Marraskuun alussa Pihlajamäen ostoskeskuksella aloitti uusi itsepalvelukirpputori, joka on saanut nimekseen ytimekkäästi Pihliskirppis. Yrittäjänä toimii Pirjo Komu, joka rakennusalalla toimivan miehensä Matti Salmisen kanssa etsi sopivaa kirpputoripaikkaa. He vuokrasivat melko suuret entisen K-kaupan tilat Pihlajamäen ostoskeskukselta, koska lähialueilla ei ole kovin paljon eikä kovin suuria kirpputoreja.

Muutaman ensimmäisen viikon jälkeen Pirjo Komu on tyytyväinen, koska niin myyjät kuin ostajatkin ovat alkaneet löytää Pihliskirppiksen. Tarjolla on kaksitasoisia pöytiä, mutta pöytätilan vuokraaja voi tuoda samalla myyntiin myös joitakin isompia tavaroita hallin takaosaan sekä esim. koruja lukolliseen lasivitriiniin.

Teksti: Vesa Koskela

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2011

Kun Pukinmäen Esso joutui väistymään uuden ABC-aseman tieltä keväällä 2008, aiheutti tapahtuma keskustelua vakioasiakkaiden keskuudessa ja lehdistössä. Pukinmäen Esso oli saavuttanut legendaarisen maineen paikkana, josta saman katon alta löytyi apu niin autoon liittyviin ongelmiin kuin pieneen tai isoon nälkäänkin. Yrityskaupan seurauksena perinteikäs kohtauspaikka sai kuitenkin väistyä.

Vuodesta 1982 toiminut perheyritys joutui lähtemään kehätien vieressä keskeisellä paikalla sijanneista liiketiloistaan, muttei kuitenkaan lopettanut toimintaansa. Autovuokraamo jatkoi välittömästi Pukinmäen Esson perinteitä ja aloitti toimintansa Pihlajamäessä Rapakiventien päässä sijaitsevassa yksikerroksisessa rakennuksessa. Autovuokraamo on toiminut Pihlajamäessä jo 1,5 vuotta ja viime kesänä myös tauolla ollut kahvilatoiminta saatiin jälleen käyntiin.

Rapakiventien päässä toimii tällä hetkellä rinta rinnan autovuokraamo Aurent ja St1-ketjuun kuuluva kahvila Time Out Café.

-Kahvilatoimintaa harjoitetaan yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella ja myytävät tuotteet tehdään alusta loppuun itse, kertoo yrittäjä Tero Vihanta.

Myynnissä on kahvin, pullan ja pikkusuolaisen ohella pikaruokaa ja muutaman viikon ajan saatavana on ollut myös runsas lounas. Time Out Café palvelee arkisin klo 6.30–18.00, mutta remontin valmistuttua kokonaan aukioloaikoja on tarkoitus laajentaa.

Viihtyisän kahvilan ja autovuokraamon ovat löytäneet kiitettävästi niin Pukinmäen Esson vanhat vakioasiakkaat kuin uudetkin kävijät. Kahvila tuo laadukkaine tuotteineen kaivatun lisän myös Pihlajamäen palvelutarjontaan.

Autovuokraamo Aurent Time Out Café Pihlajamäki
Rapakivenkuja 9
00710 Helsinki

Teksti: Aura Kivilaakso, kuva: Vesa Koskela

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2009

Liusketien alkutaipaleella, siinä vähän Lähiöasemasta eteenpäin, on silmä sattunut silloin tällöin ikkunaan, jossa lukee Taltec Oy. Talotekniikkaa? Tässä tapauksessa nimi on enne, sillä yritys tarjoaa talotekniikkasuunnittelua ja rakennuttamispalveluja. Lähiölehden juttusarjaan sen valitsi edellisen jutun yrittäjä, joten käydään peremmälle kyselemään lisää.

Toimitiloissa on iltapäivällä hiljaista ja rauhallista. Ja siistiä. Missä ovat rakennuspiirustusten vinot pinot, missä kaikki piirustuslautojensa ääressä touhuavat kiireiset suunnittelijat, lyijytäytekynä korvansa takana, harppi rintataskussa. Eikö bisnes suju?

– Kyllä sujuu, naurahtaa toimitusjohtaja Tapani Muttonen. Palveluksessamme on kymmenkunta talotekniikan ammattilaista. Osa työskentelee täällä ja osa etänä. Tätä porukkaa täydentävät vielä yhteistyöverkostoomme kuuluvat rakennus- ja sähköalan ammattilaiset. Tarjoamistamme palveluista listaisin rakennuttamisen, projektinjohdon, LVI-suunnittelun, hankesuunnitelmat, esisuunnitelmat, valvonnan ja kuntokartoitukset.

Laatua ja luotettavuutta

Rakennusalallakin suunnittelu ja projektinhallinta on putsattu työpöydiltä tietokoneille ja verkkoon jo ajat sitten. Nyt ihmiset menevät perässä, ainakin jos haluavat menestyä. Verkostoituminen on ollut myös Taltecin valinta. Sen rooli on johtaa homma alusta loppuun ”verkon keskellä”, eli se hankkii työn ja sille parhaat toteuttajat.

– Suurimpia asiakkaitamme ovat Senaatti-kiinteistöt, Helsingin Yliopisto, HUS-kiinteistöt ja monet ministeriöt. Ne ovat aikaisemmin hoitaneet itse rakennushankkeidensa rakennuttajan tehtävät, mutta nyt tuon palvelun voi kilpailuttaa ja ostaa alan parhailta ammattilaisilta. Meillä on laaja ja hyvin joustava verkosto. Olemme onnistuneet pitämään työmme laadun korkealla. Yksi menestymisen perusedellytys on luottamus, sen hankkiminen ja siitä kiinni pitäminen. Etenkin kun alalta nousee jatkuvasti esiin esimerkkejä harmaan talouden jylläämisestä, Muttonen toteaa.

Tässähän olisikin nyt loistava tilaisuus verkostoitua, kun tuo Taltecin osaaminen kuulostaa äkkiseltään ihan putkiremontilta! Pihlajamäkeläisten taloyhtiöiden kevätkokouksissa on talotekniikkaa ja etenkin siihen liittyvää putkiremonttia pyöritelty puheissa kuin kuumaa perunaa.

– Meidän toimintamallimme on rakennettu palvelemaan etupäässä julkishallinnon ja yrityspuolen tarpeita. Yksityisille taloyhtiöille meillä ei ole tarjottavaa. Muutamia yhteydenottoja täältä Pihlajamäestä on tullutkin, mutta olemme valitettavasti joutuneet myymään ei-oota, Muttonen kertoo.

Taltec Oy:n tähänastisista hankkeista mittavin on ollut Espoon Tapiolassa sijaitseva WeeGeen museokeskus, jonka LVIA-suunnittelu on yrityksen käsialaa. Rakennuskompleksin ilmanvaihtokonehuonekin on jalkapallokentän kokoinen. Helsingin yliopiston hankkeet Viikissä ovat vaikuttaneet toimipaikan valintaan.

– Pihlajamäki on sijainniltaan ja liikenneyhteyksiltään erinomainen. Ensimmäiset toimitilamme olivat Kivipyykintiellä, ja nyt olemme majailleet nelisen vuotta tässä. Asuinrakennuksen yhteydessä on hyvä olla. Täällä on ainakin erittäin rauhallista ja näissä taloissa asuu kivaa porukkaa. Pitävät vähän paikkoja silmällä.

– Lähiöasemalla on varmasti hyvä vaikutus alueeseen. Olimme viime kesänä bluusseissa mukana ja se tapahtuma kyllä todisti, että porukalla on täällä Pihliksessä hyvä meno päällä – hyvä verkosto, Muttonen toteaa.

Lisää tietoa Taltec Oy:stä löydät osoitteesta www.taltec.fi

Teksti ja kuva: Riitta Sivonen Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2009

Hiekkakiventien yritysalueella sijaitsee kymmenkunta eri toimialojen yritystä. Yksi niistä on PixMill, Suomen suurin digitaalisten suurkuvatulosteiden valmistaja.

PixMill Oy syntyi vuonna 2007 kahden suurkuvatuloste- ja tapahtuma-alan toimijan fuusiosta. Pihlajamäessä yritys on sijainnut reilun vuoden verran. Sen palveluksessa on viitisenkymmentä työntekijää, ja liikevaihtoa kertyy tänä vuonna noin 7 miljoonaa euroa. PixMill Oy ja Kontulassa sijaitseva PrintStudio Oy kuuluvat samaan konserniin.

– Tuotteitamme voi nähdä somistuskuvina Stockmannin tavarataloissa, messurakennelmissa, kaupungilla banderolleina, teipattuina metro- ja ratikkavaunuina tai vaikka Kansallismuseon ja Kiasman seinässä kertomassa näyttelyistä, toimitusjohtaja Matti Laajarinne kertoo.

Yrityksen tuottamista materiaalikokonaisuuksista suurimpia on ollut Eurovision Laulukilpailujen markkinointi- ja somistusmateriaalit vuonna 2007.

Digitaalikuvaa hyödyntävien sisustustuotteiden kysyntä on kasvussa.

– Yhä useammat yritykset haluavat viestiä arvojaan toimitilojensa sisustuksissa. Kuvan käyttö on lisääntynyt myös julkisissa tiloissa.

Materiaalien ja laitteiden kehityksen myötä sovelluksia tulee jatkuvasti lisää. PixMilliin on vastikään hankittu uusi tasotulostin, joka printtaa kuvat suoraan kiinni valittuun alustaan. Vanhemmat koneet tulostavat kuvia, joiden kiinnittäminen tai jälkikäsittely vaativat enemmän aikaa ja resursseja.

– Meillä taitaa olla myös Suomen ainoa viisi metriä leveää lakanaa tulostava laite, arvelee Laajarinne.

Aito arvopohja

Toimitusjohtaja Matti Laajarinne pohtii työkseen yhteiskuntavastuu- ja ympäristökysymyksiä, sitä kuinka asiakasyritys voisi parhaiten tuoda esille arvonsa.

– Sanoman tulee aina perustua todellisuuteen eli toiminnan pitää olla läpinäkyvää, Laajarinne toteaa.

Sama koskee myös PixMilliä.

– Haluamme olla vastuullinen työnantaja ja toimia ympäristö huomioon ottaen. Käytännössä ympäristöystävällisyys tarkoittaa esimerkiksi UV-säteiden käyttämistä liuottimien sijaan tulosteiden kuivaamisessa. Käytetyt banderollit toimitamme mahdollisuuksien mukaan ekologiseen jatkojalostukseen Globe Hopelle, joka tekee niistä muun muassa läppärilaukkuja, kauppakasseja, kirjekuoria ja esitetaskuja, Laajarinne kertoo.

Pihlajamäessä hyvä olla

PixMillille toimipaikka Pihlajamäessä on mieluinen, etenkin hyvien yhteyksien vuoksi. Tilaa talossa on kaikkiaan 1 700 neliötä, mutta vähän enemmänkin saisi olla.

– Nykyään toimintamme keskittyy voimakkaasti tänne pääkaupunkiseudulle, mutta laajentuminen on tavoitteena. Etenkin itänaapurin markkinat kiinnostavat, Laajarinne paljastaa.

Pihlajamäen lähiölehden yritysjuttusarja on yrittäjien toiveiden mukaan pomppinut firmasta toiseen. Mikä yritys PixMillin toimitusjohtajaa kiinnostaisi?

– Aika vähän tulee liikuttua Pihlajamäen keskustassa, mutta joskus netissä olen törmännyt Liusketiellä sijaitsevaan Taltec Oy -nimiseen firmaan. Siitä olisi mukava tietää lisää.

Teksti ja kuvat: Riitta Sivonen

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 4/2008

Fysioterapia keskittyy tuki- ja liikuntaelimistön terveyden ylläpitämiseen ja auttaa, kun siinä on ongelmia. Hoitoon pääsee myös ilman lähetettä.

Graniittitie 1:n kakkoskerroksessa on fysioterapoitu asiakkaita jo yli 30 vuotta. Pihlajamäen fysioterapia -nimellä toiminta alkoi vuonna 1993. Fysioterapeutti ja koulutettu hieroja Aleksi Öhman tuli taloon ensin töihin ja otti yrittäjänä ohjat vuoden 2007 huhtikuussa:

– Meillä on tehokas kuuden hengen tiimi, joka pystyy tarjoamaan monipuoliset palvelut.

Kaikki Pihlajamäen fysioterapian palvelut on mahdollista saada ilman lääkärin lähetettä. Vaikka Kelan korvauksen saakin vain tietyistä lähetteellä tehtävistä hoidoista, kannattaa suoraa yhteydenottoa fysioterapeuttiin harkita esimerkiksi silloin, kun haluaa päästä hoitoon nopeasti.

– Fysioterapeutti osaa koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella tehdä tuki- ja liikuntaelinongelmien kohdalla fysioterapiadiagnoosin ja laatia hoitosuunnitelman, Aleksi kertoo.

– Jos katsomme, ettei asiakkaan vaivaa voi fysioterapian keinoin parantaa, kehotamme häntä kääntymään lääkärin puoleen.

Tavoitteena terveyden ylläpitäminen

Fysioterapeutin ammatissa on hoitotyöllä merkittävä osuus, mutta yhtä tärkeitä osa-alueita ovat vaivaan johtaneiden syiden selvittäminen ja uusiutumisen ehkäiseminen hyvien neuvojen ja toimintaohjeiden avulla.

– Tavoitteena on ylläpitää terveyttä eikä vain hoitaa sairautta. Se edellyttää paitsi ajan tasalla olevaa ammattitaitoa, myös aikaa ja taitoa kuunnella asiakasta. Meidän resurssimme eivät silti aina riitä ja siksi teemme aktiivisesti yhteistyötä muiden alan ammattilaisten kanssa, Aleksi toteaa.

Palveluista klassinen hieronta ja siitä sovellettu urheiluhieronta ovat ne, joihin eniten hakeudutaan ilman lähetettä.

– Hierontaan voi tulla ihan vain nauttimaan ja rentoutumaan, mutta suunnitelmallisella hoidolla voi työkyky kohentua huomattavasti. Myös urheilun harrastaminen täysipainoisesti edellyttää hyvää lihashuoltoa, vaikkei mitään varsinaista vaivaa olisikaan, sanoo Aleksi ja kertoo monen vakioasiakkaan tulleen ensimmäiselle käynnilleen lahjakortin saatuaan.

Yritysesittelysarjan edellinen esiteltävä, optikko Kai Meramo, toivoi juttua Pihlajamäen fysioterapiasta. Minne Aleksi Öhman haluaisi lähettää toimittajan seuraavaksi?

– Hiekkakiventiellä on PixMill-niminen yritys, jonka toiminta kiinnostaa.

Siitä siis vuoden viimeisessä numerossa.

Teksti ja kuva: Riitta Sivonen

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2008

Juttusarja Pihlajamäen yrityksistä on palannut samaan kortteliin, josta se vuosi sitten alkoi. Salaattisiskojen paikalla aikoinaan aloittanut Kai Meramo on toiminut Pihlajamäessä optikkona jo yli 20 vuotta.

– Aloitin täällä vuonna 1987 ja ensimmäiset kuusi vuotta toimin Rapakiventien puolella. Tässä Graniittitie 1:ssä on vierähtänyt jo 14 vuotta. Posti on naapurista lähdössä pois, mutta minä olen juurtunut Pihlajamäkeen.

Meramo viihtyy hyvin työssään, joka on pääasiassa asiakkaiden henkilökohtaista näönhuoltoa, mutta sisältää vielä ripauksen käsityötaitojakin. Silmä- ja aurinkolasien lisäksi liikkeessä on fotopiste, jossa myydään mm. Eiri-kuvia.

Alalla on käynnissä erittäin kova kilpailu, jossa mennään volyymi edellä ja karsitaan palveluja. Sellainen liukuhihnahomma ei sovi kyläoptikolle.

– Nautin työstäni, kun voin tehdä sitä kiireettömästi ja asiakasta kuunnellen. Minun ammattitaitoani on löytää kullekin asiakkaalle ja juuri hänen silmilleen ja kukkarolleen sopiva ratkaisu.

Pieni optikko ei laukkaa joka kehystrendin perässä isojen tahtiin, silti kehysvalikoima uusiutuu jatkuvasti. Linssivalikoima on kilpailukykyinen ja toimitusajatkin ihan mukavat. Meramolta hoituu myös silmälasien korjaaminen.

– Monet ketjut ovat lopettaneet liikkeistään "pajan puolen" kokonaan ja teettävät korjaustyöt jossain muualla. Minusta pajassa väsääminen, käsillä tekeminen, on sopivaa vastapainoa myyntityölle.

Entä mikä olisi seuraava esiteltävä yritys? Meramo ei päästä toimittajaa korttelista mihinkään, vaan toivoo seuraavaan lehteen juttua Pihlajamäen fysioterapiasta. Sehän sopii, niskat kun ovat aina juntturassa.

Teksti ja kuva: Riitta Sivonen

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2008

Oleniuksen koneliike on viherpeukalon paratiisi, ainakin mitä tulee puutarhanhoidon järeämpään kalustoon. Ja miksi tyytyä puutarhaan, kun hoitotyöt voi laajentaa metsiin ja kiinteistöille. Ottaisin ruohonleikkurin, moottorisahan, lumilingon, lehtipuhaltimen, peräkärryn…

Oleniukselle suuntaavat niin puutarhan- tai metsänhoidon ammattilaiset kuin omalla tontillaan puuhailevat yksityiset asiakkaatkin. 

– Vapaa-ajan sahaaminen on kasvussa ja myös puistopuoli on menossa ylöspäin, metsäpuoli sen sijaan on laskussa, liikkeen vetäjä Kenneth Olenius kuvailee alan trendejä.

– Nykyään pitää olla koneet kaikkiin töihin, lumilingoista lehtipuhaltimiin. Alan isot toimijat hakevat kilpailukykyä paremmalla tehokkuudella, yksityiset apua raskaimpiin töihin.

Tehokasta tilankäyttöä

Yritys muutti vuonna 1984 Käpylästä Pihlajamäkeen isompiin tiloihin. Koneliike on vallannut Maasälväntien päässä sijaitsevan rakennuksen vähitellen kokonaan omaan käyttöönsä. 

Oleniuksen kanssa taloa asutti jonkin aikaa räjähdys- ja rakennusliike.

– RR-palvelu ehti louhia talon alle suuret tilat räjähteitä varten ja saunatilatkin tuonne kellariin oli suunniteltu. Kun yritys muutti pois, me levittäydyimme koko kiinteistöön. 

Talon uumeniin mahtuu uskomaton määrä tiukkaan pakattua ja parkkeerattua tavaraa, josta osa ajetaan aamulla ulos ja illalla taas takaisin sisälle. Osaksi paremmin näytille, osaksi siksi, että asiakkaat mahtuisivat sisälle.

Tuttu ja turvallinen

Kenneth Olennius ryhtyi vetämään isänsä perustamaa firmaa vuonna 1997. Nyt yritys työllistää kahdeksan henkeä ja sen liikevaihto on 2-3 miljoonaa euroa vuodessa. 

Kaluston myynnin lisäksi Olenius korjaa ja huoltaa koneita sekä myy niihin varaosia. Tärkeimpiä asiakkaita ovat kaupunki, kiinteistöhuoltoyritykset ja seurakunnat. 

– Olemme olleet niin pitkään alalla ja tässä samassa paikassa, että meidät tunnetaan ja löydetään hyvin. 

Ympäristöä ymmärtäen

Oleniuksen myymissä koneissa "uusinta uutta" on ympäristöystävällisyys: laitteet uudistuvat päästösäännösten vuoksi tiuhaan tahtiin. Tänä vuonna määräykset kiristyvät taas.

–  On ymmärrettävää, että tähän suuntaan mennään. Tunnin ajelu vanhalla ruohonleikkurilla tuottaa päästöjä saman verran kuin 800 kilometrin ajo uudehkolla autolla – ja Suomessa on noin miljoona ruohonleikkuria, Kenneth muistuttaa. 

Koneliikekin toimii ympäristöystävällisesti. Se on kannattavaa, sillä jatkojalostajat hakevat yrityksen tuottaman jätteen, kuten vanhat akut, öljyn ja metalliromun. 

Ilmastonmuutos vaikuttaa konekauppaan toisin: lumilinkoja kaupattiin tänä talvena vain vähän. 

Pihlajamäen yrityksiä esittelevä juttusarja on edennyt Salaattisiskoista Vaten ja Paitamyllyn kautta Oleniukselle. Minne seuraavaksi?

– Kesää kohtihan tässä mennään ja pitäisi hankkia uudet aurinkolasit. Löytyisiköhän siltä postin viereiseltä optikolta sopivat, Kenneth pohtii.

Toimittaja kääntää tähtäimensä optikon suuntaan. Siitä toukokuun lähiölehdessä.

Teksti ja kuva: Riitta Sivonen

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2008