Yritys

Pihliskirppis on kotiutunut Pihlajamäen ostarille

Marraskuun alussa Pihlajamäen ostoskeskuksella aloitti uusi itsepalvelukirpputori, joka on saanut nimekseen ytimekkäästi Pihliskirppis. Yrittäjänä toimii Pirjo Komu, joka rakennusalalla toimivan miehensä Matti Salmisen kanssa etsi sopivaa kirpputoripaikkaa. He vuokrasivat melko suuret entisen K-kaupan tilat Pihlajamäen ostoskeskukselta, koska lähialueilla ei ole kovin paljon eikä kovin suuria kirpputoreja.

Muutaman ensimmäisen viikon jälkeen Pirjo Komu on tyytyväinen, koska niin myyjät kuin ostajatkin ovat alkaneet löytää Pihliskirppiksen. Tarjolla on kaksitasoisia pöytiä, mutta pöytätilan vuokraaja voi tuoda samalla myyntiin myös joitakin isompia tavaroita hallin takaosaan sekä esim. koruja lukolliseen lasivitriiniin.

Teksti: Vesa Koskela

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2011

 

Ompelimopalvelua Pihlajamäessä

ompelija1_vk.jpg
ompelija1_vk.jpg

Ompelimo Ani on toiminut parisen vuotta Pihlajamässä Johtokiven alueella Kivipyykintie 9:ssä.

Yrittäjä Taija Koskelin kertoo, että asiakkaina ovat niin yritykset kuin yksityiset ihmisetkin. Yrityksessä tehdään niin uutta kuin korjataan vanhaakin. Monipuoliseen palveluvalikoimaan kuuluu myös pukuvuokrausta.

Juuret Taija Koskelinilla on vankasti Pihlajamäen kamaralla, sillä hänen isovanhempamsa muuttivat tänne jo vuonna 1964.

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2010

Kuva: Vesa Koskela

Vate panee palat paikoilleen

Edellisessä Pihlajamäen lähiölehden numerossa Salaattisiskot -firman tehonaiset ”heittivät toimittajan pallona” naapuriinsa Asennus-Vate Oy:lle, koska halusivat tutustua sen toimintaan. Parisen vuotta Pihlajamäessä toimineen yrityksen toimistolta Rapakiventie 2:sta löytyy Sari Telekäinen, joka vastaa Asennus-Vaten toimistosta ja taloushallinnosta.

Vate-Asennus Oy:n Sari ja Ilkka Telekäisellä on hyvä ehdotus taloyhtiöille.

– Asiakkaitamme ovat mm. suuret keittiövalmistajat, jotka toimittavat keittiöitä asuntorakennuskohteisiin. Lisäksi teemme esimerkiksi toimistorakennusten taukotilakeittiöitä ja vastaanottotiloja, asennamme myymäläkalusteita ja koulujen kiintokalusteita, Sari kertoo.

Asennus-Vaten liiketoiminta alkoi julkiskalusteista, mutta nyt suurin osa urakoista on keittiöja kiintokalusteiden asentamista Ruuhka-Suomen alueella.

Hyvät työntekijät kullanarvoisia

Sarin mies Ilkka Telekäinen ja toinen osakas Mika Vauhkonen toimivat työnjohtajina 15 hengen yrityksessä, joka aloitti toimintansa kahden omistajansa voimin vuonna 1989.

– Kotitoimisto kävi yrityksen kasvaessa liian ahtaaksi ja hankalaksi. Tämän huoneiston löysimme sattumalta, Sari Telekäinen kertoo.

– Sijainti on hyvä, sillä Kehä I on lähellä. Mutta erityisesti meitä ilahduttaa yhtiön oma talonmies. Hänestä on ollut paljon apua ja tuntuu hyvältä, kun joku pitää paikkoja silmällä silloinkin, kun emme itse ole täällä, Ilkka Telekäinen toteaa.

Kalusteasennus on huolellista ja tarkkaa työtä. Työssä pärjääminen vaatii hyvää silmää ja kykyä tulla toimeen asiakkaiden kanssa heidän tiloissaan. Rakennustöissä kaikki ei aina mene niin kun alunperin suunniteltiin, joten tarvitaan myös taitoa ratkaista eteentulevia ongelmia.

– Tällä hetkellä meillä on hyvä porukka kasassa, mutta niin meillä kuin alalla yleensäkin on jatkuva pula hyvistä työntekijöistä. Tervetuloa vaan esittäytymään, jos asennustyö tuntuu omalta, Ilkka kehottaa.

Vinkki taloyhtiöille

Asennus-Vate ei ehkä ole oikea firma yksittäisten asukkaiden kotona tehtäviin asennustöihin, mutta taloyhtiöille Ilkalla on ehdotus:

– Jos taloyhtiöt tulevien putkiremonttien yhteydessä päätyvät keittiö- ja kylpyhuoneen kalusteissa yhteishankintoihin, niin meihin kannattaa olla yhteydessä. Meillä on myös taitoa suunnitella kalustuksia sekä hyvät suhteet kalustevalmistajiin.

Ilkka kehottaa tutustumaan yrityksen verkkosivuihin osoitteessa www.asennus-vate.fi.

Pallo pyörii

Sari Telekäisen mielestä Pihlajamäen ja ostarin palvelut sopivat heidän tarpeisiinsa.

– S-Market on hyvä ruokakauppa ja on kiva, että posti on tuossa lähellä. Niiden lisäksi olen käynyt Pihlajamäen Fysioterapiassa jumittavia niskojani hierottamassa. Nyt ostarille on ilmestynyt tekstiilipaino Paitamylly. Se kiinnostaa, sillä Asennus-Vate teettää t-paitoja asennusmiehille työkäyttöön.

Seuraavaksi toimittaja ottaa siis suunnaksi ostarin kellarin.

Teksti ja kuva: Riitta Sivonen

Julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2007

PixMill tulostaa näkyvyyttä

Hiekkakiventien yritysalueella sijaitsee kymmenkunta eri toimialojen yritystä. Yksi niistä on PixMill, Suomen suurin digitaalisten suurkuvatulosteiden valmistaja.

PixMill Oy syntyi vuonna 2007 kahden suurkuvatuloste- ja tapahtuma-alan toimijan fuusiosta. Pihlajamäessä yritys on sijainnut reilun vuoden verran. Sen palveluksessa on viitisenkymmentä työntekijää, ja liikevaihtoa kertyy tänä vuonna noin 7 miljoonaa euroa. PixMill Oy ja Kontulassa sijaitseva PrintStudio Oy kuuluvat samaan konserniin.

– Tuotteitamme voi nähdä somistuskuvina Stockmannin tavarataloissa, messurakennelmissa, kaupungilla banderolleina, teipattuina metro- ja ratikkavaunuina tai vaikka Kansallismuseon ja Kiasman seinässä kertomassa näyttelyistä, toimitusjohtaja Matti Laajarinne kertoo.

Yrityksen tuottamista materiaalikokonaisuuksista suurimpia on ollut Eurovision Laulukilpailujen markkinointi- ja somistusmateriaalit vuonna 2007.

Digitaalikuvaa hyödyntävien sisustustuotteiden kysyntä on kasvussa.

– Yhä useammat yritykset haluavat viestiä arvojaan toimitilojensa sisustuksissa. Kuvan käyttö on lisääntynyt myös julkisissa tiloissa.

Materiaalien ja laitteiden kehityksen myötä sovelluksia tulee jatkuvasti lisää. PixMilliin on vastikään hankittu uusi tasotulostin, joka printtaa kuvat suoraan kiinni valittuun alustaan. Vanhemmat koneet tulostavat kuvia, joiden kiinnittäminen tai jälkikäsittely vaativat enemmän aikaa ja resursseja.

– Meillä taitaa olla myös Suomen ainoa viisi metriä leveää lakanaa tulostava laite, arvelee Laajarinne.

Aito arvopohja

Toimitusjohtaja Matti Laajarinne pohtii työkseen yhteiskuntavastuu- ja ympäristökysymyksiä, sitä kuinka asiakasyritys voisi parhaiten tuoda esille arvonsa.

– Sanoman tulee aina perustua todellisuuteen eli toiminnan pitää olla läpinäkyvää, Laajarinne toteaa.

Sama koskee myös PixMilliä.

– Haluamme olla vastuullinen työnantaja ja toimia ympäristö huomioon ottaen. Käytännössä ympäristöystävällisyys tarkoittaa esimerkiksi UV-säteiden käyttämistä liuottimien sijaan tulosteiden kuivaamisessa. Käytetyt banderollit toimitamme mahdollisuuksien mukaan ekologiseen jatkojalostukseen Globe Hopelle, joka tekee niistä muun muassa läppärilaukkuja, kauppakasseja, kirjekuoria ja esitetaskuja, Laajarinne kertoo.

Pihlajamäessä hyvä olla

PixMillille toimipaikka Pihlajamäessä on mieluinen, etenkin hyvien yhteyksien vuoksi. Tilaa talossa on kaikkiaan 1 700 neliötä, mutta vähän enemmänkin saisi olla.

– Nykyään toimintamme keskittyy voimakkaasti tänne pääkaupunkiseudulle, mutta laajentuminen on tavoitteena. Etenkin itänaapurin markkinat kiinnostavat, Laajarinne paljastaa.

Pihlajamäen lähiölehden yritysjuttusarja on yrittäjien toiveiden mukaan pomppinut firmasta toiseen. Mikä yritys PixMillin toimitusjohtajaa kiinnostaisi?

– Aika vähän tulee liikuttua Pihlajamäen keskustassa, mutta joskus netissä olen törmännyt Liusketiellä sijaitsevaan Taltec Oy -nimiseen firmaan. Siitä olisi mukava tietää lisää.

Teksti ja kuvat: Riitta Sivonen

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 4/2008

Kukka Meripihka palvelee

meripihka.gif
meripihka.gif

Palvelut monipuolistuvat, mutta kukkakauppaperinne jatkuu liki 50-vuotiaan Pihlajamäen ostoskeskuksen tiloissa. Kukka Meripihkasta voi tänä päivänä tilata kukkia vaikkapa internetin välityksellä. Kuvassa Tatjana Kinisjärvi vasemmalla, Shiila (työharjoittelija) istuu keskellä ja Seija Siika-Goldman on oikealla.


Pihlajamäen kukkakauppa Kukka Meripihka palvelee myös netin kautta osoittessa www.kukkameripihka.fi. Sieltä löytyvät omat sivut kukkakimpuille, morsiussidontaan, asetelmiin ja surusidontaan sekä tietoja kukkien kuljetusmaksuista. Sivuilla olevien kuvien perusteella voi arvioida haluamansa kukkalaitteen koon ja hinnan. Kotisivua kukkakimppujen ja kukkalaitteiden valintaan käyttävien määrä lisääntyy jatkuvasti. Tehty valinta välitetään kukkakauppaan sivuilta avautuvan sähköpostin – kukka@ kukkameripihka.fi – kautta. Jotta voi varmistaa, että saa sitä mitä tilaa, tilaus on hyvä tehdä pari päivää aikaisemmin, vähintään edellisenä päivänä. Kukkakauppaan voi olla yhteydessä myös puhelimitse.

Pihlajamäen ostoskeskuksen ohi autolla ajava tai sinne ostoksille tuleva ei voi olla huomaamatta siellä olevaa kukkakauppaa. Kaupan ulkopuolella olevat kukka-asetelmat ovat ostoskeskuksen kaunein koristus. Pihlajamäen kukkakauppa on toiminut alusta asti samassa paikassa ostoskeskuksessa. Kukkakaupan kohdalla olevaa Kukkia-valomainosta ei ole haluttu eikä ole ollut tarvis vaihtaa. Kukkakaupan omistajat ovat sen sijaan aina silloin tällöin vaihtuneet. Nykyiset omistajat Seija Siika-Goldman ja Tatjana Kinisjärvi aloittivat Pihlajamäessä noin kymmenen vuotta sitten. Kumpikin nykyisistä kukkakauppiaista kertoo viihtyvänsä hyvin Pihlajamäessä. Heidän mielestään ostoskeskus on tosi hyvä paikka ja siellä on hyvät palvelut. Myös pihlajamäkeläiset saavat kiitosta. Työ ei tunnu ollenkaan työltä eikä raskaalta, kun asiakkaat ovat niin ihania. Monista on vuosien mittaan tullut ystäviä. Kunkin vuodenajan tunnelmaan sopivat kukat pyritään hankkimaan läheltä. Esimerkiksi kaikki joulukukat – hyasintit, joulutähdet, amaryllikset ja tulppaanit – tulevat eri puutarhoista Sipoosta, Porvoosta, Vihdistä jne. Kaikkia kukkia eikuitenkaan saa ympäri vuoden riittävästi kotimaasta ja siksi kukkia joudutaan hankkimaan myös ulkomailta. Esimerkiksi Hollannista tulee kukkalähetys kerran viikossa, tarvittaessa useamminkin.

Teksti: Aune Greggas

Parturi Kampaamo Justu 40 vuotta

justus40v.gif
justus40v.gif

Pihlajamäen Ostoskeskuksessa sijaitseva Justu on yksi vanhimmista liikkeistä, joka edelleen toimii siellä.

Parturi ja Kampaamo -valomainokset ovat alkuperäisiä samoin kuin taaempana oleva kukkakaupan Kukkia-valomainos. Oikealla Pirkko Toivonen.

Liikkeessä työskentelevä Pirkko Toivonen valmistui parturikampaajaksi 1968, minkä jälkeen hän lähti noin vuodeksi Englantiin saamaan lisäoppia. Hänen siskonsa Hellevi Pitkänen oli perustanut miehensä kanssa Kampaamo Aarnikan, ja kun Pirkko palasi Englannista, Hellevi halusi jakaa liikkeen kahtia parturiin ja kampaamoon. Samalla vierestä vapautui hammaslääkärin 20 neliön tila, johon Justu vuonna 1968 perustettiin.
Vielä tänäkin päivänä asiakaskunta on niin uskollista, että 40 vuotta asiakkaina olleet vierailevat Justussa usein lap-sineen ja lastenlapsineen, jopa monien kilometrien päästä.
Liikkeen henkilökunta on Pirkon lisäksi tuttua ja vakiintunutta. Esimerkiksi Terhi on työskennellyt Justussa yli 30 vuotta ja Pirkon tyttö Sessi yli 20 vuotta.
Justu vietti 40-vuotissynttäreitä 27.11.2010.

Teksti: Tate Sundell

Pihlajamäen fysioterapia auttaa kun jumittaa

Fysioterapia keskittyy tuki- ja liikuntaelimistön terveyden ylläpitämiseen ja auttaa, kun siinä on ongelmia. Hoitoon pääsee myös ilman lähetettä.

Graniittitie 1:n kakkoskerroksessa on fysioterapoitu asiakkaita jo yli 30 vuotta. Pihlajamäen fysioterapia -nimellä toiminta alkoi vuonna 1993. Fysioterapeutti ja koulutettu hieroja Aleksi Öhman tuli taloon ensin töihin ja otti yrittäjänä ohjat vuoden 2007 huhtikuussa:

– Meillä on tehokas kuuden hengen tiimi, joka pystyy tarjoamaan monipuoliset palvelut.

Kaikki Pihlajamäen fysioterapian palvelut on mahdollista saada ilman lääkärin lähetettä. Vaikka Kelan korvauksen saakin vain tietyistä lähetteellä tehtävistä hoidoista, kannattaa suoraa yhteydenottoa fysioterapeuttiin harkita esimerkiksi silloin, kun haluaa päästä hoitoon nopeasti.

– Fysioterapeutti osaa koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella tehdä tuki- ja liikuntaelinongelmien kohdalla fysioterapiadiagnoosin ja laatia hoitosuunnitelman, Aleksi kertoo.

– Jos katsomme, ettei asiakkaan vaivaa voi fysioterapian keinoin parantaa, kehotamme häntä kääntymään lääkärin puoleen.

Tavoitteena terveyden ylläpitäminen

Fysioterapeutin ammatissa on hoitotyöllä merkittävä osuus, mutta yhtä tärkeitä osa-alueita ovat vaivaan johtaneiden syiden selvittäminen ja uusiutumisen ehkäiseminen hyvien neuvojen ja toimintaohjeiden avulla.

– Tavoitteena on ylläpitää terveyttä eikä vain hoitaa sairautta. Se edellyttää paitsi ajan tasalla olevaa ammattitaitoa, myös aikaa ja taitoa kuunnella asiakasta. Meidän resurssimme eivät silti aina riitä ja siksi teemme aktiivisesti yhteistyötä muiden alan ammattilaisten kanssa, Aleksi toteaa.

Palveluista klassinen hieronta ja siitä sovellettu urheiluhieronta ovat ne, joihin eniten hakeudutaan ilman lähetettä.

– Hierontaan voi tulla ihan vain nauttimaan ja rentoutumaan, mutta suunnitelmallisella hoidolla voi työkyky kohentua huomattavasti. Myös urheilun harrastaminen täysipainoisesti edellyttää hyvää lihashuoltoa, vaikkei mitään varsinaista vaivaa olisikaan, sanoo Aleksi ja kertoo monen vakioasiakkaan tulleen ensimmäiselle käynnilleen lahjakortin saatuaan.

Yritysesittelysarjan edellinen esiteltävä, optikko Kai Meramo, toivoi juttua Pihlajamäen fysioterapiasta. Minne Aleksi Öhman haluaisi lähettää toimittajan seuraavaksi?

– Hiekkakiventiellä on PixMill-niminen yritys, jonka toiminta kiinnostaa.

Siitä siis vuoden viimeisessä numerossa.

Teksti ja kuva: Riitta Sivonen

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2008

Kun peukalo ei enää riitä

Oleniuksen koneliike on viherpeukalon paratiisi, ainakin mitä tulee puutarhanhoidon järeämpään kalustoon. Ja miksi tyytyä puutarhaan, kun hoitotyöt voi laajentaa metsiin ja kiinteistöille. Ottaisin ruohonleikkurin, moottorisahan, lumilingon, lehtipuhaltimen, peräkärryn…

Oleniukselle suuntaavat niin puutarhan- tai metsänhoidon ammattilaiset kuin omalla tontillaan puuhailevat yksityiset asiakkaatkin. 

– Vapaa-ajan sahaaminen on kasvussa ja myös puistopuoli on menossa ylöspäin, metsäpuoli sen sijaan on laskussa, liikkeen vetäjä Kenneth Olenius kuvailee alan trendejä.

– Nykyään pitää olla koneet kaikkiin töihin, lumilingoista lehtipuhaltimiin. Alan isot toimijat hakevat kilpailukykyä paremmalla tehokkuudella, yksityiset apua raskaimpiin töihin.

Tehokasta tilankäyttöä

Yritys muutti vuonna 1984 Käpylästä Pihlajamäkeen isompiin tiloihin. Koneliike on vallannut Maasälväntien päässä sijaitsevan rakennuksen vähitellen kokonaan omaan käyttöönsä. 

Oleniuksen kanssa taloa asutti jonkin aikaa räjähdys- ja rakennusliike.

– RR-palvelu ehti louhia talon alle suuret tilat räjähteitä varten ja saunatilatkin tuonne kellariin oli suunniteltu. Kun yritys muutti pois, me levittäydyimme koko kiinteistöön. 

Talon uumeniin mahtuu uskomaton määrä tiukkaan pakattua ja parkkeerattua tavaraa, josta osa ajetaan aamulla ulos ja illalla taas takaisin sisälle. Osaksi paremmin näytille, osaksi siksi, että asiakkaat mahtuisivat sisälle.

Tuttu ja turvallinen

Kenneth Olennius ryhtyi vetämään isänsä perustamaa firmaa vuonna 1997. Nyt yritys työllistää kahdeksan henkeä ja sen liikevaihto on 2-3 miljoonaa euroa vuodessa. 

Kaluston myynnin lisäksi Olenius korjaa ja huoltaa koneita sekä myy niihin varaosia. Tärkeimpiä asiakkaita ovat kaupunki, kiinteistöhuoltoyritykset ja seurakunnat. 

– Olemme olleet niin pitkään alalla ja tässä samassa paikassa, että meidät tunnetaan ja löydetään hyvin. 

Ympäristöä ymmärtäen

Oleniuksen myymissä koneissa "uusinta uutta" on ympäristöystävällisyys: laitteet uudistuvat päästösäännösten vuoksi tiuhaan tahtiin. Tänä vuonna määräykset kiristyvät taas.

–  On ymmärrettävää, että tähän suuntaan mennään. Tunnin ajelu vanhalla ruohonleikkurilla tuottaa päästöjä saman verran kuin 800 kilometrin ajo uudehkolla autolla – ja Suomessa on noin miljoona ruohonleikkuria, Kenneth muistuttaa. 

Koneliikekin toimii ympäristöystävällisesti. Se on kannattavaa, sillä jatkojalostajat hakevat yrityksen tuottaman jätteen, kuten vanhat akut, öljyn ja metalliromun. 

Ilmastonmuutos vaikuttaa konekauppaan toisin: lumilinkoja kaupattiin tänä talvena vain vähän. 

Pihlajamäen yrityksiä esittelevä juttusarja on edennyt Salaattisiskoista Vaten ja Paitamyllyn kautta Oleniukselle. Minne seuraavaksi?

– Kesää kohtihan tässä mennään ja pitäisi hankkia uudet aurinkolasit. Löytyisiköhän siltä postin viereiseltä optikolta sopivat, Kenneth pohtii.

Toimittaja kääntää tähtäimensä optikon suuntaan. Siitä toukokuun lähiölehdessä.

Teksti ja kuva: Riitta Sivonen

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2008 

Uusi lounaskahvila Pihlajamäessä

Kun Pukinmäen Esso joutui väistymään uuden ABC-aseman tieltä keväällä 2008, aiheutti tapahtuma keskustelua vakioasiakkaiden keskuudessa ja lehdistössä. Pukinmäen Esso oli saavuttanut legendaarisen maineen paikkana, josta saman katon alta löytyi apu niin autoon liittyviin ongelmiin kuin pieneen tai isoon nälkäänkin. Yrityskaupan seurauksena perinteikäs kohtauspaikka sai kuitenkin väistyä.

Vuodesta 1982 toiminut perheyritys joutui lähtemään kehätien vieressä keskeisellä paikalla sijanneista liiketiloistaan, muttei kuitenkaan lopettanut toimintaansa. Autovuokraamo jatkoi välittömästi Pukinmäen Esson perinteitä ja aloitti toimintansa Pihlajamäessä Rapakiventien päässä sijaitsevassa yksikerroksisessa rakennuksessa. Autovuokraamo on toiminut Pihlajamäessä jo 1,5 vuotta ja viime kesänä myös tauolla ollut kahvilatoiminta saatiin jälleen käyntiin.

Rapakiventien päässä toimii tällä hetkellä rinta rinnan autovuokraamo Aurent ja St1-ketjuun kuuluva kahvila Time Out Café.

-Kahvilatoimintaa harjoitetaan yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella ja myytävät tuotteet tehdään alusta loppuun itse, kertoo yrittäjä Tero Vihanta.

Myynnissä on kahvin, pullan ja pikkusuolaisen ohella pikaruokaa ja muutaman viikon ajan saatavana on ollut myös runsas lounas. Time Out Café palvelee arkisin klo 6.30–18.00, mutta remontin valmistuttua kokonaan aukioloaikoja on tarkoitus laajentaa.

Viihtyisän kahvilan ja autovuokraamon ovat löytäneet kiitettävästi niin Pukinmäen Esson vanhat vakioasiakkaat kuin uudetkin kävijät. Kahvila tuo laadukkaine tuotteineen kaivatun lisän myös Pihlajamäen palvelutarjontaan.

Autovuokraamo Aurent Time Out Café Pihlajamäki
Rapakivenkuja 9
00710 Helsinki

Teksti: Aura Kivilaakso, kuva: Vesa Koskela

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2009

Salaattisiskoilta herkut myös kotiin

Pihlajamäessä toimii lukuisia yrityksiä, joista tiedämme vain nimen kyltissä, jos sitäkään. Pihlajamäen lähiölehti päätti antaa alueen yrityksille itselleen tilaisuuden ”heittää toimittaja pallona” seuraavaan mielenkiintoiseen yritykseen. Pallo pomppi kuitenkin ensin itse Rapakiventien alkuun, jossa kerrostalon alakerran ikkunassa lukee Salaattisiskot.

Ikkunoiden takaa paljastui kahden tehonaisen, Eija ja Nina Haaksikarin yritys, joka tarjoaa tuotteitaan ja palvelujaan niin yksityisille kuin yrityksillekin. Liikeidean ytimen tiivistää Eija:

– Myymme pääasiassa salaatteja ja täytettyjä patonkeja. Niitä voi ostaa täältä tai tilata puhelimitse suoraan kotiin tai työpaikalle. Kuljetus ei maksa mitään.

Kotiinkuljetuspalvelun asiakkaina on mm. monia pihlajamäkeläisiä vanhempia henkilöitä, jotka eivät aina jaksa tai pysty itse laittamaan ruokaa. Ruokaisat salaatit ja täytetyt patongit ovat hyvä vaihtoehto muille kotiinkuljetettaville ruuille. Valinnanvaraakin on, sillä niin salaatteja kuin patonkejakin löytyy 15 erilaista valmista sorttia. Jos niistä ei löydy, niin sitten yritetään saada sopiva tuote aikaiseksi. Salaattien hinnat ovat 5,50 – 6.00 euroa ja patonkien 4,30 euroa, kotiin kuljetettuina.

– Jos kotiinkuljetuksen haluaa siinä puolen päivän aikoihin, niin tilaus kannattaa tehdä kello kymmeneen mennessä. Ovi meillä avataan viimeistään aamukuudelta, yleensä siinä pian viiden jälkeen, Nina opastaa.

Kylmäkeittiön yhteydessä olevassa pienessä myymälässä on tarjolla lisäksi hyvää kahvia, tuoretta pullaa, sämpylöitä ja kesäksi on luvassa jäätelöä. Lukuisat yritykset käyttävät Salaattisiskoja myös neuvottelukahvitusten hoitamisessa. Markkinaalue ulottuukin reilusti Pihlajamäen ulkopuolelle. Nina, Eija ja yksi työharjoittelija huolehtivat ruokatuotannosta, Nina hoitaa yrityskahvitukset ja muissa kuljetuksissa on apuna lisäksi yhdestä kahteen henkeä.

– Näissä tiloissa ja näillä resursseilla ei toimintaa ole mahdollista juuri laajentaa eikä perusliikeideasta passaa lipsua. Siksi meillä ei ole tarjolla lämmintä ruokaa eikä esimerkiksi varsinaista pitopalvelua astioineen päivineen. Aina kannattaa kuitenkin kysyä, onnistuuko, sillä näilläkin eväin saa hyvät juhlat järjestettyä, Nina toteaa.

Helsingin puhtain salaattilaatu

Salaattisiskot eivät ole itseään mainostaneet, sana on levinnyt suusta suuhun, yrityksestä toiseen.

Tyytyväinen asiakas on paras markkinoija ja paras kilpailutekijä on laatu. Salaattisiskojen kaikki tuotteet tehdään itse parhaista raaka-aineista.

– Laadusta tinkiminen saisi heti pahat kellot soimaan. Siihen ei ole varaa. Mutta on meillä ihan todistetustikin Helsingin puhtain salaattilaatu; se kävi ilmi viime kesänä, kun terveystarkastajat tekivät alan yrityksissä erityistarkastuksen, nauraa Eija.

Haaveena kahvila

Eija ja Nina – äiti ja tytär muuten – ovat asuneet Pihlajamäessä jo yli 30 vuotta. Oman yrityksen perustamisesta he haaveilivat kymmenen vuotta ja Pihlajamäki tuntui parhaalta vaihtoehdolta, olihan täällä jo valmiina hyvä yhteysverkosto ja selvä tilaus tämäntyyppiselle yritykselle.

– Tiloja ei meinannut millään ensin löytyä, mutta sitten pääsimme tähän. Tilat ovat muuten ihan hyvät, mutta ostariin nähden vähän sivussa ja autopaikkoja on vain pari. Paperisodan jälkeen toiminta saatiin kuitenkin pyörimään ja joulukuun alussa meille tulee tässä neljä vuotta täyteen, Eija kertoo.

Äidin ja tyttären yhteistyö sujuu hienosti, vain yksi isompi kähinä on koetellut.

– Jos toisen naama alkaa kyllästyttää, niin onneksi työtiloina on kaksi eri huonetta, Nina naurahtaa.

Haaksikarit haaveilevat nyt omasta kahvilasta, joka ei olisi kaljabaari, vaan josta saisi hyvää kahvia ja virvokkeita sekä herkullisia leivonnaisia ja suolaistakin syötävää. Tiloja on jo etsitty, mutta sopivaa ei ole vielä eteen tullut.

Pallo pyörii

Nina ja Eija Haaksikari vierittivät pallon seuraavaan yritykseen, joka on aivan naapurissa. – Asennus-Vate Oy:n kaverit käyvät tässä meillä silloin tällöin, mutta en yhtään tiedä, mitä pojat työkseen puuhaavat, Eija kertoo. Sinne sitten seuraavaksi.

Teksti:
Riitta Sivonen

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2007.