Muut artikkelit

PK-35 Huvigaanit

huvigaanit.jpg
huvigaanit.jpg
Erään päivänä -90-luvun lopulla joukko innokkaita aikuisia päätti ryhtyä tukemaan PK-35 junnujen toimintaa rahallisesti. Näin sai alkunsa PK-35 Huvigaanit.
Sponsoroitavat joukkueet ovat kaikki alle 15-vuotiaita Pihlajamäen lähialueiden junnujoukkueita, joista 14-vuotiaat tyttö- ja poikajoukkueet ovat kummijoukkueitamme.
Varoja kartutetaan mm. pitämällä syysmyyjäisiä Pihlajamäen ostoskeskuksella. Olemme mukana myös Pihlajamarkkinoilla, kesäisin järjestämme kirppareita ja ympäri vuoden bingoa.
Ravintola Bar 71 on toiminut ”bingohallina” jo useamman vuoden ajan. Bingoa pelataan sunnuntaisin alkaen klo 13.00 ja tiistaisin klo 19.00.
Seuran puheenjohtajana toimii Pertti ”Monza” Montonen. Meitä huvigaaneja on tällä hetkellä viitisenkymmentä. Kaikki asiasta innostuneet ovat
tervetulleita liittymään joukkoomme!
YHTEYSTIEDOT
Pertti Montonen
puh. 040 520 0921 ja Göran
Nyholm puh. 050 330 5175
Teksti:
Göran Nyholm
Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2010

Pihlajamäen nuorisopuiston toinen toimintakausi

nuorisopuisto1_vk.jpg
nuorisopuisto1_vk.jpg

Vuonna 2009 valmistuneen Pihlajamäen nuorisopuiston toinen toimintakausi starttaa jälleen 17.5.2010. Nuoriso-ohjaajat Aki Menna ja Hanna Koponen odottelevat kevätsateiden loppumista ja valmistelevat nuorisopuiston kesäkauden avautumista. Lehden ilmestyessä nuorisopuiston toiminta on jo käynnissä.

TALVEN aikana on nuorisopuistoon saatu tyttöjen puiston ja Pihlis Cafeen lisäksi valmiiksi areena ja freestylepark, jotka ovatkin olleet lumien sulettua jo nuorten aktiivisessa käytössä.

Nuorisopuiston toisella toimikaudella on otettu entistä enemmän huomioon nuorten toiveet, niin aukiolojen kuin myös toimintojen osalta. Edelliseen kesään verrattua nuorisopuiston toimintakausi on pidempi ja myös iltapainotteiseen toimintaan on satsattu pidentämällä päivittäistä aukioloaikaa.

Toukokuussa järjestetään 13–17- vuotiaille nuorille mediakurssi, jonka päätyttyä kurssilaiset voivat osallistua nuorisopuiston tiedotukseen mm. kesäblogin kirjoittamisen ja puiston esittelyvideon tekemisen muodossa. Viime kesänä kerätyn asiakaspalautteen perusteella mediatoiminta oli todella kysyttyä. Tyttöjen puiston asiakaspalautteesta on poimittu myös toive ilmaisutaitotoiminnasta ja kysyntään vastataan kahdella ilmaisutaidonkurssilla.

Kesäkuussa nuorisopuistossa ryhdytään tekemään Ylen nuorille suuntaamaa Summeri- ohjelmaa. Suorat lähetykset tehdään arkisin klo 11–12 välisenä aikana aina juhannukseen saakka. Summeri tarjoaa esiintyjiä ja muuta monipuolista ohjelmaa kesän arkeen. 7.6. vietetään nuorisopuiston kesäkauden avajaisia yhdessä Summerin
kanssa.

Nuorisopuiston toiminta alkaa siis 17.5. ja päättyy 11.8. Jengipolkufest-tapahtumaan. Nuoriso-ohjaajat löytyvät puistosta 17.5.–4.6. klo 14–20 välisenä aikana ja 7.6. eteenpäin olemme paikalla 10–20.

Puiston nettisivuilta osoitteesta www.nuoriso.hel.fi/nuorisopuisto löytää lisätietoja sekä kaikki tapahtumat ja kurssit. Myös Facebookista meidät tavoittaa nimellä Pihlajamäen nuorisopuisto.

Teksti: Aki Menna
Kuva: Vesa Koskela

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2010

”Markkinamyyjät” tuovat elävyyttä Pihliksen ostarille

ostarin_myyjat_vk.jpg
ostarin_myyjat_vk.jpg

Janne Alakoski ape Kainuu Oy:stä käy Pihlajamäen ostarilla myymässä kainuulaisia tuotteita kerran pari kuukaudessa. Tosin kesällä he eivät käy, koska silloin on toiset marjanmyyjät. Kuvassa ostoksilla Eeva Patjas.

Myyntipaikkoja vuokraavasta Isännöitsijäkonttori Oy:stä Riitta Uotila kertoo, että myyjiä otetaan ympäri vuoden sellaisille tuotteille, jotka eivät kilpaile ostarin omien liikkeiden tuotteiden kanssa. Pihliksen kahden ostoskeskusrakennuksen välissä on saatavana mm. vaatteita, kenkiä ja erikoiselintarvikkeita.

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2010

Kirjaston kesä

Kaupunginkirjasto on kesällä 31.5.–15.8. avoinna ma–to 10–20, pe 10–16, la ja su suljettu.
Kirjaston nettisivuille tulee alkukesästä jälleen henkilökunnan vinkkilista kesälukemisista. Käy katsomassa osoitteessa
www.lib.hel.fi/viikki.

Elokuun 16. päivästä alkaen kirjaston ovet avataan arkiaamuisin jo klo 9.00. Silloin asiakkaat voivat tulla kirjastoon lukemaan ja käyttämään tietokoneita. Henkilökunta on kiinni aamutöissä klo 10:een asti, joten ensimmäisen tunnin ajan kirjasto toimii itsepalveluperiaatteella. Lehtisali on avoinna jo klo 8:sta lähtien, jolloin Infokeskus avataan. Lauantaiaamuisin Infokeskus ja kirjasto aukeavat syksylläkin klo 10.

Kaupunginkirjaston 150-vuotisjuhlavuoden merkeissä järjestetään lukemiskampanja Oiva Kassinen. Lukemiskampanja
on suunnattu 3–8 -vuotiaille ja heidän perheilleen. Kampanjaan kuuluu eri teemoista koottuja kirjakasseja, joita perheet
voivat lainata. Jokaisessa kassissa on 4–6 kirjaa ja lukupäiväkirja, johon saa piirtää, kirjoittaa tai liimata kuvia lukukokemusten pohjalta. Lähimmät kirjastot, joista kampanjan kasseja voi lainata, ovat Malmi, Arabianranta ja Itäkeskus. Oiva Kassinen löytyy myös HelMet-verkkokirjastosta www.helmet.fi.

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2010

Pihlajamäen nähtävyydet kotikaupunkipoluksi – lähetä omat ehdotuksesi

Pihlajamäki-seura sai tänä vuonna Uudenmaan kulttuurirahastolta 1500 € kotikaupunkipolun suunnitteluun.

Suunnitelma tullaan tekemään yhteistyönä Helkan (Helsingin kaupunginosat
-yhdistys) Kotikaupunkipoluthankkeen kanssa.

Helkassa tästä Kotikaupunkipolut-hankkeesta vastaa Pauli Saloranta. Hankkeessa kootaan kävelyreittejä eri kaupunginosiin. Kohteina ovat paikalliset nähtävyydet, aihealueina historia ja tulevaisuus, luonto ja kulttuuri, arkkitehtuuri ja mielenkiintoiset henkilöhahmot.

Pihlajamäestä löytyy kaikkea tätä! Kaupunginosaamme muuttaa vuosittain parituhatta uutta asukasta. Kotikaupunkipolku tarjoaa näille kätevän tavan tutustua uuteen asuinalueeseensa. Polusta on iloa myös vanhoille
asukkaille ja koululaisille.

Nyt haetaan ehdotuksia kotikaupunkipolun kohteiksi. Lähetä perustellut ehdotukset kiinnostavista kohteista sijaintitietoineen 15.8. mennessä Pihlajamäki-seuran sähköpostiosoitteeseen pihlajamakiseura@
gmail.com tai postitse osoitteella Pihlajamäki-seura, c/o Lähiöasema, Liusketie 3, 00710 HELSINKI.

Parhaat ehdotukset otetaan mukaan polkuun ja kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan palkinto!

Teksti: Aune Greggas, Pihlajamäen kotikaupunki-hankkeen vetäjä

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2010

Takaisin kouluun

Syyskuun 2009 Pihlajamäen lähiölehdessä Pihlajamäen ala-asteen eläkkeelle jäänyt rehtori Rauno Sarantaus kertasi
koulumuistojaan. Tuossa yhteydessä hän esitti toiveen  entisten oppilaittensa tapaamisesta. Aloite tuotti ikimuistoisan ja riemukkaan tapaamisen maaliskuun alussa.

”Naiset kauniita edelleen”

Koulu oli saanut lukuisten remonttiensa yhteydessä uutta ilmettä. Entisestä luokastamme oli lohkaistu osa nykyiseksi
opettajainhuoneeksi, jossa nyt yritimme tunnistaa toisiamme 31 vuoden jälkeen. Kyllähän se onnistui, eikä
19 vuoden ikäero opettajaankaan tuntunut enää niin suurelta kuin silloin.
”Opellehan näkyy boolikin maistuvan.”

Koulukierroksen aikana oli otettava se ”pakollinen” luokkakuva juhlasalissa – samassa paikassa kuin ne 1970-luvun
luokkakuvat. Todettiin myös, ettei enää sullottaisi 36 oppilasta ikkunattomaan pommisuojatilaan viideksi
tunniksi viikossa. Yhteistä iloa oli puolestaan koettu perjantain viimeisillä äidinkielen kaksoistunneilla, kun
oli saatu esittää omia sketsejä, juttuja, lauluja, vitsejä ja näytelmiä opettajan tallentaessa niitä C-kasetille kuin
myös dioille ”tänä muistojen iltana katsottavaksi”.

Koululta Ralli-ravintolaan

Koululta sitten käveltiin lapsuuden maisemissa ylös ostarille ja siellä Ralli- ravintolaan. Edullisen ja maukkaan
aterioinnin lomassa ravintolan kabinetin tiiviissä tunnelmissa jatkettiin tarinaa. Monelle oli yllätys lähiöravintolan
hyvä ruoka ja palvelun taso, kuin myös joustavuus tämän oman luokkakokouksemme järjestelyissä. Olihan
kyseessä yli 30-hengen ryhmä.

Selailtiin 1978 luokkalehteä Joulu Pommi ja 1970-luvun Kevätpörriäisiä. Palailtiin Rauli Badding Somerjoen
musiikin mukana koulutunnelmiin, kun ope vähän irrotteli eläköitymisensä “kunniaksi”:

Tuskin tiedän sanaa sivistys,
on koulu mulle pään kivistys.
Tuskin tiedän kieliopeista,
yo-kirjoitusten knopeista.
Mutta tiedän
oon rakastunut,
jospa kerran saisin sut
kuinka kaunis tää
maailma ois.

Idea tapaamisesta sai kaikilta innostuneen vastaanoton. Kaukaisin saapui varta vasten Englannista saakka ja kotimaastakin Hirvensalmelta. Osa asui edelleen näillä samoilla Pihliksen ja Savelan tienoilla.

43-vuotiaille oppilaistani yhdestä oli tullut se opettajan ennustama taiteilija ja toisesta opettaja. Ammattien
kirjo oli laajan moninainen ja näiltä tiimoilta vaihdeltiin kiintoisia kokemuksia. Yksi oli asumuserossa ja toisesta
tulossa piakkoin mummi. Elämän ilot ja surut, erot ja liitot, lapset, työt ja sairaudet näkyivät tulevan meille
itse kullekin ajallaan kohdalleen. Kolmen oppilaan osalta matka on jo tyystin
päättynyt.

Kouluaika osuu ytimeen ajassa ja paikassa silloin, kun oma identiteetti muodostuu. Senaikaisiin kysymyksiin
etsimme vastauksia monesti läpi elämämme. Olitko koulukiusattu? Mitä kuuluu kouluihastukselleni tänään?
Ennustaako koulumenestys menestystä työelämässä? Miksi aina istuin takarivissä? Piditkö kasvisruuista? Ai mistä
kasvisruuista, kysyy meidän ikäpolvemme.

Back to the 70’s

Opettajan aikanaan nauhoittamaa oppilaitten omaa ohjelmaa jäi vielä runsaasti seuraavaan tapaamiseen vuonna
2020? Silloin saamme kuulla Liisan ja Kirstenin soittamia joululauluja nokkahuilulla, poikien ”hävyttömiä” Pikku-
Kalle vitsejä sekä ruotsinopettaja Marteliuksen harjoittaman tyttöjen perinteisen Lucia-esityksen. Voidaan myös
palata vuoden 1978 joululaulujen yhteisharjoituksiin koulun juhlasalissa, jossa laulua ohjaa edesmennyt opettaja
Hannele (Volo) Karppanen ja ankaraa komentoa pitää yllä edesmennyt johtajaopettaja Gideon Grönlund.
Tapaaminen jälleennäkemisen riemussa oli kuin humaus – trombi ja pyörremyrsky. Yhtaikaa todellinen ja
epätodellinen. Eiköhän oteta uusiksi!

Porukan puolesta
kiitoksin ja terveisin,
Rauno-ope

Pihlajamäen terveysaseman puhelinpalvelu tehostuu?

laakari_vk.jpg
laakari_vk.jpg
Pihlajamäen terveysasemalle on luvassa puhelinpalvelujärjestelmä, joka toimii näin: kun puhelun kohdenumero on varattuna, soittajan puhelinnumero menee tietokoneen muistiin. Samana tai viimeistään seuraavana päivänä soittajalle vastataan.

Järjestelmä on nyt kokeiltavana Laajasalon ja Kannelmäen terveysasemilla. Turussa se toimii jo erittäin hyvin, kertoo Pihlajamäen terveysaseman ylilääkäri Heikki Sumuvuori. Sähköisen asioinnin saanti on erittäin toivottavaa laajemminkin, hän jatkaa.

Helsingin järjestelmä on kuitenkin niin laaja ja vaativa, ettei uudistus ole hetkessä toteutettavissa. 
Sähköinen asiointi on tietyin rajoituksin kehitteillä terveyskeskuksissa, mutta ei ole vielä käytössä. Kaikki eivät osaa tai halua käyttää tietokonetta avuksi. Niin tekevät kuitenkin voisivat osaltaan lyhentää puhelinjonoja. Kännykkäviestien käyttö varauksiin ja peruutuksiin vielä tehostaisi tuota vaikutusta.
Nykytilanteen johdosta puhelinliikenne on ruuhkaisinta aamulla. Asiakkaita pyydetäänkin siksi soittamaan vasta alkaen kello 9.30. Terveysaseman puhelinlinjalla voi nimittäin päästä jonottamaan vain kolme kerrallaan. Talvella oli hoitotakuujonoja, joita keväällä on purettu.

Työparimalli: hoitaja + lääkäri
Työparimallia omahoitaja + lääkäri aletaan toteuttaa syksyllä myös Pihlajamäessä. Järjestelystä uskotaan koituvan merkittävää hyötyä terveyspalveluja
tarvitseville. Pyrkimyksenä on, että työparit istuvat vierekkäisissä huoneissa.

Lääkärimiehitys täysi
Koillis- ja Itä-Helsinkiä vaivannut lääkäripula on hellittämässä. Pihlajamäen terveysaseman kaikki 12 lääkärinvirkaa on täytetty, niistä puolet vakinaisesti. Ulkomaalaisia lääkäreitä on kuusi. Heillä on testattu kielikoulutus. Lääkärien määrä on ollut kasvussa, samoin terveydenhoitajien.
Lääkärikoulutuksen saaneilta edellytetään vähintään 9 kuukauden terveyskeskuspalvelua, mutta työn heikko houkuttelevuus ei yleensä riitä estämään
lääkärien suurta vaihtuvuutta terveysasemilla.
Kesällä suljettuna
Terveysasema on suljettuna 28.6.–31.7. Asiakkaita pyydetään tuomaan uudistettavat reseptit ennen kesäkuun puoliväliä.
Terveysaseman suljettuna ollessa asiakkaita palvelee Malmi. Normaalisti siellä hoidetaan akuuttitapaukset, joita on 40 % hoitopalveluja tarvitsevista.
Pihlajamäen terveysasema ei ole missään vaiheessa kokenut lakkautusuhkaa. Ylilääkäri Sumuvuori pitää yleisön terveysaseman toimintaa koskenutta arvostelua myönteisenä ja siitä yritetään ottaa oppia, hän sanoo.
Teksti: Eero Helkkula
Kuva: Vesa Koskela
 
Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2010

Anekdootteja Unio Hiitosesta

Hiihtelijän kevätmietteissä sivusin hiukan kiinteistöjen hoitoa. Kesäkuun 10. päivänä tulee kuluneeksi sata vuotta kiinteistöneuvos Unio Hiitosen syntymästä. Suomen kiinteistöjen aluehoidon uranuurtajan elämäntyö sivusi vähän Pihlajamäkeäkin. Hän oli mukana oman alansa suunnittelussa, kun Aarnikan Lämpö perustettiin Pihlajamäkeen. Hänen asiantuntemustaan käytettiin lämmitysjärjestelmän, jätehuollon, pihojen hoidon ja kaikkinaisen asukaspalvelun määrittelyssä.
 
Hiitonen hankki alan perusteellisen kokemuksen Olympiakylän pitkäaikaisena isännöitsijänä. Hän oli valtakunnallisestikin merkittävä kulttuuripersoona. Sotien aikana hän kuvasi pienellä kamerallaan rintamamiesten arkista elämää toisesta näkökulmasta kuin viralliset TK-kuvaajat. 
 
Eläkepäivillään hän valikoi ja tekstitti yli tuhat kuvaa kirjaksi ja näyttelyksi, joka kiersi laajalti Suomea ja Ruotsia. Sodassa hän keräsi valtavan puhdetyökokoelman. Unio Hiitonen oli koko elämänsä ajan ahkera kirjoittaja, joka otti kantaa positiivisella asenteella ihmisten ja luonnon hyväksi. Hän oli pääjärjestäjänä Käpylän korkeatasoisissa Kalevalajuhlissa yli neljännesvuosisadan ajan. Unio Hiitonen asui eläkkeelle jäätyään Pihlajistossa kuolemaansa
saakka eli vuoteen 1983.
 
Teksti: Sulo Savolainen
Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2010

Pihlajamäen kaavoituskatsaus

asemakaava3_vk.jpg
asemakaava3_vk.jpg

Helsinkiläisiin asuntoihin jaettiin keväällä perinteiseen tapaan kaupunkisuunnitteluviraston kaavoituskatsaus. Kaupunki panostaa suunnittelussa nyt entistä enemmän laatuun ja esteettisyyteen.

Vuoden 2012 maailman designpääkaupungin on nimittäin jo nyt valmistauduttava kansainväliseen näkyvyyteen, josta se pääsee nauttimaan parin vuoden kuluttua. Pihlajamäen näköalalähiö on tosin tottunut huomioon jo aiemminkin – onhan sen 1960-luvun arkkitehtuuri tunnustettu rakennustaiteellisesti ja -historiallisesti arvokkaaksi myös kansainvälisellä tasolla.
2010-luvulle siirryttäessä pian 50 vuotta täyttävä asuntoalue on kaavoitettu pääasiassa suojelluksi. Alueen vanhempi rakennuskanta halutaan siis säilyttää edustavana esimerkkinä ajan betoniarkkitehtuurista ja sosiaalisesta asuntotuotannosta. Pihlajamäki on kuitenkin myös toimiva ja elinvoimainen asuinalue. Sen tulee siksi pysyä ajan hermoilla vastaten käyttäjien ja kaupunkikehityksen muuttuviin vaatimuksiin.
Kaavoittajan pöydällä mietitään nyt ostoskeskuksen kehittämistä huomioiden niin harvaan rakennetun tontin maksimaalinen hyödyntäminen kuin ostarin vanhemman osan vaaliminenkin. Suojeltu vanha osa eli S-marketin puoli tullaan kunnostamaan ja säilyttämään elinvoimaisena liiketilana kuten aiemminkin. Sen sijaan uudemman osan tulevaisuutta ei ole vielä lyöty lukkoon. Sen kohdalla tutkitaan edelleen sekä säilyttävää että uudistavaa vaihtoehtoa, joskin tontille tullaan kaavoittamaan joka tapauksessa uutta asuinrakentamista.
Uusia asuntoja suunnitellaan rakennettavaksi niin ikään Pihlajamäentien ja Pihlajistontien kulmaukseen tyhjälle tontille huoltoasemaa vastapäätä. Tontille
suunnitellaan Pihlajamäen asuntokantaa monipuolistavia uudisrakennuksia, jotka toteutetaan Pihlajamäen 1960-luvun arkkitehtuurin henkeä kunnioittaen.
Pihlajamäen kaavoittamisesta kaupunkisuunnitteluvirastossa vastaa arkkitehti Taru Tyynilä, puh. (09) 310 37282.
Teksti: Aura Kivilaakso
Kuva: Vesa Koskela
Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2010

Monipuolista partiotoimintaa Aarnivalkeissa

Partiolippukunta Aarnivalkeiden lippukunnanjohtaja Manta Korhonen osallistui Pihlajamäen Lions Clubin tukemana partiolaisten järjestämälle Woomal-kumppanuushankkeen leirille 24.7.-9.8.2009 Senegalissa.
Woomal on Suomen ja Senegalin partiolaisten välinen kolmevuotinen kumppanuushanke, joka on käynnistynyt keväällä 2009. Hankkeen nimi on wolofin kieltä ja tarkoittaa kehitystä. Hanke edistää kestävää kehitystä Senegalissa organisoimalla ympäristökasvatusta sekä järjestämällä mikroluottoja ympäristöllisesti kestäville pienyrittäjyyshankkeille.
 
Woomal on myös osa pihlajamäkiläisen partiolippukunta Aarnivalkeiden toimintaa tänä vuonna. Tammikuussa järjestetyllä
retkellä nuorimmatkin partiolaiset pääsivät tanssimaan djembe-rummun tahdissa, syömään perinteistä senegalilaista ruokaa kalaa ja riisiä
sekä kokeilemaan afrikkalaisia pelejä ja leikkejä.
 
Woomal on teemana myös heinä-elokuussa järjestettävällä Kilke Finnjamboree -leirillä, jonne on tulossa yli 10 000 partiolaista eri puolilta Suomea. Myös senegalilaisten partiolaisten joukko on tulossa leireilemään Evon metsiin.
 
Aarnivalkeiden nettisivuilta voi lukea lisää suomalaisten ja senegalilaisten partiolaisten yhteistyöstä viime kesänä. 
 
Partiotoiminta on toki muutakin kuin puiden istuttamista Länsi-Afrikan savanneilla. Aarnivalkeiden ja Aarnikarhujen ”kolo” eli tapaamispaikka sijaitsee
Pihlajamäessä Kiillekuja 3:n kerhohuoneistossa. Siellä kokoontuvat viikottain sudenpentu-, seikkailija-, tarpoja ja samoajaryhmät harjoittelemaan
muun muassa erätaitoja, suunnittelemaan tulevia retkiä, treenaamaan kädentaitoja sekä pitämään hauskaa porukalla. Lippukunnat ottavat jälleen ensi syksynä uusia jäseniä mukaan toimintaan. Uusien partiolaisten ilmoittautuminen pidetään viikolla 35. Tarkemmasta ajankohdasta ilmoitetaan elokuun aikana Aarnivalkeiden nettisivuilla sekä Pihlajamäen ja Pihlajiston yleisillä ilmoitustauluilla.
 
Kaikki alueen lapset, nuoret ja aikuiset ovat tervetulleita mukaan toimintaan!
Teksti: Manta Korhonen
 
 Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2010