Pihlajamakiseura

Pihlajamäki-Seuran kevätkokous 29.3.2016

KEVÄTKOKOUS

Aika: tiistai 29.3.2016 klo 18.00

Paikka: Pihlajamäen lähiöasema

Käsiteltävät asiat:

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen järjestäytyminen

3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Vuoden 2015 toimintakertomus

5. Vuoden 2015 tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto

6. Tilinpäätöksen vahvistaminen

7. Vastuuvapauden myöntäminen

8. Seuraavan kokouksen koollekutsumistapa

9. Kokouksen päättäminen

Tervetuloa kokoukseen!

 

Linkki viralliseen kokouskutsuun.

 

 

Aarnikanmäen alue ja pohjoinen lehtometsä Pihlajamäessä on säilytettävä rakentamattomana

Pihlajamäki-seuran lausunto Helsingin 2050 yleiskaavasta siltä osin, kun se koskee Pihlajamäessä sijaitsevaa Aarnikanmäen aluetta lähiympäristöineen.

Lue Pihlajamäki-seuran lausunto tästä >


Toimintakertomus 1994

Pihlajamäki-Seura täyttää 30 vuotta. Juhlaan valmistuu kaupunginosakirja ”Pihlajamäki – näköalalähiö” ja seura saa oman lipun. Seura on mukana alueen virkamiesten ja asukkaiden ”Terveyttä kaikille 2000” -yhteishankkeessa.

 

Pihlajamäki-Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 1994

Pihlajamäki-Seura on sääntöjensä mukaan toiminut alueen kotiseutuyhdistyksenä pyrkien toiminnallaan parantamaan asukkaiden viihtyvyyttä. Toimintasuunnitelmansa mukaan se on ollut mukana alueen kehittämisessä ja tehnyt ehdotuksia esiintulleiden epäkohtien parantamiseksi.

Seuran johtokuntaan ovat kuuluneet: Ulla Welin puheenjohtajana, Pekka Ollila varapuheenjohtajana, Pirjo Veijalainen sihteerinä ja Tapani Puska rahastonhoitajana.

Muina varsinaisina jäseninä Lea Packalen, Aune Greggas, Markku Arola, Helena Linnas, Veikko Vihavainen ja M. Holopainen, varajäseninä Marjatta Karvonen, Ari Vainikka ja Aune Greggas.

Johtokunta on kokoontui toimintavuoden aikana 5 kertaa.

Seuran tilintarkastajina ovat toimineet Erkki Kuoppala ja Pekka Suttinen.

Seuran jäsenmäärä on noin 200 henkeä.

Toiminta

Vuoden 1994 päätapahtuma on ollut Pihlajamäki-Seuran 30-vuotisjuhla 28.8.-94 Pihlajamäen kirkossa. Juhlalla korvattiin perinteinen Pihlajamäki-päivä. Alueen asukkaat olivat runsaslukuisina todistamassa Seuran oman lipun naulaamista ja juhlavaa vihkimistä. Juhlavan ohjelman päätteeksi kunnioitettiin ansioituneita seuralaisia tunnustusmitalilla tai Seuran viirillä.

Juhlien aikaan saatiin painosta myös Aune Greggaksen ja Ulla Welinin yhteistyöhanke aluetta esittelevä kirja ”Pihlajamäki – näköalalähiö”. Monet kiitokset rohkeasta ja ahkerasta toiminnasta kummallekin.

Helsinki-päivää vietettiin tanssien merkeissä vanhustentalolla kuten ennenkin.

Pihlajanlehden kustannusoikeudet ovat olleet alueen Lions-seuralla. Puheenjohtaja Ulla Welin on laatinut lehteen pääkirjoitukset.

Muu toiminta

Seura on ollut mukana alueen virkamiesten ja asukkaiden yhteishankkeessa ”Terveyttä kaikille 2000” -projektissa. Eräänä tärkeänä projektin päämääränä on etsiä keinoja taloudellisen tilanteen aiheuttaman masennuksen torjuntaan.

Viikki-liike toimii Latokartanon alueen luonnonarvojen säästämisen puolesta. Pihlajamäki-Seura on ollut liikkeen toimissa mukana alusta alkaen.

Liikenteen ongelmiin on esitetty ratkaisuja mm. peili on tulossa Maasälväntien ja Liusketien kulmaan. Kehä I varrelle on anottu Pihlajamäkeen ohjaavia viittoja.

Alueellista yhteistyötä on tehty Nuorisotalon kanssa mm. lasten avaruusnäyttelyssä 2.2.-3.3.-94.

Alueen asukkaille on tarjottu ilmaista glögiä nuorisotalossa joulun alla.

Koillisen alueen kaupunginosayhdistysten yhteistyöhön on osallistuttu. Uudella Malmi-talolla Seura on tulevassa kulttuuritapahtumassa hyvin edustettuna.

Johtokunnan jäsenet ovat olleet radiossa kyselemässä ylipormestarin kyselytunnilla EU:n vaikutuksesta Helsinkiin ja sen asukkaisiin.

Puheenjohtaja Ulla Welin on osallistunut kaupunginosayhdistysten liiton Helkan toimintaan.

Epäonnistuneita yrityksiä

Uimahallihanke ei ole edennyt.

 

Pihlajamäki-Seuran johtokunta

Pihlajamäen suojelukaavasta lausunto 1.3.2006

Pihlajamäki-Seura on antanut Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle lausunnon Pihlajamäen suojelukaavasta. Suojelukaava on rajattu koskemaan niitä Pihlajamäen alueita, jotka olivat mukana professori Olli Kivisen suunnittelemassa asemakaavassa vuodelta 1959.

Pihlajamäki-Seuran mukaan suojelukaava takaa lähiön ilmeen säilymisen alkuperäisen arkkitehtonisen suunnitelman mukaisena: avarana, luonnon omia linjoja seuraavana ja luonnonläheisenä. Kokonaisuuden kannalta, pienistä varauksista huolimatta se nähdään myönteisenä kehityksenä.

Seura olisi kuitenkin mielellään nähnyt, että alkuperäisessä suojelusuunnitelmassa mukana olleet Pihlajamäentien eteläpuoleiset alueet, mm. Porraskalliot (ruotsiksi Stallberget), sekä Pihlajiston koulu ympäristöineen (joka vuoden 1971 asemakaavassa sisälsi myös uimahallin) olisivat olleet mukana suojelusuunnitelmassa.

Tällä hetkellä käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa suojelun ulkopuolelle on jätetty Pihlajanmäentien eteläpuolella oleva alue ja Pihlajiston ala-asteen alue (Pihlajamäki-Seuran mukaan ne pitäisi olla mukana) sekä Pihlajamäen ala-asteen ja Helsingin Uuden yhteiskoulun alueet (suojeltu muulla tavalla). Myös ostoskeskuksen, Rapakiventien ja Vuolukiventien uudemmat (1960-luvun jälkeen rakennetut) talot jäävät suojelusuunnitelman ulkopuolelle. Lisärakentamista sallittaneen Kiilletien pysäköinti-alueilla.

Pihlajamäki-Seura
PL 18, 00711 Helsinki

___________________________________________________________

 

Helsingin kaupunki
Kaupunkisuunnitteluvirasto
Kirjaamo
PL 2100 00099

Lausunto

Lausunnon antaja: Pihlajamäki-Seura ry

Asia: Pihlajamäen suojelukaavan asemakaavaluonnos Kslk 2004-843 18.1.2006

Pihlajamäki-Seura arvostaa sitä, että Helsingin kaupunki esittää professori Olli Kivisen vuonna 1959 esittämien suuntalinjojen mukaisesti rakennetun Pihlajamäen suojelemista suojelukaavalla. Mielestämme suojelukaava takaa lähiön ilmeen säilymisen alkuperäisen suunnitelman mukaisena: avarana, luonnon omia linjoja seuraavana ja luonnonläheisenä. Se myös takaa sen, että alueen arkkitehtoninen ilme säilyy tuleville vuosikymmenille.

Pihlajamäki-Seuran mielestä suojelukaavan olisi kuitenkin pitänyt sisältää myös alkuperäisessä suojelukaavasuunnitelmassa, esim. Kslk 2004-843 1.3.2005, mukana olleet Pihlajamäentien eteläpuolella olleet alueet, sekä alkuperäiseen Pihlajamäkeen kuuluneet kerrostalot että ns. Porraskalliot, ruotsiksi Stallberget. Pihlajamäki-Seura muistuttaa, että Porraskalliot ovat osa Pihlajamäen arvokkainta luontoa ja ne ovat myös maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaat.

Myös Pihlajiston koulu ympäristöineen oli mukana alkuperäisessä suojelukaavasuunnitelmassa. Vaikka koulu ei kuulu professori Kivisen alkuperäiseen Pihlajamäki-suunnitelmaan, sen mukaan ottaminen suojelukaavaan olisi perusteltua. Koulun alueella on mm. rauhoitettu vaahtera ja Pihlajamäki-Seura painottaa, että alueen alkuperäisessä asemakaavassa koulun pohjoispuolella oli uimahalli, josta on jo olemassa arkkitehti Sulo Savolaisen luonnospiirustukset.

Kaavaan sisältyy myös taloyhtiökohtaisia korjausohjeita, jotka ovat herättäneet huolestumista. Ohjeissa on kuitenkin mielestämme annettu tarpeeksi vaihtoehtoja valittavaksi. Jo tällä hetkellä monet taloyhtiöt ovat korjauksissa noudattaneet vastaavia ohjeita. Kaupunginsuunnitteluviraston arkkitehdit ovat varanneet aikaa keskusteluille taloyhtiöiden edustajien kanssa suojelukaavan vaikutuksista. Mielestämme tämä on erinomaista asukkaiden ja virkamiesten välistä yhteistyötä.

Suojelukaava-alueelle on Kiilletien alueelle lisätty kuusi atrium-tyyppistä 2-kerroksista asuinrakennusta. Pihlajamäki-Seuralla ei ole mitään asuinrakennuksia vastaan, koska ne suurelta osin on rakennettu hoitamatta jätetylle tonttialueelle. Pihlajamäki-Seura kuitenkin edellyttää, että jos ko. talot alueelle rakennetaan, niistä rakennetaan sellaisia, että ne tyyliltään sopivat jo olemassa oleviin rakennuksiin. Lisäksi on varmistettava, että kaikilla niillä taloyhtiöillä, joiden asukkailla on ollut oikeus pitää autonsa ko. tonteilla, tulee saada nykyisten säännösten edellyttämä määrä autopaikkoja.

Arkkitehtuurin kulttuuripolku on mielenkiintoinen lisä suojelukaavaan. Kulttuuripolkuun liitettävistä vanhemmista kulttuurikohteista sekä luontokohteista pitäisi neuvotella Pihlajamäki-Seuran kanssa, koska alueella on erittäin runsas vanha kulttuurihistoriallinen, maisemiin ja luontoon liittyvä perintö.

Kunnioittaen

Helsingissä 1.3.2006

Pihlajamäki-Seura ry, johtokunta
Aune Greggas, Pirjo Veijalainen siht., Vesa Koskela pj.


Toimintakertomus 1993

Pihlajamäen läpiajoliikenne puhuttaa pihlisläisiä. Rapakiventien hiidenkirnut löytyvät tietöiden yhteydessä. Pihlajamäen Lions-club ideoi ja toteuttaa Pihlajamäen ensimmäiset Hela-karnevaalit.

Pihlajamäki-Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 1993

Pihlajamäki-Seura ry on Pihlajamäen, Pihlajiston ja Latokartanon alueen kaupunginosayhdistys. Seuran tarkoituksena on, kuten sen säännöissä sanotaan, kehittää toiminta-alueensa henkisiä ja aineellisia oloja osallistumalla ja vaikuttamalla kaupunkisuunnitteluun, edistää kotiseututuntemusta, hyvää yhteishenkeä sekä viihtyvyyttä. Yhdistys on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn jäsen.

Johtokunta

Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Ulla Welin, varapuheenjohtajana Pekka Ollila, sihteerinä Aune Greggas ja rahastonhoitajana Tapani Puska. Johtokunnan muut jäsenet ovat olleet Markku Arola, Anneli Kenttälä, Helena Linnas, Pirjo Veijalainen ja Tarja Valkonen. Varajäseninä ovat olleet Marjatta Karvonen, Ari Vainikka ja Veikko Vihavainen, yksi heistä 1993 eroa pyytäneen Antero Lanervan paikalla.

Johtokunta on toimikauden aikana kokoontunut seitsemän kertaa. Vuosikokous pidettiin 17.2.1993 nuorisotalossa.

Jäsenistö

Tilikauden aikana jäsenmaksukuponkeja on ollut saataville alueen pankeissa ja seuran järjestämissä tilaisuuksissa. Jäsenmaksuja on peritty vakiojäseniltä myös vuosikokouskutsun yhteydessä lähetetyin pankkisiirtolomakkein. Jäsenmaksun maksaneitä jäseniä on noin 200.

Tilintarkastajat

Tilintarkastajina toimivat Pekka Suttinen ja Erkki Kuoppala, varatilintarkastajina Erkki Honkavaara ja Liisa Rinnekoski.

Toiminta

Seuran varsinaiseen vuosiohjelmaan kuului siivoustalkoiden järjestäminen Pihlajamäen alueella toukokuun alussa, Pihlajamäki-päivä helatorstaina 20.5.1994 sekä Helsinki-päivä 12.6.1993.

14.4 Pihlajamäki-Seura oli mukana Kiinteistöviraston metsä- ja maatalousosaston järjestämissä risutalkoissa (osanotto olematon) alueella suoritettujen metsänhoidollisten toimien jälkisiivouksen yhteydessä.

Pihlajamäki-päivää vietettiin 20.5. yhdessä muiden järjestöjen kanssa Hela-karnevaalein. Karnevaalien ideoijana ja koordinoijana oli Pihlajamäen Lions-klubi. Karnevaalit lähtivät liikkeelle Pihlajiston koululta ja karnevaalikulkue kulki ostoskeskuksen kautta HUYK:n kentälle, jossa oli puheita, monenlaista toimintaa, kilpailuja ja mm. Pihlajamäki-Seuran järjestämä kahvio.

Pihlajamäki-Seura antoi alueen kouluille (peruskoulun ala-asteet ja yläaste) kullekin kolme sadan markan stipendiä jaettavaksi koulun päätösluokan oppilaille näiden osoittaman kotiseuturakkauden, ystävällisyyden ja avoimuuden perusteella.

Helsinki-päivänä 12.6 vanhustentalon pihalla järjestettiin tavan mukaan pihatanssit.

Kesäkuun puolessa välissä Pihlajistossa vietettiin seikkailupuiston avajaisia. Seikkailupuiston suunnittelijoina ja rakentajina olivat paikallinen asukasyhdistys Pihlajiston nuoret ja vanhemmat sekä Nuorisoasiainkeskus.

Syyskuun alussa Pihlajamäen ostoskeskus täytti 30 vuotta. Ostarilla oli silloin jos jonkinlaista toimintaa, huvimestarina Robin, Big Bad Girlsin tytöt laulamassa, pomppupaikka lapsille jne. Myös Pihlajamäki-Seura oli onnittelijoiden joukossa. Historiikin kertoi Viljo Salminen.

Syksyllä Pihlajisto pääsi mukaan WHO:n Terve kaupunki -projektiin, rahoittajina ympäristöministeriö ja Helsingin kaupunki. Myös alueen terveyskeskus on ollut mukana 3-vuotisessa Toimiva terveyskeskus -projektissa. Ns. Latokartanon-projekti on käyttänyt kehittävän työn tutkimuksen menetelmää.

26. marraskuuta vietettiin Pihlajamäessä lastenpäivää. Siinä olivat mukana alueen leikkipuistot, päiväkodit ja koulut, nuorisotalo ja seurakunta. Lastenpäivää juhlittiin taidenäyttelyin (lasten piirustuksia), hevosajeluin, nukketeatterein, taikuriesityksin, kirkossakäynnein jne. Pihlajamäki-Seura vastasi luontopolun sunnittelusta. Tapahtumasta toivottiin tulevan traditio.

Marraskuussa viettivät Pihlajamäen partiolaiset (Aarnivalkeat ja Aarnikarhut) 30-vuotisjuhliaan.

Osallistuminen ja kannanotot

Pihlajamäki-Seuran edustajana Helsingin kaupunginosayhdistysten liitossa HELKAssa on ollut Ulla Welin (varalla Pekka Ollila).

Pihlajamäki-Seura on saanut useita kutsuja osallistua eri kaupunginosayhdistysten juhliin sekä mm. seuraaviin neuvotteluihin, joita on järjestetty alueella toimiville järjestöille:

– 24.2. lähetetyn radioasukasillan suunnittelu

– 17.3. Koillisen alueen kaupunginosayhdistysten edustajain kokous Pihlajamäen nuorisotalolla

– 3.9. Helkan järjestämä vaikutusseminaari

– Koillisen liityntäliikennejärjestelyjä koskeva neuvottelu

– 1.-2.9. ECOCITY 1993 -näyttely

– Viikki-liikkeen kokoukset liikkeen jäsenyhdistyksenä

Vuoden aikana Pihlajamäki-Seura on ottanut kantaa seuraaviin esityksiin:

Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun tavoite- ja toimenpideohjelma vuosille 1994-98: Kannanotossa mm. todettiin, että ohjelmasta puuttui kustannusarvio Viikki-Latokartano-alueen ympäristövaikutusten selvittämistä varten. Muutoin ohjelma tavoitteineen oli erinomainen ja erityisesti roskiksia toivottiin lisättävän myös Pihlajamäessä.

Koillis-Helsingin joukkoliikennejärjestelmä vuonna 1995: Kannanotossa vastustettiin ehdottomasti läpiajoliikenteen lisäämistä Rapakiventiellä ja kaivattiin tietoja paikallisten bussilinjojen (71 ja 71S) vuoroväleistä sekä poikittaisliikenteen kehittymisestä (79 ja 79V). Johtokunnan kokouksessa jätettiin kuitenkin mahdollisuus palauttaa kannattamattomana poistettu linja 71 V siten, että sen päätepysäkki olisi Pukinmäen puolella eikä Rapakivenkujalla.

Tiesuunnitelma Malminkaari-Viikinmäki (yksityinen aloite): Pihlajamäen läpikulkuliikennettä vähentävän tiesuunnitelman ei haluttu lisäävän Viikinmäen läpikulkuliikennettä. Jos Jokerirata toteutetaan pyörillä ja liikenneyhteydet sekä Viikin että Oulunkylän suuntaan mahdollistuvat, meluvallein suojattu tieyhteys ko. suuntaan olisi ehkä harkitsemisen arvoinen.

Terveyttä kaikille 2000 -projekti: Kannanotossa todettiin, että Terveyskasvatuksen keskus valitsee Pihlajamäen (Latokartanon) alueen siksi Helsingin osa-alueeksi, jolla ko. projekti toteutetaan (syksystä 1994 alkaen). Pihlajamäki-Seura kannattaa sitä. Myös Latokartanon sosiaali- ja terveysaseman toiminnan kehittämisestä vastuussa olevat ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita asiasta.

Latokartanon uimahalli: Johtokunta asetti toimikunnan, joka tutkii mahdollisuuksia saada Latokartanon alueen uimahalli tontille, jolle Pihlajamäkeä ja Pihlajistoa palveleva uimahalli oli merkitty vuoden 1971 asemakaavassa.

Julkaisut

Pihlajanlehti on ilmestynyt kaksi kertaa. Leijonat vastasivat molempien toimittamisesta. Jälkimmäisessä esiteltiin kuvin ja sanoin tietöiden yhteydessä Rapakiventien varrelta löytynyt iso hiidenkirnu.

Kaupunginosakirja ”Pihlajamäki – näköalalähiö” on vuoden 1993 aikana toimituksellisesti hyväksytty (Kulttuuriasiainkeskus, Kaupungin arkisto, Helsingin kaupungiosayhdistysten liitto) ja sivuvedostettu. Kaupungilla ei kuitenkaan ole rahaa sen painattamiseen. Kirjaa tulisi pystyä myymään 600-1000 kappaletta 50 mk/kpl, jotta painokustannukset saataisiin peitetyiksi.

Pihlajamäki-Seura ry

Johtokunta

 

 

 

Toimintakertomus 1991

Pihlajamäen keskustan ja Viikin ja Viikinmäen asemakaavat vaativat tiivistä seuraamista. Pihlajamäen pienoismallihanke (suunniteltu ostoskeskuksen yhteyteen tulevalle torille) myötätuulessa.

 

Pihlajamäki-Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 1991

Pihlajamäki-Seura ry on Pihlajamäen, Pihlajiston ja Latokartanon alueiden kaupunginosayhdistys, joka on toiminut edelleen em. alueiden etujärjestönä ja on ylläpitänyt ja kehittänyt alueensa kotiseutuhenkeä ja viihtyvyyttä. Yhdistys on kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn jäsen.

Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Ulla Welin, varapuheenjohtajana Pirjo Veijalainen, sihteerinä Anneli Kenttälä, rahastonhoitajana Tapani Puska, tilintarkastajina Pekka Suttinen ja Erkki Kuoppala, varatilintarkastajina Ritva ja Erkki Honkavaara.

Johtokunnan jäseninä ovat olleet Aune Greggas, Leena Haantola, Lasse Joutsen, Antero Lanerva, Maila Honkanen, Helena Linnas, Erkki Korhonen, Heikki Rinne, Raili Pirhonen, A. Seppälä ja varajäseninä, valittuina vuodeksi kerrallaan ovat toimineet Markku Arola, Marjatta Karvonen ja Ari Vainikka.

Varsinaisista jäsenistä erovuorossa ovat Raili Pirhonen, Tapani Puska, Antti Seppälä (käy ilmi vuosikokouspöytäkirjasta).

Johtokunta kokoontui kuluvan vuoden aikana 7 kertaa Pihlajamäen kirjastossa. Vuosikokous pidettiin Pihlajamäen ala-asteella 27.2.1991.

Toiminnan painopisteitä ovat olleet alueellisten tapahtumien järjestäminen, kannanotot alueen asemakaavaehdotuksiin ja erilaisten hankkeiden eteenpäin vieminen, kuten oman ilmoitustaulun saaminen ja Nuorisotalon rakentaminen. Perinteiset siivoustalkoot toteutettiin ennen äitienpäivää ja Pihlajamäki-päivä vietettiin ”kirkonmäellä” 19.5.91.

Pihlajamäki-Seura on aktiivisesti seurannut Pihlajamäen, Viikin ja Viikinmäen asemakaavoja ja niiden muutoksia. Pihlajamäen keskustan asemakaavaan on otettu kantaa ja Viikinmäen suunnittelua on seurattu tiiviisti.

Läpiajotilanteesta on oltu yhteydessä kaupungin liikennesuunnitteluviranomaisiin. Tilannetta tullaan edelleen seuraamaan tarkasti.

Pihlajamäen keskustan asemakaavan etenemistä on seurattu valppaasti. Korkeisiin kerrostaloihin, tuleviin parkkialueisiin ja tiiviiseen rakentamiseen on otettu kantaa.

Pihlajamäen historiikin valmistuminen on edennyt kertomusvuonna hyvin… ainoana murheena se, ettei kaupunki ole budjetoinut hankkeelle rahaa.

Pihlajamäen pienoimalli-hanke etenee myötätuulessa.

Pihlajamäki-Seura ry

Johtokunta

 

 

Pihlajamäki-seuran lausunto Pihlajamäen postipalveluista

Arvoisa Itella Viestinvälityksen johtaja Kari Kivikoski,

Pihlajamäki-seura haluaa tuoda julki tyytymättömyytensä Pihlajamäen postipalveluiden tämänhetkiseen tilaan. Kuten tiedätte, Pihlajamäestä lakkautettiin itsenäinen posti vuonna 2008. Postipalvelut siirtyivät K-market Pihlajistoon yrittäjän hoidettavaksi. Postin ja kyseisen yrityksen sopimuksen purkautuessa joulukuussa 2008 Pihlajamäen postipalvelut ovat olleet toistaiseksi Malmilla.

Pihlajamäki-seura vastusti jo vuonna 2006 johtaja Raimo Anttoselle osoittamassaan kirjeessään jyrkästi postipalvelujen siirtämistä yrittäjien vastuulle. Yhtenä tärkeänä perusteena vastustukselle oli pelko postipalveluiden jatkuvuudesta: olimme huolissamme siitä, että asiamiespostimalliin siirryttäessä postipalveluja uhkaa loppuminen, mikäli postitoiminnan haltuunsa ottanut yrittäjä vaihtuu tai jos yrittäjä haluaa jostain syystä luopua postitoiminnasta. Viime vuoden aikana tapahtuneet muutokset osoittavat, että huolemme oli enemmän kuin perusteltu.

Koska oma postipiste Graniittitieltä on lakkautettu, toivomme Postin/Itellan kiinnittävän nyt erittäin suurta huomiota Pihlajamäen alueen postipalveluita koskeviin neuvotteluihin, jotta postipalvelut saadaan jälleen lähemmäksi pihlajamäkeläisiä. Pihlajamäki-seuran ensisijainen toive on saada postipalvelut takaisin Pihlajamäkeen, mieluiten ostoskeskuksen yhteyteen. Toivomme postin kuuntelevan alueen yrittäjiä ja ottavan heidän näkökohtansa huomioon, jotta kaikkia osapuolia – ja pihlajamäkeläisiä postiasiakkaita – tyydyttävä ratkaisu löydetään.

Mikäli Pihlajamäen yrittäjistä ei yhteistyökumppania mitenkään löydy, voisi myös lähialueille sijoitettu asiamiesposti olla hyvä ratkaisu, kunhan asiamiesposti sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä. Onko esimerkiksi Viikissä sijaitsevan Prisma-keskuksen mahdollisuuksia kysytty tällaista ajatellen? Prisma-keskus tyydyttäisi paitsi pihlajamäkeläisiä, myös pihlajistolaisia ja todennäköisesti viikkiläisiä paremmin kuin nykyiset postijärjestelyt. Viikin nykyistä asiamiespostia Valintataloa tai muutakaan toimipistettä Viikin Latokartanosta emme voi kannattaa, koska kulkuyhteydet sinne ovat pihlajamäkeläisille jalankulkijoille ja julkisen liikenteen asiakkaille huonot.

Pihlajamäki-seura ei voi missään nimessä hyväksyä postipalvelujen pysyvää siirtoa Malmille, vaan katsoo, että Pihlajamäki asukkaineen ansaitsee kasvavana ja kehittyvänä kaupunginosana joko oman postipalveluja tarjoavan toimipisteensä tai toimipisteen alueen välittömästä läheisyydestä.

Helsingisä 22.6.2009

Tuomas Työrinoja
Pihlajamäki-seuran puheenjohtaja
050-5673402
tuomas.tyorinoja[at]gmail.com

Björn Wiemers
Pihlajamäki-seuran johtokunnan jäsen

Lausunto Viikinmäen Harjannetien pohjoispuolelle suunnitellusta asemakaavamuutoksesta

Viikinmäki, Harjannetien pohjoispuolen asemakaavan muutos, arviointisuunnitelma 778-00/08

Asia: Viikinmäki, Harjannetien pohjoispuolen asemakaavan muutos, arviointisuunnitelma 778-00/08

Pihlajamäki-Seuran lausunto

Olemme tutustuneet Viikinmäen Harjannetien pohjoispuolelle suunniteltuun asemakaavamuutokseen.

Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että Asuinkortteleiden 36120 ja 36121 välillä olevalta VL/E-alueelta poistetaan varaus lyijypitoisten maiden loppusijoitusta varten ja alue muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL). Arvostamme myös sitä, että alueen luoteisosassa oleva merkittävä luontokohde, sinivuokkoja kasvava lehto, voidaan näin säilyttää.

Mielestämme myös asuntokortteleiden rakennusalojen ja rakennusten sijoituksen muuttaminen niin, että saadaan suojaisemmat piha-alueet korkealla oleville tonteille on erittäin hyvä ratkaisu. Olemme voineet todeta tällaisen rakentamistavan edut kuluneiden 45 vuoden aikana täällä Pihlajamäessä.

Helsinki 11.2.2008

Vesa Koskela, puheenjohtaja

Pirjo Veijalainen, sihteeri

Aune Greggas, hallituksen jäsen

Toimintakertomus 1992

Pihlajisto täytti 20 vuotta ja Pihlajamäki 30 vuotta. Kumpaakin juhlitaan tositoimin. Pihlajamäki saa nuorisotalon ja Pihlajamäki-Seura myöntää taiteilija Jari Jetsoselle 20.000 markan stipendin Pihlajamäen pienoismallin valmistamisesta.

Pihlajamäki-Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 1992

Pihlajamäki-Seura ry on Pihlajamäen, Pihlajiston ja Latokartanon alueen kaupunginosayhdistys. Seuran tarkoituksena on, kuten sen säännöissä sanotaan, kehittää toiminta-alueensa henkisiä ja aineellisia oloja osallistumalla ja vaikuttamalla kaupunkisuunnitteluun, edistää kotiseututuntemusta, hyvää yhteishenkeä sekä viihtyvyyttä. Yhdistys on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn jäsen.

Johtokunta

Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Ulla Welin, varapuheenjohtajana Pekka Ollila, sihteerinä Aune Greggas ja rahastonhoitajana Tapani Puska. Johtokunnan muut jäsenet ovat olleet Leena Haantola, Anneli Kenttälä, Antero Lanerva, Helena Linnas, Pirjo Veijalainen ja Tarja Valkonen sekä Maila Honkanen asiantuntijajäsenenä. Varajäseninä ovat olleet Markku Arola, Marjatta Karvonen ja Ari Vainikka.

Johtokunta on toimikauden aikana kokoontunut kahdeksan kertaa. Vuosikokous pidettiin 17.3.1992 vastavalmistuneessa nuorisotalossa.

Jäsenistö

Toimikauden aikana jäsenmaksukuponkeja on ollut saatavilla alueen pankeissa ja seuran järjestämissä tilaisuuksissa. Aikaisempien vuosien tapaista massajakelua koko Pihlajamäen alueelle ei ole suoritettu.

Tilintarkastajat

Tilintarkastajina toimivat Pekka Suttinen ja Erkki Kuoppala, varatilintarkastajina Ritva Honkavaara ja Erkki Honkavaara.

Toiminta

Vuoden 1992 aikana Pihlajisto täytti 20 vuotta ja Pihlajamäki 30 vuotta.

Pihlajiston synttäreitä ”Pihlajisto 20 vuotta!” juhlittiin 9.5. mm. katumaalauksia maalaten (616 m), asuinympäristösä keskustellen, kadulle pystytetyistä kojuista makkaraa, virvokkeita yms. ostaen sekä luutapalloa pelaten ja tanssien. Pihlajiston synttäreiden ideoijana oja vastuunkantajana toimi pihlajistolainen vanhemmista ja nuorista koottu työryhmä, joka vastasi myös ennen syntymäpäiviä tapahtuneista siivoustalkoista.

Pihlajamäen 30-vuotisjuhlat ”Täysillä Pihlajamäki” olivat syksyllä 21.-25.10.1992. Tapahtumien pääpaikkaa oli Pihlajamäen uusi nuorisotalo, jossa oli mm. kuoroesityksiä, tansseja, lasten tapahtumia, yöleffoja jne. Juhlapäivien aikana tapahtumia oli päiväkoti Louhikossa (nukketeatteri), Pihlajamäen kirjastossa (dokumenttifilmejä) ja kirkossa (yömessu ja Pihlajamäen kuoron 30-vuotisjuhlakonsertti). Mukana olivat mm. alueen arkkitehti Taru Tyynilä-Woolston (avajaiset nuorisotalolla) ja kaupunginjohtaja Kari Rahkamo (päätösjuhla kirkossa). Juhlien ohjelmasta vastasi toimikunta, jossa oli edustajia sekä Pihlajamäki-Seurasta (Ulla Welin), nuorisotalosta (Leena Ruotsalainen) sekä seurakunnasta (Marja-Sisko Varha-Lankinen) sekä kutsuttuina muita (mm. kirjastosta Toni Karlsson). Myös Pihlajamäen kauppiaat olivat eri tavoin mukana järjestämässä 30-vuotissynttäreitä.

Seuran varsinaiseen vuosiohjelmaan kuului siivoustalkoiden järjestäminen Pihlajamäen alueella 8.5.1992 sekä perinteinen Pihlajamäki-päivä helatorstaina 28.5.1992 ja Helsinki-päivä 12.6.1992.

Pihlajamäki-päivä pidettiin uudessa nuorisotalossa. Pihalla esiintyivät Boris yhtyeineen sekä nuorisobändi. Sisällä oli kahvio ja siellä esiintyi lapset sankoin joukoin ympärilleen kerännyt taikuri Lumous. Sisällä sai halutessaan käydä myös ennustajaeukon luona tai katsella tasatunnein isossa salissa filmejä (mm. Terveydeksi, Kuolisinko savuun, Emilia, Lintuparatiisi keskellä Helsinkiä jne.) tai leikkia lasten suosimassa pallomeressä. Päivien aikana esiteltiin myös sivuvedosversio työn alla olevasta ”Pihlajamäki – näköalalähiö” -kirjasta.

Helsinki-päivänä vanhustentalon pihalla järjestettiin tavan mukaan pihatanssit.

Keväällä Pihlajamäki-Seura antoi alueen kouluille (peruskoulun ala-asteet ja yläaste) kullekin kolme sadan markan stipendiä jaettavaksi koulun päätösluokan oppilaille näiden osoittaman kotiseuturakkauden, ystävällisyyden ja avoimuuden perusteella.

Vuoden aikana Pihlajamäki-Seura on maksanut taiteilija Jari Jetsosen osuuden (stipendi 20.000 mk) Pihlajamäen ostoskeskuksen torille aikanaan pystytettävästä kuparista valettavasta Pihlajamäen pienoismallista. Valuosuus tullaan aikanaan saamaan kaupungilta Pihlajamäen torin määrärahoista.

Osallistuminen ja kannanotot

Pihlajamäki-Seuran edustajana HELKAssa on ollut Ulla Welin.

Pihlajamäki-Seura on saanut useita kutsuja osallistua eri kaupunginosayhdistysten juhliin (mm. Pakila) sekä erilaisiin neuvotteluihin (Yhdessä eteenpäin Latokartanon peruspiirissä 19.5., Yleiskaava 1992 ja Helsingin seudun tulevaisuus 26.9. jne.), joita on järjestetty alueella toimiville järjestöille.

Pihlajamäki-Seura on esittänyt toivomuksen, että Pihlajamäen alueelle voitaisiin sijoittaa roskiksia (uudenmallisia) huomattavasti enemmän kuin niitä on tähän asti ollut. Pihlajamäki-Seura on myös esittänyt mielipiteenään Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle (Helsingin koillisten alueiden viitoistusselvitys) toivomuksen ottaa huomioon Pihlajamäki lähialueiden viitoituksia suunniteltaessa.

Julkaisut

Pihlajamäen 30-vuotisjuhliin valmistui Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston Helsinki suunnittelee -julkaisu ”Pihlajamäki” monivärisenä ja usealla eri kielellä. Siinä kerrotaan Pihlajamäen lähiön alkuvaiheista sekä suunnittelun nykyvaiheesta, johon liittyy mm. 1992 valmistunut nuorisotalo, 1993 valmistuvat uudet kerrostalot Graniittitie 3:een sekä Graniittitie 2:een rakennettava sosiaali- ja terveysasema (rakentaminen aloitettu 1993) sekä Meripihkatien ostoskeskuksen laajennus ja torin rakentaminen sen yhteyteen.

Pihlajanlehti on ilmestynyt kaksi kertaa. Leijonat vastasivat kevätnumeron toimittamisesta. Syksyn numeron toimittamisesta vastasivat alueen partiolaiset.

Pihlajamäki-Seura on etsinyt rahoittajaa Ulla Welinin ja Aune Greggaksen yhteistyönä tekemälle viimeistelyvaiheessa oelvalle kaupunginosakirjalle ”Pihlajamäki – näköalalähiö” sen jälkeen, kun Helsingin kaupunki ilmoitti, että sen budjetissa ei lähivuosina ole määrärahoja kaupunginosakirjoja varten. Anomukset on vuonna 1992 jätetty Suomen kulttuurirahastolle (toimitustyö) ja Uudenmaanläänin taidetoimikunnalle (painatus).

Pihlajamäki-Seura ry

Johtokunta

 

Lausunto Viikin tiedepuiston asemakaavan muutoksesta

Viikin tiedepuiston tontin 36190 asemakaavan muutos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Hanke 502, Kslk 2008-594, Oas 802-00/08 Pihlajamäki-Seuran lausunto

Tontin tämänhetkinen rakennusoikeus (opetus/tutkimuskäyttöön ) on 5 000 kerrosneliömetriä. Muutoksessa se nousee 6 500 kerrosneliömetriin eli kolmanneksella. Kerrosluku kasvaa neljästä viiteen. ( Ilmeisesti alun perin kellarikerros oli ¾ korkuinen ja lisäksi 3 normaalikorkuista kerrosta) Tontti on nyt autopaikoitusalueena.

Pihlajamäki-Seura ry ei halua lausua lopullista kantaansa tontin tehokkuusluvun nostoon, koska muutoksesta ei ole vielä tehty arvioita sen vaikutuksesta ympäristöön, kaupunkikuvaan ja liikenteeseen (sivu 2). Haluamme seurata suunnittelua ja suunnittelun aikana valmistuvia vaikutusten arviointien tuloksia.

Ongelmaksi saattaa muodostua autopaikkojen puute, joka on jo nyt ongelma päivisin.

Toisena ongelmana kaavamuutoksessa saattaa olla alueen alkuperäisen suunnitteluajatuksen häviäminen. Tällä hetkellä alueen muodostavat kaksi rakennuksista muodostuvaa kaarta, joista Biokeskuksen puoli muodostuu korkeista rakennuksista ja Yrityshautomon puoli n 3 kerroksen korkuisista rakennuksista. Viisikerroksisen rakennuksen sijoitus matalaan kaareen vaatii em vaikutuksen arviointia kaupunkikuvaan ja tarkempia piirustuksia ainakin suhteessa naapurirakennuksiin ennen kuin muutoksen vaikutus tulee selväksi.

Helsingissä 11.5.2008

Pihlajamäki-Seura ry

Toimeksi saaneena Pirjo Veijalainen, FT
Puheenjohtaja Vesa Koskela
Sihteeri Tuomas Työrinoja