Muut artikkelit

Pihlajamäen nuorisopuisto on toiveiden täyttymys

Pihlajamäen uusimmaksi nähtävyydeksi jo tituleerattu nuorisopuisto otettiin käyttöön 1. kesäkuuta. Jo kymmenen vuotta alueella toiminut Savelan skeittipuisto laajentui ja sai nimekseen Freestylepark. Sen kylkeen nousi Suomen ensimmäinen ja maailmanlaajuisestikin harvinainen Tyttöjen puisto. Alueella sijaitsee myös kahvio, lainavarasto, ensiapupiste ja Areena, jossa voi harrastaa eri palloilulajeja.

Teksti: Aura Kivilaakso

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2009

Savelan pelloilta potkua nuorten kesään

Pihlajamäen nuorisolle avautuu uusi mahdollisuus viettää aikaa, kun uusi nuorisopuisto avaa ovensa 1. kesäkuuta Pihlajamäen, Pihlajiston ja Savelan kainalossa. Puiston kaikki toiminta on päihteetöntä, ja sen tarkoituksena on antaa nuorille vaihtoehtoinen ajanviettotapa kesäloman ajaksi.

”Ajatus puistosta sai alkunsa vuonna 2001 Hesan Nuorten Äänen järjestämistä nuorten Avoimista Foorumeista”, kertoo nuoriso-ohjaaja Laura Saarela nuorisoasiainkeskuksen Latokartanon nuorisotyöyksiköstä.

”Nuorisopuistohanke käynnistettiin vuonna 2003. Suunnittelutyöhön osallistui nuoria kouluilta ja nuorisotaloilta. Nuoret toivoivat monipuolista toiminnallista puistoa.”

Saarela kertoo, että tytöt kritisoivat erityisesti pojille suunnatuiksi kokemiaan skeittipaikkoja ja toivoivat heille sopivampaa puistoa. Suunnittelussa mukana oli noin 100 Helsingin Uuden Yhteiskoulun yli 13-vuotiasta tyttöä. Myös Tyttöjen puistona tunnettu osa-alue aloittaa toimintansa kesäkuussa.   

”Nuorisopuisto koostuu neljästä osasta,” Saarela selittää. ”Tyttöjen puistoon tulee muun muassa keinuja ja amfiteatteri, ja Savelan skeittipuistona tunnetussa Free Style -parkissa voi skeittailla, pyöräillä ja rullaluistella. Kolmantena on kenttä, jolla voi harrastaa vaikka katusählyä ja koripalloa. Neljäs osa on olohuonemainen talo, jossa on muun muassa kahvio ja mahdollisuus käyttää tietokonetta.”

Saarela lupaa, että Pihlajamäen nuorisopuistossa nuoret pääsevät toteuttamaan itseään ja olemaan aktiivisessa roolissa mielekkäiden toimintojen suunnittelemisessa ja toteutuksessa. Täksi kesäksi on jo suunniteltu ilmaisutaidon kurssi sekä skate-, BMX-pyöräily- ja temppurullaluistelukurssit.

Teksti ja kuvat: Gioanna Iacono

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2009

Nuorisopuisto – mahdollisesti hyvä homma

Pihlajamäen nuorisotalo on kosteusvauroiden takia ollut suljettuna pitkään. Nuorisotoimesta arvioidaan, että viimeisin remontti saadaan päätökseen vuodenvaihteessa. Yllättävää ei ole, että nuoriso on tavallista enemmän viettänyt aikaansa ostarilla, leikkipuistoissa ja kirkon portailla. Uutta nuorisopuistoa markkinoidaan hyvänä vaihtoehtona ostarille ja kirkon rappusille. Mitä tuumaavat asianosaiset eli nuoret?

14-vuotias Anna kommentoi nuorisopuistoa kysymällä ”mikä puisto”. Vastauksen saatuaan hän toteaa sen kuulostavan hyvältä idealta. Annan aika kuluu enimmäkseen harrastuksissa, mutta välillä sentään hänkin tapaa kavereita. Etenkin kesällä kavereiden kanssa oleskelulle ei aina löydy sopivaa paikkaa.

”Ostarilla oleskelu ei houkuta, mutta ei kiinnosta ilmoittautua kursseille tai leireillekään. Ehkäpä nuorisopuistosta tulee kesäloman ajaksi pitkään kaivattu paikkaa, jonne voi mennä rentoutumaan ja nauttimaan kesästä.” 

Matti, 17, taas toteaa vähäisen vapaa-aikansa harvoin kuluvan minkäänlaisissa nuorisopuistoissa:

”Hengaan usein kavereiden kanssa ulkona tavallisissa puistoissa, varsinkin kesällä. Puistoissa tulee oltua talvisinkin, vaikka on kylmä. Ei ole oikein muutakaan paikkaa isolle porukalle. Kyllä joku paikka olisi hyvä löytää, mutta en tiedä kävisinkö itse tällaisissa nuorisopuistoissa.”

”Hyvä vapaa-ajanviettopaikka olisi vain joku paikka missä voi istua ja oleskella”, Matti selittää. Hänen mukaansa nuorisopuistojen ja muiden nuorille suunnattujen oleskelupaikkojen ongelmana ovat niihin usein muodostuvat vakioporukat.

Teksti: Gioanna Iacono

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2009

Sade ei estänyt siivoustalkoita

Pihlajamäen siivoustalkoiden aikana lauantaina 9.5. satoi alusta loppuun, mikä verotti talkooväkeä mutta lisäsi tunnelmaa.

Noin 15 talkoolaista putsasi muun muassa Johtokiventien kierrätyspisteen tienoon ja noukkivat Pihlajamäentieltä, Lahdentien alikulkusillan ja ostarin väliltä, pois kuusi säkillistä roskia, kaksi risaa penkkiä, yhden tuolipuolen, muovimaton ja tietokoneen kuoret.

Talkookahvit ja pullat tarjosivat Kampaamo Justu ja S-market Pihlajamäki. Keltainen aurinkovarjo heilui urheasti tuulessa ostarin lipan alla, ja se houkutti yhdeksän ohikulkijaa tekemään Puistokummi-lupauksen.

Entuudestaan Pihlajamäessä on 19 puistokummia, jotka siivoilevat ja hoitelevat itsensä valitsemaa tienpätkää tai puiston nurkkausta rakennusviraston tueksi ja kaikkien pihlisläisten iloksi.

Puistokummien kummien kädenjälki näkyy: siivoustalkoita vietettiin tänä vuonna selkeästi siistimmissä olosuhteissa kuin edellisvuonna samaan aikaan.

Teksti: Tanja Railo Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2009

Taide tulee kulmille 

Pihlajamäki on tunnettu komeasta luonnostaan ja arkkitehtuuristaan. Ja pian myös taiteilijoistaan, ainakin jos tuore taitelijaverkosto asiasta päättää. Ja miksei päättäisi. 

– En oikeastaan osannut odottaa mitään, kun vuoden vaihteessa varovasti huhuilin Pihlajamäen ammattitaiteilijoita yhteen. Olin ihan yllättynyt kiinnostuksen määrästä. Ja nyt on ensimmäinen konkreettinen yhteisprojekti tulossa, Pihlajamäen taiteilijaverkoston primus motor Katri Hakkarainen, 28, kertoo iloisena. 

Porukassa on nyt kahdeksan taiteentekijää. Suurin osa on nuoria kuvataiteilijoita, mutta mukana on myös varttuneempia harrastajia. Yhteinen sävel on löytynyt helposti mutta ei kitkatta. Niin erilaisia taidetaustoja saman pöydän ääreen kokoontui.  

– Toisaalta on hienoa, että mukana on erilaisia ihmisiä. Teemme kuitenkin töitä pääasiassa yksin, joten jokainen kyllä löytää oman tapansa toimia, porukan toinen keulahahmo, kuvataideakatemiassa opiskeleva Jenni Markkanen, 22, korostaa. 

– Tärkeintä meillä on halu tehdä ja osallistua paikallisesti. Menestys ja myynti on sittenkin sivuseikka, Hakkarainen jatkaa. 

Yksin yhdessä

Taiteilijan työ on pitkälti yksinäistä pakertamista. Verkostoitumalla taiteilijat saavat tukea omalle työlleen.

– Ajatusten vaihto ja suora palaute pitää ammattitaitoa yllä, Hakkarainen pohtii.  

Markkanen kertoo innostuneensa ideasta heti, sillä oli hienoa löytää linkkejä sekä koulun ulkopuolelta että Pihlajamäestä. Hän on kiinnostunut Pihlajamäestä jo sen arkkitehtuurin vuoksi. 

– Tämä monumentaalisuus kiehtoo. Ja toimimalla paikallisesti syntyy heti paljon vahvempi yhteys ja identiteetti omaan asuinpaikkaan, Markkanen arvioi.  

– Toivottavasti verkosto houkuttelee useampiakin ammattilaisia. Vaikka enemmistö nyt onkin kuvataiteilijoita, mukaan mahtuisi hienosti myös muiden alojen taiteilijoita, Hakkarainen kutsuu uusia tekijöitä mukaan.  

Ensimmäinen näytös 

Pihlajamäessä perinteiset näyttelytilat ovat rajalliset. Se haastaa taiteilijoita keksimään ja kehittämään uusia tapoja taiteen esittämiseen.  

– Mutta kompromisseihin emme sorru, vaan teemme taidetta juuri tähän ympäristöön ja näistä lähtökohdista, Markkanen lupaa. 

Poikkitaiteellisesta näkökulmasta Pihlajamäessä onkin hyvää tilaa taiteilijoiden yhteisprojekteille 

– Toivon, että me taiteilijat voisimme tuoda taidetta arkisen elämän keskelle jokaisen saataville, mutta kuitenkin oivaltavalla ja puhuttelevalla tavalla, Markkanen jatkaa. 

Tätä toivetta pääsee arvioimaan Pihlajamäen taiteiden yössä 21.8., kun taiteilijaporukan töitä on esillä eri puolilla Pihlistä. Valppaana kannattaa olla ainakin Kiillepuistossa, Porraskallioilla, kirkolla ja ostarilla.  

Teksti ja kuva: Päivi Seikkula 

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2009

Hautausmaan asemarakennukselle uusi tehtävä

Malmin hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1894. Rautatien sivurata Malmin asemalta valmistui nopeasti, ja junaliikenne hautausmaalle aloitettiin vuotta myöhemmin.

Lähinnä odotustilana toimiva asemarakennus valmistui vuonna 1897. Rata purettiin 1950-luvulla, ja sen jälkeen asemarakennus on toiminut hautausmaan henkilökunnan toimisto- ja ruokailutilana sekä yleisökahvilana.

Asemarakennuksen tehtävä muuttuu, kun hautausmaalle valmistuu ensi vuoden aikana uusi rakennusryhmä, johon henkilökuntaa ja yleisöä palveleva ruokalakahvila siirtyy. Uusiin rakennuksiin tulee lisäksi huolto- ja sosiaalitiloja, korjaamo, metallityöverstas ja varasto. Valmistumiseen asti aseman kahvila toimii entiseen tapaan. Yleisölle se on auki arkisin klo 8 – 13.30.

Myös yli satavuotiasta asemarakennusta uudistetaan. Sen suunnittelijat on jo valittu, ja rakennustyö lienee mahdollista aloittaa jo ensi vuonna, kertoo hautausmaan ylipuutarhuri Juha Ollila

Teksti: Eero Helkkula
Kuva: Päivi Seikkula

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 4/2008

Ostarin kaavamuutoksesta reilusti mielipiteitä

Pihlajamäen ostoskeskuksen ja sen ympäristön uutta asemakaavaa luonnosteltiin tänä syksynä. Kaupunkisuunnitteluviraston syyskuussa esittelemän ehdotuksen mukaan 70-luvulla rakennettu ostoskeskuksen osa purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin uusi liikerakennus ja asuntoja, ja Moreenitie avattaisiin läpiajoliikenteelle.
Virasto keräsi suunnitelmasta mielipiteitä 3.10. asti.

– Palautetta tuli paljon, viitisentoista kirjettä. Yleisesti ottaen uutta asuinrakentamista kannatettiin, mutta uusia liiketiloja ei pidetty kovin tarpeellisina. Moreenitien muuttaminen kaduksi ei saanut kannatusta lainkaan, kaavamuutosta valmisteleva aluearkkitehti Taru Tyynilä kertoo.

Kaavasuunnittelu jatkuu nyt saadun palautteen pohjalta.

– Saimme paljon uusia ideoita, ja muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin on tulossa.

– Nyt esimerkiksi selvitetään kiinteistöviraston kanssa sellaistakin vaihtoehtoa, että kaupungin osakeomistajuus siirrettäisiin uudelta puolelta vanhalle. Tällä halutaan varmistaa, että vanhan puolen elinvoima varmasti säilyy jatkossakin, Tyynilä paljastaa.

Valmisteilla oleva kaavaluonnos ehtii kaupunkisuunnittelulautakuntaan vasta pitkälti ensi vuoden puolella. Luonnos tulee nähtäväksi ennen lautakunnan käsittelyä.

Teksti: Päivi Seikkula

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 4/2008

Eronneille vanhemmille vertaistukea

Leikkipuisto Maasälvässä käynnistyy 28.1.2009 Vanhemman Neuvo -ryhmä eronneille vanhemmille. Vertaisryhmän järjestää Helsingin kaupunki, mutta se kuuluu Lastensuojelun Keskusliiton Neuvo-hankkeeseen.

Ilmoittautumisia ottavat vastaan ja tiedusteluihin vastaavat leikkipuiston sosiaaliohjaaja Anita Huuhtanen, puh. 09-310 57558, ja projektisuunnittelija Saana Manninen, puh. 040 334 0428, saana.manninen@hel.fi. Lisätietoa on saatavilla myös osoitteessa www.pihlajamaki.info.

Teksti: Vesa Koskela

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 4/2008

Palvelulinja P9 muuttuu Jouko-kaupunginosalinjaksi J71

Pihlajamäen ja Pihlajiston asukkaita kuljettanut palvelulinja P9 muuttuu 2.1. 2009 Jouko-kaupunginosalinjaksi J71. Liikennöitsijänä jatkaa Taksikuljetus, ja linjalle on tulossa uusia pikkubusseja.

Linjan Pihlajistossa ja Pihlajamäessä kiertävään reittiosuuteen ei tule suuria muutoksia, mutta joitain vähän käytettyjä osuuksia on jätetty pois. Esimerkiksi Rapakivenkujalle J71 ei enää kuljeta, vaan tätä aluetta palvellaan tavallisilla bussilinjoilla 71, 71V ja 79.

Uusi J71 ei kierrä Pukinmäen kautta vaan menee Pihlajamäestä suoraan Malmin sairaalalle. Samoin kerran viikossa ajettu Tapaninvainion lenkki jää uudelta reitiltä pois. Tapaninvainion asukkaat voivat vuoden vaihteesta alkaen käyttää kutsulinjaa J74.

Tunnin vuoroväli ja pysäkkiaikataulut helpottavat matkustamista

Kaupunginosalinjan J71 lähtöpysäkki säilyy Pihlajiston Pyynikintiellä, josta ensimmäinen lähtö ajetaan joka arkipäivä klo 7:28. Tämän jälkeen linjan J71 bussit liikennöivät tunnin välein Pihlajistosta Pihlajamäen kautta kohti Malmin sairaalaa, josta paluulähtö on tasatunnein klo 8–15.

Muita reitin varren pysäkkejä ovat muun muassa Graniittitie, Vuolukiventie, Maasälväntie, Malmin asema (Pikkalankaari), Malmin asema ja Malmin sairaala. Kaikille linjan J71 pysäkeille tehdään jatkossa pysäkkiaikataulut, jotka helpottavat matkanteon suunnittelua.

Linjan J71 matkustaja voi vaihtaa Malmin asemalla tai sairaalalla kaupunginosalinjalle J72, joka korvaa palvelulinja P8:n, jolloin hän pääsee jatkossakin Pukinmäkeen ja Savelaan matalalattiaisella pikkubussilla.

Jouko toivottaa kaikki tervetulleiksi

Jouko-kaupunginosalinjoille ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat liikkua turvallisesti ja rauhallisesti oman tai naapurikaupunginosan palvelusta toiseen. Matka maksaa normaalin bussilipun verran.

Ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset on huomioitu niin kalustossa kuin palvelussa. Etuosaltaan matalalattiaisissa pikkubusseissa on paikka pyörätuolille, ja kokoon taitettavia rollaattoreita mahtuu mukaan useampikin.

Jatkossa Joukot löytää muiden joukkoliikennevälineiden joukosta aikataulukirjasta, Reittioppaasta ja muista www-palveluista. Jokaisesta alueesta, jolla Joukot liikkuvat, tehdään myös oma esitteensä, joka tipahtaa postiluukusta vielä joulukuun aikana. Jouko-esitteitä saa myös HKL:n palvelupisteistä Rautatientorilta ja Itäkeskuksesta.

Kaupunginosalinjat ovat HKL:n ja sosiaaliviraston yhteinen projekti, jolla tuetaan liikuntarajoitteisten pysymistä mahdollisimman pitkään joukkoliikenteen käyttäjinä.

Teksti: Suvi Lahti, Viestinnän suunnittelija, HKL
Kuvat: Markku Alén (ylempi kuva), Riitta Sivonen (alempi kuva)

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 4/2008

Gardenian joulumarkkinat 7.12.

Perinteisillä Gardenian joulumarkkinoilla sunnuntaina 7.12. klo 11–15 on myynnissä monenlaista pukinkonttiin ja kotiin sopivaa tuotetta: käsitöitä, joulukoristeita, kortteja, koruja, leivonnaisia, juustoja ja mehuja. Lapsille on tarjolla jouluaiheista askartelua, ja kahvila on auki. Gardenian osoite on Koetilantie 1.

Teksti: Vesa Koskela

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 4/2008