Muut artikkelit

Pihlajamäen nähtävyydet kotikaupunkipoluksi – lähetä omat ehdotuksesi

Pihlajamäki-seura sai tänä vuonna Uudenmaan kulttuurirahastolta 1500 € kotikaupunkipolun suunnitteluun.

Suunnitelma tullaan tekemään yhteistyönä Helkan (Helsingin kaupunginosat
-yhdistys) Kotikaupunkipoluthankkeen kanssa.

Helkassa tästä Kotikaupunkipolut-hankkeesta vastaa Pauli Saloranta. Hankkeessa kootaan kävelyreittejä eri kaupunginosiin. Kohteina ovat paikalliset nähtävyydet, aihealueina historia ja tulevaisuus, luonto ja kulttuuri, arkkitehtuuri ja mielenkiintoiset henkilöhahmot.

Pihlajamäestä löytyy kaikkea tätä! Kaupunginosaamme muuttaa vuosittain parituhatta uutta asukasta. Kotikaupunkipolku tarjoaa näille kätevän tavan tutustua uuteen asuinalueeseensa. Polusta on iloa myös vanhoille
asukkaille ja koululaisille.

Nyt haetaan ehdotuksia kotikaupunkipolun kohteiksi. Lähetä perustellut ehdotukset kiinnostavista kohteista sijaintitietoineen 15.8. mennessä Pihlajamäki-seuran sähköpostiosoitteeseen pihlajamakiseura@
gmail.com tai postitse osoitteella Pihlajamäki-seura, c/o Lähiöasema, Liusketie 3, 00710 HELSINKI.

Parhaat ehdotukset otetaan mukaan polkuun ja kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan palkinto!

Teksti: Aune Greggas, Pihlajamäen kotikaupunki-hankkeen vetäjä

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2010

”Markkinamyyjät” tuovat elävyyttä Pihliksen ostarille

ostarin_myyjat_vk.jpg
ostarin_myyjat_vk.jpg

Janne Alakoski ape Kainuu Oy:stä käy Pihlajamäen ostarilla myymässä kainuulaisia tuotteita kerran pari kuukaudessa. Tosin kesällä he eivät käy, koska silloin on toiset marjanmyyjät. Kuvassa ostoksilla Eeva Patjas.

Myyntipaikkoja vuokraavasta Isännöitsijäkonttori Oy:stä Riitta Uotila kertoo, että myyjiä otetaan ympäri vuoden sellaisille tuotteille, jotka eivät kilpaile ostarin omien liikkeiden tuotteiden kanssa. Pihliksen kahden ostoskeskusrakennuksen välissä on saatavana mm. vaatteita, kenkiä ja erikoiselintarvikkeita.

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2010

Kulta-Kaijan kulta täytti 40 vuotta

Sunnuntaina 10.2.2008 tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Kaija Mustonen voitti 1 500 metrin pikaluistelun olympiakultaa Grenoblen olympialaisissa 1968.  Hän ei ole antanut haastatteluja pitkään aikaan, mutta lähiölehden pyyntöön hän suostui –  rakkaudesta lajiin.

Grenoblen kilpailu oli erittäin jännittävä loppuun saakka. Hopeaa saanut hollannitar hävisi vain 0,3 sekuntia. 

– Oli se aikamoinen kokemus. Sata metriä ennen hollantilaisen maaliintuloa oli vielä epäselvää, kuinka kisassa käy. Kun hänen aikansa sitten räpsähti tulostaululle, tiesin voittaneeni, Kaija kuvailee kilpaa.

Mäestä mäkeen

Olympiadin kuluttua eli vuonna 1972 huippu-urheilu-uransa jo päättänyt Kaija muutti Kannelmäestä Pihlajamäkeen. Eikä hänellä ole haluja muuttaa pois.

– Täällä on erinomaiset liikuntamahdollisuudet ja upeaa luontoa, Kaija kehuu. 

Kaija käy sauvakävelemässä ja hiihtäisi mielellään – pertsaa – jos olisi lunta. Luistelemassa Kaija on käynyt viimeksi kolmisen vuotta sitten.

– Luistimet ovat menneet vanhoiksi, ne ovat jo loppuun teroitetut ja tiukasti istuneet nahkaiset kenkäosatkin ovat näin vanhemmiten käyneet pieniksi, Kaija selittää. 

Luonnonjäiltä tekojäille

– Kun minä -50-60-luvun vaihteessa aloittelin lajia, kävimme aina loppusyksyisin etsimässä jäätä ympäri pääkaupunkiseutua. Kuusijärvi jäätyi yleensä varhain, joten siellä pääsimme harjoittelemaan, Kaija muistelee. 

Kaijan sydäntä lämmittää Pekka Koskelan viime marraskuussa luistelema 1 000 metrin maailmanennätys.

– Se on aivan upea saavutus! Etenkin, kun ottaa huomioon, kuinka paljon me nykyään annamme muille luistelumaille tasoitusta harjoitusolosuhteissamme. Säät ovat lämmenneet, vettä sataa usein ja tuuli on riesana. Sitä kauan kaivattua luisteluhallia todella tarvittaisiin, Kaija sanoo.

– On ihan väärä asenne, että suomalainen ei muka voisi tällaisessa lajissa menestyä, Kaija toteaa napakasti. 

Ja pakkohan sitä on uskoa, kokemuksen ääntä. Onhan Kaijalla sen kuuluisan kullan lisäksi kaksi olympiahopeaa ja yksi pronssi, lukuisia arvokisojen pistesijoja sekä kotimaisia mestaruuksia ja ennätyksiä.

Teksti: Riitta Sivonen
Kuva: Suomen Urheilumuseo

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2008

Henkilökuntaaaa!!!

Me ollaan Ansa ja Tauno, kaks pihlisläistä koiraa. Meillä on oma blogi.

Kuva: Riitta Sivonen.

Oikeestaan se blogi perustettiin henkilökuntaa varten, sillä meille riittää viestinnäksi hännän heilutus ja keltainen ruikki lumihangessa. Meidän mielestä koirapuistotkin on ihan jees, vaikka siellä on kuinka märkää ja kuraista ympäri vuoden ja aidassa rakoja. Eikä mikään ole meidän mielestä hienompaa kuin vetää narun perässä emäntää, joka ylpeänä kiikuttaa kakkapussia – kilometritolkulla kun ei ole roskiksia! Siks yhden roskiksen Liusketie on ihan paras katu Pihliksessä.

Toi meidän henkilökunta on kyllä yrittäny vaikeuttaa ei kun vaikuttaa! Kutsuivat rakennusviraston heputkin talvella tutustumaan Rekkulaan (se on toi meidän Maasälvän koirapuisto). Korjauksia luvattiin tehdä heti ens tilistä, eli vuoden 2008 puolella. Vaarallisia puita kaadetaan, aitoja korjataan ja maaperää yritetään kuulemma saada kuivemmaksi. Näin jo pääsi tapahtumaankin, kun henkilökunta talkoilla levitteli Rekkulaan kipatun kivituhkakasan meidän hienon mutakylpylämme päälle! Jäi sinne onneks isojen puolelle yks pieni ja pienten puolelle pari isompaa rypemispaikkaa. Pihliksen koirikset, eli Rekkula ja Kuplapuisto (futiskuplan vieressä) katselmoidaan vielä uudestaan tänä kesänä ja talvella alkaa tapahtua. Onhan se tavallaan ihan okei, sillä hyvän koiran tunnistaa tyytyväisestä henkilökunnasta!

Ansa & Tauno – eletään kuin elokuvissa -blogi osoitteessa http://taunoansa.blogspot.com

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2007.

Ala-aste säilyy Pihlajamäessä

Helsingin kaupungin opetusviraston tilaama konsulttiselvitys esitti Pihlajamäen ala-asteen lopettamista vuoteen 2012 mennessä. Selvityksessä ehdotettiin rakennettavaksi uusi, kaikki ala-asteen luokat sisältävä koulurakennus Viikinmäkeen.

Pihlajamäen ja Pihlajiston ala-asteiden johtokunnat laativat yhdessä lausunnon, jonka mukaan Pihlajamäen ala-aste tulisi säilyttää ja Viikinmäen koulu rakentaa vain 1–2 luokan oppilaille ja liittää se hallinnollisesti Pihlajiston ala-asteeseen. Johtokunnat ehdottivat samalla, että Pihlajamäen ala-asteen oppilaaksiottoaluetta voisi laajentaa Pihlajamäessä sijaitsevan Johtokiven alueelle. Näin Pihlajiston ala-asteelle mahtuisi Viikinmäen tulevia koululaisia. Yhteisessä lausunnossa myös todettiin Pihlajamäen ala-asteen hyvien opetustilojen mahdollistavan erityisopetuksen joustavan järjestämisen alueella.

Opetusvirasto tarkistikin kouluverkkoesitystä, ja päätti säilyttää Pihlajamäen ala-asteen opetuskäytössä. Samalla opetusvirasto esitti, että Viikinmäen koulurakennus toteutetaan aiottua pienempänä.

Pihlajamäen ala-asteen sekä ulko- että sisätilat on suojeltu. Nyt koululla valmistaudutaan 2011 alkavaan peruskorjaukseen. Toivottavasti ikkunoiden ja ulkopintojen korjausta kuitenkin kiirehditään jo turvallisuussyistä.

Opetusvirasto teki pedagogisesti hyvän ja kestävän ratkaisun jatkaessaan perusopetusta Pihlajamäen ala-asteella.

Kiitän opetusvirastoa, kaikkia vanhempia, Pihlajiston alaastetta ja sen johtokuntaa, rehtoreita ja Pihlajamäki-Seuraa erinomaisesta yhteistyöstä. Kiitos myös kaikille, jotka osallistuitte koulun säilyttämisen puolesta järjestettyyn nimien keräämiseen. Kiitos jokaiselle nimensä kirjoittaneelle. Tästä saatiin hyviä eväitä uusiin haasteisiin ja tulevaan yhteistyöhön!

Jussi Parviainen
Pihlajamäen ala-asteen johtokunnan puheenjohtaja

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2007.

Pihlajamäen keskusta uudistuu

Pihlajamäen keskustan liikenneuudistus on valmis. Siihen liittyen on kunnostettu myös tori istutusaltaineen ja Pihlajamäen pienoismallireliefi on siirretty omalta aukioltaan toria elävöittämään. Meripihkatieltä Graniittitien loppupäähän johtava uudistettu Meripihkapolku portaineen ja lepotasoineen on hyvä parannus erityisesti huonojalkaisille.

Joukkoliikennettä suositaan

Projektinjohtaja Markku Miettinen Helsingin rakennusvirastosta kertoi lehdellemme, että liikennejärjestelyn keskeisiä pyrkimyksiä olivat joukkoliikenteen suosiminen ja läpikulkuliikenteen vähentäminen. Siksi pyrittiin myös välttämään väljyyttä tien ja liikenneympyrän rakentamisessa.

Liikenneympyrään johtavia teitä on kavennettu joka suunnalla, myös Liusketielle ja Maasälväntielle johtavaa tieosuutta. On myös valiteltu, että ympyrä on ahdas busseille ja muille suurille autoille.

Kaupungista päin tultaessa Meripihkatien bussipysäkki on aivan lähellä risteyksen tuntumassa olevaa suojatietä. Bussin seisoessa pysäkillä ei sen ohitus ole mahdollinen ajamatta vastaantulevan kaistalle. Sama pulma on Pukinmäen suunnalta ajaessa Rapakiventien ja Vuolukiventien risteyksessä. Käytännössä liikenne näyttää sujuneen kuitenkin varsin hyvin ja läpikulkuliikenteen houkuttelevuus on vähentynyt, mistä pihlajamäkeläisten autoilijain ja jalankulkijain kannattaa olla mielissään.

Uusi tori ja ostoskeskuksen laajennus

Arkkitehti Taru Tyynilä kertoi lehdellemme, että torin istutusaltaisiin tulee puita, pensaita ja kukkia sekä torin reunoille penkkejä. Pyörätie kulkee torin läpi. Pienoismallireliefi on nyt vaakatasossa. Kaipa torille aikanaan tulee myös myyntiä.

Ostoskeskuksen laajennushanke etenee jälleen. Arkkitehti Tyynilä kertoi, että se tullee ensi keväänä myös yleisön nähtäville asukkaille järjestettävässä tiedotustilaisuudessa.

Myös asuntoja saadaan Pihlajamäkeen lisää. Johtokiventien ja Pihlajamäentien nurkkaukseen pysäköintialueeksi rakennetulle, mutta pitkään tyhjäksi jääneelle tilalle rakennetaan asuinkerrostalo. Uudisrakennukseen tulee todennäköisesti osittain 5 kerrosta.

Teksti: Eero Helkkula, kuva Vesa Koskela Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2009

Nuorisopuisto – mahdollisesti hyvä homma

Pihlajamäen nuorisotalo on kosteusvauroiden takia ollut suljettuna pitkään. Nuorisotoimesta arvioidaan, että viimeisin remontti saadaan päätökseen vuodenvaihteessa. Yllättävää ei ole, että nuoriso on tavallista enemmän viettänyt aikaansa ostarilla, leikkipuistoissa ja kirkon portailla. Uutta nuorisopuistoa markkinoidaan hyvänä vaihtoehtona ostarille ja kirkon rappusille. Mitä tuumaavat asianosaiset eli nuoret?

14-vuotias Anna kommentoi nuorisopuistoa kysymällä ”mikä puisto”. Vastauksen saatuaan hän toteaa sen kuulostavan hyvältä idealta. Annan aika kuluu enimmäkseen harrastuksissa, mutta välillä sentään hänkin tapaa kavereita. Etenkin kesällä kavereiden kanssa oleskelulle ei aina löydy sopivaa paikkaa.

”Ostarilla oleskelu ei houkuta, mutta ei kiinnosta ilmoittautua kursseille tai leireillekään. Ehkäpä nuorisopuistosta tulee kesäloman ajaksi pitkään kaivattu paikkaa, jonne voi mennä rentoutumaan ja nauttimaan kesästä.” 

Matti, 17, taas toteaa vähäisen vapaa-aikansa harvoin kuluvan minkäänlaisissa nuorisopuistoissa:

”Hengaan usein kavereiden kanssa ulkona tavallisissa puistoissa, varsinkin kesällä. Puistoissa tulee oltua talvisinkin, vaikka on kylmä. Ei ole oikein muutakaan paikkaa isolle porukalle. Kyllä joku paikka olisi hyvä löytää, mutta en tiedä kävisinkö itse tällaisissa nuorisopuistoissa.”

”Hyvä vapaa-ajanviettopaikka olisi vain joku paikka missä voi istua ja oleskella”, Matti selittää. Hänen mukaansa nuorisopuistojen ja muiden nuorille suunnattujen oleskelupaikkojen ongelmana ovat niihin usein muodostuvat vakioporukat.

Teksti: Gioanna Iacono

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2009

Biljarditoimintaa Pihlajamäessä ja Pihlajistossa

Pihlajamäessä toimii aktiivinen biljardinpelaajien harrastajayhteisö Pihliksen Biliskerho. Vuonna 1995 perustettu kerho laajeni pari vuotta sitten, kun Pihlajisto liittyi mukaan toimintaan.

Kahden kaupunginosan välinen yhteiselo on sujunut mallikkaasti. Siitä kertoo esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa pelattavat ystävyysottelut.

Nykyään Pihliksen biliskerhoon kuuluu noin 100 jäsentä ja se kokoontuu Pihlajamäen ravintola U2:ssa ja Pihlajiston ravintola Lähteessä. Kerho on aktiivinen, ja se järjestää yhteistoimintaa pelin ja kilpailujen lisäksi myös muuten.

Monimuotoinen biljardi

Biljardilla tarkoitetaan useampia verkapäällysteisellä pöydällä pelattavia pallopelejä, joista tunnetuimpia lienee Pool alalajeineen sekä Snooker. Kansainvälisesti suosituimpia biljardimuotoja ovat muun muassa kasi- ja ysipallo, mutta biljardi käsittää myös joukon muita vähemmän tunnettuja muotoja kuten Itä-Suomessa suositun Kaisan.

Yhteistä biljardipeleille on se, että useimmissa sen muodoissa pöydällä olevia palloja koetetaan lyödä suippenevalla kepillä, kööllä, pöydän reunoilla sijaitseviin pusseihin.

Biljardi on hyvä harrastus, sillä se kehittää silmän ja käden yhteistyökykyä. Tarkkuuden lisäksi biljardiharrastus lisää myös sosiaalisia suhteita ja yhteisöllisyyttä.

Herrojen harrastuksesta yleisemmäksi perinteeksi

Biljardin juuret ulottuvat 1400–1500-lukujen Ranskaan. Todellisen suosionsa biljardi saavutti Englannissa, josta se levisi vähitellen 1600-luvun kuluessa ympäriinsä.

Suomeen biljardi saapui, kun Viaporiin perustettiin vuonna 1754 ravintola, jonka omistaja Anders Byström hankki itselleen erioikeuden biljardipöydän pitoon. 1800-luvun aikana peli kehittyi ja laji vakiintui nykyiseen muotoonsa 1900-luvun loppupuolella.

Väriä lähiökulttuuriin

Suomen Biljardiliitto perustettiin vuonna 1973. Myös Pihliksen biliskerho on ollut liiton jäsen vuodesta 2001. Toimeliaan kerhon jäseniin lukeutuu myös naisia ja SM-tasolla pelaavia kilpailijoita.

Tänä vuonna pelattaviin East Pool -kisoihin Pihliksen biliskerho sai mukaan jopa kolme joukkuetta. Uudet jäsenet ovat silti aina tervetulleita. Kerho suunnittelee käynnistävänsä myös nuorisotoiminnan heti, kun Pihlajamäen nuorisotalon remontti valmistuu.

Pihliksen biliskerho kokoontuu säännöllisesti ja järjestää muun muassa ystävyysotteluita, grillijuhlia ja minigolfia. Perinteeksi on muodostunut kerran vuodessa biljardinpeluun hengessä tehtävä jäsenristeily.

Bilistä Pihliksessä

Pihlajamäen ravintola U2:ssa järjestetään ysipallokisat aina torstaisin klo 18.00. Myös Pihlajistossa järjestetään kisat kerran kuussa ja ravintola Lähteessä harjoitellaan aina keskiviikkoisin alkaen klo 18.00. Myös seuran ulkopuoliset ovat tervetulleita tutustumaan harrastukseen.

Tiedusteluihin Pihlajamäessä vastaa Jukka ”Juki” Salmelainen (p. 040-5289190) ja Pihlajistossa Tanja Vierimaa (p. 044-5615090).

Teksti: Aura Kivilaakso
Kuva: Kati Sundell

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2009

Ostarille uusi ruokaravintola

Kyllä, sitkeät huhut pitävät paikkansa. Ostoskeskukseen JuWen tilalle tulee ruokaravintola! Hankkeen takana oleva yrittäjä Pekka Rantakari vahvistaa, että anniskelupaikkaa täysremontoidaan lounas- ja ruokapaikaksi. Ravintoloitsijana toimii Minna Korhonen.

Ralliksi nimetty ravintola avaa ovensa helmi-maaliskuussa. Tarkasta menusta ei ole tietoa, paitsi että muutakin kuin pizzaa listalta löytyy. Ravintolaan tehdään lasten nurkkaus, joten ainakin päiväsaikaan siellä voi asioida koko perheen voimin. Iltaisin uudessa ravintolassa soivat tanssirallit. 

Teksti: Tanja Railo

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2008 

Rakennusviraston asiakaspalvelu on asukkaita varten

Onko lähimetsässä puu kaatunut myrskyssä kävelytielle? Pursuavatko roskikset kotikatusi varrella? Pysäköidäänkö jossain autoja jatkuvasti väärin? Onko lempireittisi vaikeakulkuinen, puuttuuko siltä levähdyspaikkoja? Voit vaikuttaa kotikulmiesi viihtyisyyteen ottamalla suoraan yhteyttä rakennusviraston asiakaspalveluun.

Rakennusviraston tehtäväkenttä on laaja. Viraston verkkosivuilla www.hkr.hel.fi luetellaan iso liuta tehtäviä katujen ja puistojen suunnittelusta ja kunnossapidosta, ajoneuvojen siirroista, lumenajosta ja roska-astioista aina viherrakentamiseen ja yleisövessoihin saakka.

Palaute vaikuttaa: Vaikka varaa parantamiseen jäi, nyt Rapakiventien alikulussa pysyy pystyssä pienempikin polkija. Kuva: Päivi Seikkula.

– Asukkaiden on mahdotonta tietää, kuka missäkin mitäkin asiaa hoitaa. On helpompi ottaa aina yhteyttä yhteen ja samaan paikkaan. Me tiedämme, kenelle asia kuuluu ja pistämme viestin vauhdilla eteenpäin, asiakaspalvelupäällikkö Tarja Posti sanoo. Rakennusviraston asiakaspalvelussa tehdään töitä 14 hengen voimin.

medium_1197398458_HKR.JPG

Rakennusviraston asiakaspalvelussa asukkaiden yhteydenottoja välittävät eteenpäin mm. Kati Nummela (vas.), Tarja Laaksonen, Raija Tarvainen (istumassa) ja asiakaspalvelupäällikkö Tarja Posti. Kuva: Riitta Sivonen.

– Suurin osa yhteydenotoista koskee pysäköinninvalvontaa. Meillehän kuuluu mm. pysäköintivirhemaksuista tehtyjen vastalauseiden käsittely. Muut yhteydenotot koskevat lähinnä katujen ja puistojen kuntoa ja niihin liittyviä suunnitelmia, Tarja kertoo.

Tietotekniikka apuna

Asiakaspalvelua ryhdyttiin kehittämään viitisen vuotta sitten, samaan aikaan kun pysäköinninvalvonta siirtyi kiinteistövirastolta rakennusvirastoon.

– Asukkailta tulevan palautteen ja yhteydenottojen tehokas ja nopea hoitaminen on tärkeää myös viraston kannalta. Siksi koko viraston asiakaspalvelu päätettiin keskittää yhteen paikkaan.

Keskitetyn asiakaspalvelun toimivuus edellytti myös sitä palvelevan tietojärjestelmän kehittämistä. Nyt asiakaspalvelu kirjaa puhelimitse, sähköpostin ja verkkosivujen palautelomakkeen kautta tulleet viestit järjestelmään, merkitsee paikan sähköiseen karttaan ja lähettää tiedon eteenpäin oikeille henkilöille. Eri osastot poimivat päivittäin järjestelmästä omat työ- tai selvityspyyntönsä.

Tarja Posti havainnollistaa uuden järjestelmän käyttöä kirjaamalla sinne ilmoitukseni Rapakiventien alikulun länsipään vaarallisista ”asfalttiaalloista”. Ja kas – töyssyjä on tasoitettu jo seuraavana päivänä!

– Jos asialla on kiire, kannattaa soittaa. Silloin kun asia koskee jotain tiettyä paikkaa, on hyvä kertoa osoite tai sijainti tarkasti, jotta saamme heti oikean paikan kartalle. Tämä helpottaa ja nopeuttaa työtä oleellisesti, Tarja muistuttaa.

Anna palautetta Pihlajamäestä

Rakennusviraston asiakaspalvelupiste palvelee ma klo 8.15–17, ti–to klo 8.15–16, pe klo 9–15. Käyntiosoite Pohjoinen Makasiinikatu 9 Puhelinpalvelu ma–to klo 8.15–16, pe klo 9–15. Puhelin (09) 310 39 000 Sähköposti rakennusvirasto(at)hel.fi Verkkosivut www.hkr.hel.fi

P.S. Valoa pimeyteen! Ilmoita sammuneista katuvaloista Helsingin Energialle soittamalla maksuttomaan numeroon 08001 73173 tai verkkosivujen www. helsinginenergia.fi kautta.

Teksti: Riitta Sivonen

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2007