Pääkirjoitukset

Vapaaehtoisuutta, kumppanuutta ja yhteistyötä

Pihlajamäki-Seura ja miltei kaikki muutkin Helsingin kaupunginosayhdistykset toimivat vapaaehtoisvoimin. Helsingissä yhdistyksillä on oma katto-organisaatio, Helka, jonka palkattujen työntekijöiden panos on tärkeä kaikille kaupunginosayhdistyksille.

Yksi konkreettinen ja näkyvä Helkan tarjoama tukipalvelu on kaupunginosien kotisivujärjestelmän ylläpito. Itse sivustojen sisällöstä ja ylläpidosta vastaa kukin kaupunginosayhdistys itse. Pihlajamäen kotisivujen osoite on www.pihlajamaki.info.

Suuren vapaaehtoisjoukon johtaminen vapaaehtoisvoimin olisi todella vaativaa. Siksi onkin tärkeää, että meillä on Pihlajamäen lähiöasemalle palkattu yhdyskuntatyöntekijä Sini Heino-Mouhu. Ilman Siniä ja hänen vapaaehtoisjoukkojaan ei Pihlajamäessä olisi esimerkiksi omaa bluesfestaria.

Pihlajamäki-Seuralla on kumppanuussopimus Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ja Kalliolan setlementin kanssa: sosiaalivirasto maksaa Pihlajamäen lähiöaseman vuokran ja yhdyskuntatyöntekijän palkan, Kalliola tuo alueelle omia palvelujaan ja seura viestii palveluista omilla kanavillaan.

Jokaisessa kaupunginosassa olisi hyvä olla kaupungin ylläpitämä asukastila ja siellä palkattu yhdyskuntatyöntekijä. Tällainen panostus yhteisöllisyyteen varmasti säästäisikin kaupungin varoja.

Lähiöprojekti on 2000-luvulla tuonut paljon hyvään Pihlajamäkeen. Vaikka projekti on täällä jo varsinaisesti ohi, se osallistuu edelleen mm. tämän lehden tekemiseen toimittamallla lehden kaksi viimeistä sivua.

Pihlajamäen lähiölehden ensimmäinen numero ilmestyi 16.5.2007 Koillis-Helsingin Lähisanomien välissä. Lehtemme viettää nyt 1-vuotissynttäreitä Vartti-lehden pohjoisen painoksen välissä. Koillisen alueen oman lehtigurun Heimo Laaksosen kanssa luomamme yhteistyökuvio on osoittautunut niin toimivaksi, että muutama muukin kaupunginosalehti ilmestyy nyt Vartin välissä.

Pihlajamäki-Seura pyrkii yhteistyöhön kaikkien Pihlajamäessä toimivien tahojen kanssa. Tuoreimpana yhteistyönä on rakennusviraston tukemien "puistokummien" ilmaantuminen Pihlajamäkeen. Puistokummi-lupauksia tehtiin tiuhaan Pihlajamäen siivoustalkoissa, jotka tänä vuonna järjestettiin äitienpäivän aattona ja näyttävästi nuorisotalolta käsin.

Samalla kaavalla siistitään Pihlajamäkeä myös ensi vuonna. Suuri kiitos kaikille talkoiden toteuttajille: useille kymmenille asukkaille, partiolaisille, eläkeläisille, Martoille, nuorisotalon nuorille ja aikuisille. Lämmin kiitos myös Pihlajamäen S-Marketille, Malmin Baguettelle sekä Pihlajamäen MLL:lle kahvilatuotteista. Kiitos jo etukäteen myös Pihlajamäki goes Bluesin vapaaehtoisille. Nautitaan tänäkin kesänä oman työmme hedelmistä!

Vesa Koskela

Pihlajamäki-Seuran puheenjohtaja

Kuva: Riitta Sivonen 

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2008 

Nyt on aika muuttaa Helsingin purot puroiksi

Helsingin alueella on parisenkymmentä puroa, joista monet on kuitenkin nimetty ojiksi, esimerkiksi Vantaanjokeen laskeva Koillis-Helsingin läpi kulkeva Longinioja. Longinojan valuma-alueen pinta-ala on 9 neliökilometriä. Longinoja on Vantaanjokeen laskeva ensimmäinen sivuhaara, joka toimii 26 000 asukkaan valuma-alueena.

Helsingin purojen nimeämisessä poikeuksen toiseen suuntaan tekee valuma-alueeltaan suurin puro eli Iso-Huopalahteen laskeva Mätäjoki, joka nimestään huolimatta luetaan puroksi. Pikku-Huopalahteen taas laskee Mätäpuro, jonka aiempi nimi oli Haaganpuro.

Aikojen saatossa ennen viemäriverkoston rakentamista monia Helsingin puroja on käytetty likaviemäreinä. Purojen nimiin viemäri ei sentään ole koskaan tiettävästi päässyt. Tosin edelleen Helsingin puroihin silloin tällöin pääsee nestettä, joka kuuluisi viemäreihin tai ongelmajätteisiin.

Longinojan uoma on perattu ja suoristettu ojamaiseksi sotien jälkeen alueen maankuivatuksen lisäämiseksi. Monistakin eri syistä Longinojan taimenkanta hävisi kokonaan. Virtavesien hoitoyhdistyksen istutuksilla taimenkanta on saatu palaamaan Longinojaan. Suomalaisen Kalastusmatkailun Edistämisseura SKES aloitti kunnostustoimet
Longinojassa vuonna 2001 ja viime vuosina myös Helsingin kaupunki on kiitettävästi osallistunut kunnostustöihin.

Longinojan kunnostussuunnitelmien pohjana on käytetty karttaa vuodelta 1870, jossa näkyy uoman alkuperäinen linjaus ennen suoristamista. Nyt kun Longinojaa on kunnostettu takaisin puromaisemmaksi, niin olisi myös aika antaa sen näkyä puron nimessä. Longinojan tulisi siis olla vaikka Longinpuro. Puromaisempia nimiä kaipaavat myös mm. Vantaanjokeen laskeva Näsinoja-Tuomarinkylänoja sekä Vanhankaupunginlahteen laskeva Viikinoja. Nimenmuutokset lisäisivät purojen läheisyydessä asuvien ihmisten tietoisuutta puroistaan. Se taas lisäisi purojen arvostusta. Arvostuksen lisääntyminen taas todennäköisesti vähentäisi purojen käyttämistä likaviemäreinä.

Teksti: Vesa Koskela

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2010

Liity Pihlajamäki-seuraan ja tule mukaan toimintaan

Oletko koskaan miettinyt, että voisit liittyä niiden ihmisten joukkoon, jotka tekevät vapaaehtoistyötä Pihlajamäen ja sen asukkaiden hyväksi. Jos Pihlajamäki-seurassa on tarpeeksi jäseniä ja vapaaehtoistyöntekijöitä, silloin on paljon helpompaa toimia.

Pihlajamäki-seura on viime vuosina pyrkinyt kokoamaan entisten löytyneiden jäsenrekistereiden palasista uuden toimivan jäsenrekisterin, johon ihmisten perustietojen lisäksi merkitään myös ne asiat, joista kukin jäsen on kiinnostunut. Jos olet ilmoittanut kiinnostuksen kohteesi, eri asioista vastuuta kantavat voivat ottaa yhteyttä, kun jotakin ollaan tekemässä. On helpompi löytää asioille vastuunkantajia silloin, kun on samalla tarjota vapaaehtoisreserviä eri asioita varten. Ja kun on tarpeeksi reserviä, eri asioihin ilmoittautuneet voivat aina tilanteen niin vaatiessa kieltäytyä tekemästä niitä asioita, joihin ovat ilmoittautuneet.

Yhtenä esimerkkinä mainitsen, että toivottavasti moni entinen ja uusi jäsen ilmoittaa kiinnostuksensa siivoustalkoisiin. Jos näin teet, silloin siivoustalkoiden vetäjät tietävät ottaa Sinuun yhteyttä hyvissä ajoin ennen Äitienpäivän aattoa lauantaita 8.5., jolloin Pihlajamäessä pidetään siivoustalkoot. Et ehkä voi, halua tai ehdi tehdä vapaaehtoistyötä, mutta ei haittaa. Erittäin tärkeää on myös se, että liityt Pihlajamäki-seuran jäseneksi. Silloin, jos saadaan jäsenmaksuilla kerättyä taloudellista liikkumavaraa, on esimerkiksi helpompi suunnitella ja toteuttaa uusia Pihlajamäki-tuotteita. Tai jos haluat, voit tulla mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan uutta Pihlajamäki-tuotetta.

Teksti: Vesa Koskela

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2009

LIITY PIHLAJAMÄKI-SEURAAN KLIKKAAMALLA TÄSTÄ

Pihlajamäki-seuralla vuoden 2011 teemana jäsenhankinta

Marraskuun lopulla Pihlajamäki-seuran syyskokous hyväksyi muutamin lisäyksin hallituksen ehdotuksen vuoden 2011 toimintasuunnitelmaksi. Lisättiin rahan antaminen stipendejä varten alueen kouluille, joka oli unohtunut kirjoittaa. Päättyvänäkin vuonna on annettu 240 euroa stipendeihin.

Hallituksen esitykseen lisättiin myös pyrkimys vaikuttaa, että asukkaille järjestetään tilaisuuksia, joissa heillä on mahdollisuus kuulla kaupungin suunnitelmia alueen kehittämiseksi ja vaikuttaa niihin.
Vaikka asiaa ei oltu erikseen mainittu vuoden 2010 toimintasuunnitelmassa, seura on sääntöihinsä nojautuen monin tavoin päättyvänäkin vuonna toteuttanut edellä mainittua tavoitetta. Seura on antanut tämän lehden ja Pihlajamäen kotisivujen kautta palstatilaa kaupungin virkamiehille, jotta he voivat kertoa suunnitelmistaan ja jotta asukkaat voivat niihin vaikuttaa. Muun muassa edellisessä lehdessä oli juttu Rakennusviraston aluesuunnitelmista. Seura oli omalta osaltaan edesauttamassa menneenä tiistaina toteutunutta ylipormestari Jussi Pajusen asukasiltaa.
Koska lehti ei ilmesty kovin usein, niin monet tärkeätkin asiat löytyvät pelkästään www.pihlajamaki.infosta, kuten lähiaikoina nähtäväksi ja kommentoitavaksi tuleva Pihlajamäen ostoskeskuksen asemakaavaluonnos.

Vuoden 2011 teemaksi Pihlajamäki-seuran syyskokouksessa hyväksyttiin jäsenhankinta, jotta nykyisen laajuinen toiminta ja sen rahoittaminen olisi mahdollista. Samalla pyritään saamaan lisää vastuunkantajia, koska seuran toiminta perustuu kokonaan vapaaehtoistyöhön. Kukaan ei saa mistään asiasta palkkaa tai palkkioita tai edes kulukorvauksia.
Niin tämä lehti kuin www.pihlajamaki.info kaipaa lisää tekijöitä, kuten monet muutkin asiat, jotka on vuoden 2011 toimintasuunnitelmaan kirjattu. Toimintasuunitelma toteutuu vain jos saamme lisää näkijöitä, tekijöitä ja maksavia jäseniä. On vaarassa, että seuran toiminta jälleen hiipuu, jos vastuunkantajia ei saada paljoa lisää. Monia vastuunkantajia jo on, mutta lisää tarvitaan, koska kukaan ei voi tehdä vapaaehtoistyötä kovin paljoa.
Tämän lehden takakannessa on kerrottu koulutusmahdollisuudesta uusille vastuunkantajille. Lähiaikoina myös Pihlajamäen lähiöasemalla järjestetään kotisivukoulutusta, joten seuraa www.pihlajamaki. infoa. Niin entiselle kuin uusillekin tekijöille on koulutusta tarjolla.

Vesa Koskela
Pihlajamäen lähiölehden
päätoimittaja

Kuuntele, kysele ja keskustele Pihliksen ostarista

Tässä lehdessä on monta juttua Pihlajamäen ostoskeskuksesta, sillä se täyttää tänä vuonna komeat 45 vuotta. Ostarilla toimii edelleen yksi yritys, joka on ollut siellä alusta asti: onneksi olkoon Pihlajamäen Apteekki.

Pitkä historia velvoittaa myös katsomaan eteenpäin. Pihlajamäen ostoskeskusta odottavatkin nyt muutoksen ajat.

Pihlajamäen kotisivut www.pihlajamaki.info sekä Pihlajamäen lähiölehti ovat luoneet edellytyksiä sille, että ostoskeskuksesta keskustellaan ennen kuin siihen liittyviä päätöksiä tehdään. Keskustelun pohjaksi tarvitaan tosiasioita, jotta keskustelu pysyisi rakentavana ja veisi suunnittelua eteenpäin.

Keskusteltaessa ostoskeskuksen tulevaisuudesta on hyvä pitää mielessä, millaista valtaa kukin taho voi käyttää. Pihlajamäki-Seura haluaa käyttää omaansa nostamalla tärkeän asian puheenaiheeksi ja antamalla eri tahoille mahdollisuuksia esittää omia näkemyksiään. Suunnittelijat käyttävät suunnitteluvaltaansa, päättäjät päätösvaltaansa ja ostoskeskuksen omistajat omaa valtaansa.

Lähiaikoina käynnistyy ostoskeskuksen uuden asemakaavan ensimmäinen vaihe, kun hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma esitellään. Pihlajamäki-Seura käyttämään omaa lausunnonantajan rooliaan kaavoitusprosessin eri vaiheissa.

Lue, kuuntele, kysele, kyseenalaista, keskustele. Ota kantaa. Käytä omaa valtaasi.

Vesa Koskela
Pihlajamäki-Seuran puheenjohtaja

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2008

Pihlajamäen lähiölehti – ole hyvä!

Pihlajamäessä ja sen lähiympäristössä ilmestyi näihin päiviin asti Pihlajamäki-Seuran ja Leijonien yhteistyönä tekemä Pihlajanlehti. Viime aikoina Pihlajanlehti ilmestyi kaksi kertaa vuodessa. Kaksi kertaa vuodessa ilmestyi Pihlajamäessä myös Lähiöprojektin tiedotuslehti.

Pihlajamäki-Seuran puheenjohtaja Vesa Koskela. Kuva: Riitta Sivonen.

Syksyllä 2006 Kalliolan Setlementti, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Lähiöprojekti ja Pihlajamäki- Seura solmivat kumppanuussopimuksen, jonka myötä Pihlajamäen lähiöasemalle palkattiin aluetyöntekijä. Pihlajamäki-Seuran tärkeimmäksi tehtäväksi määriteltiin lähiöaseman ja aluetyöntekijän asioista tiedottaminen seuran viestintäkanavien kautta. Aluetyöntekijän palkkaamisen myötä lisääntyi tarve useammin sekä laajemmalle alueelle ilmestyvän lehden perustamiselle.

Koillis-Helsingin Lähisanomat kiinnostui yhteistyöstä, joten uuden Pihlajamäen lähiölehden levikkialue on koko koillinen Helsinki.

Pihlajamäki-Seura haluaa uuden lehden nimellä korostaa sitä, että – ainakin suojelun arvoisessa Pihlajamäessä – sana lähiö sisältää myönteisiä asioita. Kiitos lähiöprojektin, lähiörahaston, lähiöaseman, lähiöarkkitehdin, lähiöliikuttajan. Aluetyöntekijänkin tittelin voisi muuttaa lähiötyöntekijäksi. Lähiö on lähellä.

Tavoitteenamme on luoda lehti, joka kertoo paikallisista asioista ja ilmiöistä sekä hyvin järjestetyistä tapahtumista – kiinnostavasti, neljä kertaa vuodessa.

Toivomme, että Pihlajamäen ja sen lähialueiden asukkaat, yhdistykset ja muut toimijat sekä ilmoittajat ottavat uuden Pihlajamäen lähiölehden omakseen.

Vesa Koskela
Pihlajamäki-Seuran puheenjohtaja

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2007.

Kaupan rakennemuutos Pihlajamäessä

Marraskuussa 2007 avattava Viikin kauppakeskus on hyvä – vai pitäisikö sanoa huono – esimerkki kaupan rakennemuutoksesta ja siitä, miten kaupunginosayhdistysten mielipide usein sivuutetaan kaavoituksessa.

Vesa Koskela, Pihlajamäki-Seuran puheenjohtaja. Kuva: Riitta Sivonen

Kymmenisen vuotta sitten alettiin suunnitella Viikin paikalliskeskusta ja kauppakeskusta sen yhteyteen. Pihlajamäki-Seura vastusti kauppakeskusta, sillä suurin osa viikkiläisistä asuisi toisaalla ja Pihlajamäen ostoskeskus sijaitsee vain alle kilometrin päässä siitä. Seura esitti, että kauppakeskuksen rakentamisesta luovuttaisiin ja viikkiläisille luotaisiin kunnolliset palvelut sinne, missä suurin osa ihmisistä tulee asumaan eli Latokartanoon.

Kauppakeskuksen sanottiin olevan ensisijassa lähiseudun asukkaita ja Viikin tiedepuistoa varten, mutta sijainti Lahdenväylän ja sitä päivittäin ajavan noin 100 000 autoilijan likeisyydessä ei toki haitannut. Niinpä jo hyvissä ajoin kauppakeskukselle kaavoitettiin eteläinen ja pohjoinen liittymä, jotta autojen massiivinen liikennevirta pääsisi sujuvasti kauppakeskukseen ja sieltä pois.

Mutta pohjoisen liittymän rakentamiseen ei löytynytkään maksajaa. Helsingin keskustasta tultaessa pääsee kyllä sujuvasti kauppakeskukseen, mutta sieltä Lahdenväylää pohjoiseen pyrkivä joutuukin etsiskelemään sopivaa reittiä. Kun siis automagneetti Viikin kauppakeskus avaa joulun alla ovensa, on Viikissä ja Pihlajamäessä pelättävissä – ei vain lisää liikennettä ja ruuhkia, vaan myös poistumisreittiä etsiviä harhailijoita.

Pihlajamäen onneksi sen arkkitehtoniset arvot tunnustettiin 2000-luvun alussa. Pihlajamäki saa suojelukaavan, jolla myös ostoskeskuksen vanhempi eli pohjoinen osa suojellaan. Suunnitelma uudemman eli Pihlajamäentien puoleisen osan lisärakentamisesta valmistuu lähiaikoina. Paikalle on tulossa myös asuntoja.

Suojelukaava säilyttää myös ne rakennukset, joihin yli 45 vuotta sitten suunniteltiin Pihlajamäen pienet päivittäistavarakaupat. Vaikka lähikaupat ovat kuolleet, rakennukset säilyvät.

Pihlajamäen ostarin pelasti osaltaan suojelukaava, mutta mikä pelastaisi Pihlajamäen, Viikin ja Pihlajiston kadut lisääntyviltä ruuhkilta ja harhailevilta autoilta? Kuka maksaisi Viikin kauppakeskuksen pohjoisen liittymän rakentamisen? Valtio, Helsingin kaupunki, HOK-Elanto vai useampi niistä yhdessä?

Vesa Koskela
Pihlajamäki-Seuran puheenjohtaja

Julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2007

Tuleva tapahtuma on paras tapahtuma

Pihlajamäen lähiölehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa aina ennen tärkeimpiä Pihlajamäen tapahtumia, jotta lehti palvelisi mahdollisimman hyvin sitä, että tieto tapahtumista varmasti saavuttaisi kohderyhmänsä – pihlajamäkeläiset ja kaikki muutkin lehden lukijat. Niin ja että tapahtumien järjestäjät eivät turhaan tapahtumaa järjestäisi. Sillä hyvinkin järjestetty tapahtuma ei ole onnistunut ilman kävijöitä.

Aina ennen lehden ilmestymistä kyselen myös paikallisilta toimijoilta tietoja tulevista tapahtumista. Tänä keväänä tulevien tapahtumien runsaus yllätti, joten alkuvuoden tapahtumien valokuvillekaan ei jäänyt käytännössä lainkaan palstatilaa. Joitakin kuvia on tosin käytetty nykyisten ja tulevien tapahtumien kuvituksena, kuten Sederholmin talon näyttelyn jutussa sekä Turvallisuuskävelyn jutussa. Turvallisuuskävely ei välttämättä olisi saanut palstatilaa, jos sillä ei olisi vuoden päästä seurantakävelyä. Turvallisuuskävelyn asioihin palataan vielä loppuvuoden lehdissä.

Jo tulevana viikonloppuna on tapahtumien suma: ensin perjantaina Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestämä Kevätsirkus ja lauantaina perinteinen, mutta uudistunut Leijonien Pihlajamarkkinat sekä myös Vuolukiventien pihakirppis. Viikonlopun tapahtumakimaraa täydentämään on annettu lehdessä palstatilaa myös Kumpulan kyläjuhlalle, koska samana päivänä ehtii käydä useammassakin tapahtumassa.

Lauantaina 9.6. järjestettävä Pihlajamäki goes Blues on tänä Pihlajamäen 50-vuotisjuhlavuonna laajempi kuin koskaan aiemmin. Suuret kiitoksen kaikille PgB:n vapaaehtoisille. Ilman vapaaehtoistyötä eivät tapahtumat synny.

Pihlajamäen lähiölehdelle parhaillaan menevä tai lähiaikoina tuleva tapahtuma on paras tapahtuma, koska haluamme olla edesauttamassa tapahtumien onnistumista tarjoamalla ilmaista palstatilaa. Tapahtumien järjestäminen ja niihin osallistuminen luovat omalta osaltaan paljon puhuttua ja kaivattua yhteisöllisyyttä. Haluamme Pihlajamäki-seurana myös Pihlajamäen lähiölehden kautta olla edistämässä yhteisöllisyyttä kaupunginosassamme.

Vesa Koskela
Pihlajamäen lähiölehden
päätoimittaja

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2012

Pihlajamäki vuonna 2012

Pihlajamäki täyttää 50 vuotta vuonna 2012. Ensimmäiset uudisasukkaat muuttivat Pihlajamäkeen alkuvuodesta 1962. Asutusta on ollut iät ja ajat. Uusi asumalähiö nimettiin Pihlajamäeksi vuoden 1959 lopulla. Sitä ennen puhuttiin Aarnikanmäestä ja Aarnikasta eli aarniometsästä. Aarnikka-sana elää edelleen mm. paikallisten partiolippukuntien nimissä.

Joitakin kuukausia sitten lehtemme toimittaja Riitta Ripsu Sivonen heitti ilmaan ajatuksen Pihlajamäki 50 vuotta -juhlatoimikunnan perustamisesta. Ajatuksesta innostuttiin, joten se siirtynee Pihlajamäki-Seuran helmikuussa 2008 pidettävän vuosikokouksen esityslistoille.

Tänä vuonna ensimmäiset uudisasukkaat ovat asuneet täällä 45 vuotta, puolet itsenäisen Suomen iästä. Monet heistä ovat jo 90-vuotiaita, ja paikalliset juhlat ovat paikallaan. Hyvinsäilynyttä 45-vuotiasta Pihlajamäkeä ja 90-vuotiasta Suomea juhlistetaankin kansalaispäivällisillä, jotka pidetään Pihlajamäen kirkossa itsenäisyyspäivänä 6.12.

On juhlan aika, myös jäähyväisjuhlan. Lähiöarkkitehtimme Mikko Tainion työpesti Pihlajamäessä on hetken päästä ohi. ”Meidän Mikko” on ollut korvaamaton apu myös Pihlajamäki-Seuralle. Niinpä monelle asialle täytyy pian löytää uudet tekijät. Nyt on ideoinnin, sitten työnteon aika. Niin saamme Pihlajamäen sellaiseksi kuin haluamme sen nähdä vuonna 2012.

Vesa Koskela
Pihlajamäki-Seuran
puheenjohtaja

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2007.

Mitä ja missä vuonna 2008

Kädessäsi oleva Pihlajamäen lähiölehti ilmestyy tänä toisena ilmestymisvuonna neljä kertaa. Lehti pyrkii palvelemaan kaikkia paikallisia toimijoita kertomalla asukkaille, mitä, missä ja milloin tapahtuu. Kunkin lehden etusivu on varattu tapahtumille ja muille aktiviteeteille. Nyt eniten palstatilaa saa Pihlajamäen hiidenkirnujen nimikilpailu, joka lienee tärkein ja seuratuin Pihlajamäessä toteutuva hanke vuonna 2008.

Seuraava lehti ilmestyy ennen kevään Pihlajamarkkinoita ja alkukesänä Pihlajamäki goes Blues -tapahtumaa. Syksyn lehti ilmestyy sopivasti ennen Pihlajamäki-Seuran ja Pihlajiston Asukasyhdistys PNV:n koordinoimaa Pihlajapäivää, joka valtaa Pihlajiston ala-asteen ja kentän sunnuntaina 7.9. Sitten onkin jo vuorossa joulukuun alun lehti jouluisine tapahtumineen.

Pihlajamäen lähiölehden toisella sivulla ilmestyy Kvartaalikalenteri, johon on koottu seuraavan vuosineljänneksen tapahtumia. Lehden alkupuolelle pyritään mahduttamaan myös pikkujuttuja muista tulevista tapahtumista. Lehden lopussa on aluetyön omat sivut, joilla Lähiöprojekti, Pihlajamäen aluetyöntekijä sekä lähiöliikuttaja kertovat mm. lähiöaseman tapahtumista.

Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti ei kuitenkaan ole tarpeeksi vikkelä Pihlajamäen toimijoiden ja asukkaiden vilkkaassa elämänkulussa. Loppuvuodesta 2007 Pihlajamäen kotisivujen www.pihlajamaki. infon päätoimittajan puikkoihin tarttui Päivi Seikkula ja hänen hyväksi avukseen löytyi Tuomas Työrinoja. He ovat loihtineet sivuille uuden kuosin ja paljon uutta sisältöä.

Uudistuneessa www.pihlajamaki.infossa voi tutustua Pihlajamäen ja lähialueen tapahtumien ja traditioiden vuodenkiertoon Tapahtumakalenteria selaamalla. Kotisivujen toimitus ottaa jatkuvasti vastaan täydennystä: sivuille voi nyt lisätä oman uutisen tai tiedon tapahtumasta jopa ilman erillistä rekisteröitymistä.

Nyt www.pihlajamaki.infossa voi myös liittyä Pihlajamäki-Seuran jäseneksi ja vanhat jäsenet voivat päivittää omia tietojaan. Jäsenlomakkeessa voi raksia ruutuja ja ilmaista, mikä asia Pihlajamäki-Seuran toiminnassa kiinnostaa. Sampsa Lommi on lupautunut jäsenrekisterin hoitajaksi ja jäsenrekisteriä ryhdytään nyt päivittämään ajan tasalle. Olethan tässä prosessissa mukana.

Vaikka et olisi Pihlajamäki-Seuran jäsen etkä aikoisi liittyäkään, olet sydämellisesti tervetullut torstaina 21.2. kello 18 alkavaan vuosikokoukseen, joka pidetään Pihlajamäen nuorisotalolla. Kokouksessa on mukana seuran toimintaryhmien vetäjiä ja muita vastuunkantajia kertomassa kuluvan vuoden suunnitelmista. Tule mukaan kertomaan omia toiveitasi vuoden 2008 toiminnasta!

Teksti: Vesa Koskela

Kuva: Riitta Sivonen

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2008