Muut artikkelit

Asemakaavaa muutetaan Johtokiventiellä

Tontti 38029/2 on pysäköintitontti, jota ei käytetä, koska viereisellä asuintontilla olevat autopaikat ovat riittävät. Tontilla on jonkin verran hyväkuntoista puustoa. Tontin eteläpuolista puistoaluetta ei ole rakennettu puistoksi eikä sillä ole kasvillisuutta. Tontit 38031/2 ja 38036/3 on asuinkäytössä. Tontin 38031/1 itäreunassa oleva erittäin jyrkkä kallioseinämä rajaa aluetta voimakkaasti.

Alueella on voimassa asemakaavat vuosilta 1984, 1988 ja 1989. Voimassa olevissa asemakaavoissa tontti 38029/2 on autopaikkojen korttelialuetta (LPA), tontti 38031/2 on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), jonka tehokkuusluku on e=0,6 ja korkein sallittu kerrosluku neljä. Näiden tonttien välissä on pieni puistoalue (VP). Tontti 38036/3 on asuinkerrostalojen aluetta (AK), jonka kerrosala on merkitty lukusarjana 11 250 +500. Ensimmäinen luku osoittaa suurimman sallitun asuntokerrosalan neliömetreinä ja jälkimmäinen luku edellisen lisäksi sallitun liike- ja työtilojen määrän. Korkein sallittu kerrosluku on neljä.

Tavoitteena on, että tontista Johtokiventie 1a:ssa, sen eteläpuolisesta puistoalueesta sekä osasta tonttia Johtokiventie 1:ssä muodostetaan uudet asuintontit. Alueelle suunnitellaan asuintaloa, jonka kerrosluku vaihtelee välillä kahdesta viiteen. Rakennus on viisikerroksinen tontin pohjoisosassa (Pihlajamäentien päässä) ja kaksikerroksinen tontin eteläpäässä. Johtokivenpolku kulkee tonttien välistä. Johtokiventie 2:n pysäköintinormia pienennetään ( 1 autopaikka/105 kerrosneliömetriä muutetaan 1 autopaikka/ 120 kerrosneliömetriä).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty osallisille. Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto on esillä 23.11.–11.12.2009:
* kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 4.krs
* Viikin kirjaston lehtisalissa, Viikinkaari 11
* www.hel.fi/ksv (kohdassa ”Nähtävänä nyt”).

Kaavan valmistelija on tavattavissa Viikin kirjaston lehtisalissa 25.11.2009, klo 17.00–19.00 sekä kaupunkisuunnitteluvirastossa sopimuksen mukaan.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta voi esittää mielipiteen viimeistään 11.12.2009 kirjallisesti osoitteeseen:

Kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjaamo
PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki
(käyntiosoite Kansakoulukatu 3)
tai faksi: 310 37378
tai sähköposti: kaupunkisuunnittelu(a)hel.fi

Mielipiteensä voi esittää myös suullisesti kaavan valmistelijalle.

Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Tavoitteena on, että ehdotus esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuoden 2009 lopussa.

Lautakunnan puoltama ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään (tarvittaessa) viranomaisten lausunnot. Kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen nähtävilläoloaikana.

Tavoitteena on, että kaavaehdotus on kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltävänä vuonna 2010.

Pihlajamäen keskusta uudistuu

Pihlajamäen keskustan liikenneuudistus on valmis. Siihen liittyen on kunnostettu myös tori istutusaltaineen ja Pihlajamäen pienoismallireliefi on siirretty omalta aukioltaan toria elävöittämään. Meripihkatieltä Graniittitien loppupäähän johtava uudistettu Meripihkapolku portaineen ja lepotasoineen on hyvä parannus erityisesti huonojalkaisille.

Joukkoliikennettä suositaan

Projektinjohtaja Markku Miettinen Helsingin rakennusvirastosta kertoi lehdellemme, että liikennejärjestelyn keskeisiä pyrkimyksiä olivat joukkoliikenteen suosiminen ja läpikulkuliikenteen vähentäminen. Siksi pyrittiin myös välttämään väljyyttä tien ja liikenneympyrän rakentamisessa.

Liikenneympyrään johtavia teitä on kavennettu joka suunnalla, myös Liusketielle ja Maasälväntielle johtavaa tieosuutta. On myös valiteltu, että ympyrä on ahdas busseille ja muille suurille autoille.

Kaupungista päin tultaessa Meripihkatien bussipysäkki on aivan lähellä risteyksen tuntumassa olevaa suojatietä. Bussin seisoessa pysäkillä ei sen ohitus ole mahdollinen ajamatta vastaantulevan kaistalle. Sama pulma on Pukinmäen suunnalta ajaessa Rapakiventien ja Vuolukiventien risteyksessä. Käytännössä liikenne näyttää sujuneen kuitenkin varsin hyvin ja läpikulkuliikenteen houkuttelevuus on vähentynyt, mistä pihlajamäkeläisten autoilijain ja jalankulkijain kannattaa olla mielissään.

Uusi tori ja ostoskeskuksen laajennus

Arkkitehti Taru Tyynilä kertoi lehdellemme, että torin istutusaltaisiin tulee puita, pensaita ja kukkia sekä torin reunoille penkkejä. Pyörätie kulkee torin läpi. Pienoismallireliefi on nyt vaakatasossa. Kaipa torille aikanaan tulee myös myyntiä.

Ostoskeskuksen laajennushanke etenee jälleen. Arkkitehti Tyynilä kertoi, että se tullee ensi keväänä myös yleisön nähtäville asukkaille järjestettävässä tiedotustilaisuudessa.

Myös asuntoja saadaan Pihlajamäkeen lisää. Johtokiventien ja Pihlajamäentien nurkkaukseen pysäköintialueeksi rakennetulle, mutta pitkään tyhjäksi jääneelle tilalle rakennetaan asuinkerrostalo. Uudisrakennukseen tulee todennäköisesti osittain 5 kerrosta.

Teksti: Eero Helkkula, kuva Vesa Koskela Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2009

Vuoden 2010 puheenjohtaja ja hallitus on jo valittu

Pihlajamäki-seuran uudet toimivammat säännöt hyväksyttiin syksyllä 2009 Patentti- ja rekisterihallituksessa. Sääntöjen mukainen syyskokous pidettiin 16. marraskuuta.

Kokouksessa valittiin mm. yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, hallitus sekä hyväksyttiin vuoden 2010 toimintasuunnitelma.

Vuoden 2010 puheenjohtajaksi valittiin Vesa Koskela. Hänen tilalleen kahdeksi vuodeksi hallitukseen valittiin Petri Aarnio. Erovuoroisten tilalle kolmeksi vuodeksi hallitukseen valittiin Miina Kajos, Ritva Malmström ja Tuomas Työrinoja. Taina Tusa ja Pirjo Seppä valittiin varajäseniksi.

Aiemmin valittuina vuoden 2010 hallitukseen kuuluu Aune Greggas, Mervi Kuhta, Päivi Seikkula, Pirjo Veijalainen ja Björn Wiemers. Vuoden 2010 varapuheenjohtaja ja sihteeri valitaan hallituksen järjestäytymiskokouksessa vuoden 2010 alkupuolella.

Yhdistyksen kevätkokous pidetään maaliskuun loppuun mennessä. Kokouskutsu jäsenille lähetetään sähköpostilla tai kirjeenä.

Teksti: Vesa Koskela

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2009

Viikinmäen uusi silta

Vantaanjoen ylittävä Viikinmäen kevyen liikenteen silta avattiin lokakuun alussa. Silta yhdistää joen rantoja eri puolilla kulkevat ulkoilureitit noin 200 metriä Pikkukosken uimalan alapuolelta. Varsinainen kantava rakenne on terästä, kansirakenne liimapuuta ja kävelykansi on päällystetty 50 millin lankuilla. Suunnittelukilpailun tuloksena syntynyt silta on Pontek Oy:n suunnittelema. Siron rakenteensa vuoksi se sopii hyvin jokimaisemaan.

Viikinmäkeen on samanaikaisesti rakennettu muitakin siltoja. Niillä on sellaisia nimiä kuin Harjannetien silta, Maarianmaan silta, Kuurinmaan silta ja Ristiretkeläisten silta. Ristiretkeläisten silta on kevyen liikenteen silta ja katettu. Alkuperäisissä suunnitelmissa Pikkukosken yläpuolelle piirretty toinen Vantaanjoen ylittävä silta ei kuulu tämän hetken rakennushankkeisiin.

Uudesta sillasta on nopeasti tullut ulkoilijoiden ja kevyen liikenteen väyliä käyttävien asukkaiden suosima reittivalinta. Sillä ei kuitenkaan ole vielä nimeä. Sitä on kutsuttu vain Viikinmäen kevyen liikenteen sillaksi. Olisikohan sillalle syytä antaa oma nimi? Sillan pohjoispuolella olevan vanhan rautatiesillan yli kulkee Maaherrantie. Löytyisikö sillalle sen kanssa sopivaa nimeä?

Yksi vaihtoehto voisi olla Upseerien silta. Pikkuvihan aikana 1742 kaksi tanskalaista upseeria, kapteeni Diederich Anthon von Diethardt ja majuri Andreas Hauch, kuvailivat Ruotsi-Suomen armeijan perääntymistä tällä alueella. Perääntyminen tapahtui ylitsepääsemättömien vuorten hallitsemassa maisemassa kallioilta, joilta ei näkynyt vain joelle, jonka toisella rannalla vihollisjoukot liikehtivät. Kalliolta näkyi myös satamaan, jossa oli suuria aseistettuja laivoja.

Teksti ja kuva: Aune Greggas

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2009

Vastine

Pihlajamäen lähiölehdessä julkaistiin 2.9. Aune Greggasin artikkeli ”Pihlajamäki 10 vuotta ilman omaa kirjastoa”. On ymmärrettävää, että kirjaston siirtyminen aiheutti aikanaan katkeruutta, joka ei ole vieläkään kokonaan poistunut. Viikin kirjaston sijoittamisella Tiedepuistoon pyrittiin ymmärtääkseni löytämään paikka, jossa kirjasto palvelisi sekä Pihlajamäen, Pihlajiston että Viikinkin asukkaita. Sijainnissa on ollut ongelmansa, joista suurin on ehkä ollut kirjaston vaikea löydettävyys. Hyvänä puolena asiakkaille ovat olleet uusien tilojen viihtyisyys, tietokoneiden ja aineiston suuri määrä ja laajat aukioloajat.

Aune Greggas epäilee, että kirjaston käyttö olisi erityisesti lapsiperheiden osalta vähentynyt kirjaston siirryttyä Pihlajamäestä Viikkiin. Itse asiassa lastenaineiston lainaus on Viikissä noussut vuosittain, ja se muodostaa nykyään lähes kolmasosan lainauksesta. Asiakaskuntamme koostuu tasapuolisesti niin viikkiläisistä, pihlajamäkeläisistä, kuin pihlajistolaisistakin.

Perjantain aukioloajan piteneminen kello 18:aan asti on uudistus, jota asiakkaamme ovat pitkään toivoneet, ja olen ylpeä, että lopultakin voimme sen toteuttaa. Tervetuloa siis Viikin kirjastoon!

terveisin,

Mari Heino, kirjastonjohtaja
Viikin kirjasto

Toimituksen huomio!
Aune Greggas kirjoitti lähinnä Pihlajamäen lapsiperheiden kirjaston käytöstä. Mari Heino kertoo enimmäkseen lastenaineiston käytöstä yleensä.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2009

Uudisrakennuksia Malmin hautausmaalle

Malmin hautausmaan uudisrakennukset valmistuivat heinäkuussa kallion kupeeseen Lahden moottoritien läheisyyteen.

Siellä sijaitsevat nyt huoltokeskus, henkilökunnan sosiaalitilat, metallityöverstas ja koneenkorjaustilat sekä vanhasta asemarakennuksesta siirtynyt entistä tilavampi Amican hoitama lounasruokala-kahvila, joka on myös hautausmaalla kävijöiden käytettävissä. Tulevaisuudessa lienee mahdollista pitää uudistetussa kahvilassa myös muistotilaisuuksia. Uusiin tiloihin siirtyvät myös seurakuntayhtymän puusepät Toukolasta.

Hautausmaan vakinaisen henkilökunnan määrä on 31 ja kausityöntekijöitä on parhaimmillaan 150, kertoo Malmin hautausmaan ylipuutarhuri Juha Ollila. Suurin osa kesätyöntekijöistä on opiskelijoita, jotka viihtyvät hautausmaalla monesti useampina kesinä.

Uusien tilojen valmistuttua vanhassa asemarakennuksessa päätettiin toteuttaa remontti, joka alkoi elokuussa. Rakennukseen tulee odotusrakennuksessa sijainnut hautausmaan toimisto sekä kausityövoiman sosiaalitiloja. Odotustilarakennus jää nyt kokonaan siunaustilaisuuksiin tulevien käyttöön. Suojellun rakennuksen ulkoasu säilyy talon muutosprosessissa ennallaan.

Myös kukkien välityksessä tapahtuu muutoksia. Kasvihuoneet puretaan tänä syksynä ja oma kukkatuotanto loppuu. Kukkien hankinta kilpailutetaan ensi vuonna. Malmin hautausmaalla noin 16 000 haudalla on jonkinasteinen haudanhoitosopimus.

Hautausmaalla käynti pyritään tekemään aiempaa sujuvammaksi, sillä kappelien luona liikennejärjestely muuttuu. Samalla siunaustilojen saattoväelle tulee erillinen parkkipaikka.

Teksti ja kuva: Eero Helkkula

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2009

Biljarditoimintaa Pihlajamäessä ja Pihlajistossa

Pihlajamäessä toimii aktiivinen biljardinpelaajien harrastajayhteisö Pihliksen Biliskerho. Vuonna 1995 perustettu kerho laajeni pari vuotta sitten, kun Pihlajisto liittyi mukaan toimintaan.

Kahden kaupunginosan välinen yhteiselo on sujunut mallikkaasti. Siitä kertoo esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa pelattavat ystävyysottelut.

Nykyään Pihliksen biliskerhoon kuuluu noin 100 jäsentä ja se kokoontuu Pihlajamäen ravintola U2:ssa ja Pihlajiston ravintola Lähteessä. Kerho on aktiivinen, ja se järjestää yhteistoimintaa pelin ja kilpailujen lisäksi myös muuten.

Monimuotoinen biljardi

Biljardilla tarkoitetaan useampia verkapäällysteisellä pöydällä pelattavia pallopelejä, joista tunnetuimpia lienee Pool alalajeineen sekä Snooker. Kansainvälisesti suosituimpia biljardimuotoja ovat muun muassa kasi- ja ysipallo, mutta biljardi käsittää myös joukon muita vähemmän tunnettuja muotoja kuten Itä-Suomessa suositun Kaisan.

Yhteistä biljardipeleille on se, että useimmissa sen muodoissa pöydällä olevia palloja koetetaan lyödä suippenevalla kepillä, kööllä, pöydän reunoilla sijaitseviin pusseihin.

Biljardi on hyvä harrastus, sillä se kehittää silmän ja käden yhteistyökykyä. Tarkkuuden lisäksi biljardiharrastus lisää myös sosiaalisia suhteita ja yhteisöllisyyttä.

Herrojen harrastuksesta yleisemmäksi perinteeksi

Biljardin juuret ulottuvat 1400–1500-lukujen Ranskaan. Todellisen suosionsa biljardi saavutti Englannissa, josta se levisi vähitellen 1600-luvun kuluessa ympäriinsä.

Suomeen biljardi saapui, kun Viaporiin perustettiin vuonna 1754 ravintola, jonka omistaja Anders Byström hankki itselleen erioikeuden biljardipöydän pitoon. 1800-luvun aikana peli kehittyi ja laji vakiintui nykyiseen muotoonsa 1900-luvun loppupuolella.

Väriä lähiökulttuuriin

Suomen Biljardiliitto perustettiin vuonna 1973. Myös Pihliksen biliskerho on ollut liiton jäsen vuodesta 2001. Toimeliaan kerhon jäseniin lukeutuu myös naisia ja SM-tasolla pelaavia kilpailijoita.

Tänä vuonna pelattaviin East Pool -kisoihin Pihliksen biliskerho sai mukaan jopa kolme joukkuetta. Uudet jäsenet ovat silti aina tervetulleita. Kerho suunnittelee käynnistävänsä myös nuorisotoiminnan heti, kun Pihlajamäen nuorisotalon remontti valmistuu.

Pihliksen biliskerho kokoontuu säännöllisesti ja järjestää muun muassa ystävyysotteluita, grillijuhlia ja minigolfia. Perinteeksi on muodostunut kerran vuodessa biljardinpeluun hengessä tehtävä jäsenristeily.

Bilistä Pihliksessä

Pihlajamäen ravintola U2:ssa järjestetään ysipallokisat aina torstaisin klo 18.00. Myös Pihlajistossa järjestetään kisat kerran kuussa ja ravintola Lähteessä harjoitellaan aina keskiviikkoisin alkaen klo 18.00. Myös seuran ulkopuoliset ovat tervetulleita tutustumaan harrastukseen.

Tiedusteluihin Pihlajamäessä vastaa Jukka ”Juki” Salmelainen (p. 040-5289190) ja Pihlajistossa Tanja Vierimaa (p. 044-5615090).

Teksti: Aura Kivilaakso
Kuva: Kati Sundell

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2009

Leikkipuisto Maasälvän syksy

Leikkipuisto Maasälvän henkilökunta ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, että toiminta päästiin remontin jälkeen aloittamaan omassa tutussa puistossa.

Syyskuun alussa puistossa alkaa aamupäivätoiminta vanhemmille ja heidän lapsilleen.

Maanantaisin laitetaan yhdessä kotiruokaa ja vaihdetaan ajatuksia arjen iloista ja suruista. Ruokailusta kerätään pieni maksu. Tiistaisin järjestetään touhutuokio lapsille ja vanhemmille. Myös pienten vauvojen vanhemmat ovat tuokioihin tervetulleita. Keskiviikkoisin työntekijät pitävät kokousta, mutta ulkolelut ovat silti vapaassa käytössä.

Torstaisin leikkipuistossa perheillä on vapaan toiminnan aamupäivä. Tuolloin sisätilat ovat vapaassa käytössä. Perjantain leivontakerhossa leivotaan yhteisvoimin pullat kahvioon. Myös grilli on myös kuumana omille eväille. Leikkipuiston toiminta on maksutonta, eikä siihen ole ennakkoilmoittautumisia. Tervetuloa mukaan!

Teksti: Aura Kivilaakso

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2009

Pihlajamäen nuorisopuisto on toiveiden täyttymys

Pihlajamäen uusimmaksi nähtävyydeksi jo tituleerattu nuorisopuisto otettiin käyttöön 1. kesäkuuta. Jo kymmenen vuotta alueella toiminut Savelan skeittipuisto laajentui ja sai nimekseen Freestylepark. Sen kylkeen nousi Suomen ensimmäinen ja maailmanlaajuisestikin harvinainen Tyttöjen puisto. Alueella sijaitsee myös kahvio, lainavarasto, ensiapupiste ja Areena, jossa voi harrastaa eri palloilulajeja.

Teksti: Aura Kivilaakso

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2009

Pihlajamäkeen kiertoliittymä

Pihlajamäessä on käynnissä ostoskeskuksen lähikatujen parantaminen. Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta lisätään mm. rakentamalla ostoskeskuksen pohjoispäähän kiertoliitttymä. Työmaakoppi ilmestyi alkukesästä sille kohdalle, jossa vielä keväällä Harriet Segersvärdin kauppareissulla oli epämääräinen kuoppa. Nyt kuoppa on täytetty ja koppi pystytetty.

Marraskuulle saakka niin jalankulkijat, pyöräilijät kuin autoilijatkin saavat totutella uusiin kulkureitteihin, sillä työmaan ajan liikennejärjestelyt muuttuvat jatkuvasti, josta on liikennemerkein selkeästi varoitettukin.

Teksti: Vesa Koskela

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2009