Paikallispolitiikka

Meluhaitat

KYSYMYS:

Pihlajamäessä kärsitään liikenteen melusta monin paikoin. Mitä valtuutettuna pyrkisitte tekemään meluhaitoille, esimerkiksi Lahdentien liikenteestä aiheutuvalle voimakkaalle melulle, jota Viikin puolelle rakennetut meluvallit vieläpä heijastavat Pihlajamäen puolelle?  Entä Kehä I:sen meluhaitoille?

VASTAUKSIA:

Miina Kajos, Vasemmistoliitto, Pihlajamäki
Käsittelimme ympäristölautakunnassa hiljattain kaupungin meluntorjuntaohjelmaa, jossa keskeisimmiksi meluntorjunnan keinoiksi nostettiin joukkoliikenteen käytön lisääminen, hiljaiset tiepäällysteet, tehostettu nopeusvalvonta sekä ikkunoiden ääneneristävyyden parantaminen. Näillä keinoin melua voisi vähentää Pihlajamäessäkin.

Myös tarkoituksenmukaiset meluesteet ovat tarpeen, mutta kaupungin pitää vaatia niihin nykyistä painokkaammin rahoitusta valtiolta. Tällä hetkellä meluesteiden rahoitus on olematon.

Vesa Koskela, Keskusta, Pihlajamäki
Pyrkisin kiirehtimään meluvallien rakentamista. Mutta ymmärtääkseni niiden rakentaminen ei ole ensisijaisesti Helsingin kaupunginvaltuustossa päätettävä asia.

Miriikka Laakkonen, SDP, Viikki
Meluhaittoja tulee estää 

 

Oppilashuolto

KYSYMYS
Pitäisikö yläasteille rakentaa psykologien ja kuraattorien rinnalle uusi ammattiryhmä, perhetyötä tekevä sosiaaliohjaaja, joka voisi tukea nyt ylityöllistettyä oppilashuoltoa perhekohtaisemmin? Varhaisen vaiheen puuttuminen ennaltaehkäisee parhaiten Jokelan ja Kauhajoen kaltaisia tapahtumia.

VASTAUKSET

Miina Kajos, Vasemmistoliitto, Pihlajamäki
Vasemmistoliitto on tehnyt aloitteen oppilashuollon tilan selvittämisestä, ja tässä yhteydessä toivottiin myös lisää kouluterveydenhoitajia, koulukuraattoreja, koulupsykologeja ja erityisopettajia. Mielestäni perhetyön ammattilainen olisi myös perusteltu.

Vesa Koskela, Keskusta, Pihlajamäki
Mielestäni on järkevämpää lisätä oppilashuoltoresursseja (psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja), jotta he ehtivät paremmin hoitaa niin ennaltaehkäisevaa työtä kuin myös tarvittaessa olla oppilaan vanhempien kanssa yhteydessä.

Miriikka Kajonen, SDP, Viikki
En osaa sanoa, tarvitaanko uutta ammattiryhmää, mutta kannatan varhaisen vaiheen puuttumiseen lisää määrärahoja.

 

Miriikan vastaukset

Miriikka Laakkonen, SDP, Viikki


Kysymyksiä asumisesta

– Suurin osa Pihlajamäen asunto-osakeyhtiöistä on rakennettu Helsingin kaupungin vuokratonteille. Varsinkin monet 60-luvun suojeltavista tonteista ovat suunnattoman suuria verrattuna nykymittoihin (esim. Rapakivenkuja 3-4-5 on yli 30 000 m2). Mikä on kantanne tontinvuokriin ja miten ne tulisi määrittää?

Vanhoissa taloyhtiöissä on usein kunnostustarpeita toisin kuin uusissa pitäisi olla. Siksi vanhojen taloyhtiöiden tontinvuokra voisi olla pienempi kuin uudempien. Kun vuokrasopimukset tehdään useiksi kymmeniksi vuosiksi, tulee tarkastusvaiheessa roimat korotukset, joita pitäisi voida kohtuullistaa juuri edellämainittujen seikkojen takia. Jos kohde suojellaan ja sen tontille ei näin ollen voida vaikkapa rakentaa lisää, pitää tämä voida huomioida vuokrassa

– Mitä mieltä olette kaupungin vuokra-asuntopolitiikasta? Esimerkiksi nuoret itsenäistymässä olevat, vielä kotona asuvat aikuiset eivät tahdo saada kaupungin vuokra-asuntoa. Pitäisikö kaupungin pienten vuokra-asuntojen määrää lisätä?

Kaupungilla pitäisi olla enemmän kaikenkokoisia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja

Kysymyksiä peruspalveluista ja terveydenhuollosta

Mitä mieltä olette HKL:n Palvelulinjojen reittimuutoksista koskien Pihlajamäkeä? Reittimuutos Viikin Prismalle muuttaisi Liusketien ja Maasälväntien pysäkit kutsupysäkeiksi, vaikka Pihlajamäessä juuri näillä alueilla asuu paljon apuvälineitä käyttäviä senioreita.

Käyttäjät lienevät parhaita asiantuntijoita

– Kielimuuri lääkärin ja potilaan välillä hankaloittaa vuorovaikutsta ja asian ymmärtämistä. Pihlajamäessä suurin osa lääkäreistä on ulkomaalaisia. Pitäisikö ruohonjuuritasolla tehtävässä terveydenhuollossa olla korkeammat kielivaatimukset vai miten ongelmaan tulisi puuttua?  Mitä mieltä olette julkisen terveudenhuollon palvelutasosta?

Olen tyytyväinen palveluun, varsinkin neuvola saa minulta kymmenen pistettä. Kehittäisin sähköisiä palveluita, esimerkiksi nettiajanvarausta.

– Jo yli kymmenen vuotta sitten kerättiin nimiä ”Inhimillisen vanhuuden puolesta”. Joillakin puolueilla asia on tärkeimpänä asiana. Mikä on kantanne vanhusten hoidon alennustilaan ja kuinka pyrkisit parantamaan sitä konkreettisesti? Myös mielenterveyspotilaiden asema on heikko ja varsinkin ”avohoito”potilaat heitteillä. Kuinka ajaisit parannusta tähän ongelmaan? Vastaukseksi ei riitä vain rahoituksen lisääminen virkojen perustamiseksi vaan pitää olla myös oikeita ehdotuksia.

Helsinkiin tarvitaan nopeasti vanhusten palvelukeskuksia sairaalapaikkojen sijaan.  Lainsäätäjillä on tässä suuri mahdollisuus tehdä asialle huomattavia parannuksia ja kuntia pitää valvoa, jotta ne toteuttavat lain hengen.

– Miten käytännössä turvaisit mielenterveyspalvelujen paremman saatavuuden?

Tähän tarvitaan valtakunnallista linjausta, toki Helsinki voi omalla aktiivisella otteella toimia esimerkkinä. Mielenterveyspalveluiden saatavuus pitäisi olla perusoikeus, joka myös toteutuu kaikkialla.

– Mitä mieltä olette Helsingin julkisesta hammashoidosta ja siihen liittyvän lakivelvoitteen toteutumisesta? Nykyään aikuisväestön hammashoito näyttää perustuvan vain viimekäden kiireelliseen hoitoon. Pienet hoitoa vaativat paikkaukset jätetään odottamaan vielä pahempia päiviä.

Olen tyytyväinen palveluun, mutta en siihen, että tarkastuksen ja toimenpiteen välillä on niin pitkä aika. Kävin itse tarkastuksessa tammikuussa 2006 ja sain tarkastukseen liittyvälle toimenpiteelle ajan toukokuulle 2007.

– Helsingin kaupunki tekee roimaa ylijäämää (ennuste tälle vuodelle 260 miljoonaa euroa). Silti monia peruspalveluita aiotaan supistaa ja esimerkiksi HKL:n lipunhintoja nostaa. Mikä on oma, entä puolueenne kanta Helsingin kaupungin peruspalveluiden järjestämiseen? Voidaanko ensi vuoden budjettiesityksen osalta jopa puhua peruspalveluiden alasajosta?

Kantani on, että peruspalvelut ensin ja jos jää rahaa yli, niin sitten lisäpalveluita. En kannata joukkoliikenteen lippujen nousua

Kysymyksiä liikenteestä

– Pihlajamäessä kärsitään liikenteen melusta monin paikoin. Mitä valtuutettuna pyrkisitte tekemään meluhaitoille, esimerkiksi Lahdentien liikenteestä aiheutuvalle voimakkaalle melulle, jota Viikin puolelle rakennetut meluvallit vieläpä heijastavat Pihlajamäen puolelle?  Entä Kehä I:sen meluhaitoille?

Meluhaittoja tulee estää

Kysymyksiä lasten ja koululaisten hyvinvoinnista

– Aiemmin kouluilla oli omat kouluterveydenhoitajat, jotka hoitivat kolhut, neuvoivat ja seurasivat oppilaiden terveydentilaa usein vuosia. Omia kouluterveydenhoitajia on toivottu takaisin. Miten päättäisitte tästä?

Oma kouluterveydenhoitaja joka kouluun, suuriin kouluihin toinen terveydenhoitaja

– Mitä mieltä olette siitä, että nykyisin peruskoulun yläaste on kurssimuotoinen? Nyt nuoret 12–13-vuotiaat oppilaat joutuvat ala-asteelta suoraan ”kurssiputkeen”, ja kaikki yläasteen aikana saadut arvosanat vaikuttavat päästötodistukseen. Kasataanko yläasteen oppilaille heti  liian suuri vastuu tulevaisuudestaan?

Kannatan jopa luokallista lukiota. Kurssimuotoinen opiskelu ei mielestäni sovi yläasteelle.

– Mikä on mielestänne sopiva ryhmäkoko päiväkodissa, ala-asteella ja yläasteella?

15, 20, 20-25

– Pitäisikö kaikilla lapsilla olla oikeus päivähoitopaikkaan, vaikka toinen vanhemmista olisi kotona esimerkiksi vanhempain- tai hoitovapaalla?

Pitää

– Pitäisikö yläasteille rakentaa psykologien ja kuraattorien rinnalle uusi ammattiryhmä, perhetyötä tekevä sosiaaliohjaaja, joka voisi tukea nyt ylityöllistettyä oppilashuoltoa perhekohtaisemmin? Varhaisen vaiheen puuttuminen ennaltaehkäisee parhaiten Jokelan ja Kauhajoen kaltaisia tapahtumia.

En osaa sanoa, tarvitaanko uutta ammattiryhmää, mutta kannatan varhaisen vaiheen puuttumiseen lisää määrärahoja

Muita kysymyksiä

– Miten dynaamisesti tuotte oman puolueenne sisällä esille oman kantanne, koski se sitten omaa asuinaluettanne tai ei? Oletko hiljainen statisti, diplomaattinen myötäilijä vai dynaaminen, itsenä alttiiksi laittava kannanottaja?

Itsensä alttiiksi laittava kannanottaja, joka perustelee ja perehtyy hyvin kanta(a)nsa

– Helsingissä on ollut käytössä graffitien suhteen mm. nollatoleranssi, vahva vartiointi ja sovittelurangaistus. Miten graffiteihin ja niiden tekijöihin tulisi suhtautua?

Olen toiminut sovittelijana ja kannatan sitä ”rangaistusmuotona”. Muuhun en osaa ottaa kantaa

– Miten lisäisitte turvallisuuden tunnetta alueella?

Erityisesti liikenneturvallisuuteen pitää panostaa, valaisisin turvattomaksi koettuja paikkoja ja rakentaisin kaupunkimaisia lähipalveluja