Ajankohtaista

Haaste Pihlajamäen siisteyden puolesta

Pihlajamäessä halutaan kiinnittää huomiota alueen siisteyteen ja viihtyisyyteen. Yksi ja tärkeä tekijä on alueen roskattomuus.

Alueellamme tehtiin siivoustyötä kaikkien asukkaiden yhteisin ponnistuksin viimeksi 9.5. Pihlajamäen siivoustalkoiden puitteissa, 18.6 pihlajamäki- kotialue työryhmän porukalla ja viimeksi Aarnikanmäen juoksuhautoja ja niiden ympäristöä ja ostarin lähialueita siivottiin Urbaani unelma -tapahtumaan osallistuneiden nuorten toimesta.

Jatkakaamme tätä hyvää alueen siisteydestä huolehtimista ja huolehtikaamme alueen asukkaina itse siitä, että alueemme pysyy siistinä. Siihen tarjoutuu mahdollisuus kaikille jatkuvasti oma-aloitteisen "roska päivässä" -tyyppisen toiminnan tekemisenä ja sitä varten on lähiöasemalla lainattavissa mm. roskapihtejä, joita siellä on noin 10 kappaletta.

Haastan alueen asukkaat ja yhteisöt järjestämään normaalin tapaamisensa ja kokoustensa sijasta yhden "siivoustapaamisen" vuodessa. Nyt syksyllä normaalien harrastustoimien alettua siihen tarjoutuisi hyvä mahdollisuus. Ei muuta kuin soitto aluetyöntekijällemme Sinille ( puh.(virka-aikaan) 046–8513653) ja varaa roskapihdit ja sovi niiden noudosta. Roskapihdit on alueellemme lahjoittanut Helsingin kaupungin Rakennustoimisto.

Koska myös Helsingin Kaupunki haluaa osallistua alueemme siistinä pitämiseen mm. kyselemällä asukkaiden mielipiteitä oman alueensa siisteydestä ja sen puutteesta, haluaa kaupunki myös tietää, onko alueella olevat roskasäiliöt oikein ja hyvin mitoitettuja. 

Jos näet niiden sijoittelussa tai määrässä puutteita, anna palautteesi 15.9 mennessä osoitteeseen mikko.tainio(at)hel.fi. Pyytäisin myös jokaisen Pihlajamäessä liikkuvan antavan suoraa palautetta pihlajamäen alueen roskaisuudesta ( tai mielummin poistamaan sen roskaisuuden samantien itse) tai esim. graffiteista suoraan

Helsingin kaupungin Rakennusvirastoon Katu- ja puisto-osasto
Kasarminkatu 21
Vaihde (09) 310 1661
Asiakaspalvelun
puh. (09) 310 39 000
rakennusvirasto @hel.fi.

Kaupunki huolehtii siitä, että grafitit poistuvat katukuvasta. Kaupungilla ei ole alueella aluepäivystystä, vaan he reagoivat asukkaiden antaman palautteen perusteella näihin poistettaviin graffiteihin, ja siksi on tärkeää, että heille ilmoitetaan näistä heidän tehtäväalueeseensa kuuluvien roskien, graffitien, luvattomien kaatopaikkojen tms. poistosta.

16.9 tarjoutuu jokaiselle mahdollisuus tehdä päivän hyvä työ ja kokeilla roskapihtejä Pihlaja-päivien yhteydessä. Pihlaja-foorumissa 1.10 käydään läpi mm. viranomaisten ja alueen asukkaiden rooli alueen viihtyisyyden luojana. Lähtökohtaisesti me itse määrittelemme teoillamme tai tekemättä jättämisellämme minkälainen alueemme on. Joten haastan jokaisen ottamaan kantaa ja TOIMIMAAN viihtyisämmän ja roskattomamman Pihlajamäen puolesta.

Pihlajamäki-kotialue ryhmän puolesta
Juha Valta ( 040-596 7620) juha.valta(at)yahoo.com

Tule avustajaksi lyhytelokuvaan, kuvaukset torstaina 30.5.

filmirulla

Pihlajamäen ostarin bussipysäkillä kuvataan torstaina 30.5 klo 23–4 lyhytelokuvaa nimeltä ”Hyvä ihminen”. Kuvauksiin kaivataan pihlajamäkeläisiä täysi-ikäisiä iloisia ja reippaita miehiä ja naisia avustajiksi – jonottamaan bussia ja esiintymään bussimatkustajina. Roolit eivät sisällä repliikkejä ja avustajien tulee pukeutua baari/bilevaatteisiin.

Lyhytelokuva kertoo ihmisten taipumuksessta luokitella toisia ulkonäön perusteella. Tarinan keskiössä on Jenni niminen nainen, joka öisellä bussimatkalla havahtuu tajuamaan, että kuinka hän itse sortuu ihmisten arvottamiseen.

Lyhytelokuvan tapahtumat sijoittuvat baarien sulkeutumisen jälkeiseen ajankohtaan. Avustajien tulee myös varata vaihtovaatteita mukaan, kuten eri värinen paita, huiveja, pipoja, takki. Näin he voivat esiintyä useissa eri sivurooleissa.

Sadetta saattaa olla luvassa, joten kannattaa ottaa sateenvarjo ja pukeutua ennen kaikkea lämpimästi, ettei vilu pääse tarttumaan. Avustajat saavat palkkioksi leffalipun ja paikan päällä on tarjolla pientä naposteltavaa ja juomista.

Sitovat ilmoittautumiset:
Matti Malinen
Tuotantokoordinaattori Nordisk Film TV
Mobile +358 458 832 405 
matti.malinen (at) matilarohrnordisk.fi

Stipendi sokealle ylioppilaalle

Pihlajamäen Lions-klubi lahjoitti vuoden 2008 lopulla yhdessä lady-lionsien kanssa Pihlajamäessä sijaitsevasta HUYK:sta ylioppilaaksi kirjoittaneelle synnynnäisesti sokealle käpyläläiselle Tuike Merisaarelle 200 euron stipendin. Tuike Merisaari kiitti klubia stipendistä sokeain kirjoituksella.

Pihlajamäen joulumyyjäiset su 27.11.

Joululahjapaketti ja kuusenoksa

Pihlajamäen joulumyyjäisissä on huikea määrä taitavia käsityöläisiä, mukana yli 30 myyjää!

Aika: Sunnuntai 27.11.2022 kello 11–15
Paikka: Pihlajamäen nuorisotalo, Moreenitie 2

Joulumyyjäisistä löydät erilaisia uniikkeja tuotteita lahjoiksi tai omaksi iloksi. Tule tekemään hyviä löytöjä ja osoitat arvostuksen kädentaidoille.

Myynnissä on muun muassa kankaisia lahjapusseja, upeita joulukoristeita ja -kortteja, paljon koruja eri materiaaleista; nukkeja, nalleja ja nukenvaatteita; palapelejä ja saippuoita. Tarjolla myös vaatteita ja asusteita lapsille; neulottuja pipoja, huiveja, lapasia ja villasukkia; hiusdonitseja, pantoja, hiusrusetteja; sisustus- ja käyttötuotteita eri materiaaleista. Tuotteita puusta, käsin painettuna, huovutettuna, keramiikkaa, epoksista. Grafiikkaa ja taidetta, havukransseja sekä tietysti makeita ja suolaisia leivonnaisia kotiin vietäväksi. Nämä kaikki ja paljon muuta nuorisotalolla kahdessa kerroksessa.

Nuorisotalon etupihalla on Pihlajamäen seurakunnan puurokattila kuumana ja Lions myy grillimakkaraa. Sisällä voi herkutella Pihlajamäen ala-asteen vanhempainyhdistyksen kahvilassa.

Lämpimästi tervetuloa!

Kutsu Pihlajamäki-seuran syyskokoukseen 16.11. kello 18

Pihlajamäki-seura kokoontuu uusien sääntöjen mukaiseen syyskokoukseen 16.11. kello 18 Lähiöasemalla. Oheinen kutsu postitettiin jäsenille viikolla 45.

Hei Pihlajamäki-seuran jäsen!

Pihlajamäki-seura uudisti sääntönsä helmikuun vuosikokouksessa. Sääntömuutos oli paikallaan, sillä vanhat säännöt olivat olleet voimassa jo lähes 30 vuotta: nyt seuran tarkoitus ja toiminta on sanoitukseltaankin tätä päivää ja hallitustyöskentelyn käytännöt entistä jouhevampia.

Seuran uusissa säännöissä siirryttiin myös uuteen vuosikokousrytmiin. Aiemman yhden vuosikokouksen asemasta kokoonnumme jatkossa kaksi kertaa vuodessa. Syyskokouksessa valitaan puheenjohtaja seuraavalle vuodelle, uudet hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä hyväksytään seuran toimintasuunnitelma ja talousarvio. Keväällä katse käännetään menneisyyteen ja käydään läpi seuran toimintakertomus ja tilit.

Seuran uusien sääntöjen mukainen syyskokous järjestetään maanantaina 16.11.2009 klo 18 Lähiöasemalla (Liusketie 3, 00710 Helsinki). Lämpimästi tervetuloa! Tarkempi esityslista löytyy alta, vuosikokousdokumentit osoitteesta www.pihlajamaki.info.

Ystävällisin terveisin

Tuomas Työrinoja
Pihlajamäki-seuran puheenjohtaja
tuomas.tyorinoja [at] gmail.com
050-5673402

PS. Jos sinua kiinnostaa tulla mukaan hallitukseen, mutta haluaisit kuulla lisätietoja ennen kokousta, ota rohkeasti yhteyttä. Minut saa parhaiten kiinni sähköpostitse.

***

Pihlajamäki-seura ry:n syyskokous

Aika: ma 16.11.2009 klo 18 alkaen
Paikka: Pihlajamäen lähiöasema, Liusketie 3

Syyskokouksen esityslista

1. Seuran puheenjohtaja avaa kokouksen

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkastajat sekä ääntenlaskijat

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen esityslista

5. Hyväksytään vuoden 2010 toimintasuunnitelma

6. Hyväksytään vuoden 2010 talousarvio

7. Hyväksytään vuoden 2010 jäsenmaksut
– Hallituksen esitys 10 € jäsenille ja 40 € kannatusjäsenille

8. Valitaan seuran puheenjohtaja vuodelle 2010

9. Valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet erovuoroisten tilalle sekä varajäsenet
– Erovuorossa Anne Terävä, Miina Kajos ja Pirjo Seppä
– Varajäseniä Sampsa Lommi, Ritva Malmström ja Taina Tusa

10. Valitaan kaksi tilintarkistajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet

11. Päätetään seuraavan kokouksen kokoonkutsutapa

12. Kokouksen puheenjohtaja päättää kokouksen

Liitteet: Toimintasuunnitelma 2010

Pihlajamäen siivoustalkoot to 10.5.

Taas puunataan Pihlajamäki juhlakuntoon äitienpäivää varten!

  • Torstaina 10.5. kello 14-19
  • Kokoontumispaikka Pihlajamäen nuoristotalo, Moreenitie 2 

Hae roskapihdit ja -säkit Nutalta ja kiikuta keräämäsi roskat takaisin Nutan roskalavalle. Näissä siivoustalkoissa kerätään vain roskia ja siivotaan yhteisiä alueita eli puistoja, metsiköitä, teiden varsia ja kallion koloja. 

Risuja ei kerätä ja taloyhtiöiden omat pihat siivotaan eri talkoissa. Talkoot järjestävät Pihlajamäki-seura, Pihlajamäen puistokummit ja Nuta.

Pihlajamäen kirjamessut lauantaina 11.11.2023

Pihlajamäen kirjamessut tutkii tänä vuonna erityisesti lapsuuden ja lähiön suhdetta, ja pysähtyy toisenlajisten ja luontosuhteen äärelle. Mutta mukaan mahtuu myös runoja, lastenkirjoja, historiaa ja jännitystä. Kirjamessuilla on koko päivän mukana myös kirjasto sekä kirjakahvila.

Pihlajamäen kirjamessut nuorisotalolla lauantaina 11.11. klo 10-18, Moreenitie 2.
Lavaohjelman tarjoaa Pihlajamäki-seura, kirjaston tuo paikalle Viikin kirjasto ja kahvilan järjestää Pihlajamäen ala-asteen 5 B. Vapaa pääsy, tervetuloa!

OHJELMA

10.15-10.45. Kolmikko ja linnoituksen salaisuus
Ulla Welinin uutuuskirjassa Kolmikko ja linnoituksen salaisuus (Onnenläntti 2023) lapset seikkailevat kesälomallaan mummon luona lähiössä – Pihlajamäessä. Welinin ja kuvittaja Harri István Mäen leipoma seikkailu nappaa mukaansa. Maria Salo-Pulliaisen haastattelussa Ulla Welin kertoo, millaisten vaiheiden kautta kirja on syntynyt, Katja Mahal esittelee kirjan kuvitusta.

11-11.30. Yksisarvinen potkii palloa
Yksisarvinen potkii palloa ja hallaperho kurkkii sisään kerrostalon ikkunasta iltasatuhetkellä. Lastenkirjailija Reetta Niemelä ja kuvataiteilija Anna Seppälä kuljettavat uutuuskirjassaan Yksisarvinen potkii palloa (Sammakko 2023) yleisön lukuisien eläinten ja olentojen jalanjäljissä yhdessä luomaansa ainutlaatuiseen kuva- ja runomaailmaan.

11.45-12.15. Lahottajasienet kaupunkipuissa – riskejä & rikkautta
Sami Kieman esikoisteos Lahottajasienet kaupunkipuissa (Viherympäristöliitto 2023) esittelee kymmeniä kaupunkien lahottajasieniä, jotka lahottamalla heikentävät puita, mutta luovat samalla elinmahdollisuuksia lukemattomille muille lajeille. Kaupunkipuista, lahottajasienistä ja niiden merkityksestä kaupunkiluonnolle Kieman kanssa keskustelemassa Sampsa Lommi.

12.30-13. Vantaanjoki – tutkimusmatkailijan opas
Sata kilometriä elämyksiä Hausjärveltä Vanhankaupunginkoskelle. Hanna Apajalahden tuore retkiopas Vantaanjoki (SKS-kirjat 2022) esittelee Vantaanjoen varren monipuolista luontoa, retkikohteita ja kulttuurihistoriaa. Mikael Nikun haastattelussa tarjoillaan tuttuja ja tuntemattomampia herkkupaloja myös Pihlajamäen tienoille.

13.15-13.45. Kylmä kuin Kymi
Risto Malinin uutuusdekkarissa Kylmä kuin Kymi (Reuna 2023) päähenkilöt muuttavat Kouvolasta Pihlajamäkeen. Kirjailija ja hänen tyttärensä Petra Malin keskustelevat lähiöelämän kuvauksista Riston dekkareissa, kirjojen tapahtumien yhteydestä todellisuuteen ja siitä, millaiset eväät lähiö antaa kirjojen tekoon ja elämään ylipäätään.

14-14.30 Lapset lähiössä – tutkimuksen ja muistin mukaan
Miten lapset on nähty lähiöiden suunnittelussa? Mikä on lähiöiden suunta jatkossa? Väitöskirjatutkija Veera Moll on yhdyskuntasuunnittelua koskevaa tutkimustaan varten tutustunut myös Suomen Kirjallisuusseuran Lapsuus lähiössä -muistitietokeruun aineistoon. Lähiöiden kasvatti Tanja Railo haastattelee.

14.45-15.30 Lähiölapsuus suomalaisessa kaunokirjallisuudessa
Miltä näyttää lähiössä vietetty lapsuus suomalaisessa kaunokirjallisuudessa? Miten esitykset ovat muuttuneet ja eläneet vuosien saatossa? Aiheesta keskustelevat kirjailija ja toimittaja Iida Sofia Hirvonen, Teoksen kustannuspäällikkö Päivi Koivisto sekä kirjailija ja Ruskeat tytöt -median toimitusjohtaja, esikoiskirjailija Fiona Elōne. Paneelia vetää Jenni Linturi.

15.45-16.15 Lähiön toisenlajiset ja taide
Performanssitaiteilija Maija Linturi ja kirjailija Laura Gustafsson keskustelevat lähiön toisenlajisista – kuten rotista – ja siitä, miten heitä voi kuvata taiteessa, vai voiko mitenkään.

16.30-17 Rakennetun ja luonnon välissä: Rajaton runojen lähiö
Runojen lähiöistä keskustelevat kirjallisuudentutkija ja runoilija Vesa Haapala ja esikoiskirjailija Joel Mäkipuro. Haapalan esikoiskokoelmassa “Vantaa” (2007) taitetaan Vantaanjokea ajassa ja paikassa. Lähiön eri kerrokset ovat läsnä myös Haapalan teoksissa Kuka ampui Ötzin? (2012) ja Hämärä ei tanssi enää (2019). Runoilija Joel Mäkipuron esikoisrunokokoelmassa Periferia (2023) lähiö kuuluu kaikille ja ei kenellekään. Se on äärimmäinen laita, jonka asukkaat ovat vieraita itselleen ja toisilleen. Keskustelua vetää Jenni Linturi.

17.15-17.45 Auttavat kädet. Juna 69:n turmasta selvinneet.
Auttavat kädet (Basam Books 2023) kertoo lapsuudesta pommitusten ja sodan keskellä Helsingin Kalliossa. Juna numero 69 törmäyksessä pelastuneet lapset eivät päätyneetkään sotalapsiksi Ruotsiin, vaan jäivät Kallioon. Näslindh-Ylispangar pohtii kirjassaan sotalapsikokemusten ja lastensiirtojen vaikutuksia terveyteen, ylisukupolvista taakkasiirtymää sekä vaikenemisen kulttuuria. Toivoton tilanne sisältää myös toivoa vuosikymmenien jälkeen arvioituna. Mari Heino haastattelee.

Ohjelmassa myös: Ystäväni kuu – Pihlajamäen runohaaste esittäytyy, runotuokiot klo 14.30 ja 15.30.

Onnenläntti haastoi pihlajamäkeläisiä tarttumaan kynään ja kumoamaan kaamosta kirjoittamalla runoja kuusta. Tapahtumalla juhlistetaan Andreja Peklarin kuvittaman ja Ulla Welinin riimittämän Ystäväni Kuu -kirjan julkistaminen. Tule äänestämään suosikkirunoasi tapahtuman kirjastossa. Näyttelyssä ovat esillä kaikki haasteessa syntyneet runot. Runotuokiossa Ulla Welin ja runohaasteen osallistujat esittävät valikoituja runoja kuusta.

LAVALLA

Hanna Apajalahti on käpyläläinen tietokirjailija. Hän on julkaissut teokset Vantaanjoki – Tutkimusmatkailijan opas (2022), Lappi pintaa syvemmältä (2021) ja Kulttuurimatkailijan Lappi (2017).

Fiona ’Elōne (she/they) on tuottaja, taiteilija ja vääjämättä keskiluokkaistuva lähiömutsi. Esikoisromaanissaan Tulit luokseni kutsumatta (2022) hän käsittelee rakkauden, vanhemmuuden ja sopimattomuuden teemoja.

Laura Gustafsson on helsinkiläinen kirjailija ja dramaturgi, joka työskentelee myös kuvataiteen ja teatterin kentällä. Hän on käsitellyt töissään runsaasti ihmisten ja muiden eläinten välisiä suhteita, näihin keskittyy myös uusin romaani Mikään ei todella katoa (2023).

Vesa Haapala on palkittu suomalainen kirjailija ja kotimaisen kirjallisuuden yliopistonlehtori. Kaupungit ja niiden rajapinnat, kuten lähiöt, ovat läsnä Haapalan teoksissa Vantaa (2007), Kuka ampui Ötzin? (2012) ja Hämärä ei tanssi enää (2019). Haapala on kirjoittanut myös kaksi romaania, kirjallisuusesseitä ja -kritiikkejä sekä ollut mukana kirjoittamassa Otavan äidinkielen ja kirjallisuuden Särmä – oppikirjaa. Haapalan runoja on käännetty englanniksi, italiaksi, ruotsiksi, slovakiaksi ja unkariksi.

Iida Sofia Hirvonen on kirjailija ja toimittaja. Hän on kirjoittanut muun muassa Helsingin Sanomiin ja Ylioppilaslehteen ja ollut mukana perustamassa Zelda-nimistä zineä eli pienlehteä. Hirvosen esikoisromaani Radalla oli yksi kolmesta vuoden 2022 Kalevi Jäntin palkinnon saajasta.

Sami Kiema on Pihlajamäessä asuva arboristi ja luontokartoittaja, jolla on 25 vuoden kokemus kaupunkipuista ja niiden hoidosta. Kiema esittelee esikoisteoksessaan (2023) kymmeniä kaupunkien lahottajasieniä ja niiden monipuolista roolia kaupunkipuissa ja -luonnossa.

Päivi Koivisto on kustannustoimittaja, kirjoittamisen opettaja ja kirjallisuudentutkija. Hänen erikoisalaansa on omaelämäkerrallinen kirjoittaminen ja autofiktio. Tällä hetkellä Koivisto työskentelee Teoksessa kaunokirjallisuuden kustannuspäällikkönä.

Katja Mahal on Onnenläntti-kustantamon tuottaja. Mahalin työn
fokuksessa on kaupungin ja maaseudun rajapinta, ja useimmat hänen tuottamansa teokset rakentavat siltoja eri kuplien välille.

Petra Malin on yliopisto-opettaja, väitöskirjatutkija ja Helsingin kaupunginvaltuutettu, ja dekkarikirjailija Risto Malinin tytär. Petra asui Pihlajamäessä vuosina 1994-1999.

Risto Malin on pitkän linjan toimittaja, jonka esikoisromaani Anjalankosken salaisuus ilmestyi 2022 ja toinen romaani Kylmä kuin Kymi 2023. Malin asuu Pihlajamäessä, josta esikoisromaanin päähenkilö on kotoisin ja jonne toisen romaanin päähenkilöt muuttavat. Parhaillaan Malin kirjoittaa kolmatta dekkariaan Fabergen kana.

Jenni Linturi asuu Pihlajamäessä ja harrastaa kirjoittamista.

Maija Linturi on helsinkiläinen esitystaiteilija, jota kiinnostaa eri taidemuotojen rajapinnoilla tasapainoilu. Töissään Linturi pohtii, voisiko esitysten tekijyyttä jakaa myös muiden kuin ihmiseläinten kanssa.

Sampsa Lommi on biologi ja luontoharrastaja Pihlajamäestä. Hän on myös yksi Tieto-Finlandia-palkinnon voittaneen Suomen jäkäläoppaan kirjoittajista.

Veera Moll on väitöskirjatutkija Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksella. Hän tutkii työssään sitä, miten lapset ovat tulleet osaksi kaupunkisuunnittelua Helsingissä 1950-1980. Moll on tutkinut työssään sekä lapsuuden ympäristöjä koskevaa suunnittelukeskustelua ja normittamista että lasten itsenäistä liikkumista ja leikkiä.

Joel Mäkipuro on helsinkiläinen runoilija. Hän on opiskellut yleistä kirjallisuustiedettä ja estetiikkaa Helsingin yliopistossa.

Reetta Niemelä on palkittu lastenkirjailija Raisiosta. Erityisesti eläimiin liittyvät teemat ja aiheet toistuvat Niemelän teoksissa. Hän kuvaa hienovaraisesti ja lohdullisesti ihmisten vuorovaikuksellisia luonto- ja eläinsuhteita sekä yhteisön ja yksilön välisiä asetelmia. Niemelä haluaakin tutkia, miten kirjallisuus ja kieli voivat antaa äänen äänettömille.

Mikael Niku on retkeilijä, partiolainen ja biotieteilijä Vantaanjoen varrelta, Pihlajamäestä. Niku on myös aktiivinen luontokuvaaja, yhteiskunnallinen keskustelija ja tieteen popularisoija.

Anita Näslindh-Ylispangar on Pihlajistossa asuva filosofian tohtori ja tietokirjailija, joka on aiemmin julkaissut historialliset romaanit ’Juna 69 – kun elämät suistuivat raiteiltaan’ (Basam Books 2021) ja ’Naiset maailman tuulissa’ (2022). Näslindh-Ylispangar on kirjoittanut myös laajasti sosiaali- ja terveysalasta.

Tanja Railo on lähiöiden kasvatti, entinen ja aina pihlisläinen. Hänen esikoisromaaninsa ’Muovilusikkalapset’ (Basam Books 2022) on mustan huumorin värittämä tarina yhteiskunnallisesta luokkaretkestä sekä terveen ja sairaan rajasta. Työn alla olevassa romaanissaan Railo pureutuu ylisukupolvisuuteen.

Maria Salo-Pulliainen valmistui maisteriksi kimalaisia tutkimalla, mutta hänen varsinainen intohimonsa on luova kirjoittaminen. Hän on julkaissut kaksi Etsiväkissa Esmeralda -kirjaa sekä satukirjan Poika, joka ei tahtonut olla hirviö nimellä Maria Salo.

Anna Seppälä on kuvataiteilija, joka on asunut Pihlajamäessä ja Savelassa vuodestä 2006. Hän työskentelee maalauksen, piirtämisen ja taidegrafiikan tekniikoilla.

Ulla Welin on yli 20 kirjaa julkaissut tarinoinnin ja riimittelyn taituri. Nyt jo isoisomummo Welin on julkaissut runoutta, proosaa, lastenkirjoja ja tietokirjoja – muun muassa Pihlajamäen historiikin. Welin aikoo jatkaa kirjoittamista vielä pitkään. Hän asui 1963-2002 Pihlajamäessä, minne myös hänen tuore lastenkirjansa sijoittuu.

Suojelukaavan asemakaavaluonnos valmistunut

Pihlajamäen suojelukaavan asemakaavaluonnos on valmistunut.

Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto on esillä 13.2.-3.3. Pihlajamäen lähiöasemalla Liusketie 3, tiistaisin klo 13-18 ja perjantaisin klo 10-14, sekä kaupunkisuunnitteluvirastossa Kansakoulukatu 3, 4. kerros, sekä internetissä www.hel.fi/ksv 

Pihlajamäen suojelukaavaluonnos, vaihe 2.

Luonnosta koskeva keskustelutilaisuus on 15.2. klo 17.30-19.30 Helsingin Uudella yhteiskoululla Lucina Hagmanin polku 5, C-rakennus, auditorio.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta Pihlajamäkeen. Suunnittelualueeseen kuuluu Pihlajamäen 1960-luvulla rakennettu osa. Asemakaavalla suojellaan alueen asemakaavahistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas kokonaisuus. Asemakaavan tueksi on laadittu kiinteistökohtaiset korjaustapaohjeet, jotka ohjaavat kiinteistöjen remontteja tulevaisuudessa.

Kiilletie-Kiillekujan alueelle on lisäksi suunniteltu pieni atrium-tyyppisten pientalojen ryhmä alun perin keskeneräiseksi jääneelle pysäköintikentälle.

Mielipiteet luonnoksesta pyydetään toimittamaan viimeistään 10.3.2006 kirjallisesti osoitteeseen Kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjaamo, PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki, (käyntiosoite: Kansakoulukatu 39, faksilla 169 4445, sähköpostilla kaupunkisuunnittelu@hel.fi tai suullisesti kaavan valmistelijalle.

Tavoitteena on esitellä kaavaehdotus ja kaavaluonnoksesta saatu palaute kaupunkisuunnittelulautakunnalle maaliskuussa 2006.

 

Lähde: Helsingin kaupunki / Kaupunkisuunnitteluvirasto / Asemakaavaosasto / ag

 

Marrasjuhla la 20.11. Pihlajamäen ala-asteella

Pihlajamäen ala-asteen koululla lauantaina 20.11.2010 klo 11.00-14.00 juhlat, jossa oppilaiden musiikkiesityksiä, Street and Showdance Groupin tanssiesitys, kahvila, leivonnaisten myyntiä, onnenpyörä sekä joulukuusien ennakkomyyntiä.