Muut artikkelit

Ala-aste säilyy Pihlajamäessä

Helsingin kaupungin opetusviraston tilaama konsulttiselvitys esitti Pihlajamäen ala-asteen lopettamista vuoteen 2012 mennessä. Selvityksessä ehdotettiin rakennettavaksi uusi, kaikki ala-asteen luokat sisältävä koulurakennus Viikinmäkeen.

Pihlajamäen ja Pihlajiston ala-asteiden johtokunnat laativat yhdessä lausunnon, jonka mukaan Pihlajamäen ala-aste tulisi säilyttää ja Viikinmäen koulu rakentaa vain 1–2 luokan oppilaille ja liittää se hallinnollisesti Pihlajiston ala-asteeseen. Johtokunnat ehdottivat samalla, että Pihlajamäen ala-asteen oppilaaksiottoaluetta voisi laajentaa Pihlajamäessä sijaitsevan Johtokiven alueelle. Näin Pihlajiston ala-asteelle mahtuisi Viikinmäen tulevia koululaisia. Yhteisessä lausunnossa myös todettiin Pihlajamäen ala-asteen hyvien opetustilojen mahdollistavan erityisopetuksen joustavan järjestämisen alueella.

Opetusvirasto tarkistikin kouluverkkoesitystä, ja päätti säilyttää Pihlajamäen ala-asteen opetuskäytössä. Samalla opetusvirasto esitti, että Viikinmäen koulurakennus toteutetaan aiottua pienempänä.

Pihlajamäen ala-asteen sekä ulko- että sisätilat on suojeltu. Nyt koululla valmistaudutaan 2011 alkavaan peruskorjaukseen. Toivottavasti ikkunoiden ja ulkopintojen korjausta kuitenkin kiirehditään jo turvallisuussyistä.

Opetusvirasto teki pedagogisesti hyvän ja kestävän ratkaisun jatkaessaan perusopetusta Pihlajamäen ala-asteella.

Kiitän opetusvirastoa, kaikkia vanhempia, Pihlajiston alaastetta ja sen johtokuntaa, rehtoreita ja Pihlajamäki-Seuraa erinomaisesta yhteistyöstä. Kiitos myös kaikille, jotka osallistuitte koulun säilyttämisen puolesta järjestettyyn nimien keräämiseen. Kiitos jokaiselle nimensä kirjoittaneelle. Tästä saatiin hyviä eväitä uusiin haasteisiin ja tulevaan yhteistyöhön!

Jussi Parviainen
Pihlajamäen ala-asteen johtokunnan puheenjohtaja

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2007.

Pihlajamäen Martat täytti 45 vuotta

– Komeat juhlat pidetään vasta kun vuosia on 50, Pihlajamäen Marttojen puheenjohtaja Eeva Läikkö toppuuttelee juhlakutsua odotelleita.

Helsingin Marttayhdistyksen alainen toimintaryhmä, joka alkuaan tunnettiin nimellä Pihlajamäen Marttakerho, perustettiin vuonna 1963. Alkuvuosina jäseniä oli liki 40, nyt heitä on 17. Yhä vireän toimintaryhmän keski-ikä on korkea, sillä uusia jäseniä on viime vuosina tullut toimintaan mukaan vain harvakseltaan. Yksi syy työikäisten puuttumiseen on se, että Pihlajamäen Martat kokoontuu päiväsaikaan.

– Kun viimeinenkin jäsen jäi eläkkeelle, päätimme siirtää tapaamiset päivänvaloon. Iäkkäät eivät halua liikkua ja liukastella pimeällä, kertoo yli kaksikymmentä vuotta menossa mukana ollut Läikkö. 

Pihlajamäen Marttojen toiminnassa näkyy yli satavuotiaan Marttaliiton sivistyshenkiset periaatteet. Säännöllisissä tapaamisissaan toimintaryhmä kartuttaa kokemuksia ja tietoa paitsi taloudenhoidosta myös kulttuurillisista ja yhteiskunnallisista asioista. Pihlajamäen Martat tekee yhteistyötä muun muassa seurakunnan diakoniatyön ja Punaisen Ristin kanssa: tälläkin hetkellä laatikollinen villasukkia ja -pipoja odottaa siirtymistä kriisialuepakkauksiin. 

Maailmanmeno on 45 vuodessa muuttunut. Ennen oli enemmän aihetta ihmetykseen ja sen myötä tiedonjakoon. Läikkö kertoo, että toimintaryhmän alkuaikoina, jäsenistön ollessa nuorempaa, tapaamisissa oli nykyistä enemmän arjen pyörittämiseen liittyvää aiheita, kuten ruoanlaittoa tai pesuaine-esittelyjä.  

– Vielä 80-luvulla opiskeltiin yhdessä mikroaaltouunin käyttöä ja pizzan tekoa. Nykyään tietoa ja kilpailevia harrastuksia tulvii joka suunnasta.

– Ryhmämme vanhetessa toiminnassamme on korostunut sosiaalisuus. Yhdessä tekeminen ja oleminen on tullut tärkeämmäksi kuin uusien asioiden oppiminen, sanoo Läikkö.  

Pihlajamäen Martat kokoontuu seurakuntatalolla joka toinen maanantai kello 14, seuraavan kerran syyskauden käynnistyessä 29. syyskuuta. Kaikki toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. Ja vielä: Martta-historia on Pihlajamäessä vahvasti läsnä myös Lucina Hagmanin kujan nimessä. Suomalaisen naisliikkeen pioneeri, kansanedustaja, koulunjohtaja ja professori Hagmanhan oli sekä Marttaliiton että Helsingin Uuden Yhteiskoulun kunnioitettava perustaja.

Teksti: Tanja Railo
Kuva: Päivi Seikkula

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2008