Pihlajamakiseura

Pihlajamäen meluaidat Kehä I:n varrella

Osa Helsingin Pihlajamäen (00710) asuinalueesta sijaitsee Kehä I:n varrella. Kehä I on yksi maamme vilkkaimmin liikennöidyistä kaduista. Pihlajamäen pohjoisosan uusi meluaita on suunniteltu Rapakivenkujalle.

Pihlajamäki-seura ry on alueen asukkaiden ja toimijoiden edunvalvontajärjestö ja seura haluaa muistuttaa, että Kehä I:n melusaasteet ovat Pihlajamäen kohdalla tutkimusten mukaan erittäin korkealla tasolla ja tämä häiritsee asukkaiden jokapäiväistä elämää. Lisäksi melusaasteella on vakavia terveysvaikutuksia. Myös liikenteen muut päästöt, mm. pakokaasut, häiritsevät alueen asukkaita.
Pihlajamäki-seura pitää tärkeänä, että meluntorjuntaan kiinnitetään riittävää huomiota ja että meluaidat ovat viranomaismääräysten mukaisia.
Olemassa olevat meluaidat ovat vääjäämättä vanhanaikaiset, ne ovat liian matalat ja niiden kunto on huono. Meluaidat eivät täytä EU:n eivätkä kansallisten viranomaisten vaatimuksia. Pihlajamäki-seura edellyttää, että meluaidat modernisoidaan nykysäännösten ja -standardien mukaisiksi.
Pihlajamäki-seura ry vaatii, että Liikennevirasto toteuttaa vuonna 2008 laaditun meluntorjunnan toimintasuunnitelman mukaiset korjaukset välittömästi, koska näillä toimenpiteillä Pihlajamäen pohjoisosan melutaso laskisi selvästi.

Helsingissä 26.1.2015
Pihlajamäki-seura ry
Ulla Artte
puheenjohtaja

Toimintakertomus 1991

Pihlajamäen keskustan ja Viikin ja Viikinmäen asemakaavat vaativat tiivistä seuraamista. Pihlajamäen pienoismallihanke (suunniteltu ostoskeskuksen yhteyteen tulevalle torille) myötätuulessa.

 

Pihlajamäki-Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 1991

Pihlajamäki-Seura ry on Pihlajamäen, Pihlajiston ja Latokartanon alueiden kaupunginosayhdistys, joka on toiminut edelleen em. alueiden etujärjestönä ja on ylläpitänyt ja kehittänyt alueensa kotiseutuhenkeä ja viihtyvyyttä. Yhdistys on kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn jäsen.

Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Ulla Welin, varapuheenjohtajana Pirjo Veijalainen, sihteerinä Anneli Kenttälä, rahastonhoitajana Tapani Puska, tilintarkastajina Pekka Suttinen ja Erkki Kuoppala, varatilintarkastajina Ritva ja Erkki Honkavaara.

Johtokunnan jäseninä ovat olleet Aune Greggas, Leena Haantola, Lasse Joutsen, Antero Lanerva, Maila Honkanen, Helena Linnas, Erkki Korhonen, Heikki Rinne, Raili Pirhonen, A. Seppälä ja varajäseninä, valittuina vuodeksi kerrallaan ovat toimineet Markku Arola, Marjatta Karvonen ja Ari Vainikka.

Varsinaisista jäsenistä erovuorossa ovat Raili Pirhonen, Tapani Puska, Antti Seppälä (käy ilmi vuosikokouspöytäkirjasta).

Johtokunta kokoontui kuluvan vuoden aikana 7 kertaa Pihlajamäen kirjastossa. Vuosikokous pidettiin Pihlajamäen ala-asteella 27.2.1991.

Toiminnan painopisteitä ovat olleet alueellisten tapahtumien järjestäminen, kannanotot alueen asemakaavaehdotuksiin ja erilaisten hankkeiden eteenpäin vieminen, kuten oman ilmoitustaulun saaminen ja Nuorisotalon rakentaminen. Perinteiset siivoustalkoot toteutettiin ennen äitienpäivää ja Pihlajamäki-päivä vietettiin ”kirkonmäellä” 19.5.91.

Pihlajamäki-Seura on aktiivisesti seurannut Pihlajamäen, Viikin ja Viikinmäen asemakaavoja ja niiden muutoksia. Pihlajamäen keskustan asemakaavaan on otettu kantaa ja Viikinmäen suunnittelua on seurattu tiiviisti.

Läpiajotilanteesta on oltu yhteydessä kaupungin liikennesuunnitteluviranomaisiin. Tilannetta tullaan edelleen seuraamaan tarkasti.

Pihlajamäen keskustan asemakaavan etenemistä on seurattu valppaasti. Korkeisiin kerrostaloihin, tuleviin parkkialueisiin ja tiiviiseen rakentamiseen on otettu kantaa.

Pihlajamäen historiikin valmistuminen on edennyt kertomusvuonna hyvin… ainoana murheena se, ettei kaupunki ole budjetoinut hankkeelle rahaa.

Pihlajamäen pienoimalli-hanke etenee myötätuulessa.

Pihlajamäki-Seura ry

Johtokunta

 

 

Pihlajamäki-Seuran toimintakertomus vuodelta 2007

Pihlajamäki-Seura on toiminut sääntöjensä mukaan Pihlajamäen asukkaiden etujärjestönä, joka on seurannut tarkoin alueen kehitystä ja pyrkinyt edistämään asukkaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä.

Johtokunta ja muu hallinto

Johtokunnan puheenjohtajana toimi Vesa Koskela, varapuheenjohtajana Miina Kajos, rahastonhoitajana Ritva Malmström ja sihteerinä Pirjo Veijalainen. Lisäksi johtokunnan jäseninä toimivat Aune Greggas, Tuija Hasu, Sampsa Lommi, Pekka Ollila, Tapani Puska, Pirjo Seppä ja Anne Terävä. Varajäseninä toimivat sihteeri Pirjo Veijalaisen lisäksi Mervi Kuhta ja Jussi Parviainen.

Johtokunta kokoontui vuoden 2007 aikana kahdeksan (8) kertaa. Lisäksi järjestettiin vuosikokous.

Vuonna 2007 Seura aloitti jäsenrekisterinsä päivittämisen. Seuralle hankittiin jäsenrekisteri-ohjelma ja Sampsa Lommi otti vastaan jäsenrekisteriin liittyvät tehtävät. Työ jäi kuitenkin vielä paljon kesken. Todellista jäsenmäärää on vielä vaikea arvioida.

Henkilöjäsenmaksu oli 10 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 20 euroa.

Seuran tilintarkastajina toimivat Päivi Alatalo ja Heikki Rinne.

Kumppanuussopimus

Pihlajamäki-Seura oli yhtenä kumppanuusosapuolena Helsingin kaupungin sosiaaliviraston, Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ja Lähiöprojektin kanssa. Aluetyöntyöntekijä Sini Heino-Mouhun toimipisteenä oli Pihlajamäen lähiöasema Liusketie 3:ssa. Kumppanuudessa Pihlajamäki-Seuran suurimpana roolina oli omien viestintäkavanavien antaminen aluetyön tiedotuskäyttöön. Lähiöarkkitehti Mikko Tainio oli viimeistä vuotta Pihlajamäessä töissä, ja joulukuussa Pihlajamäki-Seura kiitti monivuotista yhteistyökumppaniaan.

Lausunnot

Pihlajamäen ala-asteen lakkautusuhka työllisti alkuvuodesta. Koulun säilyttämisen puolesta kerättiin 1750 nimeä ja ne luovutettiin opetuslautakunnalle alkuvuodesta. Myöhemmin opetusvirasto omassa esityksessään ei enää ehdottanut koulun lakkauttamista.

Annoimme puoltavan lausunnon Pihlajamäen nuorisopuiston ja koulujen liikennejärjestelyistä ja ympäristön parannusehdotuksesta. Toivoimme kävelytien ja ala-asteen välisen alueen hoitamista puistomaisempana.

Seurasimme Pihlajamäen nuorisopuiston rakentumista koulualueen kylkeen.

Annoimme lausunnon Ketokivenkaaren rakentamisen supistamiseksi, koska pienille tonteille vilkaasti liikennöidyn Pihlajamäentien melualueelle ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Malmin hautausmaan lähelle suunniteltiin tiivistä rakentamista.

Tapahtumia Pihlajamäessä ja lähialueella

Alkuvuodesta 2007 pidettiin Pihlajamäen kehittämisen ideointi-ilta, johon pyydettiin asukkaita kertomaan toiveitaan Seuran ja Lähiöaseman toiminnasta.
 
Aluetyöntekijä toimi pääkoordinaattorina Pihlajamäki goes Blues -tapahtumassa, joka pidettiin kesäkuun alussa Kiillepuistossa. Blues-tapahtuman järjesti Pihlajamäki-Seuran musatiimi, mutta tapahtumaa suunnittelemassa ja toteuttamassa oli niin Seuran jäseniä kuin monia muitakin Pihlajamäen asukkaita sekä bluesin ystäviä kauempaakin. Ohjelmaa oli nuorille ja vanhemmille. Pääesiintyjä oli Dave Lindholm.

Aluetyöntekijän koordinoima Pihlaja-foorumi kokosi keväällä ja syksyllä Pihlajamäen ja Pihlajiston toimijoita yhteen. Kevään Pihlaja-foorumissa Turvallinen ja viihtyisä Pihlajamäki -ryhmän vetäjä Juha Valta esitteli Pihlajamäen turvallisuuskyselyn tuloksia. Myös syksyn foorumissa teemana oli viihtyvyys ja turvallisuus. Tilaisuuden innoittamana järjestettiin roskienkeräyskävelyitä.

Keväällä Pihlajamäki-Seura järjesti yhdessä monien tahojen kanssa Helsingin kaupungin rakennusviraston koordinoimat siivoustalkoot.

Helsinki-päivänä 12.6. Seura järjesti yhdessä Lähiöprojektin kanssa linturetken, jossa oppaana toimi Paul Segersvärd. Helsinki-päivänä oli myös kyläjuhla Maasälvän leikkipuistossa.

Pihlajamäki-Seura järjesti syyskuussa Pihlajapäivän yhteistyössä Pihlajiston Asukasyhdistys PNV:n, Lähiöprojektin ja Kulttuuriasiankeskuksen kanssa. Kaupunginosayhdistykset ja lähiöarkkitehti koordinoivat tapahtumaa, mutta mukana oli melko kattavasti alueen toimijoita.

Seura oli mukana myös eri tahojen järjestämissä tapahtumissa esittelemässä toimintaansa, hankkimassa jäseniä sekä myymässä Pihlajamäki-tuotteita. Keväällä olimme Leijonien Pihlajamarkkinoilla, syyskuun alussa  Pihlajamäen Ostoskeskuksen yrittäjäyhdistyksen Pihlis-tempauksessa, marraskuussa Pihlajamäen ala-asteen Marrasjuhlassa sekä joulukuussa alueen viranomaistahojen ja yhdistysten järjestämässä Lucianpäivän Puurojuhlassa.

Pihlajamäki-Seuran viestintäkanavat

Pihlajamäki-Seura aloitti Pihlajamäen lähiölehden tekemisen yhteistyössä Koillis-Helsingin Lähisanomien kanssa. Lehti muuttui Kaupunkilehti Vartin pohjoiseksi painokseksi. Seura teki jutut ja Koillis-Helsingin Lähisanomat/Vartti myi ilmoitukset. Lehti ilmestyi kolme kertaa vuodessa painosmäärän vaihdellessa 42 800:sta 62 000:een. Lehden lopussa oli Lähiöprojektin kustantamana kaksi-kolme sivua, joilla Lähiöprojekti, lähiöarkkitehti, aluetyöntekijä ja lähiöliikuttaja kertoivat asioistaan.

Pihlajamäki-Seura jatkoi Pihlajamäen kotisivujen kehittämistä ottaen käyttöön lyhyemmän nimen www.pihlajamaki.info. Loppuvuodesta kotisivut ja lehti toimivat yhdessä Pihlajamäen toimijoiden ja asukkaiden vuorovaikutteisena tiedon välittäjänä.

Seuralla oli käytössään Pihlajamäen ostoskeskuksella ilmoitustaulu, jossa oli myös alueen muiden toimijoiden ilmoituksia.

Toimintaryhmät

Pihlajamäki-Seura antoi toimintaryhmien kautta mahdollisuuksia asukkaille toimia oman lähiönsä hyväksi.

Aluetyöntekijä Sini Heino-Mouhu toimi Musa-tiimin vetäjänä.

Juha Valta veti Turvallinen ja viihtyisä Pihlajamäki -ryhmää, joka koordinoi vuosittain järjestettävän kyselyn ja edesauttoi ryhmän teemaan liittyvien asioiden toteutumista.

Sampsa Lommi veti Luontoryhmää, joka järjesti 12.6. linturetken. Luontoryhmä oli mukana suunnittelemassa Pihlajapäivän aattoona 15.9. toteutunutta koululaisten luonto- ja kotiseuturetkeä.

Vesa Koskela toimii Pihlajamäen lähiölehden päätoimittajana ja Päivi Seikkula toimitussihteerinä.

Alkuvuodesta Sampsa Lommi toimi Pihlajamäen kotisivujen päätoimittajana. Loppuvuodesta Päivi Seikkula toimi www.pihlajamaki.infon päätoimittajana vastaten kotisivujen sisällöstä.

Muu toiminta

Vuoden 2007 aikana sääntömuutoskysymyksiä pohdittiin melko paljon, mutta sääntömuutosta ei saatu vielä valmiiksi.

Jäsenmaksutulojensa lisäksi Pihlajamäki-Seura myi toimintansa tukemiseksi Pihlajamäki-tuotteita, kuten paitoja, kirjoja ja kortteja.

Kannatimme alueen kolmen koulun toimintaa antamalla varoja stipendeihin.

Seura pyrki edesauttamaan kaikkea lasten ja nuorten hyväksi tehtävää työtä.

Pihlajamäki-Seuralla oli sopimus Helsingin kaupungin kanssa Rapakivenkujan palstaviljelyalueesta.

Jäsenyydet

Pihlajamäki-Seura on Helsingin kaupunginosayhdistykset (HELKA) ry:n ja Suomen Kotiseutuliitto ry:n jäsen. HELKA:n jäsenyyden kautta toteutuu mm. Pihlajamäen kotisivujen verkkoympäristö ja sen ylläpito. Myös Pihlajamäen turvallisuus -kysely mahdollistuu HELKA:n jäsenyyden kautta.

Seuran jäseniä oli mukana Kotiseutuliiton järjestämässä Kotiseutujulkaisu-seminaarissa.

Pihlajamäki-Seuran puheenjohtaja edusti yhdistystä Helkan kokouksissa sekä koillisten kaupunginosayhdistysten kokoontumisissa Koillisen Kohotuksessa.

Vesa Koskela toimi myös HELKA:n hallituksen varajäsenenä koillisten kaupunginosien edustajana.

Johtokunta

Toimintakertomus 1993

Pihlajamäen läpiajoliikenne puhuttaa pihlisläisiä. Rapakiventien hiidenkirnut löytyvät tietöiden yhteydessä. Pihlajamäen Lions-club ideoi ja toteuttaa Pihlajamäen ensimmäiset Hela-karnevaalit.

Pihlajamäki-Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 1993

Pihlajamäki-Seura ry on Pihlajamäen, Pihlajiston ja Latokartanon alueen kaupunginosayhdistys. Seuran tarkoituksena on, kuten sen säännöissä sanotaan, kehittää toiminta-alueensa henkisiä ja aineellisia oloja osallistumalla ja vaikuttamalla kaupunkisuunnitteluun, edistää kotiseututuntemusta, hyvää yhteishenkeä sekä viihtyvyyttä. Yhdistys on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn jäsen.

Johtokunta

Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Ulla Welin, varapuheenjohtajana Pekka Ollila, sihteerinä Aune Greggas ja rahastonhoitajana Tapani Puska. Johtokunnan muut jäsenet ovat olleet Markku Arola, Anneli Kenttälä, Helena Linnas, Pirjo Veijalainen ja Tarja Valkonen. Varajäseninä ovat olleet Marjatta Karvonen, Ari Vainikka ja Veikko Vihavainen, yksi heistä 1993 eroa pyytäneen Antero Lanervan paikalla.

Johtokunta on toimikauden aikana kokoontunut seitsemän kertaa. Vuosikokous pidettiin 17.2.1993 nuorisotalossa.

Jäsenistö

Tilikauden aikana jäsenmaksukuponkeja on ollut saataville alueen pankeissa ja seuran järjestämissä tilaisuuksissa. Jäsenmaksuja on peritty vakiojäseniltä myös vuosikokouskutsun yhteydessä lähetetyin pankkisiirtolomakkein. Jäsenmaksun maksaneitä jäseniä on noin 200.

Tilintarkastajat

Tilintarkastajina toimivat Pekka Suttinen ja Erkki Kuoppala, varatilintarkastajina Erkki Honkavaara ja Liisa Rinnekoski.

Toiminta

Seuran varsinaiseen vuosiohjelmaan kuului siivoustalkoiden järjestäminen Pihlajamäen alueella toukokuun alussa, Pihlajamäki-päivä helatorstaina 20.5.1994 sekä Helsinki-päivä 12.6.1993.

14.4 Pihlajamäki-Seura oli mukana Kiinteistöviraston metsä- ja maatalousosaston järjestämissä risutalkoissa (osanotto olematon) alueella suoritettujen metsänhoidollisten toimien jälkisiivouksen yhteydessä.

Pihlajamäki-päivää vietettiin 20.5. yhdessä muiden järjestöjen kanssa Hela-karnevaalein. Karnevaalien ideoijana ja koordinoijana oli Pihlajamäen Lions-klubi. Karnevaalit lähtivät liikkeelle Pihlajiston koululta ja karnevaalikulkue kulki ostoskeskuksen kautta HUYK:n kentälle, jossa oli puheita, monenlaista toimintaa, kilpailuja ja mm. Pihlajamäki-Seuran järjestämä kahvio.

Pihlajamäki-Seura antoi alueen kouluille (peruskoulun ala-asteet ja yläaste) kullekin kolme sadan markan stipendiä jaettavaksi koulun päätösluokan oppilaille näiden osoittaman kotiseuturakkauden, ystävällisyyden ja avoimuuden perusteella.

Helsinki-päivänä 12.6 vanhustentalon pihalla järjestettiin tavan mukaan pihatanssit.

Kesäkuun puolessa välissä Pihlajistossa vietettiin seikkailupuiston avajaisia. Seikkailupuiston suunnittelijoina ja rakentajina olivat paikallinen asukasyhdistys Pihlajiston nuoret ja vanhemmat sekä Nuorisoasiainkeskus.

Syyskuun alussa Pihlajamäen ostoskeskus täytti 30 vuotta. Ostarilla oli silloin jos jonkinlaista toimintaa, huvimestarina Robin, Big Bad Girlsin tytöt laulamassa, pomppupaikka lapsille jne. Myös Pihlajamäki-Seura oli onnittelijoiden joukossa. Historiikin kertoi Viljo Salminen.

Syksyllä Pihlajisto pääsi mukaan WHO:n Terve kaupunki -projektiin, rahoittajina ympäristöministeriö ja Helsingin kaupunki. Myös alueen terveyskeskus on ollut mukana 3-vuotisessa Toimiva terveyskeskus -projektissa. Ns. Latokartanon-projekti on käyttänyt kehittävän työn tutkimuksen menetelmää.

26. marraskuuta vietettiin Pihlajamäessä lastenpäivää. Siinä olivat mukana alueen leikkipuistot, päiväkodit ja koulut, nuorisotalo ja seurakunta. Lastenpäivää juhlittiin taidenäyttelyin (lasten piirustuksia), hevosajeluin, nukketeatterein, taikuriesityksin, kirkossakäynnein jne. Pihlajamäki-Seura vastasi luontopolun sunnittelusta. Tapahtumasta toivottiin tulevan traditio.

Marraskuussa viettivät Pihlajamäen partiolaiset (Aarnivalkeat ja Aarnikarhut) 30-vuotisjuhliaan.

Osallistuminen ja kannanotot

Pihlajamäki-Seuran edustajana Helsingin kaupunginosayhdistysten liitossa HELKAssa on ollut Ulla Welin (varalla Pekka Ollila).

Pihlajamäki-Seura on saanut useita kutsuja osallistua eri kaupunginosayhdistysten juhliin sekä mm. seuraaviin neuvotteluihin, joita on järjestetty alueella toimiville järjestöille:

– 24.2. lähetetyn radioasukasillan suunnittelu

– 17.3. Koillisen alueen kaupunginosayhdistysten edustajain kokous Pihlajamäen nuorisotalolla

– 3.9. Helkan järjestämä vaikutusseminaari

– Koillisen liityntäliikennejärjestelyjä koskeva neuvottelu

– 1.-2.9. ECOCITY 1993 -näyttely

– Viikki-liikkeen kokoukset liikkeen jäsenyhdistyksenä

Vuoden aikana Pihlajamäki-Seura on ottanut kantaa seuraaviin esityksiin:

Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun tavoite- ja toimenpideohjelma vuosille 1994-98: Kannanotossa mm. todettiin, että ohjelmasta puuttui kustannusarvio Viikki-Latokartano-alueen ympäristövaikutusten selvittämistä varten. Muutoin ohjelma tavoitteineen oli erinomainen ja erityisesti roskiksia toivottiin lisättävän myös Pihlajamäessä.

Koillis-Helsingin joukkoliikennejärjestelmä vuonna 1995: Kannanotossa vastustettiin ehdottomasti läpiajoliikenteen lisäämistä Rapakiventiellä ja kaivattiin tietoja paikallisten bussilinjojen (71 ja 71S) vuoroväleistä sekä poikittaisliikenteen kehittymisestä (79 ja 79V). Johtokunnan kokouksessa jätettiin kuitenkin mahdollisuus palauttaa kannattamattomana poistettu linja 71 V siten, että sen päätepysäkki olisi Pukinmäen puolella eikä Rapakivenkujalla.

Tiesuunnitelma Malminkaari-Viikinmäki (yksityinen aloite): Pihlajamäen läpikulkuliikennettä vähentävän tiesuunnitelman ei haluttu lisäävän Viikinmäen läpikulkuliikennettä. Jos Jokerirata toteutetaan pyörillä ja liikenneyhteydet sekä Viikin että Oulunkylän suuntaan mahdollistuvat, meluvallein suojattu tieyhteys ko. suuntaan olisi ehkä harkitsemisen arvoinen.

Terveyttä kaikille 2000 -projekti: Kannanotossa todettiin, että Terveyskasvatuksen keskus valitsee Pihlajamäen (Latokartanon) alueen siksi Helsingin osa-alueeksi, jolla ko. projekti toteutetaan (syksystä 1994 alkaen). Pihlajamäki-Seura kannattaa sitä. Myös Latokartanon sosiaali- ja terveysaseman toiminnan kehittämisestä vastuussa olevat ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita asiasta.

Latokartanon uimahalli: Johtokunta asetti toimikunnan, joka tutkii mahdollisuuksia saada Latokartanon alueen uimahalli tontille, jolle Pihlajamäkeä ja Pihlajistoa palveleva uimahalli oli merkitty vuoden 1971 asemakaavassa.

Julkaisut

Pihlajanlehti on ilmestynyt kaksi kertaa. Leijonat vastasivat molempien toimittamisesta. Jälkimmäisessä esiteltiin kuvin ja sanoin tietöiden yhteydessä Rapakiventien varrelta löytynyt iso hiidenkirnu.

Kaupunginosakirja ”Pihlajamäki – näköalalähiö” on vuoden 1993 aikana toimituksellisesti hyväksytty (Kulttuuriasiainkeskus, Kaupungin arkisto, Helsingin kaupungiosayhdistysten liitto) ja sivuvedostettu. Kaupungilla ei kuitenkaan ole rahaa sen painattamiseen. Kirjaa tulisi pystyä myymään 600-1000 kappaletta 50 mk/kpl, jotta painokustannukset saataisiin peitetyiksi.

Pihlajamäki-Seura ry

Johtokunta

 

 

 

Lausunto palvelulinjojen uudistamisesta joukkoliikennelautakunnalle

Helsingin palvelulinjasto uudistuu vuoden 2009 alusta alkaen. Pihlajamäen palvelulinja (P9) on muuttumassa linjaksi P71, ja palvelulinjan reitin varrelta ovat nyt tippumassa Maasälväntiellä, Liusketiellä ja Marmoritiellä asuvat Pihlajamäen ikäihmiset, joita on paljon.

Katsomme, että pysäkeille suunniteltu kutsupalvelu ei palvele asukkaita aidosti, vaan selkeä aikataululinja on huomattavasti parempi ja toimivampi ratkaisu.

Keskustelussa suunnittelija Ville Lepistön kanssa on käynyt ilmi, että suunnitellun P71-linjan aikatauluun saadaan mahtumaan käynti Maasälväntiellä, jos halutaan. Keskustelussa on käynyt ilmi myös se, että jos Viikin Prisma jätetään pois ja linja päättyy Pihlajistoon, voi reitti koukata myös Liusketielle, ehkä Marmoritien kohdalla.

Keskustelussa on käynyt ilmi myös, että esittämämme muutokset on mahdollista tehdä myös ilman joukkoliikennelautakunnan käsittelyä. Katsomme asian kuitenkin niin tärkeäksi, että lähetämme palautteen myös lautakunnan jäsenille 14.10. kokoukseen.

Toki toivomme, että aikatauluun mahtuisi sekä Viikin Prisma että Liusketie. Mutta jos joudumme valitsemaan näiden kahden välillä, niin mielestämme Palvelulinjan tarkoitus ikäihmisten palvelujen turvaamiseksi toteutuu juuri paremmin Liusketien koukkauksella (joka tapahtuisi samoin kuin suunnitellut Graniittitien ja Vuolukiventien – sekä Maasälväntien – koukkaukset). Tärkeämpää on se, että Pihlajamäen asukkaat pääsevät esimerkiksi Malmin sairaalaan kuin se, että osa Pihlajamäen asukkaista jää ilman palveluja toisen osan päästessä Viikin Prismaan.

Helsingissä 12.10.2008

Pihlajamäki-Seuran johtokunnan puolesta

Vesa Koskela Puheenjohtaja
Tuomas Työrinoja Sihteeri

Lausunto ostoskeskuksen eteläosan asemakaavamuutoksesta kaupunkisuunnitteluvirastolle

Pihlajamäki-Seura on tutustunut Pihlajamäen ostoskeskuksen etäläosan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviontisuunnitelmaan. Kantanaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan Pihlajamäki-Seura toteaa toivovonsa, että asemakaavan muutosluonnosta valmistellaan esitetyn pelkän VE1:n asemasta sekä VE1:n että VE2:n perusteella. Seura ei ota tässä vaiheessa kantaa kummankaan vaihtoehdon puolesta, mutta katsoo, että VE2:sta ei ole järkevää pudottaa tässä vaiheessa suunnittelua pois.

Pihlajamäki-Seura perustelee kantaansa sillä, että ostoskeskuksen asemakaavan muutos on tärkeä hanke koko kaupunginosan tulevaisuudelle. Asemakaavan muutoksilla voidaan vaikuttaa niin ostoskeskuksen viihtyvyyteen, elinkelpoisuuteen kuin kaupunginosalle keskeisen alueen arkkitehtoniseen ilmeeseen. Vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista tarvitaan nykyistä yksityiskohtaisempaa tietoa, jotta vastuullisia päätöksiä voidaan tehdä.

Seura toivoo myös selkeyttä siihen, kuinka VE1 ja VE2 vaikuttavat ostoskeskuksen nykyisten yrittäjien toimintaan. Lisäksi seura toivoo, että asian osalliksi lisätään maanomistajien, yrittäjien ja asukkaiden lisäksi myös ostoskeskuksen uuden osan osakkeenomistajat, joita ei oltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainittu.

Seura pitää ostoskeskusalueen kehittymistä tärkeänä, ja toivoo että kaavoituksessa löydetään sellaiset ratkaisut, jotka ovat kaikille asianosaisille hyväksyttäviä, jotta ei käy niin, että ostoskeskuksen kehittämiseksi ei tehdä mitään.

Vesa Koskela, puheenjohtaja

Tuomas Työrinoja, sihteeri

Toimintakertomus 2005

Leikkipuistojen toiminta kesäaikana ja koululaisten iltapäivätoiminta on puhuttanut, samoin koillisen alueen liikenne. Yhdistys on antanut kirjallisen lausunnon Viikin luonnonsuojelualueen kehittämis-suunnitelmasta. Alueen turvallisuuden parantamiseksi perustettu YKS2 projekti jatkui. Kirjallisen kyselyn avulla kartoitettiin alueen ongelmia.

________________________________________________________________________

Pihlajamäki-Seura ry

_______________________________________________________________________

Toimintakertomus vuodelta 2005

Pihlajamäki-Seura ry on toiminut sääntöjensä mukaan Pihlajamäen ja Pihlajiston alueiden kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistyksenä. Pihlajamäki-Seura ry on Helsingin kaupunginosayhdistysten yhteistyöelimen HELKA:n jäsen.


Johtokunta

Johtokunnan puheenjohtajana on 2005 toiminut Tapani Puska, rahastonhoitajana Ritva Malmström sekä sihteerinä Pirjo Veijalainen. Muut johtokunnan jäsenet olivat Pekka Ollila, Mervi Kuhta, Aune Greggas, Anne Terävä, Tuija Hasu, Vesa Koskela, Helena Biström ja varajäsenet Miina Kajos, Marjatta Muurman ja Juha Valta.

Johtokunta on kokoontunut vuoden 2005 aikana 5 kertaa. Lisäksi on järjestetty syyskokous ja vuosikokous.

Seuran jäsenmäärä on n 200 henkeä.

Jäsenmaksut olivat, 5 E henkilöltä/vuosi, ainaisjäsenyys 20 E ja yhteisöjäsenyys 20 E.

Seuran tilintarkastajina ovat toimineet Päivi Alatalo ja Heikki Rinne.


Lausunnot

Seuran johtokunnan jäsenet ovat suullisesti antaneet palautetta alueen liikenteestä koillisen alueen liikennesuunnittelijoille.

Annettu lausunto leikkipuistotoiminnan tarpeellisuudesta kesäaikana. Sekä Maasälvän että Salpausselän leikkipuistot olivatkin auki kesällä 2005.

Annettu kirjallinen lausunto Viikin luonnonsuojelualueen kehittämissuunnitelmasta.

Seura on aktiivisesti osallistunut toimintaan jolla pyritään säilyttämään ja lisäämään alueen koululaisten iltapäivätoimintaa.


Tapahtumat, kokoukset ja projektit

  • Johtokunnan jäsenet ovat osallistuneet Helsingin kaupungin ja Helkan järjestämiin koulutus ja luentotilaisuuksiin.

  • Puheenjohtaja on edustanut Seuraa HELKA:n kokouksissa.

  • Seuralla oli edustajat ja oma pöytä Lionsien järjestämässä Pihlajamarkkinoilla toukokuussa. Tapahtumassa jaettiin tietoa toiminnasta, hankittiin uusia jäseniä ja myytiin seuran toimittamaa kirjaa ”Pihlajamäki näköalalähiö”.

  • Vuonna 2004 aloitettiin YKS2-projekti, joka tähtää alueen asukkaiden turvallisuuden ja turvallisuudentunteen parantamiseen. Toimintaa ideoi Mikko Virkamäki. Pihlajamäessä toimintaa johtaa Helena Biström japunaan projektiryhmä. Kirjallisen kyselyn avulla kartoitettiin alueen ongelmia. Vuoden aikana on pyritty puuttumaan ongelmiin mm parantamalla ostoskeskuksen järjestystä. Poliisi on aktiivisesti toiminut järjestyshäiriöiden poistamiseksi. Projektissa myös alueen asukkaiden on osallistuttava turvallisuuden lisäämistoimenpiteisiin. Ympäristön siisteyttä onkin parannettu, romuautoja poistettu puistoalueilta ja samoin puututtu lainvastaiseen pysäköintiin puistoalueilla.

  • Pihlajamäen ja Seuran nettisivuprojektia on valmisteltu 2005.

  • Osallistuttu Pihlajamäen nuorisotoimintaan PK-35 seuran toimitsijoina.

  • Johtokunnan jäsenet ovat osallistuneet Viikin luonnonsuojelualueen kehityskokouksiin.

Muu toiminta

Pihlajamäki-Seura on julkaissut Pihlajanlehteä yhdessä alueen Lions Clubin kanssa.

Pihlajamäki-Seuran alaisuudessa toimivat Rapakivenkujan palstaviljelijät 30 palstallaan.

Pihlajamäki-Seura on jakanut jokavuotiset stipendit alueen kolmelle koululle.

Johtokunta

Lausunto Viikin tiedepuiston asemakaavan muutoksesta

Viikin tiedepuiston tontin 36190 asemakaavan muutos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Hanke 502, Kslk 2008-594, Oas 802-00/08 Pihlajamäki-Seuran lausunto

Tontin tämänhetkinen rakennusoikeus (opetus/tutkimuskäyttöön ) on 5 000 kerrosneliömetriä. Muutoksessa se nousee 6 500 kerrosneliömetriin eli kolmanneksella. Kerrosluku kasvaa neljästä viiteen. ( Ilmeisesti alun perin kellarikerros oli ¾ korkuinen ja lisäksi 3 normaalikorkuista kerrosta) Tontti on nyt autopaikoitusalueena.

Pihlajamäki-Seura ry ei halua lausua lopullista kantaansa tontin tehokkuusluvun nostoon, koska muutoksesta ei ole vielä tehty arvioita sen vaikutuksesta ympäristöön, kaupunkikuvaan ja liikenteeseen (sivu 2). Haluamme seurata suunnittelua ja suunnittelun aikana valmistuvia vaikutusten arviointien tuloksia.

Ongelmaksi saattaa muodostua autopaikkojen puute, joka on jo nyt ongelma päivisin.

Toisena ongelmana kaavamuutoksessa saattaa olla alueen alkuperäisen suunnitteluajatuksen häviäminen. Tällä hetkellä alueen muodostavat kaksi rakennuksista muodostuvaa kaarta, joista Biokeskuksen puoli muodostuu korkeista rakennuksista ja Yrityshautomon puoli n 3 kerroksen korkuisista rakennuksista. Viisikerroksisen rakennuksen sijoitus matalaan kaareen vaatii em vaikutuksen arviointia kaupunkikuvaan ja tarkempia piirustuksia ainakin suhteessa naapurirakennuksiin ennen kuin muutoksen vaikutus tulee selväksi.

Helsingissä 11.5.2008

Pihlajamäki-Seura ry

Toimeksi saaneena Pirjo Veijalainen, FT
Puheenjohtaja Vesa Koskela
Sihteeri Tuomas Työrinoja

Pihlajamäki-seuran lausunto ”Koillis-Helsingin bussien linjastosuunnitelma” -luonnokseen

HSL Helsingin seudun liikenne Helsinki 30.1.2015

Luonnoksen mukaan Pihlajamäen kautta tulisivat kulkemaan seuraavat linjat:

71 Malmin ostoskeskus > Pihlajamäki > Pihlajisto > Viikinmäki > Arabia > Rautatientori

70 Puistolan asema > Suutarila > Siltamäki > Malmi > Pihlajamäki > Lahdenväylän kautta Hakaniemeen

73 Ala-Tikkurila > Puistolan asema >Tapaninkylä > Malmi > Pihlajamäki > Lahdenväylä > Sturenkatu >Töölö > Kamppi (korvaa linjan 70T)

77 Jakomäki > Alppikylä > Sepänmäki > Pihlajamäki> Lahdenväylä > Rautatientori (nopea linja, mutta kulkee vain ruuhka-aikoina)

 

Koillisen linjastosuunnitelman pääteema näkyy olevan kaikkien bussien kierrätys Malmin kautta. Pihlajamäki-seura kummeksuu, miksi näin tehdään.

Myös Pihlajamäen ns. oma bussi 71 on suunnitelmissa ohjattu Malmin aseman ja kauppakeskuksen viereen. Tällä hetkellä bussin päätepysäkki on Savelassa Pukinmäen aseman kohdalla. Pihlajamäki-seura esittää, että päätepysäkkiä ei siirretä sieltä pois.Pihlajamäen läpi kulkee jo bussi 79 esitettyä reittiä Malmille. Malmille siirto huonontaisi savelalaisten ko. linjan käyttömahdollisuuksia ja pidentäisi jo muutenkin hitaan linjan ajoaikoja. Viikinmäki, Pihlajisto ja Pihlajamäki ovat niin lähellä kantakaupunkia, että harva ajaa bussilla rautatieasemalle noustakseen päärautatieasemalle menevään junaan.

Pihlajamäestä Malmin suuntaan pitää löytyä bussi, joka kulkee Malmin sairaalaan ja Kirkonkyläntien loppupäähän lähelle Koillis-Helsingin ruotsinkielistä ala-astetta. Reittikartasta ei saa selvää, onko bussi 70 sellainen. Em.linjaa tarvitsevat Viikinmäki, Pihlajisto, Pihlajamäki ja mitä ilmeisimmin myös Viikki.

Pihlajamäellä, Viikillä, Pihlajistolla ja Viikinmäellä on yhteinen, hyvin varustettu uusi kauppakeskus lähiöiden rajalla Viikintiellä Lahdentien sillan vieressä. Rakennus on tyypillinen automarketti, johon saavutaan useimmiten henkilöajoneuvoilla. Pihlajamäen kautta kulkevalla linjalla 74 on toistaiseksi pysäkki marketin edessä. Se aiotaan lopettaa. Uudessa suunnitelmassa yksikään bussilinja ei kulje Viikintien kautta. Bussi 71 kääntyy Pihlajamäentieltä Pihlajistoon, bussi 79 Viikkiin, bussi 73 Lahdenväylälle ja ruuhkabussi 77 Lahdenväylälle. Tulossa on tilanne, jossa kaikki pihlajamäkeläisten käyttämät bussit vievät Malmin kauppakeskukseen samalla kun viereiseen Viikinkauppakeskukseen ei kulje Pihlajamäestä, Pihlajistostaja Viikinmäestä yhtään bussia.

Pihlajamäki-seura edellyttää, että:

1. Linjan 71 päätepysäkkiä ei siirretä Savelasta Malmille.

2. Malmin sairaalaan ja Koillis-Helsingin ruotsinkieliselle ala-asteelle pitää päästä Pihlajamäestä.

3. Viikin kauppakeskuksen vieressä pitää olla pysäkki.

4. Linjan 77 tulee olla kokopäiväinen.

Yhteistyöterveisin

Pihlajamäki-seura ry

Ulla Artte, puheenjohtaja
Pirjo Veijalainen, varapuheenjohtaja

 

Pihlajamäki-seuran lausunto maakuntakaavaan

UUDENMAAN NELJÄNNEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOS

Pihlajamäki-seura ry on Helsingin Pihlajamäen alueella toimiva asukasyhdistys, jonka tavoitteena on valvoa alueen asukkaiden ja siellä toimivien yritysten ja yhteisöjen etua, jotta asuin- ja toimintaympäristö on mahdollisimman viihtyisä, turvallinen ja vetovoimainen.
Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan luonnoksessa Pihlajamäki on merkitty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi. Se on myös merkitty maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi käsittäen sekä maisema- että rakennetun kulttuurin alueita. Toimenpiteitä suunniteltaessa on kuunneltava Museovirastoa.

 

Pihlajamäki-seura on tyytyväinen luonnoksen merkintöihin, koska alue pysyy koskemattomana, jos lopullinen maakuntakaava on kyseiseltä osin samanlainen kuin luonnos.

Sen sijaan Pihlajamäki-seura on huolissaan Malmin lentokenttää koskevista suunnitelmista. Seuran mielestä kenttä pitää säilyttää nykyisessä käyttötarkoituksessa eikä aluetta tule kaavoittaa asuinalueeksi.
Lentokentän asuinrakentamisella on merkittäviä välittömiä vaikutuksia Pihlajamäen kaupunginosalle, koska tällöin mm. Pihlajamäen läpiajoliikenne lisääntyy huomattavasti. Malmin lentokentän liikenne Helsingin keskustaan tapahtuu osittain Pihlajamäentietä pitkin. Liikennemäärät ovat jo nyt varsin mittavia (Ketokivenkaaren liittymän kohdalla noin 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, ajoittain jopa suurempi) ja kentän mahdollisen rakentamisen jälkeen määrät ovat todella merkittäviä melu- ja liikennepölysaasteineen.

Riihimäen kokoisen kaupungin rakentamisella Pihlajamäen välittömään läheisyyteen on vaikutuksia myös julkiseen liikenteeseen. Paitsi että liikennejärjestelyt pitää kokonaan uusia, todennäköisesti Pihlajamäentietä pitkin menevät bussit ovat Pihlajamäen kohdalla niin täysiä, että busseihin ei enää Pihlajamäen pysäkeiltä mahdu ihmiset kyytiin.

Malmin lentokenttä on monen ihmisen työpaikka, koska siellä harjoitetaan monipuolista liiketoimintaa. Kenttä toimii yritysliikenteen lentokenttänä, pelastus- ja muut viranomaiset tarvitsevat kenttää pelastustoiminnassa ja ilmailuharrastajat pitävät Malmia kotipaikkanaan.

Merkittävää on myös, että nykyinen sekä eläin- että kasvimaailmaltaan arvokas lentokentän ympäristö katoaa ja näin ollen menetetään merkittävä viher- ja ulkoiluympäristö koillisen Helsingin alueen ihmisiltä.

Pihlajamäki-seura vaatii, että Koillis-Helsingin alueen, johon myös Pihlajamäki kuuluu, ympäristöarvoja kunnioitetaan ja että alueen asukkaiden viihtyvyys ja turvallisuus taataan myös tulevina vuosikymmeninä, minkä vuoksi Malmin lentokenttään ei pidä koskea.

Helsingissä 16.2.2015
Pihlajamäki-seura ry
Ulla Artte
puheenjohtaja