Muut artikkelit

Pihlajamäen nuorisopuisto on toiveiden täyttymys

Pihlajamäen uusimmaksi nähtävyydeksi jo tituleerattu nuorisopuisto otettiin käyttöön 1. kesäkuuta. Jo kymmenen vuotta alueella toiminut Savelan skeittipuisto laajentui ja sai nimekseen Freestylepark. Sen kylkeen nousi Suomen ensimmäinen ja maailmanlaajuisestikin harvinainen Tyttöjen puisto. Alueella sijaitsee myös kahvio, lainavarasto, ensiapupiste ja Areena, jossa voi harrastaa eri palloilulajeja.

Teksti: Aura Kivilaakso

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2009

Kirjaston kesä

Kaupunginkirjasto on kesällä 31.5.–15.8. avoinna ma–to 10–20, pe 10–16, la ja su suljettu.
Kirjaston nettisivuille tulee alkukesästä jälleen henkilökunnan vinkkilista kesälukemisista. Käy katsomassa osoitteessa
www.lib.hel.fi/viikki.

Elokuun 16. päivästä alkaen kirjaston ovet avataan arkiaamuisin jo klo 9.00. Silloin asiakkaat voivat tulla kirjastoon lukemaan ja käyttämään tietokoneita. Henkilökunta on kiinni aamutöissä klo 10:een asti, joten ensimmäisen tunnin ajan kirjasto toimii itsepalveluperiaatteella. Lehtisali on avoinna jo klo 8:sta lähtien, jolloin Infokeskus avataan. Lauantaiaamuisin Infokeskus ja kirjasto aukeavat syksylläkin klo 10.

Kaupunginkirjaston 150-vuotisjuhlavuoden merkeissä järjestetään lukemiskampanja Oiva Kassinen. Lukemiskampanja
on suunnattu 3–8 -vuotiaille ja heidän perheilleen. Kampanjaan kuuluu eri teemoista koottuja kirjakasseja, joita perheet
voivat lainata. Jokaisessa kassissa on 4–6 kirjaa ja lukupäiväkirja, johon saa piirtää, kirjoittaa tai liimata kuvia lukukokemusten pohjalta. Lähimmät kirjastot, joista kampanjan kasseja voi lainata, ovat Malmi, Arabianranta ja Itäkeskus. Oiva Kassinen löytyy myös HelMet-verkkokirjastosta www.helmet.fi.

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2010

Taide tulee kulmille 

Pihlajamäki on tunnettu komeasta luonnostaan ja arkkitehtuuristaan. Ja pian myös taiteilijoistaan, ainakin jos tuore taitelijaverkosto asiasta päättää. Ja miksei päättäisi. 

– En oikeastaan osannut odottaa mitään, kun vuoden vaihteessa varovasti huhuilin Pihlajamäen ammattitaiteilijoita yhteen. Olin ihan yllättynyt kiinnostuksen määrästä. Ja nyt on ensimmäinen konkreettinen yhteisprojekti tulossa, Pihlajamäen taiteilijaverkoston primus motor Katri Hakkarainen, 28, kertoo iloisena. 

Porukassa on nyt kahdeksan taiteentekijää. Suurin osa on nuoria kuvataiteilijoita, mutta mukana on myös varttuneempia harrastajia. Yhteinen sävel on löytynyt helposti mutta ei kitkatta. Niin erilaisia taidetaustoja saman pöydän ääreen kokoontui.  

– Toisaalta on hienoa, että mukana on erilaisia ihmisiä. Teemme kuitenkin töitä pääasiassa yksin, joten jokainen kyllä löytää oman tapansa toimia, porukan toinen keulahahmo, kuvataideakatemiassa opiskeleva Jenni Markkanen, 22, korostaa. 

– Tärkeintä meillä on halu tehdä ja osallistua paikallisesti. Menestys ja myynti on sittenkin sivuseikka, Hakkarainen jatkaa. 

Yksin yhdessä

Taiteilijan työ on pitkälti yksinäistä pakertamista. Verkostoitumalla taiteilijat saavat tukea omalle työlleen.

– Ajatusten vaihto ja suora palaute pitää ammattitaitoa yllä, Hakkarainen pohtii.  

Markkanen kertoo innostuneensa ideasta heti, sillä oli hienoa löytää linkkejä sekä koulun ulkopuolelta että Pihlajamäestä. Hän on kiinnostunut Pihlajamäestä jo sen arkkitehtuurin vuoksi. 

– Tämä monumentaalisuus kiehtoo. Ja toimimalla paikallisesti syntyy heti paljon vahvempi yhteys ja identiteetti omaan asuinpaikkaan, Markkanen arvioi.  

– Toivottavasti verkosto houkuttelee useampiakin ammattilaisia. Vaikka enemmistö nyt onkin kuvataiteilijoita, mukaan mahtuisi hienosti myös muiden alojen taiteilijoita, Hakkarainen kutsuu uusia tekijöitä mukaan.  

Ensimmäinen näytös 

Pihlajamäessä perinteiset näyttelytilat ovat rajalliset. Se haastaa taiteilijoita keksimään ja kehittämään uusia tapoja taiteen esittämiseen.  

– Mutta kompromisseihin emme sorru, vaan teemme taidetta juuri tähän ympäristöön ja näistä lähtökohdista, Markkanen lupaa. 

Poikkitaiteellisesta näkökulmasta Pihlajamäessä onkin hyvää tilaa taiteilijoiden yhteisprojekteille 

– Toivon, että me taiteilijat voisimme tuoda taidetta arkisen elämän keskelle jokaisen saataville, mutta kuitenkin oivaltavalla ja puhuttelevalla tavalla, Markkanen jatkaa. 

Tätä toivetta pääsee arvioimaan Pihlajamäen taiteiden yössä 21.8., kun taiteilijaporukan töitä on esillä eri puolilla Pihlistä. Valppaana kannattaa olla ainakin Kiillepuistossa, Porraskallioilla, kirkolla ja ostarilla.  

Teksti ja kuva: Päivi Seikkula 

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2009

Pihlajamäen Martat täytti 45 vuotta

– Komeat juhlat pidetään vasta kun vuosia on 50, Pihlajamäen Marttojen puheenjohtaja Eeva Läikkö toppuuttelee juhlakutsua odotelleita.

Helsingin Marttayhdistyksen alainen toimintaryhmä, joka alkuaan tunnettiin nimellä Pihlajamäen Marttakerho, perustettiin vuonna 1963. Alkuvuosina jäseniä oli liki 40, nyt heitä on 17. Yhä vireän toimintaryhmän keski-ikä on korkea, sillä uusia jäseniä on viime vuosina tullut toimintaan mukaan vain harvakseltaan. Yksi syy työikäisten puuttumiseen on se, että Pihlajamäen Martat kokoontuu päiväsaikaan.

– Kun viimeinenkin jäsen jäi eläkkeelle, päätimme siirtää tapaamiset päivänvaloon. Iäkkäät eivät halua liikkua ja liukastella pimeällä, kertoo yli kaksikymmentä vuotta menossa mukana ollut Läikkö. 

Pihlajamäen Marttojen toiminnassa näkyy yli satavuotiaan Marttaliiton sivistyshenkiset periaatteet. Säännöllisissä tapaamisissaan toimintaryhmä kartuttaa kokemuksia ja tietoa paitsi taloudenhoidosta myös kulttuurillisista ja yhteiskunnallisista asioista. Pihlajamäen Martat tekee yhteistyötä muun muassa seurakunnan diakoniatyön ja Punaisen Ristin kanssa: tälläkin hetkellä laatikollinen villasukkia ja -pipoja odottaa siirtymistä kriisialuepakkauksiin. 

Maailmanmeno on 45 vuodessa muuttunut. Ennen oli enemmän aihetta ihmetykseen ja sen myötä tiedonjakoon. Läikkö kertoo, että toimintaryhmän alkuaikoina, jäsenistön ollessa nuorempaa, tapaamisissa oli nykyistä enemmän arjen pyörittämiseen liittyvää aiheita, kuten ruoanlaittoa tai pesuaine-esittelyjä.  

– Vielä 80-luvulla opiskeltiin yhdessä mikroaaltouunin käyttöä ja pizzan tekoa. Nykyään tietoa ja kilpailevia harrastuksia tulvii joka suunnasta.

– Ryhmämme vanhetessa toiminnassamme on korostunut sosiaalisuus. Yhdessä tekeminen ja oleminen on tullut tärkeämmäksi kuin uusien asioiden oppiminen, sanoo Läikkö.  

Pihlajamäen Martat kokoontuu seurakuntatalolla joka toinen maanantai kello 14, seuraavan kerran syyskauden käynnistyessä 29. syyskuuta. Kaikki toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. Ja vielä: Martta-historia on Pihlajamäessä vahvasti läsnä myös Lucina Hagmanin kujan nimessä. Suomalaisen naisliikkeen pioneeri, kansanedustaja, koulunjohtaja ja professori Hagmanhan oli sekä Marttaliiton että Helsingin Uuden Yhteiskoulun kunnioitettava perustaja.

Teksti: Tanja Railo
Kuva: Päivi Seikkula

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2008 

Anekdootteja Unio Hiitosesta

Hiihtelijän kevätmietteissä sivusin hiukan kiinteistöjen hoitoa. Kesäkuun 10. päivänä tulee kuluneeksi sata vuotta kiinteistöneuvos Unio Hiitosen syntymästä. Suomen kiinteistöjen aluehoidon uranuurtajan elämäntyö sivusi vähän Pihlajamäkeäkin. Hän oli mukana oman alansa suunnittelussa, kun Aarnikan Lämpö perustettiin Pihlajamäkeen. Hänen asiantuntemustaan käytettiin lämmitysjärjestelmän, jätehuollon, pihojen hoidon ja kaikkinaisen asukaspalvelun määrittelyssä.
 
Hiitonen hankki alan perusteellisen kokemuksen Olympiakylän pitkäaikaisena isännöitsijänä. Hän oli valtakunnallisestikin merkittävä kulttuuripersoona. Sotien aikana hän kuvasi pienellä kamerallaan rintamamiesten arkista elämää toisesta näkökulmasta kuin viralliset TK-kuvaajat. 
 
Eläkepäivillään hän valikoi ja tekstitti yli tuhat kuvaa kirjaksi ja näyttelyksi, joka kiersi laajalti Suomea ja Ruotsia. Sodassa hän keräsi valtavan puhdetyökokoelman. Unio Hiitonen oli koko elämänsä ajan ahkera kirjoittaja, joka otti kantaa positiivisella asenteella ihmisten ja luonnon hyväksi. Hän oli pääjärjestäjänä Käpylän korkeatasoisissa Kalevalajuhlissa yli neljännesvuosisadan ajan. Unio Hiitonen asui eläkkeelle jäätyään Pihlajistossa kuolemaansa
saakka eli vuoteen 1983.
 
Teksti: Sulo Savolainen
Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2010

Aivotoimintaa!

Aivojen vammat syntyvät useimmiten putoamisen, kaatumisen, liikenneonnettomuuksien tai lyönnin seurauksena. Pihlajamäessä toimiva Aivovammaliiton klubitalo tarjoaa aivoja kutkuttelevaa toimintaa aivovammaisille sekä levittää tietoa vammoista ja niiden ennaltaehkäisemisestä.

Tuula Markkanen toivottaa pihlajamäkeläiset tervetulleiksi tutustumaan Aivovammaliiton klubitalon toimintaan tiistaina 16. lokakuuta kello 12-18, jolloin klubitalolla vietetään avoimien ovien päivää.

Aivovammaliitto ry:n pääkaupunkiseudun klubitalo on toiminut Pihlajamäessä vuoden 2006 alusta alkaen. Punatiilisen rakennuksen postiosoite on Johtokiventie 8, mutta katutason klubitalolle käydään sisään Lepokivenpolku 8:n puolelta. Klubitalo on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9–15.

Tehdään yhdessä

Klubitalon tilat ovat viihtyisät, rauhalliset ja selkeät. Klubin vajaat kolmekymmentä asiakasta käyvät talolla kerran–pari viikossa.

– Pyrimme järjestämään kullekin asiakkaalle sopivasti aivoja kutkuttelevia töitä. Tarjoamme tavallisia arjen askareita, joissa harjaantumisesta on hyötyä kotona, sekä muita käden ja aivojen yhteistyötä kehittäviä puuhia. Tärkeää on myös yhdessä tekeminen ja yhteisön tarjoama vertaistuki, ohjaaja Tuula Markkanen kertoo.

Klubitalon asiakkaat laittavat itse ruokaa, siivoavat ja tekevät toimistotöitä. Askartelu, nikkarointi, ompelu, pelit ja ulkoilu kuuluvat myös ohjelmaan. Ruuasta kukin maksaa omakustannushinnan. Asiakkaaksi voi hakeutuaottamalla yhteyttä klubitalon henkilöstöön. Tuula pyörittää toimintaa nyt pari kuukautta yksin, sillä toiminnanohjaaja Sari Kautto-Tasa on virkavapaalla.

– Tänne voi tulla pistäytymään, vaikkei aivovammainen olisikaan. Meillä on mm. pieni kirpputori, jonne voi myös tuoda tavaraa myyntiin. Toimintaamme voi tukea myös ostamalla Aivovammaliiton tuotteita, t-paitoja ja pipoja, Tuula mainostaa.

Käytä kypärää!

Sari ja Tuula kertovat aivovammoista ja niiden ehkäisemistä myös klubitalon ulkopuolella. He ovat osallistuneet mm. Pihlajamarkkinoille ja ovat mukana myös tulevilla Pihlajapäivillä.

– Aivojen vammat syntyvät pääasiassa putoamisen, kaatumisen, liikenneonnettomuuksien tai lyönnin seurauksena. Riskiryhmiä ovat etenkin nuoret miehet ja vanhukset, Tuula kertoo. Runsas alkoholinkäyttö saa aikaan tilanteita, joissa aivovamman saamisen riski on suuri.

– Päänsä voi kuitenkin lyödä pahasti myös ihan normaalioloissa. Esimerkiksi pyöräilykypärän käyttö vähentää aivovamman riskiä onnettomuustilainteissa jopa 90 %. Kannattaa myös kaivaa kenkien liukuesteet esiin ja tarkistaa niiden kunto jo hyvissä ajoin ennen liukkaiden tuloa, Tuula muistuttaa.

Teksti ja kuva: Riitta Sivonen

Julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2007

Nuorisotalo remontissa, nuorisopuisto rakenteilla

Pihlajamäen nuorisotalo säästyi säästöiltä ja toiminta jatkuu. Talon sisäilma- ja kosteusvauriot on nyt tutkittu ja talolle laadittu korjaussuunnitelma. Siihen kuuluvat työt pyritään tekemään niin, että niistä on mahdollisimman vähän häiriötä talon käytölle.

Kiireelliset korjaukset alkoivat heti talon mentyä kesätauolle 16.5. Sisäilmassa on ollut mineraalivillapölyä, ja ensimmäiseksi vaihdetaan ongelman aiheuttaneet kattolevyt. Nuorisotalo avaa ovensa kesätauon jälkeen 25.8.2008.

Tänä kesänä myös skeittipuisto on pois käytöstä, sillä puistoa laajennetaan Pihlajamäen nuorisopuistoksi. Latokartanon nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja Lea Packalén toivoo, että rampit skeittausta, BMX-pyöräilyä sekä rullaluistelua varten valmistuvat vielä ennen syksyä. Alueelle tulee myös DIRT- eli maastopyörärata. 

– Jos rampit saadaan valmiiksi, järjestetään puistossa elokuun alussa BMX-pyöräilykurssi sekä Inline- eli temppurullaluistelukurssi 13-17-vuotiaille. Mikäli työt kuitenkin viivästyvät, kurssit pidetään Kontulan skeittihallissa, Packalén sanoo.

Nuorisopuiston avajaiset pidetään keväällä 2009. Puiston erikoisuutena on varsinkin tyttöjen toiveiden mukaan suunnitteltu puisto, jossa on erilaisia keinuja, amfiteatteri, suojaisia oleskelupaikkoja ja -katoksia sekä pelinurmi. Nuorisopuiston suunnittelussa ja kehittämisessä kaikki tärkeät päätökset on tehty yhdessä nuorten kanssa. Hanke on ainutlaatuinen koko Suomessa. 

Vaikka omat tilat ovat kesällä kiinni, ohjattua toimintaa on tarjolla myös Pihlajamäen nuorille. Nuorisoasiainkeskuksen kesätoimintaan voi tutustua osoitteessa nuoriso.hel.fi/kesapassi

Teksti: Päivi Seikkula

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2008

Savelan pelloilta potkua nuorten kesään

Pihlajamäen nuorisolle avautuu uusi mahdollisuus viettää aikaa, kun uusi nuorisopuisto avaa ovensa 1. kesäkuuta Pihlajamäen, Pihlajiston ja Savelan kainalossa. Puiston kaikki toiminta on päihteetöntä, ja sen tarkoituksena on antaa nuorille vaihtoehtoinen ajanviettotapa kesäloman ajaksi.

”Ajatus puistosta sai alkunsa vuonna 2001 Hesan Nuorten Äänen järjestämistä nuorten Avoimista Foorumeista”, kertoo nuoriso-ohjaaja Laura Saarela nuorisoasiainkeskuksen Latokartanon nuorisotyöyksiköstä.

”Nuorisopuistohanke käynnistettiin vuonna 2003. Suunnittelutyöhön osallistui nuoria kouluilta ja nuorisotaloilta. Nuoret toivoivat monipuolista toiminnallista puistoa.”

Saarela kertoo, että tytöt kritisoivat erityisesti pojille suunnatuiksi kokemiaan skeittipaikkoja ja toivoivat heille sopivampaa puistoa. Suunnittelussa mukana oli noin 100 Helsingin Uuden Yhteiskoulun yli 13-vuotiasta tyttöä. Myös Tyttöjen puistona tunnettu osa-alue aloittaa toimintansa kesäkuussa.   

”Nuorisopuisto koostuu neljästä osasta,” Saarela selittää. ”Tyttöjen puistoon tulee muun muassa keinuja ja amfiteatteri, ja Savelan skeittipuistona tunnetussa Free Style -parkissa voi skeittailla, pyöräillä ja rullaluistella. Kolmantena on kenttä, jolla voi harrastaa vaikka katusählyä ja koripalloa. Neljäs osa on olohuonemainen talo, jossa on muun muassa kahvio ja mahdollisuus käyttää tietokonetta.”

Saarela lupaa, että Pihlajamäen nuorisopuistossa nuoret pääsevät toteuttamaan itseään ja olemaan aktiivisessa roolissa mielekkäiden toimintojen suunnittelemisessa ja toteutuksessa. Täksi kesäksi on jo suunniteltu ilmaisutaidon kurssi sekä skate-, BMX-pyöräily- ja temppurullaluistelukurssit.

Teksti ja kuvat: Gioanna Iacono

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2009

Viikinmäen uusi silta

Vantaanjoen ylittävä Viikinmäen kevyen liikenteen silta avattiin lokakuun alussa. Silta yhdistää joen rantoja eri puolilla kulkevat ulkoilureitit noin 200 metriä Pikkukosken uimalan alapuolelta. Varsinainen kantava rakenne on terästä, kansirakenne liimapuuta ja kävelykansi on päällystetty 50 millin lankuilla. Suunnittelukilpailun tuloksena syntynyt silta on Pontek Oy:n suunnittelema. Siron rakenteensa vuoksi se sopii hyvin jokimaisemaan.

Viikinmäkeen on samanaikaisesti rakennettu muitakin siltoja. Niillä on sellaisia nimiä kuin Harjannetien silta, Maarianmaan silta, Kuurinmaan silta ja Ristiretkeläisten silta. Ristiretkeläisten silta on kevyen liikenteen silta ja katettu. Alkuperäisissä suunnitelmissa Pikkukosken yläpuolelle piirretty toinen Vantaanjoen ylittävä silta ei kuulu tämän hetken rakennushankkeisiin.

Uudesta sillasta on nopeasti tullut ulkoilijoiden ja kevyen liikenteen väyliä käyttävien asukkaiden suosima reittivalinta. Sillä ei kuitenkaan ole vielä nimeä. Sitä on kutsuttu vain Viikinmäen kevyen liikenteen sillaksi. Olisikohan sillalle syytä antaa oma nimi? Sillan pohjoispuolella olevan vanhan rautatiesillan yli kulkee Maaherrantie. Löytyisikö sillalle sen kanssa sopivaa nimeä?

Yksi vaihtoehto voisi olla Upseerien silta. Pikkuvihan aikana 1742 kaksi tanskalaista upseeria, kapteeni Diederich Anthon von Diethardt ja majuri Andreas Hauch, kuvailivat Ruotsi-Suomen armeijan perääntymistä tällä alueella. Perääntyminen tapahtui ylitsepääsemättömien vuorten hallitsemassa maisemassa kallioilta, joilta ei näkynyt vain joelle, jonka toisella rannalla vihollisjoukot liikehtivät. Kalliolta näkyi myös satamaan, jossa oli suuria aseistettuja laivoja.

Teksti ja kuva: Aune Greggas

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2009

Pihlajamäen pienoismalleja

Pihlajamäen terveysaseman vieressä ja ostokeskusta vastapäätä on pieni aukio, jolla sijaitsee pronssinen reliefi. Pihlajamäki-Seura tilasi sen taiteilija Jari Jetsoselta, ja se paljastettiin lähiön 40-vuotisjuhlien yhteydessä elokuussa vuonna 2002. Pienoismallissa näkyvät 1960-luvun Pihlajamäen lisäksi 70- ja 80-lukujen rakennukset.

Pienoismallilla oli jo 1960-luvulla edeltäjänsä. Pihlajamäen Lions-klubin rakennuttama ja arkkitehti Sulo Savolaisen suunnittelema opastepaviljonki valmistui vuonna 1966. Se sijaitsi bussipysäkin vierellä nykyisen Graniittitie 1:n edessä. Paviljongin tarkoituksena oli pienoismallin avulla esitellä Pihlajamäen aivan erityistä asemakaavaratkaisua ja samalla opastaa täällä liikkuvaa. Samalla se toimi tarvittaessa sadekatoksena bussia odottaville. Kaupunki otti opasterakennuksen vastaan lahjoituksena kevättalvella vuonna 1968.

Kun Graniittitien taloa alettiin rakentaa, bussipysäkki siirrettiin Meripihkatielle nykyiselle paikalleen terveyskeskuksen viereen. Opastepaviljonki siirrettiin Rapakiventien ja Maasälväntien nurkkaukseen. Samalla sen palveleva merkitys väheni ja niinpä se lopulta hävisi vähin äänin.

Eero Helkkula