Muut artikkelit

Onni löytyy arjesta: Mannerheimin lastensuojeluliitto Pihlajamäessä

Arjen pienistä iloista osaa riemuita ja murheetkin tuntuvat pienemmiltä, kun tapaa muita samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Mannerheimin lastensuojeluliitto järjestää kaikille lapsiperheille avointa toimintaa myös Pihlajamäessä.

 

Tuomas odottaa, että Elina saa kukan poskeensa. Anu Laaksonen (oik.) ja Lena Elfving tekivät lapsille kasvomaalauksia Ostarin yrittäjien Pihlis-tempauksessa 1.9. Kuva: Riitta Sivonen.


Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) pyörittää Pihlajamäessä perhekahviloita, muskareita sekä lastenvaatekirpputoreja. Tapahtumissa on vuosittain noin 5 500 kävijää ja säännölliseen toimintaan osallistuu reilu sata lasta ja aikuista.

Anu Laaksonen ja Pia Kivistö kuuluvat Pihlajamäen yhdistyksen aktiiveihin. Anu tuli mukaan toimintaan kuusi vuotta sitten nähtyään lyhtypylväässä kutsun yhdistyksen syyskokoukseen. Nyt hän toimii kirppisvastaavana ja on yhdistyksen sihteeri. Ensi vuoden alkuun on suunnitteilla kestovaippakirpputori.

– Vapaaehtoisuus ja asioihin vaikuttaminen kiinnostivat. Lisäksi oli pakko saada aikuiskontakteja, kun olin päivät yksin kotona vauvan kanssa, Anu kertoo. Myös Pia tuli mukaan toimintaan osallistumalla syyskokoukseen.

– Mieheni ja tyttäreni olivat menossa MLL:n muskariin ja lähdin kokoukseen ottamaan selvää, mitä muuta tarjontaa lapsiperheille on.

Pia vastaa yhdistyksen muskareista ja on hallituksen varajäsen. Muskarit pyörähtivät käyntiin syyskuun alussa, mutta Pia rohkaisee kyselemään paikkoja myöhemminkin.

– Vaikka paikkoja on rajoitetusti, aina voi kysellä peruutuspaikkoja. Mannerheimin lastensuojeluliitto tukee lapsiperheiden hyvää arkea ennaltaehkäisemällä ongelmien syntyä. Yhdistyksen iskulause onkin ”Onni löytyy arjesta”.

Vetoapua perhekahvilaan

Pia Kivistön 1,5 vuotias Viivi-tyttö on innokas
muskarilainen. Kuva: Kirsi Sulaoja.

Valtakunnallisesti MLL tarjoaa tukea vanhemmuuteen mm. ylläpitämällä Vanhempainpuhelinta ja – nettiä, järjestää kasvatusaiheisia luentoja sekä välittää lastenhoitajia pääkaupunkiseudulla. Paikallinen toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja on aina alueen lapsiperheiden näköistä. Toiminta ja palvelut riippuvat saadusta palautteesta sekä vapaaehtoisten omista kiinnostuksen kohteista.

Tänä syksynä järjestetään perhekahviloita myös torstaiiltaisin, jotta työssä käyvät vanhemmatkin pääsisivät mukaan. Pihlajamäen yhdistys etsii perhekahvilan vetäjiä keskiviikkoaamupäiviin. Vetäjäksi sopii kuka tahansa aikuinen, joka haluaa toimia vapaaehtoisena lapsiperheiden parissa.

Pia ja Anu viihtyvät yhdistyksen aktiiveina, sillä työssä tapaa uusia mukavia ihmisiä. Heidän mielestään on tärkeää, että lapsiperheille on tarjolla toimintaa oman kodin lähellä.

– Tämä on juuri niin hyvä juttu, millaiseksi me sen yhdessä teemme!, naiset sanovat ja toivottavat kaikki tervetulleiksi mukaan yhdistyksen toimintaan. Lisätietoa MLL:n toiminnasta Pihlajamäessä on osoitteessa www.mll.fi/pihlajamaki sekä terveyskeskuksen, nuorisotalon, kauppojen ja leikkipuistojen ilmoitustauluilla. Verkkosivuilla on yhteystietojen lisäksi palautelomake, jolla voi lähettää terveisiä yhdistyksen hallitukselle.

Teksti: Kirsi Sulaoja, Noora Salminen

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2007

Takaisin kouluun

Syyskuun 2009 Pihlajamäen lähiölehdessä Pihlajamäen ala-asteen eläkkeelle jäänyt rehtori Rauno Sarantaus kertasi
koulumuistojaan. Tuossa yhteydessä hän esitti toiveen  entisten oppilaittensa tapaamisesta. Aloite tuotti ikimuistoisan ja riemukkaan tapaamisen maaliskuun alussa.

”Naiset kauniita edelleen”

Koulu oli saanut lukuisten remonttiensa yhteydessä uutta ilmettä. Entisestä luokastamme oli lohkaistu osa nykyiseksi
opettajainhuoneeksi, jossa nyt yritimme tunnistaa toisiamme 31 vuoden jälkeen. Kyllähän se onnistui, eikä
19 vuoden ikäero opettajaankaan tuntunut enää niin suurelta kuin silloin.
”Opellehan näkyy boolikin maistuvan.”

Koulukierroksen aikana oli otettava se ”pakollinen” luokkakuva juhlasalissa – samassa paikassa kuin ne 1970-luvun
luokkakuvat. Todettiin myös, ettei enää sullottaisi 36 oppilasta ikkunattomaan pommisuojatilaan viideksi
tunniksi viikossa. Yhteistä iloa oli puolestaan koettu perjantain viimeisillä äidinkielen kaksoistunneilla, kun
oli saatu esittää omia sketsejä, juttuja, lauluja, vitsejä ja näytelmiä opettajan tallentaessa niitä C-kasetille kuin
myös dioille ”tänä muistojen iltana katsottavaksi”.

Koululta Ralli-ravintolaan

Koululta sitten käveltiin lapsuuden maisemissa ylös ostarille ja siellä Ralli- ravintolaan. Edullisen ja maukkaan
aterioinnin lomassa ravintolan kabinetin tiiviissä tunnelmissa jatkettiin tarinaa. Monelle oli yllätys lähiöravintolan
hyvä ruoka ja palvelun taso, kuin myös joustavuus tämän oman luokkakokouksemme järjestelyissä. Olihan
kyseessä yli 30-hengen ryhmä.

Selailtiin 1978 luokkalehteä Joulu Pommi ja 1970-luvun Kevätpörriäisiä. Palailtiin Rauli Badding Somerjoen
musiikin mukana koulutunnelmiin, kun ope vähän irrotteli eläköitymisensä “kunniaksi”:

Tuskin tiedän sanaa sivistys,
on koulu mulle pään kivistys.
Tuskin tiedän kieliopeista,
yo-kirjoitusten knopeista.
Mutta tiedän
oon rakastunut,
jospa kerran saisin sut
kuinka kaunis tää
maailma ois.

Idea tapaamisesta sai kaikilta innostuneen vastaanoton. Kaukaisin saapui varta vasten Englannista saakka ja kotimaastakin Hirvensalmelta. Osa asui edelleen näillä samoilla Pihliksen ja Savelan tienoilla.

43-vuotiaille oppilaistani yhdestä oli tullut se opettajan ennustama taiteilija ja toisesta opettaja. Ammattien
kirjo oli laajan moninainen ja näiltä tiimoilta vaihdeltiin kiintoisia kokemuksia. Yksi oli asumuserossa ja toisesta
tulossa piakkoin mummi. Elämän ilot ja surut, erot ja liitot, lapset, työt ja sairaudet näkyivät tulevan meille
itse kullekin ajallaan kohdalleen. Kolmen oppilaan osalta matka on jo tyystin
päättynyt.

Kouluaika osuu ytimeen ajassa ja paikassa silloin, kun oma identiteetti muodostuu. Senaikaisiin kysymyksiin
etsimme vastauksia monesti läpi elämämme. Olitko koulukiusattu? Mitä kuuluu kouluihastukselleni tänään?
Ennustaako koulumenestys menestystä työelämässä? Miksi aina istuin takarivissä? Piditkö kasvisruuista? Ai mistä
kasvisruuista, kysyy meidän ikäpolvemme.

Back to the 70’s

Opettajan aikanaan nauhoittamaa oppilaitten omaa ohjelmaa jäi vielä runsaasti seuraavaan tapaamiseen vuonna
2020? Silloin saamme kuulla Liisan ja Kirstenin soittamia joululauluja nokkahuilulla, poikien ”hävyttömiä” Pikku-
Kalle vitsejä sekä ruotsinopettaja Marteliuksen harjoittaman tyttöjen perinteisen Lucia-esityksen. Voidaan myös
palata vuoden 1978 joululaulujen yhteisharjoituksiin koulun juhlasalissa, jossa laulua ohjaa edesmennyt opettaja
Hannele (Volo) Karppanen ja ankaraa komentoa pitää yllä edesmennyt johtajaopettaja Gideon Grönlund.
Tapaaminen jälleennäkemisen riemussa oli kuin humaus – trombi ja pyörremyrsky. Yhtaikaa todellinen ja
epätodellinen. Eiköhän oteta uusiksi!

Porukan puolesta
kiitoksin ja terveisin,
Rauno-ope

Uudisrakennuksia Malmin hautausmaalle

Malmin hautausmaan uudisrakennukset valmistuivat heinäkuussa kallion kupeeseen Lahden moottoritien läheisyyteen.

Siellä sijaitsevat nyt huoltokeskus, henkilökunnan sosiaalitilat, metallityöverstas ja koneenkorjaustilat sekä vanhasta asemarakennuksesta siirtynyt entistä tilavampi Amican hoitama lounasruokala-kahvila, joka on myös hautausmaalla kävijöiden käytettävissä. Tulevaisuudessa lienee mahdollista pitää uudistetussa kahvilassa myös muistotilaisuuksia. Uusiin tiloihin siirtyvät myös seurakuntayhtymän puusepät Toukolasta.

Hautausmaan vakinaisen henkilökunnan määrä on 31 ja kausityöntekijöitä on parhaimmillaan 150, kertoo Malmin hautausmaan ylipuutarhuri Juha Ollila. Suurin osa kesätyöntekijöistä on opiskelijoita, jotka viihtyvät hautausmaalla monesti useampina kesinä.

Uusien tilojen valmistuttua vanhassa asemarakennuksessa päätettiin toteuttaa remontti, joka alkoi elokuussa. Rakennukseen tulee odotusrakennuksessa sijainnut hautausmaan toimisto sekä kausityövoiman sosiaalitiloja. Odotustilarakennus jää nyt kokonaan siunaustilaisuuksiin tulevien käyttöön. Suojellun rakennuksen ulkoasu säilyy talon muutosprosessissa ennallaan.

Myös kukkien välityksessä tapahtuu muutoksia. Kasvihuoneet puretaan tänä syksynä ja oma kukkatuotanto loppuu. Kukkien hankinta kilpailutetaan ensi vuonna. Malmin hautausmaalla noin 16 000 haudalla on jonkinasteinen haudanhoitosopimus.

Hautausmaalla käynti pyritään tekemään aiempaa sujuvammaksi, sillä kappelien luona liikennejärjestely muuttuu. Samalla siunaustilojen saattoväelle tulee erillinen parkkipaikka.

Teksti ja kuva: Eero Helkkula

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2009

Pihlajamäen pienoismalleja

Pihlajamäen terveysaseman vieressä ja ostokeskusta vastapäätä on pieni aukio, jolla sijaitsee pronssinen reliefi. Pihlajamäki-Seura tilasi sen taiteilija Jari Jetsoselta, ja se paljastettiin lähiön 40-vuotisjuhlien yhteydessä elokuussa vuonna 2002. Pienoismallissa näkyvät 1960-luvun Pihlajamäen lisäksi 70- ja 80-lukujen rakennukset.

Pienoismallilla oli jo 1960-luvulla edeltäjänsä. Pihlajamäen Lions-klubin rakennuttama ja arkkitehti Sulo Savolaisen suunnittelema opastepaviljonki valmistui vuonna 1966. Se sijaitsi bussipysäkin vierellä nykyisen Graniittitie 1:n edessä. Paviljongin tarkoituksena oli pienoismallin avulla esitellä Pihlajamäen aivan erityistä asemakaavaratkaisua ja samalla opastaa täällä liikkuvaa. Samalla se toimi tarvittaessa sadekatoksena bussia odottaville. Kaupunki otti opasterakennuksen vastaan lahjoituksena kevättalvella vuonna 1968.

Kun Graniittitien taloa alettiin rakentaa, bussipysäkki siirrettiin Meripihkatielle nykyiselle paikalleen terveyskeskuksen viereen. Opastepaviljonki siirrettiin Rapakiventien ja Maasälväntien nurkkaukseen. Samalla sen palveleva merkitys väheni ja niinpä se lopulta hävisi vähin äänin.

Eero Helkkula

Pihlajamäen nuorisopuisto on toiveiden täyttymys

Pihlajamäen uusimmaksi nähtävyydeksi jo tituleerattu nuorisopuisto otettiin käyttöön 1. kesäkuuta. Jo kymmenen vuotta alueella toiminut Savelan skeittipuisto laajentui ja sai nimekseen Freestylepark. Sen kylkeen nousi Suomen ensimmäinen ja maailmanlaajuisestikin harvinainen Tyttöjen puisto. Alueella sijaitsee myös kahvio, lainavarasto, ensiapupiste ja Areena, jossa voi harrastaa eri palloilulajeja.

Teksti: Aura Kivilaakso

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2009

Monipuolista partiotoimintaa Aarnivalkeissa

Partiolippukunta Aarnivalkeiden lippukunnanjohtaja Manta Korhonen osallistui Pihlajamäen Lions Clubin tukemana partiolaisten järjestämälle Woomal-kumppanuushankkeen leirille 24.7.-9.8.2009 Senegalissa.
Woomal on Suomen ja Senegalin partiolaisten välinen kolmevuotinen kumppanuushanke, joka on käynnistynyt keväällä 2009. Hankkeen nimi on wolofin kieltä ja tarkoittaa kehitystä. Hanke edistää kestävää kehitystä Senegalissa organisoimalla ympäristökasvatusta sekä järjestämällä mikroluottoja ympäristöllisesti kestäville pienyrittäjyyshankkeille.
 
Woomal on myös osa pihlajamäkiläisen partiolippukunta Aarnivalkeiden toimintaa tänä vuonna. Tammikuussa järjestetyllä
retkellä nuorimmatkin partiolaiset pääsivät tanssimaan djembe-rummun tahdissa, syömään perinteistä senegalilaista ruokaa kalaa ja riisiä
sekä kokeilemaan afrikkalaisia pelejä ja leikkejä.
 
Woomal on teemana myös heinä-elokuussa järjestettävällä Kilke Finnjamboree -leirillä, jonne on tulossa yli 10 000 partiolaista eri puolilta Suomea. Myös senegalilaisten partiolaisten joukko on tulossa leireilemään Evon metsiin.
 
Aarnivalkeiden nettisivuilta voi lukea lisää suomalaisten ja senegalilaisten partiolaisten yhteistyöstä viime kesänä. 
 
Partiotoiminta on toki muutakin kuin puiden istuttamista Länsi-Afrikan savanneilla. Aarnivalkeiden ja Aarnikarhujen ”kolo” eli tapaamispaikka sijaitsee
Pihlajamäessä Kiillekuja 3:n kerhohuoneistossa. Siellä kokoontuvat viikottain sudenpentu-, seikkailija-, tarpoja ja samoajaryhmät harjoittelemaan
muun muassa erätaitoja, suunnittelemaan tulevia retkiä, treenaamaan kädentaitoja sekä pitämään hauskaa porukalla. Lippukunnat ottavat jälleen ensi syksynä uusia jäseniä mukaan toimintaan. Uusien partiolaisten ilmoittautuminen pidetään viikolla 35. Tarkemmasta ajankohdasta ilmoitetaan elokuun aikana Aarnivalkeiden nettisivuilla sekä Pihlajamäen ja Pihlajiston yleisillä ilmoitustauluilla.
 
Kaikki alueen lapset, nuoret ja aikuiset ovat tervetulleita mukaan toimintaan!
Teksti: Manta Korhonen
 
 Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2010

Pihlajamäen kaavoituskatsaus

asemakaava3_vk.jpg
asemakaava3_vk.jpg

Helsinkiläisiin asuntoihin jaettiin keväällä perinteiseen tapaan kaupunkisuunnitteluviraston kaavoituskatsaus. Kaupunki panostaa suunnittelussa nyt entistä enemmän laatuun ja esteettisyyteen.

Vuoden 2012 maailman designpääkaupungin on nimittäin jo nyt valmistauduttava kansainväliseen näkyvyyteen, josta se pääsee nauttimaan parin vuoden kuluttua. Pihlajamäen näköalalähiö on tosin tottunut huomioon jo aiemminkin – onhan sen 1960-luvun arkkitehtuuri tunnustettu rakennustaiteellisesti ja -historiallisesti arvokkaaksi myös kansainvälisellä tasolla.
2010-luvulle siirryttäessä pian 50 vuotta täyttävä asuntoalue on kaavoitettu pääasiassa suojelluksi. Alueen vanhempi rakennuskanta halutaan siis säilyttää edustavana esimerkkinä ajan betoniarkkitehtuurista ja sosiaalisesta asuntotuotannosta. Pihlajamäki on kuitenkin myös toimiva ja elinvoimainen asuinalue. Sen tulee siksi pysyä ajan hermoilla vastaten käyttäjien ja kaupunkikehityksen muuttuviin vaatimuksiin.
Kaavoittajan pöydällä mietitään nyt ostoskeskuksen kehittämistä huomioiden niin harvaan rakennetun tontin maksimaalinen hyödyntäminen kuin ostarin vanhemman osan vaaliminenkin. Suojeltu vanha osa eli S-marketin puoli tullaan kunnostamaan ja säilyttämään elinvoimaisena liiketilana kuten aiemminkin. Sen sijaan uudemman osan tulevaisuutta ei ole vielä lyöty lukkoon. Sen kohdalla tutkitaan edelleen sekä säilyttävää että uudistavaa vaihtoehtoa, joskin tontille tullaan kaavoittamaan joka tapauksessa uutta asuinrakentamista.
Uusia asuntoja suunnitellaan rakennettavaksi niin ikään Pihlajamäentien ja Pihlajistontien kulmaukseen tyhjälle tontille huoltoasemaa vastapäätä. Tontille
suunnitellaan Pihlajamäen asuntokantaa monipuolistavia uudisrakennuksia, jotka toteutetaan Pihlajamäen 1960-luvun arkkitehtuurin henkeä kunnioittaen.
Pihlajamäen kaavoittamisesta kaupunkisuunnitteluvirastossa vastaa arkkitehti Taru Tyynilä, puh. (09) 310 37282.
Teksti: Aura Kivilaakso
Kuva: Vesa Koskela
Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2010

PK-35 Huvigaanit

huvigaanit.jpg
huvigaanit.jpg
Erään päivänä -90-luvun lopulla joukko innokkaita aikuisia päätti ryhtyä tukemaan PK-35 junnujen toimintaa rahallisesti. Näin sai alkunsa PK-35 Huvigaanit.
Sponsoroitavat joukkueet ovat kaikki alle 15-vuotiaita Pihlajamäen lähialueiden junnujoukkueita, joista 14-vuotiaat tyttö- ja poikajoukkueet ovat kummijoukkueitamme.
Varoja kartutetaan mm. pitämällä syysmyyjäisiä Pihlajamäen ostoskeskuksella. Olemme mukana myös Pihlajamarkkinoilla, kesäisin järjestämme kirppareita ja ympäri vuoden bingoa.
Ravintola Bar 71 on toiminut ”bingohallina” jo useamman vuoden ajan. Bingoa pelataan sunnuntaisin alkaen klo 13.00 ja tiistaisin klo 19.00.
Seuran puheenjohtajana toimii Pertti ”Monza” Montonen. Meitä huvigaaneja on tällä hetkellä viitisenkymmentä. Kaikki asiasta innostuneet ovat
tervetulleita liittymään joukkoomme!
YHTEYSTIEDOT
Pertti Montonen
puh. 040 520 0921 ja Göran
Nyholm puh. 050 330 5175
Teksti:
Göran Nyholm
Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2010

Taide tulee kulmille 

Pihlajamäki on tunnettu komeasta luonnostaan ja arkkitehtuuristaan. Ja pian myös taiteilijoistaan, ainakin jos tuore taitelijaverkosto asiasta päättää. Ja miksei päättäisi. 

– En oikeastaan osannut odottaa mitään, kun vuoden vaihteessa varovasti huhuilin Pihlajamäen ammattitaiteilijoita yhteen. Olin ihan yllättynyt kiinnostuksen määrästä. Ja nyt on ensimmäinen konkreettinen yhteisprojekti tulossa, Pihlajamäen taiteilijaverkoston primus motor Katri Hakkarainen, 28, kertoo iloisena. 

Porukassa on nyt kahdeksan taiteentekijää. Suurin osa on nuoria kuvataiteilijoita, mutta mukana on myös varttuneempia harrastajia. Yhteinen sävel on löytynyt helposti mutta ei kitkatta. Niin erilaisia taidetaustoja saman pöydän ääreen kokoontui.  

– Toisaalta on hienoa, että mukana on erilaisia ihmisiä. Teemme kuitenkin töitä pääasiassa yksin, joten jokainen kyllä löytää oman tapansa toimia, porukan toinen keulahahmo, kuvataideakatemiassa opiskeleva Jenni Markkanen, 22, korostaa. 

– Tärkeintä meillä on halu tehdä ja osallistua paikallisesti. Menestys ja myynti on sittenkin sivuseikka, Hakkarainen jatkaa. 

Yksin yhdessä

Taiteilijan työ on pitkälti yksinäistä pakertamista. Verkostoitumalla taiteilijat saavat tukea omalle työlleen.

– Ajatusten vaihto ja suora palaute pitää ammattitaitoa yllä, Hakkarainen pohtii.  

Markkanen kertoo innostuneensa ideasta heti, sillä oli hienoa löytää linkkejä sekä koulun ulkopuolelta että Pihlajamäestä. Hän on kiinnostunut Pihlajamäestä jo sen arkkitehtuurin vuoksi. 

– Tämä monumentaalisuus kiehtoo. Ja toimimalla paikallisesti syntyy heti paljon vahvempi yhteys ja identiteetti omaan asuinpaikkaan, Markkanen arvioi.  

– Toivottavasti verkosto houkuttelee useampiakin ammattilaisia. Vaikka enemmistö nyt onkin kuvataiteilijoita, mukaan mahtuisi hienosti myös muiden alojen taiteilijoita, Hakkarainen kutsuu uusia tekijöitä mukaan.  

Ensimmäinen näytös 

Pihlajamäessä perinteiset näyttelytilat ovat rajalliset. Se haastaa taiteilijoita keksimään ja kehittämään uusia tapoja taiteen esittämiseen.  

– Mutta kompromisseihin emme sorru, vaan teemme taidetta juuri tähän ympäristöön ja näistä lähtökohdista, Markkanen lupaa. 

Poikkitaiteellisesta näkökulmasta Pihlajamäessä onkin hyvää tilaa taiteilijoiden yhteisprojekteille 

– Toivon, että me taiteilijat voisimme tuoda taidetta arkisen elämän keskelle jokaisen saataville, mutta kuitenkin oivaltavalla ja puhuttelevalla tavalla, Markkanen jatkaa. 

Tätä toivetta pääsee arvioimaan Pihlajamäen taiteiden yössä 21.8., kun taiteilijaporukan töitä on esillä eri puolilla Pihlistä. Valppaana kannattaa olla ainakin Kiillepuistossa, Porraskallioilla, kirkolla ja ostarilla.  

Teksti ja kuva: Päivi Seikkula 

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2009

Pihlajamäen ala-asteesta hiidenkirnujen kummikoulu

Koululaiset osallistuivat ahkerasti hiidenkirnujen nimikisaan. Kisan aikana virisikin idea, että Pihlajamäen ala-aste voisi ryhtyä vasta nimettyjen kirnujen kummikouluksi. Helsingissä kummikoulutoimintaa pyörittää kaupungin ympäristökeskus.

– Kun kouluamme liki on näin upea luonnon ihme, se kannattaa ilman muuta hyödyntää opetuksessa. Kummikoulutoiminta tarjoaa oppilaille ja opettajille hienon tavan tutustua lähiympäristöön ja Pihlajamäen komeaan luontoon, ala-asteen uusi rehtori Susanna Packalen kertoo.

Pihlajamäen hiidenkirnujen ympärille syntyi lopulta kokonainen kummirinki, johon ala-asteen ja ympäristökeskuksen lisäksi kuuluvat Pihlajamäki-Seuran luontoryhmä, www.pihlajamaki.info, rakennusvirasto sekä kirnujen vanha kummi Helsingin uusi yhteiskoulu.

Ringin jokaisella jäsenellä on oma sovittu roolinsa. Esimerkiksi rakennusvirasto kutsuu kummiluokkia katsomaan kirnujen tyhjentämistä vedestä. Helsingin ympäristökeskus järjestää luonnonsuojelukohteiden kummikouluille muun muassa luonnonhoitoon ja lähialueiden lajistoon liittyvää opetusta.

Päivi Seikkula

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2008