Yritys

Kun peukalo ei enää riitä

Oleniuksen koneliike on viherpeukalon paratiisi, ainakin mitä tulee puutarhanhoidon järeämpään kalustoon. Ja miksi tyytyä puutarhaan, kun hoitotyöt voi laajentaa metsiin ja kiinteistöille. Ottaisin ruohonleikkurin, moottorisahan, lumilingon, lehtipuhaltimen, peräkärryn…

Oleniukselle suuntaavat niin puutarhan- tai metsänhoidon ammattilaiset kuin omalla tontillaan puuhailevat yksityiset asiakkaatkin. 

– Vapaa-ajan sahaaminen on kasvussa ja myös puistopuoli on menossa ylöspäin, metsäpuoli sen sijaan on laskussa, liikkeen vetäjä Kenneth Olenius kuvailee alan trendejä.

– Nykyään pitää olla koneet kaikkiin töihin, lumilingoista lehtipuhaltimiin. Alan isot toimijat hakevat kilpailukykyä paremmalla tehokkuudella, yksityiset apua raskaimpiin töihin.

Tehokasta tilankäyttöä

Yritys muutti vuonna 1984 Käpylästä Pihlajamäkeen isompiin tiloihin. Koneliike on vallannut Maasälväntien päässä sijaitsevan rakennuksen vähitellen kokonaan omaan käyttöönsä. 

Oleniuksen kanssa taloa asutti jonkin aikaa räjähdys- ja rakennusliike.

– RR-palvelu ehti louhia talon alle suuret tilat räjähteitä varten ja saunatilatkin tuonne kellariin oli suunniteltu. Kun yritys muutti pois, me levittäydyimme koko kiinteistöön. 

Talon uumeniin mahtuu uskomaton määrä tiukkaan pakattua ja parkkeerattua tavaraa, josta osa ajetaan aamulla ulos ja illalla taas takaisin sisälle. Osaksi paremmin näytille, osaksi siksi, että asiakkaat mahtuisivat sisälle.

Tuttu ja turvallinen

Kenneth Olennius ryhtyi vetämään isänsä perustamaa firmaa vuonna 1997. Nyt yritys työllistää kahdeksan henkeä ja sen liikevaihto on 2-3 miljoonaa euroa vuodessa. 

Kaluston myynnin lisäksi Olenius korjaa ja huoltaa koneita sekä myy niihin varaosia. Tärkeimpiä asiakkaita ovat kaupunki, kiinteistöhuoltoyritykset ja seurakunnat. 

– Olemme olleet niin pitkään alalla ja tässä samassa paikassa, että meidät tunnetaan ja löydetään hyvin. 

Ympäristöä ymmärtäen

Oleniuksen myymissä koneissa "uusinta uutta" on ympäristöystävällisyys: laitteet uudistuvat päästösäännösten vuoksi tiuhaan tahtiin. Tänä vuonna määräykset kiristyvät taas.

–  On ymmärrettävää, että tähän suuntaan mennään. Tunnin ajelu vanhalla ruohonleikkurilla tuottaa päästöjä saman verran kuin 800 kilometrin ajo uudehkolla autolla – ja Suomessa on noin miljoona ruohonleikkuria, Kenneth muistuttaa. 

Koneliikekin toimii ympäristöystävällisesti. Se on kannattavaa, sillä jatkojalostajat hakevat yrityksen tuottaman jätteen, kuten vanhat akut, öljyn ja metalliromun. 

Ilmastonmuutos vaikuttaa konekauppaan toisin: lumilinkoja kaupattiin tänä talvena vain vähän. 

Pihlajamäen yrityksiä esittelevä juttusarja on edennyt Salaattisiskoista Vaten ja Paitamyllyn kautta Oleniukselle. Minne seuraavaksi?

– Kesää kohtihan tässä mennään ja pitäisi hankkia uudet aurinkolasit. Löytyisiköhän siltä postin viereiseltä optikolta sopivat, Kenneth pohtii.

Toimittaja kääntää tähtäimensä optikon suuntaan. Siitä toukokuun lähiölehdessä.

Teksti ja kuva: Riitta Sivonen

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2008 

Ompelimopalvelua Pihlajamäessä

ompelija1_vk.jpg
ompelija1_vk.jpg

Ompelimo Ani on toiminut parisen vuotta Pihlajamässä Johtokiven alueella Kivipyykintie 9:ssä.

Yrittäjä Taija Koskelin kertoo, että asiakkaina ovat niin yritykset kuin yksityiset ihmisetkin. Yrityksessä tehdään niin uutta kuin korjataan vanhaakin. Monipuoliseen palveluvalikoimaan kuuluu myös pukuvuokrausta.

Juuret Taija Koskelinilla on vankasti Pihlajamäen kamaralla, sillä hänen isovanhempamsa muuttivat tänne jo vuonna 1964.

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2010

Kuva: Vesa Koskela

Pihlajamäen fysioterapia auttaa kun jumittaa

Fysioterapia keskittyy tuki- ja liikuntaelimistön terveyden ylläpitämiseen ja auttaa, kun siinä on ongelmia. Hoitoon pääsee myös ilman lähetettä.

Graniittitie 1:n kakkoskerroksessa on fysioterapoitu asiakkaita jo yli 30 vuotta. Pihlajamäen fysioterapia -nimellä toiminta alkoi vuonna 1993. Fysioterapeutti ja koulutettu hieroja Aleksi Öhman tuli taloon ensin töihin ja otti yrittäjänä ohjat vuoden 2007 huhtikuussa:

– Meillä on tehokas kuuden hengen tiimi, joka pystyy tarjoamaan monipuoliset palvelut.

Kaikki Pihlajamäen fysioterapian palvelut on mahdollista saada ilman lääkärin lähetettä. Vaikka Kelan korvauksen saakin vain tietyistä lähetteellä tehtävistä hoidoista, kannattaa suoraa yhteydenottoa fysioterapeuttiin harkita esimerkiksi silloin, kun haluaa päästä hoitoon nopeasti.

– Fysioterapeutti osaa koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella tehdä tuki- ja liikuntaelinongelmien kohdalla fysioterapiadiagnoosin ja laatia hoitosuunnitelman, Aleksi kertoo.

– Jos katsomme, ettei asiakkaan vaivaa voi fysioterapian keinoin parantaa, kehotamme häntä kääntymään lääkärin puoleen.

Tavoitteena terveyden ylläpitäminen

Fysioterapeutin ammatissa on hoitotyöllä merkittävä osuus, mutta yhtä tärkeitä osa-alueita ovat vaivaan johtaneiden syiden selvittäminen ja uusiutumisen ehkäiseminen hyvien neuvojen ja toimintaohjeiden avulla.

– Tavoitteena on ylläpitää terveyttä eikä vain hoitaa sairautta. Se edellyttää paitsi ajan tasalla olevaa ammattitaitoa, myös aikaa ja taitoa kuunnella asiakasta. Meidän resurssimme eivät silti aina riitä ja siksi teemme aktiivisesti yhteistyötä muiden alan ammattilaisten kanssa, Aleksi toteaa.

Palveluista klassinen hieronta ja siitä sovellettu urheiluhieronta ovat ne, joihin eniten hakeudutaan ilman lähetettä.

– Hierontaan voi tulla ihan vain nauttimaan ja rentoutumaan, mutta suunnitelmallisella hoidolla voi työkyky kohentua huomattavasti. Myös urheilun harrastaminen täysipainoisesti edellyttää hyvää lihashuoltoa, vaikkei mitään varsinaista vaivaa olisikaan, sanoo Aleksi ja kertoo monen vakioasiakkaan tulleen ensimmäiselle käynnilleen lahjakortin saatuaan.

Yritysesittelysarjan edellinen esiteltävä, optikko Kai Meramo, toivoi juttua Pihlajamäen fysioterapiasta. Minne Aleksi Öhman haluaisi lähettää toimittajan seuraavaksi?

– Hiekkakiventiellä on PixMill-niminen yritys, jonka toiminta kiinnostaa.

Siitä siis vuoden viimeisessä numerossa.

Teksti ja kuva: Riitta Sivonen

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2008