajamäen posti palvelee kahden postinumeron 00710 ja 00790 asukkaita. Nämä asuvat Pihlajamäen, Pihlajiston, Viikin ja Viikinmäen alueilla. Asukasmäärä alueella lisääntyy koko ajan ja on jo lähes 20.000. Lisäksi erityisesti Viikin alueella on myös paljon erilaisia toimistoja.

Suomen Posti Oyj
Johtaja Raimo Anttonen
PL 3
00011 Posti

ESITYS POSTIN TOIMIPISTEEN SÄILYMISESTÄ PIHLAJAMÄESSÄ
00710 HELSINKI ALUEELLA 

    Pihlajiston ja Viikinmäen sekä Pihlajamäen asukasyhdistyksille (Pihlajiston asukasyhdistys PNV ry ja Pihlajamäki-Seura ry ) on asukkaiden taholta tullut kymmeniä pyyntöjä ottaa kantaa postin palvelujen säilymisen puolesta. 

    Säilyykö palvelujen taso, mikäli toimintaa hoitaa sivutoimisesti muun alan yrittäjä? Onko jatkuvuus turvattu: Jos nyt palvelut hoitaakseen ottava yrittäjä vaihtuu tai haluaa lopettaa, jatkaako toinen yrittäjä vai käykö niin, että postitoiminta loppuu? Riittävätkö yrittäjän tilat, asiantuntevuus ja muu kapasiteetti ylläpitämään nykyisen kaltaisia palveluita? 
     
    Postialueen 00710 väestömäärä on kasvava! Väkiluku lisääntyy paitsi uudisrakentamisen myötä, myös siksi, että nuoria lapsiperheitä muuttaa runsaasti vanhemman asuntotuotannon tilaviin, kohtuuhintaisiin asuntoihin. Lisäksi postimyynnin kautta ostaminen ja "nettikauppa" lisääntyy. 

    Postin toimipiste tulee säilyttää. Pihlajamäen posti palvelee tällä hetkellä Latokartanon suurpiirin (Pihlajamäki, Pihlajisto, Viikki, Viikinmäki) lähes 20.000 asukasta, ja palvelua tarvitsevien määrän on alueella arvioitu lisääntyvän vuoteen 2014 mennessä n. 10.000 hengellä. Missään muualla maassamme ei tulisi mieleenkään lopettaa tämän kokoisen voimakkaasti kehittyvän "pikkukaupungin" ainoaa postia. 

   Toimipaikan lopettaminen keskeiseltä paikalta Graniittitieltä on myös täysin ristiriitainen sekä Pihlajamäen ostoskeskuksen elävöittämisen ja palvelujen lisäämisen tavoitteiden että Pihlajistoon rakennettavaksi suunnitellun pienyritysalueen kanssa. 

    Mielestämme lopetukselle ei ole riittävästi perusteita. Nykyisen kaltaisen, asiantuntevan ja päätoimisen postin säilyminen Pihlajamäessä on palvelujen takaamiseksi ja alueen kehittämissuunnitelmien kannalta välttämätöntä! 

    Helsingissä 7. maaliskuuta 2006 
    Yhteydenottoa ja vastaustanne odottaen 

    Pihlajiston asukasyhdistys PNV ry       Pihlajamäki-Seura ry

    Anna-Lisa Korhonen                         Vesa Koskela
    Puheenjohtaja                                 Puheenjohtaja

    Yhteyshenkilö: Vesa Koskela
                         Johtokiventie 8 C 20, 00710 Helsinki
                         vesa.koskela@pennaacuta.fi
                         p. 09-3876 282 ja 040-506 5741 
    

Miina Kajos on jättänyt Helsingin kaupunginvaltuustolle kaksi Pihlajamäkeä ja Pihlajistoa koskevaa talousarvioaloitetta. Toinen koskee uimahallia ja toinen kirjastopalveluja.

TALOUSARVIOALOITE

Pihlajamäen-Pihlajiston alueen asukkaat ovat kauan haaveilleet omasta uimahallista. Pihlajiston koulun lähellä on käyttöön soveltuva tontti varattuna. Etenkin Viikin ja Viikinmäen asuinalueiden kasvun myötä kaikkien em. kaupunginosien asukasmäärä on niin suuri, että uimahalli tällä alueella olisi perusteltu. Myös muita vaihtoehtoja hallin sijainnille voisi selvittää kuin vain Pihlajiston koulun läheistä tonttia.

Me allekirjoittaneet valtuutetut toivomme kaupungin selvittävän mahdollisuudet saada uimahalli Pihlajamäen-Pihlajiston alueelle.

TALOUSARVIOALOITE

Pihlajamäen kirjasto muutti Viikin Infotaloon vuonna 1999, minkä jälkeen Pihlajamäen alueen asukkaiden kirjastopalvelut ovat oleellisesti heikentyneet. Esimerkiksi autottomille lapsiperheille tai liikuntaesteisille matka kirjastoon on nykyään hankala. Kirjaston siirtyminen Viikkiin heikensi myös merkittävästi Pihlajamäen ostoskeskuksen palvelutasoa ja viihtyvyyttä.

Pihlajamäki-Seuran www-työryhmä on aloittanut toimintansa Pihlajamäki-Seuran kotisivujen tuottamiseksi. Ne tullaan kokoamaan Helkan kaupunginosayhdistysten käyttöön muokkaaman mambo-ohjelman mukaan.

Pihlajamäki-Seuran www-työryhmä kokoontui keskiviikkona 18.1. ja 25.1.2006 Lähiöasemalla suunnittelemaan jo työn alla olevia Pihlajamäki-Seuran kotisivuja. Paikalla oli myös mambo-asiantuntija Nina Kalk Helkasta.

Ensimmäisen kerran työryhmä kokoontui 10.1.2006. Työryhmään kuuluvat mm. Helena Biström, Aune Greggas, Vesa Koskela, Sampsa Lommi, Riitta Sivonen ja Juhani Valta. Työryhmään ovat tervetulleita kaikki Pihlajamäen www-sivujen tekemisestä kiinnostuneet.

Lähde: Aune Greggas/ag

Pihlajamäki-Seura on saanut uuden sähköposti- ja postiosoitteen. 

pihlajamakiseura@gmail.com

Pihlajamäki-Seura ry
PL 18
00711 HELSINKI

Lähde: Kirje hallituksen jäsenille/ag