KYSYMYS:
Jo yli kymmenen vuotta sitten kerättiin nimiä ”Inhimillisen vanhuuden puolesta”. Joillakin puolueilla asia on tärkeimpänä asiana. Mikä on kantanne vanhusten hoidon alennustilaan ja kuinka pyrkisit parantamaan sitä konkreettisesti? Myös mielenterveyspotilaiden asema on heikko ja varsinkin ”avohoito”potilaat heitteillä. Kuinka ajaisit parannusta tähän ongelmaan? Vastaukseksi ei riitä vain rahoituksen lisääminen virkojen perustamiseksi vaan pitää olla myös oikeita ehdotuksia.

VASTAUKSIA:

Miina Kajos, Vasemmistoliitto, Pihlajamäki:
Vanhustenhoito pitää saada kiireesti kuntoon, sillä nykytilanne aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ennen kaikkea vanhuksille, mutta myös omaisille ja työntekijöille. Kotihoito pitää järjestää vakituisella työvoimalla kiireettömästi ja niin, ettei kokonaisvastuuta pilkota kilpailuttamalla hoidon osa-alueita eri firmoille.

On tavoiteltavaa, että vanhukset voivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään, mutta tämä ei saa tarkoittaa laitospaikkojen alasajoa, mitä nyt on tehty. Ihmisarvoinen vanhuus ei saa riippua maksukyvystä.

Mielenterveysongelmaisten tulee psykiatrisen hoidon lisäksi saada myös kuntoutusta ja terapiaa. Monet tarvitsevat tukea myös esim. työllistymiseen ja asumiseen. Myös mahdolliset fyysiset vaivat pitää hoitaa nykyistä paremmin, sillä toisinaan oireiden taustalla voikin olla esimerkiksi jokin fyysinen sairaus tai sopimaton lääkitys.

Hoitotakuu ei usein toteudu mielenterveysongelmaisten kohdalla, vaan ensikäynnin ja lääkereseptien jälkeen potilas jää usein täysin heitteille. Erityisen kehnossa asemassa ovat kaksoisdiagnoosipotilaat, joilla on mielenterveysongelman lisäksi päihdeongelma. Heitä pompotellaan paikasta toiseen ilman, että kukaan ottaa vastuuta.

Vesa Koskela, Keskusta, Pihlajamäki:
Parantaisin työntekijäpulaa kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämisellä Helsingissä, että virkoja saadaan täytettyä. Pihlajamäessä Johtokiventiellä oli Niemikotisäätiön mielenterveyskuntoutujien avohoitoon keskittyvää toimintaa vuosikausia (toimintapiste on nyt muutanut pois) , eikä siitä lähialueen asukkaille (ainakaan minulle) ollut mitään haittaa tai häiriötä.

Miriikka Laakkonen, SDP, Viikki:
Helsinkiin tarvitaan nopeasti vanhusten palvelukeskuksia sairaalapaikkojen sijaan. Lainsäätäjillä on tässä suuri mahdollisuus tehdä asialle huomattavia parannuksia ja kuntia pitää valvoa, jotta ne toteuttavat lain hengen. 

KYSYMYS:
Mitä mieltä olette HKL:n Palvelulinjojen reittimuutoksista koskien Pihlajamäkeä? Reittimuutos Viikin Prismalle muuttaisi Liusketien ja Maasälväntien pysäkit kutsupysäkeiksi, vaikka Pihlajamäessä juuri näillä alueilla asuu paljon apuvälineitä käyttäviä senioreita.

VASTAUKSET:

Miina Kajos, Vasemmistoliitto, Pihlajamäki:
On hyvä, että palvelulinjan vuoroja aiotaan lisätä, mutta mielestäni linjan tulee jatkossakin kulkea säännöllisesti myös Maasälväntien ja Liusketien kautta. Käytin itse linjaa jonkin verran raskauden loppuvaiheessa liikkumisen ollessa hankalaa. Silloisten havaintojeni sekä kuskin ja muiden matkustajien kanssa käymieni keskustelujen perusteella tarve linjan liikennöinnille näillä teillä on ilmeinen.

Vesa Koskela, Keskusta, Pihlajamäki:
Mielestäni säännöllinen reittiliikenne on selkeämpi vaihtoehto kuin kutsulinja, jonka palvelut helposti jäisivät senioreilta käyttämättä. Liusketien, Maasälväntien ja Marmoritien ikä-ihmisten on päästävä asioimaan helposti kerran tunnissa kulkevalla palvelulinjalla. Jos reittiin ei mahdu Viikin Prisma, niin silloin on sinne menevien käytettävä tavallisia bussilinjoja.

Miriikka Laakkonen, SDP, Viikki:
Käyttäjät lienevät parhaita asiantuntijoita

KYSYMYS:

Kielimuuri lääkärin ja potilaan välillä hankaloittaa vuorovaikutsta ja asian ymmärtämistä. Pihlajamäessä suurin osa lääkäreistä on ulkomaalaisia. Pitäisikö ruohonjuuritasolla tehtävässä terveydenhuollossa olla korkeammat kielivaatimukset vai miten ongelmaan tulisi puuttua?  Mitä mieltä olette julkisen terveydenhuollon palvelutasosta?

VASTAUKSIA:

Miina Kajos, Vasemmistoliitto, Pihlajamäki:
Kieliongelmat terveyskeskuksessa ovat yleisimpiä kuulemiani valituksen aiheita, ja itsekin olen niitä usein kohdannut. Varsinkin vanhuksille ja vakavasti sairaille tilanne on kestämätön. Maahanmuuttajille pitäisi tarjota alkeistasoa pidemmälle meneviä kielikursseja ja julkinen terveydenhuolto pitää tehdä nykysitä houkuttelevammaksi työpaikaksi kohentamalla työoloja.

Mielestäni julkisen terveydenhuollon alasajo on lopetettava. Säästäminen tällaisissa asioissa tulee kalliiksi niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Jonot ovat liian pitkiä, eikä erikoissairaanhoitoon aina meinaa päästä. Ratkaisuksi ei kelpaa palveluiden yksityistäminen, sillä se ajaa ihmiset keskenään eriarvoiseen asemaan. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on myös puolustanut lähiterveysasemia niin Pihlajamäessä kuin muuallakin.

Vesa Koskela, Keskusta, Pihlajamäki:
On tärkeää, että terveyspalveluja käyttävä tulee ymmärretyksi omalla äidinkielellään. Kielivaatimuksia, mutta myös kielikoulutusta tarvitaan lisää.

Miriikka Laakkonen, SDP, Viikki:
Olen tyytyväinen palveluun, varsinkin neuvola saa minulta kymmenen pistettä. Kehittäisin sähköisiä palveluita, esimerkiksi nettiajanvarausta. 

KYSYMYS:

KYSYMYS:
Mitä mieltä olette Helsingin julkisesta hammashoidosta ja siihen liittyvän lakivelvoitteen toteutumisesta? Nykyään aikuisväestön hammashoito näyttää perustuvan vain viimekäden kiireelliseen hoitoon. Pienet hoitoa vaativat paikkaukset jätetään odottamaan vielä pahempia päiviä.

VASTAUKSIA.

Miina Kajos, Vasemmistoliitto, Pihlajamäki
Helsinki on syystäkin saanut hammashoidosta moitteita eduskunnan oikeusasiamiestä myöten. Mielestäni on pitkällä aikavälillä arveluttavaa, että tilannetta yritetään paikata palveluseteleillä, joiden turvin ihmiset ohjataan yksityiselle puolelle. Hammashoito kuuluu peruspalveluihin, jotka mielestäni pitäisi pääsääntöisesti tehdä kunnan omana työnä. Yksityistäminen vaarantaa palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden.

Hammashoidossa niin kuin muussakin terveydenhoidossa ennaltaehkäisy olisi taloudellisestikin järkevää, joten on kestämätöntä, että hoitoon on niin vaikea päästä ajoissa. Hammaslääkäreitä pitää kouluttaa lisää.

Vesa Koskela, Keskusta, Pihlajamäki:
Olen itsekin jonossa ollessani käynyt Ruskeasuolla hammashoidon kiireellisten päivystyksessä, jonne ei tosiaankaan pääse ellei ole särkyä. Itselläni omaa hoitoaikaa tai särkyä odotellessa osa hampaista meni niin huonoksi, että ne tuli poistaa. En toivo, että moni muukin joutuu kokemaan saman, sillä syödessä jokainen oma hammas on tarpeellinen.

Miriikka Laakkonen, SDP, Viikki
Olen tyytyväinen palveluun, mutta en siihen, että tarkastuksen ja toimenpiteen välillä on niin pitkä aika. Kävin itse tarkastuksessa tammikuussa 2006 ja sain tarkastukseen liittyvälle toimenpiteelle ajan toukokuulle 2007. 

KYSYMYS:
Helsingin kaupunki tekee roimaa ylijäämää (ennuste tälle vuodelle 260 miljoonaa euroa). Silti monia peruspalveluita aiotaan supistaa ja esimerkiksi HKL:n lipunhintoja nostaa. Mikä on oma, entä puolueenne kanta Helsingin kaupungin peruspalveluiden järjestämiseen? Voidaanko ensi vuoden budjettiesityksen osalta jopa puhua peruspalveluiden alasajosta?

VASTAUKSIA:

Miina Kajos, Vasemmistoliito, Pihlajamäki
Peruspalveluita on alasajettu jo pitkään, ja sama meno jatkuu, elleivät valtuuston poliittiset voimasuhteet muutu merkittävästi. Palveluiden laatua pitää mitata ensisijaisesti ihmisten hyvinvoinnilla, ei hinnalla.

Vasemmistoliitto on jatkuvasti kritisoinut etenkin terveys- ja sosiaalipuolen tietoista alibudjetointia, mutta jäänyt kovin yksin vaatimustensa kanssa. Mielestäni budjettikeskustelua pitäisi käydä reilusti ennen vaaleja, mutta kolme suurinta puoluetta ovat päättäneet käynnistää neuvottelut kunnolla vasta heti vaalien jälkeen.

Vesa Koskela, Keskusta, Pihlajamäki: 
Helsingin Keskustan vaaliohjelmassa otsikoidaan ”Joukkoliikenteestä on tehtävä muoti-ilmiö”: ”Joukkoliikenne on tehtävä houkuttelevaksi On panostettava palvelutasoon, siisteyteen, turvallisuuteen, työsuhdematkalippujen kehittämiseen, liityntäpysäköintiin ja lippujen hintojen kohtuullisuuteen”. Niin itselle kuin puolueellekin on tärkeintä palvelujen laatu ja saatavuus. Vastuu peruspalvelujen järjestämisestä on aina kaupungilla, mutta sen lisäksi palveluja voivat tuottaa myös yritykset, järjestöt tai naapurikunnat.

Miriikka Laakkonen, SDP, Viikki:
Kantani on, että peruspalvelut ensin ja jos jää rahaa yli, niin sitten lisäpalveluita. En kannata joukkoliikenteen lippujen nousua

KYSYMYS:
Aiemmin kouluilla oli omat kouluterveydenhoitajat, jotka hoitivat kolhut, neuvoivat ja seurasivat oppilaiden terveydentilaa usein vuosia. Omia kouluterveydenhoitajia on toivottu takaisin. Miten päättäisitte tästä?

VASTAUKSIA:

Miina Kajos, Vasemmistoliitto, Pihlajamäki
Mielestäni koulut tarvitsevat omat terveydenhoitajansa, jotta oppilaille on aikaa, eikä hoidettavien oppilaiden määrä paisu yksittäisen työntekijän kannalta liian isoksi. On myös tärkeää, että terveydenhoitaja on osa työyhteisöä siinä missä mm. opettajat, keittäjät ja siivoojatkin.

Vesa Koskela, Keskusta, Pihlajamäki
Ehkä noin viitisen vuotta sitten lapsimäärän vähentyessä monille Helsingin kouluterveydenhoitajille tuli entisten kahden koulun lisäksi kolmas koulu. Koska kouluilla ei ole enää omia lääkäreitä, eikä terveyskeskusten lääkärit tarpeeksi usein ehdi kouluille, niin mielestäni terveydenhoitajille riittäisi nykyistä pienempi oppilasmäärä (esim. 500-600 oppilasta). Helsingissä on nyt suunnilleen yksi terveydenhoitaja (kuten myös koulukuraattori ja -psykologi) 800 oppilasta kohden.

Miriikka Laakkonen, SDP, Viikki:
Oma kouluterveydenhoitaja joka kouluun, suuriin kouluihin toinen terveydenhoitaja

KYSYMYS:
Mitä mieltä olette siitä, että nykyisin peruskoulun yläaste on kurssimuotoinen? Nyt nuoret 12–13-vuotiaat oppilaat joutuvat ala-asteelta suoraan ”kurssiputkeen”, ja kaikki yläasteen aikana saadut arvosanat vaikuttavat päästötodistukseen. Kasataanko yläasteen oppilaille heti  liian suuri vastuu tulevaisuudestaan?

VASTAUKSIA:

Miina Kajos, Vasemmistoliitto, Pihlajamäki
Toisaalta voi kysyä, onko sekään hyvä, jos päästötodistuksen arvosanat määräytyvät pelkästään yhden vuoden perusteella; tavallaan useamman vuoden keskiarvo on armeliaampi. Ylipäätään olen sitä mieltä, että oppivelvollisuus pitäisi pidentää 12-vuotiseksi niin, että siihen kuuluisi myös toisen asteen koulutus. Nykyään työmarkkinoilla on hankala pärjätä ilman koulutusta, ja 15-vuotias on kovin nuori ottaakseen vastuun koulutuksestaan/ kouluttautumattomuudestaan.

Vesa Koskela, Keskusta, Pihlajamäki
Yläasteella opiskellaan kyllä jaksoissa, joissa oppiaineet voivat vaihdella, mutta suurimmaksi osaksi sama luokka on keskenään. Toki on valinnaisaineita ja vapaaehtoisia aineita kuten ennenkin. Vanhempi poikani sai yläasteen päästötodistuksen puolitoista vuotta sitten ja opettajan kanssa käydyssä keskustelussa kävi ilmi, että kyllä päästötodistuksen numeroihin vaikuttaa eniten kunkin oppiaineen viimeiset kurssit.

Miriikka Laakkonen, SDP, Viikki:
Kannatan jopa luokallista lukiota. Kurssimuotoinen opiskelu ei mielestäni sovi yläasteelle.

KYSYMYS:
Miten dynaamisesti tuotte oman puolueenne sisällä esille oman kantanne, koski se sitten omaa asuinaluettanne tai ei? Oletko hiljainen statisti, diplomaattinen myötäilijä vai dynaaminen, itsenä alttiiksi laittava kannanottaja?

Yli puoluerajojen minua on luonnehdittu aikaansaavaksi, aloitteelliseksi, helposti lähestyttäväksi ja keskustelevaksi. Pystyn myös olemaan eri mieltä muiden kanssa ilman, että siitä syntyisi henkilökohtaisia kahnauksia.

Vesa Koskela, Keskusta, Pihlajamäki
Jo ennen puolueeseen liittymistä sitoutumattomana Keskustan listalla vaaleissa olleena sain aikaan mm. sen, että Keskustan valtuutetut eivät hyväksyneet Viikin kauppakeskuksen rakentamista (lähes kaikki Kokoomuksen, SDP:n ja myös Vihreiden valtuutetut kannattivat sen rakentamista). Itse olen huomannut, että Keskustan Helsingin piirissä on avoimmuutta järkeville ratkaisuille eri asioissa. Olisin valtuutettunakin asiosta selvää ottava ja kantaaottava itseni alttiiiksi laittava. Tärkeää kunnallisessa päätöksenteossa olisi se, että paras argumentti voittaisi, eikä se, että valtuustoryhmä painaa nappia kuten ylemmältä taholta on neuvottu.

KYSYMYS:
Pitäisikö mielestänne Rapakiventien läpiajoa vähentää / poistaa kokonaan? Jos, niin mitä tekisitte asian eteen?

VASTAUKSIA:

Miina Kajos, Vasemmistoliitto, Pihlajamäki
Joukkoliikennettä lukuunottamatta läpiajon voisi mielestäni kieltää Rapakiventieltä. Olen tehnyt valtuustoaloitteen tien liikenneturvallisuuden parantamiseksi hidasteilla, mutta vastauksena siihen todettiin, että asiaan palataan alueen muiden liikennejärjestelyjen uudistuksen yhteydessä.

Vesa Koskela, Keskusta, Pihlajamäki
Pihlajamäen lähiajoliikennettä on niin Rapakiventien liikenne Kehä I:lle kuin myös Pihlajamäentien liikenne Malmille (ja tietenkin myös vastakkaisiin suuntiin). Jos Rapakiventien läpiajoliikenne kielletään, nykyisillä liikennemäärillä Pihlajamäentien liikenne menee aivan tukkoon. Jo nyt Johtokiven alueelta on hyvin vaikea päästä Pihlajamäentielle. Lisäisin Rapakiventielle sellaisia pitempiä suojatien sisältäviä ”töyssyjä”, jotka sopivat myös bussiliikenteelle. Millään Pihlajamäessä tehtävällä toimella ei voi liikennettä vähentää, mutta kylläkin esim. töyssyillä ja liikennevaloilla hidastaa autojen nopeuksia, joka tuo lisää turvaa esim. jalankulkijoille.