Kun kaupunki kasvaa, lisääntyy myös koulu- ja vapaa-ajan tilojen tarve. Pihlajiston kupeeseen on vuosituhannen vaihduttua noussut uusi asuinalue, Viikinmäki, joka laajenee edelleen ja johon on suunnitteilla myös uusi korttelitalo. Korttelitaloon tulee koulu, joka toimii Pihlajiston ala-asteen sivukouluna, sekä päiväkoti. Kouluun tulee 180 oppilaspaikkaa, luokka-asteet 1-6 sekä starttiluokka. Päiväkotiin tulee puolestaan 84 paikkaa, eli neljä ryhmää.
Tarkoituksena on, että uusi korttelitalo palvelee sekä koulun ja päiväkodin että asukkaiden tarpeita. Tiloja onkin tarkoitus hyödyntää myös iltaisin, kertoo Pihlajiston ala-asteen rehtori Ari Vainikka.
Korttelitalon tilaohjelmassa huomioidaan esi- ja alkuopetuksen välinen yhteistyö sekä asukas- ja muun iltatoiminnan tarpeet. Rakennussuunnittelussa sovelletaan matalaenergiarakentamisen periaatteita ja rakennus varustetaan aurinkopaneeleilla.
Koulun tontti sijaitsee Harjannetien eteläpäässä. Talon hankesuunnittelu on päättymässä ja tavoitteena on, että suunnitelma menee lautakuntien käsiteltäviksi tammikuussa.
Tietoa hankkeen etenemisestä ja talon valmistumisesta pyritään jakamaan mahdollisimman paljon alueen lehdissä, vanhempainilloissa ja muissa alueen tilaisuuksissa.
AK
Uusi korttelitalo ja sivukoulu Viikinmäkeen
Pihlajanmarjat-kuoro 25 vuotta
Pihlajamäessä 1985 aloittanut ja nyt Viikissä toimintaansa
jatkava Pihlajanmarjat-kuoro piti marraskuun
puolivälissä juhlakonsertin Viikin kirkossa 25-vuotisen
taipaleensa kunniaksi.
Entiset ja nykyiset Pihlajanmarjat-kuoron jäsenet olivat juhlakonsertissa lavalla runsaan tunnin ajan esittäen hyvän läpileikkauksen ohjelmistostaan.
KUORON perustaja ja johtaja diplomilaulaja, dir. cant. Marjasisko Varha oli koonnut kirkkoon sekä kuoron nykyiset että entiset jäsenet, joita oli kerääntynyt lavalle pitkälti toistasataa laulajaa. Kuoron ohjelmisto koostuu pääosin hengellisestä musiikista ja kansanlauluista, mutta ohjelmistoon kuuluu myös nykymusiikkia. Kuorolla on myös laaja englanninkielinen ohjelmisto. Konserttiin oli valittu kuoron monipuolisesta ohjelmistosta edustava kooste. Ennen konsertin alkua kuoron johtaja Marjasisko Varha ja kuoron Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Simo Montonen ottivat vastaan onnitteluja. Onnittelujen lisäksi LC Helsinki/ Pihlajamäen klubi ja klubin Ladyt kartuttivat yhteistoimin kuoron Kannatusyhdistyksen tiliä. Kirkko täyttyi viimeistä sijaa myöten kutsuvieraista sekä pihlajamäkeläisistä ja viikkiläisistä kuoron ystävistä. Tunnelma salissa oli lämmin ja vapautunut. Kaiken puolin juhlakonsertti oli erittäin onnistunut.
Teksti: Jorma Laurila
Syyskokous valitsi vuoden 2011 hallituksen ja hyväksyi toimintasuunnitelman
MARRASKUUN lopulla Pihlajamäki- seuran syyskokouksessa hyväksyttiin vuoden 2011 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Vuoden teemana on jäsenhankinta, jotta nykyisen laajuinen toiminta ja rahoittaminen olisi mahdollista. Samalla pyritään saamaan lisää vastuunkantajia.
Hallituksen ehdotukseen toimintasuunnitelmaksi lisättiin, että seura antaa alueen neljälle koululle rahaa stipendejä varten.
KOKOUS valitsi Vesa Koskelan jatkamaan puheenjohtajana. Erovuoroisten tilalle varsinaisiksi hallituksen jäseniksi kolmeksi vuodeksi valittiin Mervi Kuhta, Päivi Seikkula ja Pirjo Veijalainen. Taina Tusa valittiin kahdeksi vuodeksi kesken toimikauden eronneen hallituksen jäsenen tilalle. Varajäseniksi vuodeksi 2011 valittiin Marja Elo ja Pirjo Seppä. Yksi varajäsen jäi valitsematta, kun ei ollut halukkaita vastuunkantajia. Päätettiin, että kevätkokous valitsee puuttuvan varajäsenen. Hallitukseen kuuluu myös Petri Aarnio, Aune Greggas, Miina Kajos, Ritva Malmström ja Björn Wiemers.
VUODEN 2011 jäsenmaksun suuruudeksi päätettiin 10 euroa. Pihlajamäki-seuran jäseneksi voit liittyä osoitteessa www.pihlajamaki.info.
YHDISTYKSEN kevätkokous pidetään maaliskuun loppuun mennessä. Kokouskutsu jäsenille lähetetään sähköpostilla tai kirjeenä.
VK
Viemäreiden viemää…
Jätevedenpuhdistus Helsingissä alkoi sata vuotta sitten. Juhlavuoden kunniaksi aiheeseen voi nyt tutustua Tekniikan museossa Vanhassakaupungissa kävelymatkan päässä Pihlajamäestä.
Kuvat: Vesa Koskela
Metropoli ja meri -näyttely 31.12.2011 asti. Tekniikan museo, Viikintie 1. Tekniikan museo: http://www.tekniikanmuseo.fi/ Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY: http://www.hsy.fi/
HELSINGISSÄ on puhdistettu jätevesiä vuodesta 1910 lähtien. Sen kunniaksi Tekniikan museo Vanhankaupunginlahdella on avannut näyttelyn ”Metropoli ja meri”, joka yhdessä sisarnäyttelynsä ”Vodaa stadiin” kanssa kertoo kuinka vesi kulkee Päijänteestä helsinkiläiskoteihin ja niistä edelleen Itämereen. Näyttely ottaa kantaa Itämeren ja ympäristön tilaan, mutta tekee samalla kunniaa satavuotiselle vesihuollon järjestämiselle Helsingissä. Tiesitkö, että huolimatta Helsingin likaisesta menneisyydestä vesihuolto oli naapurimaiden pääkaupunkeihin verrattuna 1900-luvun alkupuolella edistyksellistä? Alppilassa otettiin Suomen ensimmäinen biologinen jätevedenpuhdistamo käyttöön jo vuonna 1910. Menneisyyden rinnalla museossa tarkastellaan nykypäivän vesihuoltoa. Kaupungin alla risteilee yli 7000 kilometrin mittainen viemäriverkosto, joka on saanut näkyvyyttä tänä vuonna muussakin yhteydessä. Syyskuussa OpenHouseHelsinki -tapahtuman yhteydessä onnekkaimmat pääsivät tutustumaan maanalaisiin viemäreihin yhdessä HSY:n viemärisukeltajien kanssa. Tekniikan museon näyttelyssä viemäreihin ei tarvitse sukeltaa, vaan niihin tutustutaan valokuvien, lavastuksien ja esineiden avulla. Museovierailu tarjoaa vastauksen esimerkiksi siihen, voiko viemäreissä asua ja mitä tapahtuu pönttöön tipahtaneille tavaroille. TEKNIIKAN museo on valtakunnallinen tekniikan alan erikoismuseo, jonka tehtävänä on suomalaisen tekniikan alan ja teollisen tuotannon kehittymisen esitteleminen sekä niiden vaikutuksen tarkasteleminen yhteiskuntaan ja ihmisten arkeen. Museo sijaitsee kävelymatkan päässä Pihlajamäestä Vantaankosken rannalla. Syksyn erikoisnäyttely on toteutettu yhdessä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen HSY:n kanssa. Juhlavuoden kunniaksi HSY on julkaissut myös aiheeseen liittyvän ”Metropoli ja meri – 100 vuotta jätevedenpuhdistusta Helsingissä” -historiateoksen.
Teksti: Aura Kivilaakso
Kuninkaankartanon saarella on myös kalastukseen liittyvä Liikuntaviraston Meri-Info, josta saa muun muassa kalastuslupia. Avoinna talvella arkisin klo 8–16.
Ylipormestarin ilta Pihlajamäen, Pihlajiston, Savelan ja Viikinmäen asukkaille
Pihlajamäen ala-asteella oli tiistaina 30.11.2010 ylipormestarin ilta, jossa Jussi Pajunen ja kaupungin asiantuntijat eri hallinnonaloilta vastasivat niin asukkaiden kuin kaupunginosayhdistystenkin kysymyksiin.
PIHLAJAMÄKI-seura esitti mm. alla olevan kysymyksen. Vastauksen voit katsoa osoitteesta www.helsinkikanava. fi, jossa koko asukasilta on tallenteena nähtävissä.
Tehdyn laskennan mukaan Pihlajamäentietä pitkin kulkee päivittäin noin 34.000 autoa. Määrä lähentelee jo moottoritien liikennemäärää. Autojen nopeus on myös usein kova etenkin kaupungista päin tulevilla autoilla, ja jotkut vielä kiilaavat bussikaistan kautta. Johtokiventieltä kaupunkiin päin kääntyminen turvallisesti on usein ruuhka-aikaan miltei mahdotonta, koska ilman liikennevaloja olevassa risteyksessä pitää väistää niin Malmilta kuin kaupungistakin tulevat sekä myös Malmilta Johtokiventielle kääntyvät autot.
LISÄKSI Pihlajamäen koulujen ohitse kulkevasta Rapakiventiestä (aikaisemmin oli läpiajokielto) on tullut läpiajotie, jolla nopeudet ovat myös usein reippaat. Nopeusnäyttö on saatu, mutta se ei yleensä toimi. Miksi? Yksi syy liikenteen lisääntymiseen on ollut Viikin kauppakeskuksen rakentaminen alle kilometrin päähän Pihlajamäen ostoskeskuksesta. Miksi jo ennen kauppakeskuksen rakentamista kaavoitettu ns. pohjoinen ramppi on edelleen rakentamatta? Nyt kauppakeskukseen pohjoisesta saapuvat ja pohjoiseen lähtevät asiakkaat kulkevat usein Pihlajamäen kautta niin Kehä I:lle kuin Lahdenväylällekin.
Yksi ratkaisu Pihlajamäen ja myös Viikin kampusalueen liikenteen hillitsemiseksi on Viikintieltä Kehä I:lle suunnitellun tunnelin rakentaminen Milloin se toteutetaan? Mitä ja millä aikataululla Helsingin kaupunki aikoo tehdä, että Pihlajamäen läpi kulkeva henkilöautoliikenne saadaan vähenemään kohtuulliseksi ja siten turvallisemmaksi?
VK
Kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy:ssä
Kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy:ssä valmistellaan kuumeisesti Pihlajamäen ostoskeskuksen uudemman eli Pihlajamäentien puoleisen puolen kaavoitusta.
Vanhempi eli S-Marketin puoli on suojeltu. Asemakaavaluonnos on esillä ja kommentoitavana alkuvuodesta 2011, kertoo Pihlajamäkeä kaavottava arkkitehti Taru Tyynilä. Seuraa prosessin kehittymistä Pihlajamäen nettisivuilla.
Marraskuisessa suunnittelupalaverissa
vasemmalta toimistopäälikkö Tuula Helasvuo, aluearkkitehti Taru Tyynilä, arkkitehti Essi Wallenius
arkkitehtitoimistosta, rakennussuojeluarkkitehti Riitta Salastie sekä arkkitehti Risto Huttunen.
Aarnika vai Aarnikka? Omat mestat kunniaan!
Asukkaiden kokemukset ja puhekielisyys ovat nyt in, ja ajan henki on osallistaa.
Ainakin Helsingin kaupungissa ja sehän meille sopii. Nimittäin kaupungin kaavoituksesta
vastaava virasto kerää mielipiteitä ja toiveita helsinkiläisistä kadun- ja
paikannimistä – sekä olemassaolevista että olemattomista.
MIKÄ on hauska paikannimi? Puuttuuko tutulta paikalta virallinen nimi? Tiedätkö jonkin paikannimen tarinan? Muun muassa näitä kysellään ja tuloksia käytetään nimistöntutkimus- ja suunnittelutyössä. Osallistuminen tähän uraauurtavaan kaupunkisuunnitteluprojektiin on paitsi hyödyllistä myös hauskaa. Kyselyyn voi vastata helppokäyttöisellä karttapohjaisella sivustolla osoitteessa kerrokartalla.hel.fi. Valitse otsikko ”Kerro nimistä” ja käy antamassa panoksesi vaikkapa Pihlajamäen nimistä. Epävirallisista ja virallisista, olevista ja puuttuvista. Kysely on avoinna vuoden 2010 loppuun asti. Vastanneiden kesken arvotaan Heikki Paunosen suurteos Stadin mestat – ikkunoita Helsingin ja sen asukkaiden historiaan ja nykyisyyteen. Eikä tässä kaikki. Omia suosikkimestojaan voi nyt ehdottaa ei vain kartalle, vaan myös kaupungin autojen kylkeen. Tähän yllättävään kyselyyn voi osallistua kaupungin katuja ja puistoja hoitavan uuden viraston sivulla www.hel.fi/stara. Osuvimmat ehdotukset siis pääsevät mukaan kaupungin kaduilla tiuhaan viilettäviin Staran autoihin. Kyllä meitä helsinkiläisiä nyt hellitään!
Teksti: Aura Kivilaakso
Hiihtelijän kevätmietteitä
Jälkipelinrakentaja: Ilonaiheita ja mieliharmeja
Pihlajamäessä muisteltiin toissa vuonna kerrostaloasumisen 45-vuotistaivalta. Alussa pihat olivat täynnä lapsia ääntä ja menoa riitti. Vähän kerrassaan lapsista tuli nuorisoa ja lopulta aikuisia, jotka aloittivat itsenäisen elämän yleensä kotipiirin ulkopuolella. Pihat hiljenivät.
Muutaman viime vuoden aikana on tapahtunut ilahduttava käänne alueelle on muuttanut nuoria perheitä. Elämä hiekkalaatikoilla on vilkastunut ja keinut heiluvat jälleen. Lumisateen jälkeen hangesta nousee välittömästi lumiukkoja ja lumilinnoja. Ikäihmistenkin mieltä lämmittävät iloiset tervehdykset leikkipaikoilta.
Asukkaat ovat jo alueen valmistumisesta lähtien kantaneet huolta ympäristön siisteydestä ja viihtyisyydestä. Pihamaille on tehty nurmikoita sekä istutettu puita ja pensaita. Kevät- ja syystalkoot ovat perinne, josta on pidetty kiinni. Yhteishenki on vahvistunut, kun on joukolla aherrettu ja työn jälkeen grillattu makkaraa sekä saunottu. Mainitut toimet on yleensä järjestetty taloyhtiöiden toimesta.
Erityistä iloa kanssaihmisilleen tuottavat ne yksittäiset puurtajat, jotka kaikessa hiljaisuudessa istuttelevat ja hoitelevat kukkia yhteisillä pihoilla tai lapioivat aina lumipyryn jälkeen oikopolun muidenkin käyttöön. Yhteisen ilon tuottajilla on kuitenkin vastavoimansa.
Yön hiljaisuudessa ja muiden katseita vältellen riehuu joukko järjestyneen yhteiskunnan vastustajia, jotka rikkovat ja sotkevat yhteistä omaisuutta. Jopa kauniit kalliot ja elävien puiden rungot joutuvat töhrinnän kohteiksi. Porraskalliot, jotka komeasti toivottavat tulijan tervetulleeksi Pihlajamäkeen, joudutaan jatkuvasti puhdistamaan ilkivaltaisista maalauksista. Toinen ryhmä mielipahan aiheuttajia ovat roskaajat, jotka välinpitämättömyyttään tai ymmärtämättömyyttään heittelevät jätteensä kaduille ja maastoon.
Valitettavaa on, että Pihlajamäen yhteistä ylpeyttä, hiidenkirnuja täytetään kaikenlaisella rojulla. Myös niiden viereen koristeeksi tuodut sepelit siirtyvät vähitellen kuoppien pohjalle.
Tässä yhteydessä on taas tilaisuus esittää kaupungille toiveita ympäristön viihtyisyyden parantamiseksi. Maasälväntie päättyy virallisesti puistoon. Paikkaa on kuitenkin vaikea mieltää puistoksi. Rönttöinen pajupusikko on vuosia huutanut surkeuttaan siististi hoidetun kerrostalopihan vieressä. Tilanne on parantunut jonkin verran talon asukkaiden järjestämien raivaustalkoiden ansiosta. Paikalle on tehty jo yli neljäkymmentä vuotta sitten mielenkiintoisia istutus- ja vesiallassuunnitelmia, jotka ovat jääneet toteuttamatta.
Kyseessä oleva puistokaistale jatkuu Aarnikanmäelle, joka on kiinnostava nähtävyys ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoituslaitteiden ja näköalojensa vuoksi. Mäelle ei ole kunnollista jalankulkutietä, vaikka pientä kinttupolkua parantamalla se olisi helppo rakentaa.
Sama puistoalue jatkuu ulkoilupolkuna entisen hyppyrimäen ohi laaksoon, josta on hyvät yhteydet koulujen suuntaan ja Marmoritien päähän. Ongelmana on jyrkkä mäki, joka kaipaisi samanlaisia portaita kuin Pihlajamäen lounaisosaan on rakennettu parikin kappaletta. Miksi puistoalueelle kaavailtujen suunnitelmien toteutus on jätetty puolitiehen?
Pieni kierros Helsingin uusimmilla asuntoalueilla osoittaa, että kaupunki pitää niiden ympäristön laadusta ja kunnosta erittäin hyvää huolta. Vanhat alueet eivät aina tunnu saavan osakseen yhtä suurta huomiota. Myös Pihlajamäki, avaruusajan ensimmäinen lähiö, ansaitsisi keskeneräisten paikkojensa kohennusta. Onhan se kuitenkin oman aikansa elinvoimainen ilmentymä luonnon, rakennetun ympäristön sekä elämän kohtauspaikka.
Elokuun alussa tuli muuten kuluneeksi viisikymmentä vuotta siitä, kun Maasälväntien ja Liusketien alueiden suunnittelu alkoi.
Teksti: Sulo Savolainen
Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2009
Mitä ihmeen rakkitehtuuria?
Tauno-koira ihmettelee arkkitehtuurikotkotuksia ja kummia tolppia.
”Emäntä on innostunut Pihlajamäen arkkitehtuuripolusta ja pälpättää siitä minulle, vaikkei tällainen pieni rekkuraukka edes ymmärrä, mitä se arkkitehtuuri tarkoittaa.”
Pienen koiran muistiin ei ole juurikaan jäänyt mitään arkkitehtuuriin viittaavia kokemuksia, vaikka tätä Pihlajamäkeä on tullut kierrettyä aikasen tiuhaan. Muistan kuitenkin tavanneeni ihan persoonakohtaisesti kaksi kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehtia, jotka rapsuttivat minua kovasti, joten varmaan se arkkitehtuurikin on jotain kivaa.
Sitä paitsi tämän opastauluin merkityn arkkitehtuuripolun varrella on tosi komeita taloja ja niiden välissä hienoja maastoja. Niitä voi katsella, vaikkei arkkitehtuurista mitään ymmärtäisikään.
Terveisin Tauno
Kuvat: Riitta Sivonen (Tauno) ja Päivi Seikkula (arkkitehtuuripolku)
Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 4/2008