Kun Pukinmäen Esso joutui väistymään uuden ABC-aseman tieltä keväällä 2008, aiheutti tapahtuma keskustelua vakioasiakkaiden keskuudessa ja lehdistössä. Pukinmäen Esso oli saavuttanut legendaarisen maineen paikkana, josta saman katon alta löytyi apu niin autoon liittyviin ongelmiin kuin pieneen tai isoon nälkäänkin. Yrityskaupan seurauksena perinteikäs kohtauspaikka sai kuitenkin väistyä.

Vuodesta 1982 toiminut perheyritys joutui lähtemään kehätien vieressä keskeisellä paikalla sijanneista liiketiloistaan, muttei kuitenkaan lopettanut toimintaansa. Autovuokraamo jatkoi välittömästi Pukinmäen Esson perinteitä ja aloitti toimintansa Pihlajamäessä Rapakiventien päässä sijaitsevassa yksikerroksisessa rakennuksessa. Autovuokraamo on toiminut Pihlajamäessä jo 1,5 vuotta ja viime kesänä myös tauolla ollut kahvilatoiminta saatiin jälleen käyntiin.

Rapakiventien päässä toimii tällä hetkellä rinta rinnan autovuokraamo Aurent ja St1-ketjuun kuuluva kahvila Time Out Café.

-Kahvilatoimintaa harjoitetaan yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella ja myytävät tuotteet tehdään alusta loppuun itse, kertoo yrittäjä Tero Vihanta.

Myynnissä on kahvin, pullan ja pikkusuolaisen ohella pikaruokaa ja muutaman viikon ajan saatavana on ollut myös runsas lounas. Time Out Café palvelee arkisin klo 6.30–18.00, mutta remontin valmistuttua kokonaan aukioloaikoja on tarkoitus laajentaa.

Viihtyisän kahvilan ja autovuokraamon ovat löytäneet kiitettävästi niin Pukinmäen Esson vanhat vakioasiakkaat kuin uudetkin kävijät. Kahvila tuo laadukkaine tuotteineen kaivatun lisän myös Pihlajamäen palvelutarjontaan.

Autovuokraamo Aurent Time Out Café Pihlajamäki
Rapakivenkuja 9
00710 Helsinki

Teksti: Aura Kivilaakso, kuva: Vesa Koskela

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2009

Oleniuksen koneliike on viherpeukalon paratiisi, ainakin mitä tulee puutarhanhoidon järeämpään kalustoon. Ja miksi tyytyä puutarhaan, kun hoitotyöt voi laajentaa metsiin ja kiinteistöille. Ottaisin ruohonleikkurin, moottorisahan, lumilingon, lehtipuhaltimen, peräkärryn…

Oleniukselle suuntaavat niin puutarhan- tai metsänhoidon ammattilaiset kuin omalla tontillaan puuhailevat yksityiset asiakkaatkin. 

– Vapaa-ajan sahaaminen on kasvussa ja myös puistopuoli on menossa ylöspäin, metsäpuoli sen sijaan on laskussa, liikkeen vetäjä Kenneth Olenius kuvailee alan trendejä.

– Nykyään pitää olla koneet kaikkiin töihin, lumilingoista lehtipuhaltimiin. Alan isot toimijat hakevat kilpailukykyä paremmalla tehokkuudella, yksityiset apua raskaimpiin töihin.

Tehokasta tilankäyttöä

Yritys muutti vuonna 1984 Käpylästä Pihlajamäkeen isompiin tiloihin. Koneliike on vallannut Maasälväntien päässä sijaitsevan rakennuksen vähitellen kokonaan omaan käyttöönsä. 

Oleniuksen kanssa taloa asutti jonkin aikaa räjähdys- ja rakennusliike.

– RR-palvelu ehti louhia talon alle suuret tilat räjähteitä varten ja saunatilatkin tuonne kellariin oli suunniteltu. Kun yritys muutti pois, me levittäydyimme koko kiinteistöön. 

Talon uumeniin mahtuu uskomaton määrä tiukkaan pakattua ja parkkeerattua tavaraa, josta osa ajetaan aamulla ulos ja illalla taas takaisin sisälle. Osaksi paremmin näytille, osaksi siksi, että asiakkaat mahtuisivat sisälle.

Tuttu ja turvallinen

Kenneth Olennius ryhtyi vetämään isänsä perustamaa firmaa vuonna 1997. Nyt yritys työllistää kahdeksan henkeä ja sen liikevaihto on 2-3 miljoonaa euroa vuodessa. 

Kaluston myynnin lisäksi Olenius korjaa ja huoltaa koneita sekä myy niihin varaosia. Tärkeimpiä asiakkaita ovat kaupunki, kiinteistöhuoltoyritykset ja seurakunnat. 

– Olemme olleet niin pitkään alalla ja tässä samassa paikassa, että meidät tunnetaan ja löydetään hyvin. 

Ympäristöä ymmärtäen

Oleniuksen myymissä koneissa "uusinta uutta" on ympäristöystävällisyys: laitteet uudistuvat päästösäännösten vuoksi tiuhaan tahtiin. Tänä vuonna määräykset kiristyvät taas.

–  On ymmärrettävää, että tähän suuntaan mennään. Tunnin ajelu vanhalla ruohonleikkurilla tuottaa päästöjä saman verran kuin 800 kilometrin ajo uudehkolla autolla – ja Suomessa on noin miljoona ruohonleikkuria, Kenneth muistuttaa. 

Koneliikekin toimii ympäristöystävällisesti. Se on kannattavaa, sillä jatkojalostajat hakevat yrityksen tuottaman jätteen, kuten vanhat akut, öljyn ja metalliromun. 

Ilmastonmuutos vaikuttaa konekauppaan toisin: lumilinkoja kaupattiin tänä talvena vain vähän. 

Pihlajamäen yrityksiä esittelevä juttusarja on edennyt Salaattisiskoista Vaten ja Paitamyllyn kautta Oleniukselle. Minne seuraavaksi?

– Kesää kohtihan tässä mennään ja pitäisi hankkia uudet aurinkolasit. Löytyisiköhän siltä postin viereiseltä optikolta sopivat, Kenneth pohtii.

Toimittaja kääntää tähtäimensä optikon suuntaan. Siitä toukokuun lähiölehdessä.

Teksti ja kuva: Riitta Sivonen

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2008 

Juttusarja Pihlajamäen yrityksistä on palannut samaan kortteliin, josta se vuosi sitten alkoi. Salaattisiskojen paikalla aikoinaan aloittanut Kai Meramo on toiminut Pihlajamäessä optikkona jo yli 20 vuotta.

– Aloitin täällä vuonna 1987 ja ensimmäiset kuusi vuotta toimin Rapakiventien puolella. Tässä Graniittitie 1:ssä on vierähtänyt jo 14 vuotta. Posti on naapurista lähdössä pois, mutta minä olen juurtunut Pihlajamäkeen.

Meramo viihtyy hyvin työssään, joka on pääasiassa asiakkaiden henkilökohtaista näönhuoltoa, mutta sisältää vielä ripauksen käsityötaitojakin. Silmä- ja aurinkolasien lisäksi liikkeessä on fotopiste, jossa myydään mm. Eiri-kuvia.

Alalla on käynnissä erittäin kova kilpailu, jossa mennään volyymi edellä ja karsitaan palveluja. Sellainen liukuhihnahomma ei sovi kyläoptikolle.

– Nautin työstäni, kun voin tehdä sitä kiireettömästi ja asiakasta kuunnellen. Minun ammattitaitoani on löytää kullekin asiakkaalle ja juuri hänen silmilleen ja kukkarolleen sopiva ratkaisu.

Pieni optikko ei laukkaa joka kehystrendin perässä isojen tahtiin, silti kehysvalikoima uusiutuu jatkuvasti. Linssivalikoima on kilpailukykyinen ja toimitusajatkin ihan mukavat. Meramolta hoituu myös silmälasien korjaaminen.

– Monet ketjut ovat lopettaneet liikkeistään "pajan puolen" kokonaan ja teettävät korjaustyöt jossain muualla. Minusta pajassa väsääminen, käsillä tekeminen, on sopivaa vastapainoa myyntityölle.

Entä mikä olisi seuraava esiteltävä yritys? Meramo ei päästä toimittajaa korttelista mihinkään, vaan toivoo seuraavaan lehteen juttua Pihlajamäen fysioterapiasta. Sehän sopii, niskat kun ovat aina juntturassa.

Teksti ja kuva: Riitta Sivonen

Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2008

Kukapa olisi arvannut, että Pihlajamäen ostarin kellarissa pyörii kolmen miehen voimin yksi Suomen suurimmista bändipaitoja painavista tekstiilipainoista: sieltä lähtee ulos 500–1000 fanipaitaa päivässä. Oman suosikkibändin paitaa ei kuitenkaan kannata lähteä etsimään Paitamyllystä, sillä yrityksellä ei ole vähittäismyyntiä eikä se varastoi paitoja. Valmiit tuotteet lähtevät painosta saman tien.

Edellisessä lähiölehdessä esitelty kalusteasennusliike Vate kaipasi lisätietoa ostarille, entisen K-kaupan alakertaan, ilmestyneestä paitapainosta. Yllätys oli, että Paitamylly on toiminut kellarissa jo viisi vuotta.

– Meidät huomattiin vasta sitten kun laitoimme kyltin tuohon portaiden yläpäähän, painon toinen omistaja Esa Hyvönen toteaa. 

– Kolme ensimmäistä vuotta olimme vuokralla toisaalla tässä samassa kellarissa ja nyt kaksi vuotta on tehty hommia näissä omissa tiloissa, Timo Repo kertoo.

Fanipaitaa vauhdilla

Paitamyllyn tuotannosta 99 % on paitoja. Tuotteet ovat pääosin musiikkiaiheisia, ja niitä teettävät bändien lisäksi monet taustaorganisaatiot. Omistajakaksikolla on hyvät yhteydet ja pitkä kokemus alalta – yhteensä 50 miestyövuotta. Yritys työllistää heidän lisäkseen Timo Purasen.

– HIM:llä ja Rasmuksella aloitettiin. Ai tunnetuin? No oisko Paul McCartney, Repo hymähtää.

Kolmikko puskee töitä tiukkaan tahtiin, parhaimmillaan valmiita paitoja syntyy 300 kipaletta tunnissa. Painotyön hyvä laatu, eli kirkkaat, hyvin peittävät ja kestävät värit teettävät paljon työtä. Laatu ja varmat toimitukset pitävät kuitenkin asiakkaat uskollisina.

– Kesä on sesonkiaikaa, silloin ei ehdi edes laskuja kirjoittaa, virnistelee Esa ja toteaa, ettei miehillä viime vuonna ollut yhtään työtöntä päivää.

Koneet kovilla

Fanipaitaa syytävä 7-sakarainen ”paitamylly” on virallisesti 8-värinen tekstiilipainoautomaattikone. Sen vieressä hurisee vanhempi 6- värimanuaalipainokone, jota tarvitaan mm. kaksinkertaista kangasta olevien huppareiden huppujen työstämiseen.

– 20–30 kappaletta on pienin määrä, joka meillä kannattaa teettää. Sitä pienemmät määrät ohjaamme yhteistyökumppaneille. Paitamallimme ovat nähtävillä nettisivuillamme www.paitamylly. fi . Painoaineiston otamme vastaan digitaalisesti sähköpostilla ja toimitusaika on pari viikkoa, Timo kertoo.

Silkkipainolaattojen pesussa käytettiin ennen voimakkaita kemikaaleja, mutta nykyään aineet ovat ympäristöystävällisiä. Toimitilossa riesana on tekstiilipöly, joka tunkeutuu tietokoneidenkin sisuksiin ja tekee siellä tuhojaan.

– Toiveissamme on saada tuosta vierestä jossain vaiheessa lisää tilaa, jotta saamme kunnolla erotettua toimiston ja tuotantotilat, Timo kertoo. Timo pitää Pihlajamäkeä etenkin liikenneyhteyksien puolesta hyvänä paikkana firmalle, mutta ostarin uuden puolen kohtalo huolestuttaa. Ison firman muutto olisi vaativa ruljanssi.

Entä mihin suuntaan Paitamylly toimittajan seuraavaksi pyöräyttää?

– Tarvitsin moottorisahaan uutta terää ja googlasin Oleniuksen, joka yllätyksekseni toimii täällä Pihlajamäessä. Siitä olisi kiva kuulla lisää, Timo sanoo.

Teksti ja kuva: Riitta Sivonen

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2007.

Liusketien alkutaipaleella, siinä vähän Lähiöasemasta eteenpäin, on silmä sattunut silloin tällöin ikkunaan, jossa lukee Taltec Oy. Talotekniikkaa? Tässä tapauksessa nimi on enne, sillä yritys tarjoaa talotekniikkasuunnittelua ja rakennuttamispalveluja. Lähiölehden juttusarjaan sen valitsi edellisen jutun yrittäjä, joten käydään peremmälle kyselemään lisää.

Toimitiloissa on iltapäivällä hiljaista ja rauhallista. Ja siistiä. Missä ovat rakennuspiirustusten vinot pinot, missä kaikki piirustuslautojensa ääressä touhuavat kiireiset suunnittelijat, lyijytäytekynä korvansa takana, harppi rintataskussa. Eikö bisnes suju?

– Kyllä sujuu, naurahtaa toimitusjohtaja Tapani Muttonen. Palveluksessamme on kymmenkunta talotekniikan ammattilaista. Osa työskentelee täällä ja osa etänä. Tätä porukkaa täydentävät vielä yhteistyöverkostoomme kuuluvat rakennus- ja sähköalan ammattilaiset. Tarjoamistamme palveluista listaisin rakennuttamisen, projektinjohdon, LVI-suunnittelun, hankesuunnitelmat, esisuunnitelmat, valvonnan ja kuntokartoitukset.

Laatua ja luotettavuutta

Rakennusalallakin suunnittelu ja projektinhallinta on putsattu työpöydiltä tietokoneille ja verkkoon jo ajat sitten. Nyt ihmiset menevät perässä, ainakin jos haluavat menestyä. Verkostoituminen on ollut myös Taltecin valinta. Sen rooli on johtaa homma alusta loppuun ”verkon keskellä”, eli se hankkii työn ja sille parhaat toteuttajat.

– Suurimpia asiakkaitamme ovat Senaatti-kiinteistöt, Helsingin Yliopisto, HUS-kiinteistöt ja monet ministeriöt. Ne ovat aikaisemmin hoitaneet itse rakennushankkeidensa rakennuttajan tehtävät, mutta nyt tuon palvelun voi kilpailuttaa ja ostaa alan parhailta ammattilaisilta. Meillä on laaja ja hyvin joustava verkosto. Olemme onnistuneet pitämään työmme laadun korkealla. Yksi menestymisen perusedellytys on luottamus, sen hankkiminen ja siitä kiinni pitäminen. Etenkin kun alalta nousee jatkuvasti esiin esimerkkejä harmaan talouden jylläämisestä, Muttonen toteaa.

Tässähän olisikin nyt loistava tilaisuus verkostoitua, kun tuo Taltecin osaaminen kuulostaa äkkiseltään ihan putkiremontilta! Pihlajamäkeläisten taloyhtiöiden kevätkokouksissa on talotekniikkaa ja etenkin siihen liittyvää putkiremonttia pyöritelty puheissa kuin kuumaa perunaa.

– Meidän toimintamallimme on rakennettu palvelemaan etupäässä julkishallinnon ja yrityspuolen tarpeita. Yksityisille taloyhtiöille meillä ei ole tarjottavaa. Muutamia yhteydenottoja täältä Pihlajamäestä on tullutkin, mutta olemme valitettavasti joutuneet myymään ei-oota, Muttonen kertoo.

Taltec Oy:n tähänastisista hankkeista mittavin on ollut Espoon Tapiolassa sijaitseva WeeGeen museokeskus, jonka LVIA-suunnittelu on yrityksen käsialaa. Rakennuskompleksin ilmanvaihtokonehuonekin on jalkapallokentän kokoinen. Helsingin yliopiston hankkeet Viikissä ovat vaikuttaneet toimipaikan valintaan.

– Pihlajamäki on sijainniltaan ja liikenneyhteyksiltään erinomainen. Ensimmäiset toimitilamme olivat Kivipyykintiellä, ja nyt olemme majailleet nelisen vuotta tässä. Asuinrakennuksen yhteydessä on hyvä olla. Täällä on ainakin erittäin rauhallista ja näissä taloissa asuu kivaa porukkaa. Pitävät vähän paikkoja silmällä.

– Lähiöasemalla on varmasti hyvä vaikutus alueeseen. Olimme viime kesänä bluusseissa mukana ja se tapahtuma kyllä todisti, että porukalla on täällä Pihliksessä hyvä meno päällä – hyvä verkosto, Muttonen toteaa.

Lisää tietoa Taltec Oy:stä löydät osoitteesta www.taltec.fi

Teksti ja kuva: Riitta Sivonen Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2009

Pihlajamäessä toimii lukuisia yrityksiä, joista tiedämme vain nimen kyltissä, jos sitäkään. Pihlajamäen lähiölehti päätti antaa alueen yrityksille itselleen tilaisuuden ”heittää toimittaja pallona” seuraavaan mielenkiintoiseen yritykseen. Pallo pomppi kuitenkin ensin itse Rapakiventien alkuun, jossa kerrostalon alakerran ikkunassa lukee Salaattisiskot.

Ikkunoiden takaa paljastui kahden tehonaisen, Eija ja Nina Haaksikarin yritys, joka tarjoaa tuotteitaan ja palvelujaan niin yksityisille kuin yrityksillekin. Liikeidean ytimen tiivistää Eija:

– Myymme pääasiassa salaatteja ja täytettyjä patonkeja. Niitä voi ostaa täältä tai tilata puhelimitse suoraan kotiin tai työpaikalle. Kuljetus ei maksa mitään.

Kotiinkuljetuspalvelun asiakkaina on mm. monia pihlajamäkeläisiä vanhempia henkilöitä, jotka eivät aina jaksa tai pysty itse laittamaan ruokaa. Ruokaisat salaatit ja täytetyt patongit ovat hyvä vaihtoehto muille kotiinkuljetettaville ruuille. Valinnanvaraakin on, sillä niin salaatteja kuin patonkejakin löytyy 15 erilaista valmista sorttia. Jos niistä ei löydy, niin sitten yritetään saada sopiva tuote aikaiseksi. Salaattien hinnat ovat 5,50 – 6.00 euroa ja patonkien 4,30 euroa, kotiin kuljetettuina.

– Jos kotiinkuljetuksen haluaa siinä puolen päivän aikoihin, niin tilaus kannattaa tehdä kello kymmeneen mennessä. Ovi meillä avataan viimeistään aamukuudelta, yleensä siinä pian viiden jälkeen, Nina opastaa.

Kylmäkeittiön yhteydessä olevassa pienessä myymälässä on tarjolla lisäksi hyvää kahvia, tuoretta pullaa, sämpylöitä ja kesäksi on luvassa jäätelöä. Lukuisat yritykset käyttävät Salaattisiskoja myös neuvottelukahvitusten hoitamisessa. Markkinaalue ulottuukin reilusti Pihlajamäen ulkopuolelle. Nina, Eija ja yksi työharjoittelija huolehtivat ruokatuotannosta, Nina hoitaa yrityskahvitukset ja muissa kuljetuksissa on apuna lisäksi yhdestä kahteen henkeä.

– Näissä tiloissa ja näillä resursseilla ei toimintaa ole mahdollista juuri laajentaa eikä perusliikeideasta passaa lipsua. Siksi meillä ei ole tarjolla lämmintä ruokaa eikä esimerkiksi varsinaista pitopalvelua astioineen päivineen. Aina kannattaa kuitenkin kysyä, onnistuuko, sillä näilläkin eväin saa hyvät juhlat järjestettyä, Nina toteaa.

Helsingin puhtain salaattilaatu

Salaattisiskot eivät ole itseään mainostaneet, sana on levinnyt suusta suuhun, yrityksestä toiseen.

Tyytyväinen asiakas on paras markkinoija ja paras kilpailutekijä on laatu. Salaattisiskojen kaikki tuotteet tehdään itse parhaista raaka-aineista.

– Laadusta tinkiminen saisi heti pahat kellot soimaan. Siihen ei ole varaa. Mutta on meillä ihan todistetustikin Helsingin puhtain salaattilaatu; se kävi ilmi viime kesänä, kun terveystarkastajat tekivät alan yrityksissä erityistarkastuksen, nauraa Eija.

Haaveena kahvila

Eija ja Nina – äiti ja tytär muuten – ovat asuneet Pihlajamäessä jo yli 30 vuotta. Oman yrityksen perustamisesta he haaveilivat kymmenen vuotta ja Pihlajamäki tuntui parhaalta vaihtoehdolta, olihan täällä jo valmiina hyvä yhteysverkosto ja selvä tilaus tämäntyyppiselle yritykselle.

– Tiloja ei meinannut millään ensin löytyä, mutta sitten pääsimme tähän. Tilat ovat muuten ihan hyvät, mutta ostariin nähden vähän sivussa ja autopaikkoja on vain pari. Paperisodan jälkeen toiminta saatiin kuitenkin pyörimään ja joulukuun alussa meille tulee tässä neljä vuotta täyteen, Eija kertoo.

Äidin ja tyttären yhteistyö sujuu hienosti, vain yksi isompi kähinä on koetellut.

– Jos toisen naama alkaa kyllästyttää, niin onneksi työtiloina on kaksi eri huonetta, Nina naurahtaa.

Haaksikarit haaveilevat nyt omasta kahvilasta, joka ei olisi kaljabaari, vaan josta saisi hyvää kahvia ja virvokkeita sekä herkullisia leivonnaisia ja suolaistakin syötävää. Tiloja on jo etsitty, mutta sopivaa ei ole vielä eteen tullut.

Pallo pyörii

Nina ja Eija Haaksikari vierittivät pallon seuraavaan yritykseen, joka on aivan naapurissa. – Asennus-Vate Oy:n kaverit käyvät tässä meillä silloin tällöin, mutta en yhtään tiedä, mitä pojat työkseen puuhaavat, Eija kertoo. Sinne sitten seuraavaksi.

Teksti:
Riitta Sivonen

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2007.

Edellisessä Pihlajamäen lähiölehden numerossa Salaattisiskot -firman tehonaiset ”heittivät toimittajan pallona” naapuriinsa Asennus-Vate Oy:lle, koska halusivat tutustua sen toimintaan. Parisen vuotta Pihlajamäessä toimineen yrityksen toimistolta Rapakiventie 2:sta löytyy Sari Telekäinen, joka vastaa Asennus-Vaten toimistosta ja taloushallinnosta.

Vate-Asennus Oy:n Sari ja Ilkka Telekäisellä on hyvä ehdotus taloyhtiöille.

– Asiakkaitamme ovat mm. suuret keittiövalmistajat, jotka toimittavat keittiöitä asuntorakennuskohteisiin. Lisäksi teemme esimerkiksi toimistorakennusten taukotilakeittiöitä ja vastaanottotiloja, asennamme myymäläkalusteita ja koulujen kiintokalusteita, Sari kertoo.

Asennus-Vaten liiketoiminta alkoi julkiskalusteista, mutta nyt suurin osa urakoista on keittiöja kiintokalusteiden asentamista Ruuhka-Suomen alueella.

Hyvät työntekijät kullanarvoisia

Sarin mies Ilkka Telekäinen ja toinen osakas Mika Vauhkonen toimivat työnjohtajina 15 hengen yrityksessä, joka aloitti toimintansa kahden omistajansa voimin vuonna 1989.

– Kotitoimisto kävi yrityksen kasvaessa liian ahtaaksi ja hankalaksi. Tämän huoneiston löysimme sattumalta, Sari Telekäinen kertoo.

– Sijainti on hyvä, sillä Kehä I on lähellä. Mutta erityisesti meitä ilahduttaa yhtiön oma talonmies. Hänestä on ollut paljon apua ja tuntuu hyvältä, kun joku pitää paikkoja silmällä silloinkin, kun emme itse ole täällä, Ilkka Telekäinen toteaa.

Kalusteasennus on huolellista ja tarkkaa työtä. Työssä pärjääminen vaatii hyvää silmää ja kykyä tulla toimeen asiakkaiden kanssa heidän tiloissaan. Rakennustöissä kaikki ei aina mene niin kun alunperin suunniteltiin, joten tarvitaan myös taitoa ratkaista eteentulevia ongelmia.

– Tällä hetkellä meillä on hyvä porukka kasassa, mutta niin meillä kuin alalla yleensäkin on jatkuva pula hyvistä työntekijöistä. Tervetuloa vaan esittäytymään, jos asennustyö tuntuu omalta, Ilkka kehottaa.

Vinkki taloyhtiöille

Asennus-Vate ei ehkä ole oikea firma yksittäisten asukkaiden kotona tehtäviin asennustöihin, mutta taloyhtiöille Ilkalla on ehdotus:

– Jos taloyhtiöt tulevien putkiremonttien yhteydessä päätyvät keittiö- ja kylpyhuoneen kalusteissa yhteishankintoihin, niin meihin kannattaa olla yhteydessä. Meillä on myös taitoa suunnitella kalustuksia sekä hyvät suhteet kalustevalmistajiin.

Ilkka kehottaa tutustumaan yrityksen verkkosivuihin osoitteessa www.asennus-vate.fi.

Pallo pyörii

Sari Telekäisen mielestä Pihlajamäen ja ostarin palvelut sopivat heidän tarpeisiinsa.

– S-Market on hyvä ruokakauppa ja on kiva, että posti on tuossa lähellä. Niiden lisäksi olen käynyt Pihlajamäen Fysioterapiassa jumittavia niskojani hierottamassa. Nyt ostarille on ilmestynyt tekstiilipaino Paitamylly. Se kiinnostaa, sillä Asennus-Vate teettää t-paitoja asennusmiehille työkäyttöön.

Seuraavaksi toimittaja ottaa siis suunnaksi ostarin kellarin.

Teksti ja kuva: Riitta Sivonen

Julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2007