Muut artikkelit

Pihlajamäen suojelu etenee

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.9.2007 asemakaavan muutosehdotuksen, joka tullessaan voimaan suojelee Pihlajamäen 1960-luvulla rakennetun kokonaisuuden.
Kaavaehdotuksesta tehtiin kaksi valitusta, joita Helsingin hallinto-oikeus nyt käsittelee. Näistä vakavampi koskee hissien rakentamista suojeltaviin taloihin.

– Suojelukaava ei estä jälkiasennushissien rakentamista, vaikka sellaisen käsityksen kaavaehdotuksesta on saattanut saada, aluearkkitehti Taru Tyynilä sanoo.

Kaupunginhallitus antoi 4.2. hallinto-oikeudelle lausunnon, jonka mukaan valitukset tulisi hylätä aiheettomina ja perusteettomina. Hallinto-oikeus antaa päätöksensä asiassa myöhemmin tänä vuonna.

– Tavoitteena on saada kaava heti voimaan niiltä osin, kuin valituksia ei ole tehty. Näin päästäisiin nopeammin kehittämään ostaria ja sen liikennejärjestelyjä, Taru kertoo.

Valitukset koskevat pohjoisia Rapakivenkujan kortteleita, missä kaava tulisi voimaan vasta hallinto-oikeuden päätösten jälkeen.

Kaupunginhallituksen lausuntoon perusteluineen löytyy suora linkki Pihlajamäen kotisivuilta www.pihlajamaki.info.

Teksti: Päivi Seikkula
Kuva: Tuomas Työrinoja

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2008

Lähikauppa oli ennen lähempänä

Pihlajamäessä oli lähiön alkuaikoina viisi lähikauppaa ja ostarilla vielä kolme isompaa elintarvikeliikettä. Viimeinen lähikauppa lopetti Rapakivenkujalla 1990-luvun alussa. Nyt on ostarilla enää yksi ruokakauppa. Malmin suurten markettien ja erikoistavarakauppojen vetovoimalle vastusta antaa uusi Prismakeskus Viikissä.

Graniittitien HOK:n talossa on toiminut mm. kuntosali. Nyt talo on toimistona. Vuolukiventien Tkaupan paikalla on ravintola ja sen vieressä kampaamo. Rapakivenkujan Kukkurakauppa lopetti -90-luvun alussa. Sen tiloissa oli pari vuotta konekorjaamo ja vuonna 1995 paikalle tuli nykyinen TK Kone Center. Rakennuksen toisessa päässä nykyisen pitserian paikalla oli muinoin koululaistenkin suosima kahvila.

– Kuppi kuraa, tuplasokeri ja tissilikööri – ja tuo Siiri se kupissa! oli eräällä Eusella tapana huikata sisään astuessaan.

Ostarin haasteita

Pihlajamäen ostarilla on ollut palveluja joka lähtöön: kirjasto, bingo, kolme eri pankkia ja posti; ruokakaupat Elanto, HOK ja K-kauppa RoiLa; vaatteita myyvät Malmin asuste, Anjan asuste, Papukaija ja Parttipuoti; kirja- ja rautakauppa, kemikalio, Salmisen sähköliike sekä kankaita ja ompelutarvikkeita myyvä Ellehto. Nyt ostarilla on apteekki, kukkakauppa, kauneushoitola ja parturi–kampaamoita, terveyskeskuksen fysioterapia, yksi ruokakauppa ja pankki.

Ostarin ravintolamaailma on kasvanut, ja se on keskittynyt uudelle 1971 valmistuneelle puolelle. Ennen ostarilla oli vain yksi ravintola, HOK:n Tilhenpesä, josta sai ihan maukasta ruokaakin. Tilhenpesä sijaitsi 1968 valmistuneella vanhalla puolella, suunnilleen nykyisen S-marketin leipäosaston kohdalla.

Alkuaikoina rakennuksen toisessa päässä oli nuorison suosima Elannon baari Kivitasku. Sen suurten ikkunoiden ääressä, paraatipaikalla, istui aina liuta nuoria miehiä, joten aikasen tarkkana sai siitä likkaihminen ohi kävellessään olla. Vatsa sisään ja rinta ulos!

Ostarin palvelujen yksipuolistuttua asiakkaat ovat suunnanneet kuka Malmille, kuka Itäkeskukseen. Nyt uusi Prismakeskus kalastelee väkeä.

– Uusia kauppakeskuksia syntyy kuin sieniä sateella. Meidän vahvuuksiamme ovat läheisyys ja omien kanta-asiakkaidemme tunteminen. Silti meidänkin on uusiuduttava sekä panostettava entistä enemmän hyvään palveluun, ostarin yrittäjien puhjeenjohtaja, apteekkari Maija Holopainen sanoo.

Hän toteaa samaan hengenvetoon, että ostarin uuden puolen epävarma tilanne vaikeuttaa siinä toimivien yritysten tulevaisuuden suunnitelmia. Esillähän on ollut kaksi vaihtoehtoa: uuden osan laajentaminen tai sen purkaminen ja kokonaan uuden rakentaminen.

– Yrittäjäyhdistykseen kuuluvat liki kaikki ostarin yrittäjät. Me pyrimme osaltamme parantamaan ostarin viihtyisyyttä, mm. keväisin kukkaistutuksin ja joulukoristeluin. Järjestämme ostarilla tempauksia ja olemme mukana muissa tapahtumissa, yhteistyössä mm. Pihlajamäki-Seuran ja lähiöaseman kanssa.

Ässä pysyy ja paranee

Pihlajamäen asukkaita on huolestuttanut ostarin S-marketin kohtalo – käykö sille uuden Prisman satellittiina samoin kuin pienille lähikaupoille aikoinaan kilpailussa ostarin kauppojen kanssa?

– Meillä on kauppa remontin jäljiltä loistokunnossa, nyt keskitytään myyntiin ja asiakaspalveluun, sanoo S-marketin uusi päällikkö Ari Moilanen. Hän aloitti työssään lokakuun alussa.

– Kivoja asiakkaita täällä Pihlajamäessä on, eikä meno ostarilla ole sen kummempaa kuin muuallakaan. Kauppa on iltapainotteista, joten pyrimme kehittämään kassapalveluja siten, ettei pitkiä jonoja synny, hän lupaa.

Entä ehtiikö nykyinen lähikauppias enää jutella asiakkaittensa kanssa?

– No mikä ettei! Ottakaa vaan hihasta kiinni, kysykää ja antakaa reilusti palautetta, Ari Moilanen sanoo.

HOK-Elannon marketkaupan toimialajohtaja Veli-Matti Liimatainen lupaa, että S-market pysyy Pihlajamäessä.

– Tavoitteenamme on luoda kattava palveluverkosto. Tähän kuuluvat Viikin ja Pihlajamäen alueella niin S-marketit, Alepat kuin uusi Prismakin. Kaikki vanhat liikkeet siis säilyvät, Liimatainen sanoo.

Niin pihlajamäkeläisten kuin viikkiläistenkin toiveena on pohjoisen suuntaisten ramppien rakentaminen Lahdentielle. Nyt Prisman liikenne rasittaa asuntoalueiden katuja. Samalla asialla on HOK-Elanto, jolle ramppien merkitys kasvaa entisestään ensi toukokuussa, kun Pihlajiston Esso muuttuu S-ryhmän ABC Deliksi.

Teksti ja kuvat:
Riitta Sivonen

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2007.

Rakennusviraston asiakaspalvelu on asukkaita varten

Onko lähimetsässä puu kaatunut myrskyssä kävelytielle? Pursuavatko roskikset kotikatusi varrella? Pysäköidäänkö jossain autoja jatkuvasti väärin? Onko lempireittisi vaikeakulkuinen, puuttuuko siltä levähdyspaikkoja? Voit vaikuttaa kotikulmiesi viihtyisyyteen ottamalla suoraan yhteyttä rakennusviraston asiakaspalveluun.

Rakennusviraston tehtäväkenttä on laaja. Viraston verkkosivuilla www.hkr.hel.fi luetellaan iso liuta tehtäviä katujen ja puistojen suunnittelusta ja kunnossapidosta, ajoneuvojen siirroista, lumenajosta ja roska-astioista aina viherrakentamiseen ja yleisövessoihin saakka.

Palaute vaikuttaa: Vaikka varaa parantamiseen jäi, nyt Rapakiventien alikulussa pysyy pystyssä pienempikin polkija. Kuva: Päivi Seikkula.

– Asukkaiden on mahdotonta tietää, kuka missäkin mitäkin asiaa hoitaa. On helpompi ottaa aina yhteyttä yhteen ja samaan paikkaan. Me tiedämme, kenelle asia kuuluu ja pistämme viestin vauhdilla eteenpäin, asiakaspalvelupäällikkö Tarja Posti sanoo. Rakennusviraston asiakaspalvelussa tehdään töitä 14 hengen voimin.

medium_1197398458_HKR.JPG

Rakennusviraston asiakaspalvelussa asukkaiden yhteydenottoja välittävät eteenpäin mm. Kati Nummela (vas.), Tarja Laaksonen, Raija Tarvainen (istumassa) ja asiakaspalvelupäällikkö Tarja Posti. Kuva: Riitta Sivonen.

– Suurin osa yhteydenotoista koskee pysäköinninvalvontaa. Meillehän kuuluu mm. pysäköintivirhemaksuista tehtyjen vastalauseiden käsittely. Muut yhteydenotot koskevat lähinnä katujen ja puistojen kuntoa ja niihin liittyviä suunnitelmia, Tarja kertoo.

Tietotekniikka apuna

Asiakaspalvelua ryhdyttiin kehittämään viitisen vuotta sitten, samaan aikaan kun pysäköinninvalvonta siirtyi kiinteistövirastolta rakennusvirastoon.

– Asukkailta tulevan palautteen ja yhteydenottojen tehokas ja nopea hoitaminen on tärkeää myös viraston kannalta. Siksi koko viraston asiakaspalvelu päätettiin keskittää yhteen paikkaan.

Keskitetyn asiakaspalvelun toimivuus edellytti myös sitä palvelevan tietojärjestelmän kehittämistä. Nyt asiakaspalvelu kirjaa puhelimitse, sähköpostin ja verkkosivujen palautelomakkeen kautta tulleet viestit järjestelmään, merkitsee paikan sähköiseen karttaan ja lähettää tiedon eteenpäin oikeille henkilöille. Eri osastot poimivat päivittäin järjestelmästä omat työ- tai selvityspyyntönsä.

Tarja Posti havainnollistaa uuden järjestelmän käyttöä kirjaamalla sinne ilmoitukseni Rapakiventien alikulun länsipään vaarallisista ”asfalttiaalloista”. Ja kas – töyssyjä on tasoitettu jo seuraavana päivänä!

– Jos asialla on kiire, kannattaa soittaa. Silloin kun asia koskee jotain tiettyä paikkaa, on hyvä kertoa osoite tai sijainti tarkasti, jotta saamme heti oikean paikan kartalle. Tämä helpottaa ja nopeuttaa työtä oleellisesti, Tarja muistuttaa.

Anna palautetta Pihlajamäestä

Rakennusviraston asiakaspalvelupiste palvelee ma klo 8.15–17, ti–to klo 8.15–16, pe klo 9–15. Käyntiosoite Pohjoinen Makasiinikatu 9 Puhelinpalvelu ma–to klo 8.15–16, pe klo 9–15. Puhelin (09) 310 39 000 Sähköposti rakennusvirasto(at)hel.fi Verkkosivut www.hkr.hel.fi

P.S. Valoa pimeyteen! Ilmoita sammuneista katuvaloista Helsingin Energialle soittamalla maksuttomaan numeroon 08001 73173 tai verkkosivujen www. helsinginenergia.fi kautta.

Teksti: Riitta Sivonen

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2007

Ketokivenkaaren asemakaava nyt ajankohtainen

Pihlajamäkeä koskeva Ketokivenkaaren asemakaava on nyt nähtävänä. Kaavaehdotuksesta voi esittää mielipiteensä ja jättää muistutuksia 24.8.–24.9.2007.

Kaavan tavoitteena on suojella Ketokivenkaaren varren kaksi komeaa 1920-luvun rakennusta. Talojen viereen ja Ketokivenkaaren varteen suunnitellaan pientaloja.

Asemakaavan muutosehdotuksessa suojelurakennukset ja uudet asuinrakennukset muodostavat kokonaisuuden, jossa uudisrakennukset rajaavat vanhaa pihapiiriä. Pihlajamäentien reunaan on merkitty suojaviheralue mahdollista meluvallia varten.

Kaavaluonnosvaiheessa Pihlajamäki-Seura ry, kaksi asunto-osakeyhtiötä sekä useat yksityishenkilöt esittivät monia muutoksia asemakaavaan.

Pihlajamäki-Seura suhtautuu alueen täydennysrakentamiseen yleensä myönteisesti, mutta Ketokivenkaaren asemakaavaluonnosta seura ei kaikilta osin voinut hyväksyä. Asuintalot on suunniteltu liian lähelle vilkasliikenteistä Pihlajamäentietä. Myös Helsingin kaupungin ympäristökeskus on omassa lausunnossaan todennut, että Pihlajamäentien liikenteen melu ja vaikutus ilman laatuun tulisi ottaa huomioon.

Pihlajamäki-Seura puolsi liiketonttien säilyttämistä ja Pihlajamäen historiaan liittyvän vanhan talon suojelua, mutta vaati suurempaa tilaa vanhojen rakennusten ympärille. Samaa mieltä oli myös Helsingin kaupunginmuseo sekä talossa asuva Matti Moisio.

Helsingin kaupunginmuseo katsoi, että Ketokivenkaaren varteen nykyiselle katualueelle suunnitellut pientalot johtaisivat liian tiiviiseen kaupunkirakenteeseen valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön, Malmin hautausmaan, rajalla ja sisäänkäynnin edustalla.

Helsinki kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 31.5. asemakaavan muutosehdotuksen, jota on kuitenkin vain hieman muokattu edellisten lausuntojen ja mielipiteiden suuntaan. Perusongelmat ovat edelleen olemassa. Nyt on muistutusten aika ja mahdollisuus vaikuttaa Pihlajamäen historiallisen kerrostuneisuuden puolesta. Olisiko hyvä jättää edes yhteen kohtaan Pihlajamäkeä hieno ja avara entisaikojen miljöö muistuttamaan siitä, että Pihlajamäessä oli asutusta jo ennen 1960-lukua?

Pihlajamäki-Seura on hankkinut aiheeseen liittyvää materiaalia. Siihen voi tutustua Pihlajamäen lähiöasemalla, Liusketie 3:ssa.

Vesa Koskela 

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2007

 

Onni löytyy arjesta: Mannerheimin lastensuojeluliitto Pihlajamäessä

Arjen pienistä iloista osaa riemuita ja murheetkin tuntuvat pienemmiltä, kun tapaa muita samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Mannerheimin lastensuojeluliitto järjestää kaikille lapsiperheille avointa toimintaa myös Pihlajamäessä.

 

Tuomas odottaa, että Elina saa kukan poskeensa. Anu Laaksonen (oik.) ja Lena Elfving tekivät lapsille kasvomaalauksia Ostarin yrittäjien Pihlis-tempauksessa 1.9. Kuva: Riitta Sivonen.


Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) pyörittää Pihlajamäessä perhekahviloita, muskareita sekä lastenvaatekirpputoreja. Tapahtumissa on vuosittain noin 5 500 kävijää ja säännölliseen toimintaan osallistuu reilu sata lasta ja aikuista.

Anu Laaksonen ja Pia Kivistö kuuluvat Pihlajamäen yhdistyksen aktiiveihin. Anu tuli mukaan toimintaan kuusi vuotta sitten nähtyään lyhtypylväässä kutsun yhdistyksen syyskokoukseen. Nyt hän toimii kirppisvastaavana ja on yhdistyksen sihteeri. Ensi vuoden alkuun on suunnitteilla kestovaippakirpputori.

– Vapaaehtoisuus ja asioihin vaikuttaminen kiinnostivat. Lisäksi oli pakko saada aikuiskontakteja, kun olin päivät yksin kotona vauvan kanssa, Anu kertoo. Myös Pia tuli mukaan toimintaan osallistumalla syyskokoukseen.

– Mieheni ja tyttäreni olivat menossa MLL:n muskariin ja lähdin kokoukseen ottamaan selvää, mitä muuta tarjontaa lapsiperheille on.

Pia vastaa yhdistyksen muskareista ja on hallituksen varajäsen. Muskarit pyörähtivät käyntiin syyskuun alussa, mutta Pia rohkaisee kyselemään paikkoja myöhemminkin.

– Vaikka paikkoja on rajoitetusti, aina voi kysellä peruutuspaikkoja. Mannerheimin lastensuojeluliitto tukee lapsiperheiden hyvää arkea ennaltaehkäisemällä ongelmien syntyä. Yhdistyksen iskulause onkin ”Onni löytyy arjesta”.

Vetoapua perhekahvilaan

Pia Kivistön 1,5 vuotias Viivi-tyttö on innokas
muskarilainen. Kuva: Kirsi Sulaoja.

Valtakunnallisesti MLL tarjoaa tukea vanhemmuuteen mm. ylläpitämällä Vanhempainpuhelinta ja – nettiä, järjestää kasvatusaiheisia luentoja sekä välittää lastenhoitajia pääkaupunkiseudulla. Paikallinen toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja on aina alueen lapsiperheiden näköistä. Toiminta ja palvelut riippuvat saadusta palautteesta sekä vapaaehtoisten omista kiinnostuksen kohteista.

Tänä syksynä järjestetään perhekahviloita myös torstaiiltaisin, jotta työssä käyvät vanhemmatkin pääsisivät mukaan. Pihlajamäen yhdistys etsii perhekahvilan vetäjiä keskiviikkoaamupäiviin. Vetäjäksi sopii kuka tahansa aikuinen, joka haluaa toimia vapaaehtoisena lapsiperheiden parissa.

Pia ja Anu viihtyvät yhdistyksen aktiiveina, sillä työssä tapaa uusia mukavia ihmisiä. Heidän mielestään on tärkeää, että lapsiperheille on tarjolla toimintaa oman kodin lähellä.

– Tämä on juuri niin hyvä juttu, millaiseksi me sen yhdessä teemme!, naiset sanovat ja toivottavat kaikki tervetulleiksi mukaan yhdistyksen toimintaan. Lisätietoa MLL:n toiminnasta Pihlajamäessä on osoitteessa www.mll.fi/pihlajamaki sekä terveyskeskuksen, nuorisotalon, kauppojen ja leikkipuistojen ilmoitustauluilla. Verkkosivuilla on yhteystietojen lisäksi palautelomake, jolla voi lähettää terveisiä yhdistyksen hallitukselle.

Teksti: Kirsi Sulaoja, Noora Salminen

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2007

Aivotoimintaa!

Aivojen vammat syntyvät useimmiten putoamisen, kaatumisen, liikenneonnettomuuksien tai lyönnin seurauksena. Pihlajamäessä toimiva Aivovammaliiton klubitalo tarjoaa aivoja kutkuttelevaa toimintaa aivovammaisille sekä levittää tietoa vammoista ja niiden ennaltaehkäisemisestä.

Tuula Markkanen toivottaa pihlajamäkeläiset tervetulleiksi tutustumaan Aivovammaliiton klubitalon toimintaan tiistaina 16. lokakuuta kello 12-18, jolloin klubitalolla vietetään avoimien ovien päivää.

Aivovammaliitto ry:n pääkaupunkiseudun klubitalo on toiminut Pihlajamäessä vuoden 2006 alusta alkaen. Punatiilisen rakennuksen postiosoite on Johtokiventie 8, mutta katutason klubitalolle käydään sisään Lepokivenpolku 8:n puolelta. Klubitalo on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9–15.

Tehdään yhdessä

Klubitalon tilat ovat viihtyisät, rauhalliset ja selkeät. Klubin vajaat kolmekymmentä asiakasta käyvät talolla kerran–pari viikossa.

– Pyrimme järjestämään kullekin asiakkaalle sopivasti aivoja kutkuttelevia töitä. Tarjoamme tavallisia arjen askareita, joissa harjaantumisesta on hyötyä kotona, sekä muita käden ja aivojen yhteistyötä kehittäviä puuhia. Tärkeää on myös yhdessä tekeminen ja yhteisön tarjoama vertaistuki, ohjaaja Tuula Markkanen kertoo.

Klubitalon asiakkaat laittavat itse ruokaa, siivoavat ja tekevät toimistotöitä. Askartelu, nikkarointi, ompelu, pelit ja ulkoilu kuuluvat myös ohjelmaan. Ruuasta kukin maksaa omakustannushinnan. Asiakkaaksi voi hakeutuaottamalla yhteyttä klubitalon henkilöstöön. Tuula pyörittää toimintaa nyt pari kuukautta yksin, sillä toiminnanohjaaja Sari Kautto-Tasa on virkavapaalla.

– Tänne voi tulla pistäytymään, vaikkei aivovammainen olisikaan. Meillä on mm. pieni kirpputori, jonne voi myös tuoda tavaraa myyntiin. Toimintaamme voi tukea myös ostamalla Aivovammaliiton tuotteita, t-paitoja ja pipoja, Tuula mainostaa.

Käytä kypärää!

Sari ja Tuula kertovat aivovammoista ja niiden ehkäisemistä myös klubitalon ulkopuolella. He ovat osallistuneet mm. Pihlajamarkkinoille ja ovat mukana myös tulevilla Pihlajapäivillä.

– Aivojen vammat syntyvät pääasiassa putoamisen, kaatumisen, liikenneonnettomuuksien tai lyönnin seurauksena. Riskiryhmiä ovat etenkin nuoret miehet ja vanhukset, Tuula kertoo. Runsas alkoholinkäyttö saa aikaan tilanteita, joissa aivovamman saamisen riski on suuri.

– Päänsä voi kuitenkin lyödä pahasti myös ihan normaalioloissa. Esimerkiksi pyöräilykypärän käyttö vähentää aivovamman riskiä onnettomuustilainteissa jopa 90 %. Kannattaa myös kaivaa kenkien liukuesteet esiin ja tarkistaa niiden kunto jo hyvissä ajoin ennen liukkaiden tuloa, Tuula muistuttaa.

Teksti ja kuva: Riitta Sivonen

Julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2007

Aluepoliisin voima on yhteistyössä

Viikin normaalikoulun pihalla käy huhtikuun lopulla kova kuhina. Menossa on Helsingin Sanomien kaupunginosatapahtuma. Vanhempi konstaapeli Jenni Saari päivystää poliisiauton luona. Aikuiset kurkkivat varoen autoon sisään. Lapset eivät turhia aristele, vaan hyppivät sisään ja ulos.

Aluepolisiin työ on kuuntelemista ja keskustelemista.

– Tällaisissa tapahtumissa on leppoisa tunnelma ja kanssakäyminen asukkaiden kanssa mutkatonta, Jenni kuvailee.

Jenni Saari kertoo viihtyvänsä parhaiten juuri yleisötapahtumissa, joissa asukkaiden koko kirjo on läsnä. Mutta kelataanpas vähän taaksepäin: mikä sai Jennin ryhtymään poliisiksi?

– Kyllä se oli halu auttaa muita. Ja minulle on aina ollut selvää, että teen fyysistä työtä. Pelkkä ajatuskin konttorirotan hommista puistattaa, Jenni sanoo.

Jenni kertoo tietäneensä jo lukiossa, että hänestä tulee poliisi. Tie poliisikouluun kävi armeijan ja lentokentän turvallisuustehtävien kautta.

Asukkaiden tukena

Jenni Saari on Pihlajamäen aluepoliisi: pesti “alpona” alkoi huhtikuun alussa. Pihlajamäen lisäksi Jennille kuuluvat Pihlajisto, Viikki, Viikinmäki ja Latokartano.

Aluepoliisien eli lähipoliisien työn taustalla on oivallus siitä, että rikoksia ja häiriöitä voidaan parhaiten ehkäistä paikalliset olosuhteet tuntemalla ja toimimalla yhdessä alueen eri viranomaisten, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa.

Aluepoliisit käyvät kouluissa ja päiväkodeissa, osallistuvat vanhempain- ja asukasiltoihin ja yleisötapahtumiin, käyvät taloyhtiöiden ja yhdistysten tilaisuuksissa – kunhan ajoissa pyydetään. Pihlajamäessä yhteistyötä viritellään nyt lähiöaseman ja nuorisokeskuksen väen kanssa. Aluepoliisit palvelevat myös yksityishenkilöitä.

– Minuun voivat kaikki asukkaat ottaa yhteyttä missä tahansa turvallisuuteen tai järjestykseen liittyvässä asiassa, esimerkiksi jos ovat huolissaan kaljoittelusta leikkipuistoissa, koulukiusaamisesta tai perheväkivallasta naapurustossa.

– Kiireellisissä tapauksissa kannattaa kuitenkin soittaa hätäkeskukseen. Aluepoliisille kuuluvat toistuvat ja yhteisiä ponnistuksia vaativat kysymykset, Jenni kertoo.

Koko persoona peliin

Kaikki aluepoliisit tekevät myös poliisin normaalia partiointityötä. Suurin osa työajasta kuluukin kentällä partioidessa, ja aluepoliisin töitä tehdään muiden tehtävien ohella.

– Aluepoliisina pitää laittaa itsensä täysillä peliin. Oma persoona on työssä näkyvästi läsnä.

– Parasta tässä työssä on, kun yhdessä saadaan jokin ongelma ratkaistuksi. On palkitsevaa, kun vaikkapa koulukiusaamiseen onnistutaan puuttumaan koulun ja vanhempien kanssa yhdessä, Jenni puntaroi. Työaika on kuitenkin rajallinen eikä kaikkia asukkaiden toivomuksia voi täyttää, vaikka halua olisi.

– Työssä onnistuminen vaatiikin sujuvaa yhteistyötä monien eri tahojen välillä, Jenni sanoo.

Yhteistoimin ostarille

Jenni palaa tuon tuostakin yhteistyöhön ja sen merkitykseen. Silloinkin, kun puheeksi tulee ostoskeskus, jonka meno on suurin yksittäinen pihlajamäkeläisiä vaivaava asia. Mutta Jennin mukaan samanlaista on muissakin vastaavissa keskuksissa. Toista on lähiöissä, joissa ei ole ostareita: kun ei ole keskitettyjä palveluita, ei ole kasaantuneita häiriöitäkään.

– Poliisin kanta toki on selvä: ostari on alkoholitonta aluetta. Mutta eihän häiriöksi koeta vain kaljapullon kanssa kulkijoita, vaan myös humalaiset tai epäsiistit seurueet. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että paikka on avoin kaikille, Jenni pohtii.

Poliisi ei kuitenkaan voi yksin muuttaa ostarin ilmettä. Viihtyisän keskuksen luomiseen tarvitaan koko yhteisö.

– Ostaria ja sen palveluita kannattaa käyttää mahdollisimman paljon. Ja ne keskuspenkit pitäisi määrätietoisesti ottaa omaan käyttöön.

Jenni rohkaisee sopimaan ostarille tapaamisia, istahtamaan kesällä jätskille koko perheen voimin, järjestämään kirpputoreja ja tapahtumia, somistamaan aluetta kesäkukin – eli valtaamaan ostari viihtyisään käyttöön kaikille. Poliisi tukee tavoitetta omilla keinoillaan.

– Vain yhdessä toimimalla saadaan kestäviä tuloksia, Jenni tiivistää.

Teksti ja kuva: Päivi Seikkula

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2007.

Ala-aste säilyy Pihlajamäessä

Helsingin kaupungin opetusviraston tilaama konsulttiselvitys esitti Pihlajamäen ala-asteen lopettamista vuoteen 2012 mennessä. Selvityksessä ehdotettiin rakennettavaksi uusi, kaikki ala-asteen luokat sisältävä koulurakennus Viikinmäkeen.

Pihlajamäen ja Pihlajiston ala-asteiden johtokunnat laativat yhdessä lausunnon, jonka mukaan Pihlajamäen ala-aste tulisi säilyttää ja Viikinmäen koulu rakentaa vain 1–2 luokan oppilaille ja liittää se hallinnollisesti Pihlajiston ala-asteeseen. Johtokunnat ehdottivat samalla, että Pihlajamäen ala-asteen oppilaaksiottoaluetta voisi laajentaa Pihlajamäessä sijaitsevan Johtokiven alueelle. Näin Pihlajiston ala-asteelle mahtuisi Viikinmäen tulevia koululaisia. Yhteisessä lausunnossa myös todettiin Pihlajamäen ala-asteen hyvien opetustilojen mahdollistavan erityisopetuksen joustavan järjestämisen alueella.

Opetusvirasto tarkistikin kouluverkkoesitystä, ja päätti säilyttää Pihlajamäen ala-asteen opetuskäytössä. Samalla opetusvirasto esitti, että Viikinmäen koulurakennus toteutetaan aiottua pienempänä.

Pihlajamäen ala-asteen sekä ulko- että sisätilat on suojeltu. Nyt koululla valmistaudutaan 2011 alkavaan peruskorjaukseen. Toivottavasti ikkunoiden ja ulkopintojen korjausta kuitenkin kiirehditään jo turvallisuussyistä.

Opetusvirasto teki pedagogisesti hyvän ja kestävän ratkaisun jatkaessaan perusopetusta Pihlajamäen ala-asteella.

Kiitän opetusvirastoa, kaikkia vanhempia, Pihlajiston alaastetta ja sen johtokuntaa, rehtoreita ja Pihlajamäki-Seuraa erinomaisesta yhteistyöstä. Kiitos myös kaikille, jotka osallistuitte koulun säilyttämisen puolesta järjestettyyn nimien keräämiseen. Kiitos jokaiselle nimensä kirjoittaneelle. Tästä saatiin hyviä eväitä uusiin haasteisiin ja tulevaan yhteistyöhön!

Jussi Parviainen
Pihlajamäen ala-asteen johtokunnan puheenjohtaja

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2007.

Henkilökuntaaaa!!!

Me ollaan Ansa ja Tauno, kaks pihlisläistä koiraa. Meillä on oma blogi.

Kuva: Riitta Sivonen.

Oikeestaan se blogi perustettiin henkilökuntaa varten, sillä meille riittää viestinnäksi hännän heilutus ja keltainen ruikki lumihangessa. Meidän mielestä koirapuistotkin on ihan jees, vaikka siellä on kuinka märkää ja kuraista ympäri vuoden ja aidassa rakoja. Eikä mikään ole meidän mielestä hienompaa kuin vetää narun perässä emäntää, joka ylpeänä kiikuttaa kakkapussia – kilometritolkulla kun ei ole roskiksia! Siks yhden roskiksen Liusketie on ihan paras katu Pihliksessä.

Toi meidän henkilökunta on kyllä yrittäny vaikeuttaa ei kun vaikuttaa! Kutsuivat rakennusviraston heputkin talvella tutustumaan Rekkulaan (se on toi meidän Maasälvän koirapuisto). Korjauksia luvattiin tehdä heti ens tilistä, eli vuoden 2008 puolella. Vaarallisia puita kaadetaan, aitoja korjataan ja maaperää yritetään kuulemma saada kuivemmaksi. Näin jo pääsi tapahtumaankin, kun henkilökunta talkoilla levitteli Rekkulaan kipatun kivituhkakasan meidän hienon mutakylpylämme päälle! Jäi sinne onneks isojen puolelle yks pieni ja pienten puolelle pari isompaa rypemispaikkaa. Pihliksen koirikset, eli Rekkula ja Kuplapuisto (futiskuplan vieressä) katselmoidaan vielä uudestaan tänä kesänä ja talvella alkaa tapahtua. Onhan se tavallaan ihan okei, sillä hyvän koiran tunnistaa tyytyväisestä henkilökunnasta!

Ansa & Tauno – eletään kuin elokuvissa -blogi osoitteessa http://taunoansa.blogspot.com

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2007.

Pihlajamäki sai hyvät pisteet

ostari03.JPG

Kahden alkuvuodesta tehdyn kyselyn mukaan suurin osa pihlajamäkeläisistä viihtyy kotilähiössään erittäin hyvin. Myös median mielikuva Pihlajamäestä on myönteinen.

Kaupunkisuunnitteluviraston teettämässä tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 1 600 itäisten ja koillisten lähiöiden asukasta. Haastatelluista 200 oli pihlajamäkeläisiä. Lähiöprojektin kyselyssä puolestaan selvitettiin, millaisia mielikuvia media ja toimittajat liittävät lähiöasumiseen Helsingissä. Verkossa tehtyyn kyselyyn vastasi 183 toimittajaa ja sitä täydennettiin 20 puhelinhaastattelulla.


Hyvin täällä viihdytään

Asukkaat viihtyvät lähiöissä hyvin. Noin yhdeksän kymmenestä viihtyi erittäin hyvin tai kohtalaisesti. Lähiöasumisen vahvuutena pidettiin ympäristöä, luontoa ja väljyyttä. Suurimmiksi epäkohdiksi koettiin häiritsevä päihteiden käyttö ja järjestyshäiriöt etenkin ostareilla ja metroasemilla.

ostari02.jpgParhaiten viihdyttiin Pihlajamäessä ja Kontulassa: kaksi kolmesta vastaajasta viihtyi erittäin hyvin ja vain muutama prosentti huonosti. Vuosina 1999 ja 2003 tehtyihin vastaaviin kyselyihin verrattuna viihtyvyys Pihlajamäessä oli parempi kuin ennen ja muutkin muutokset olivat tapahtuneet pääosin parempaan suuntaan. Mutta huonompaan suuntaankin oli menty: häiritsevä päihteiden käyttö ja järjestyshäiriöt olivat lisääntyneet.

Pihlajamäessä hyvin tai kohtalaisesti viihtyvistä vastaajista 55 mainitsi tärkeimmäksi viihtyvyyteen vaikuttavaksi tekijäksi ympäristön ja luonnon, väljyyden ja puistot sekä hyvät liikuntamahdollisuudet ja -palvelut. Tärkeinä pidettiin myös liikenneyhteyksiä (19 vastaajaa), rauhallisuutta ja hiljaisuutta (14), ihmisiä, naapureita, ystäviä, omaisia ja viihtyisää ilmapiiriä (11), palveluja (8), omaa kotia, asuntoa ja taloa (6) sekä järjestystä, turvallisuutta ja siisteyttä (4).

Pihlajamäkeläisten mielestä alueen kehittämisessä pitäisi huomioida erityisesti ostari, kapakat ja päihteiden käyttö. Myös siisteyttä pitäisi parantaa.

Toimittajat kannustavat aktiivisuuteen

Kun toimittajilta kysyttiin mielikuvia asteikolla 1–5 erikseen nimetyistä lähiöistä, Pihlajamäki sai arvosanan 3,12. Toimittajien mielikuvat vaihtelivat arvosanojen 2,07 ja 4,00 välillä. Kyselyn lähiöistä Pihlajamäen päihitti vain Munkkivuori. Lähelle Pihlajamäkeä kipusi Siltamäki arvosanalla 3,09.

Toimittajien mielestä lähiöasumisen mielikuvaan vaikuttavat voimakkaasti julkiset tilat kuten juna- ja metroasemat sekä ostoskeskukset. Julkisten tilojen epäkohdiksi koettiin turvattomuuden tunnetta lisäävät juopot, nuorisojengit sekä häiriökäyttäytyminen. Epäkohtia myös uutisoidaan herkästi.

Toimittajien mielestä ostoskeskusten siisteyttä ja viihtyisyyttä edistävät erityisesti kauppiaiden aktiivisuus ja vartiointi. He myös uskoivat vahvasti, että asukkaiden omalla toiminnalla on merkittävä vaikutus mielikuviin lähiöasumisesta. Medialle siis kannattaa tarjota omia hyviä uutisia!

Kuvat: Riitta Sivonen.

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2007.