Pihlajamäki-Seura on toiminut sääntöjensä mukaan Pihlajamäen asukkaiden etujärjestönä, joka on seurannut tarkoin alueen kehitystä ja pyrkinyt edistämään asukkaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä.

Johtokunta ja muu hallinto

Johtokunnan puheenjohtajana toimi Vesa Koskela, varapuheenjohtajana Miina Kajos, rahastonhoitajana Ritva Malmström ja sihteerinä Pirjo Veijalainen. Lisäksi johtokunnan jäseninä toimivat Aune Greggas, Tuija Hasu, Sampsa Lommi, Pekka Ollila, Tapani Puska, Pirjo Seppä ja Anne Terävä. Varajäseninä toimivat sihteeri Pirjo Veijalaisen lisäksi Mervi Kuhta ja Jussi Parviainen.

Johtokunta kokoontui vuoden 2007 aikana kahdeksan (8) kertaa. Lisäksi järjestettiin vuosikokous.

Vuonna 2007 Seura aloitti jäsenrekisterinsä päivittämisen. Seuralle hankittiin jäsenrekisteri-ohjelma ja Sampsa Lommi otti vastaan jäsenrekisteriin liittyvät tehtävät. Työ jäi kuitenkin vielä paljon kesken. Todellista jäsenmäärää on vielä vaikea arvioida.

Henkilöjäsenmaksu oli 10 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 20 euroa.

Seuran tilintarkastajina toimivat Päivi Alatalo ja Heikki Rinne.

Kumppanuussopimus

Pihlajamäki-Seura oli yhtenä kumppanuusosapuolena Helsingin kaupungin sosiaaliviraston, Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ja Lähiöprojektin kanssa. Aluetyöntyöntekijä Sini Heino-Mouhun toimipisteenä oli Pihlajamäen lähiöasema Liusketie 3:ssa. Kumppanuudessa Pihlajamäki-Seuran suurimpana roolina oli omien viestintäkavanavien antaminen aluetyön tiedotuskäyttöön. Lähiöarkkitehti Mikko Tainio oli viimeistä vuotta Pihlajamäessä töissä, ja joulukuussa Pihlajamäki-Seura kiitti monivuotista yhteistyökumppaniaan.

Lausunnot

Pihlajamäen ala-asteen lakkautusuhka työllisti alkuvuodesta. Koulun säilyttämisen puolesta kerättiin 1750 nimeä ja ne luovutettiin opetuslautakunnalle alkuvuodesta. Myöhemmin opetusvirasto omassa esityksessään ei enää ehdottanut koulun lakkauttamista.

Annoimme puoltavan lausunnon Pihlajamäen nuorisopuiston ja koulujen liikennejärjestelyistä ja ympäristön parannusehdotuksesta. Toivoimme kävelytien ja ala-asteen välisen alueen hoitamista puistomaisempana.

Seurasimme Pihlajamäen nuorisopuiston rakentumista koulualueen kylkeen.

Annoimme lausunnon Ketokivenkaaren rakentamisen supistamiseksi, koska pienille tonteille vilkaasti liikennöidyn Pihlajamäentien melualueelle ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Malmin hautausmaan lähelle suunniteltiin tiivistä rakentamista.

Tapahtumia Pihlajamäessä ja lähialueella

Alkuvuodesta 2007 pidettiin Pihlajamäen kehittämisen ideointi-ilta, johon pyydettiin asukkaita kertomaan toiveitaan Seuran ja Lähiöaseman toiminnasta.
 
Aluetyöntekijä toimi pääkoordinaattorina Pihlajamäki goes Blues -tapahtumassa, joka pidettiin kesäkuun alussa Kiillepuistossa. Blues-tapahtuman järjesti Pihlajamäki-Seuran musatiimi, mutta tapahtumaa suunnittelemassa ja toteuttamassa oli niin Seuran jäseniä kuin monia muitakin Pihlajamäen asukkaita sekä bluesin ystäviä kauempaakin. Ohjelmaa oli nuorille ja vanhemmille. Pääesiintyjä oli Dave Lindholm.

Aluetyöntekijän koordinoima Pihlaja-foorumi kokosi keväällä ja syksyllä Pihlajamäen ja Pihlajiston toimijoita yhteen. Kevään Pihlaja-foorumissa Turvallinen ja viihtyisä Pihlajamäki -ryhmän vetäjä Juha Valta esitteli Pihlajamäen turvallisuuskyselyn tuloksia. Myös syksyn foorumissa teemana oli viihtyvyys ja turvallisuus. Tilaisuuden innoittamana järjestettiin roskienkeräyskävelyitä.

Keväällä Pihlajamäki-Seura järjesti yhdessä monien tahojen kanssa Helsingin kaupungin rakennusviraston koordinoimat siivoustalkoot.

Helsinki-päivänä 12.6. Seura järjesti yhdessä Lähiöprojektin kanssa linturetken, jossa oppaana toimi Paul Segersvärd. Helsinki-päivänä oli myös kyläjuhla Maasälvän leikkipuistossa.

Pihlajamäki-Seura järjesti syyskuussa Pihlajapäivän yhteistyössä Pihlajiston Asukasyhdistys PNV:n, Lähiöprojektin ja Kulttuuriasiankeskuksen kanssa. Kaupunginosayhdistykset ja lähiöarkkitehti koordinoivat tapahtumaa, mutta mukana oli melko kattavasti alueen toimijoita.

Seura oli mukana myös eri tahojen järjestämissä tapahtumissa esittelemässä toimintaansa, hankkimassa jäseniä sekä myymässä Pihlajamäki-tuotteita. Keväällä olimme Leijonien Pihlajamarkkinoilla, syyskuun alussa  Pihlajamäen Ostoskeskuksen yrittäjäyhdistyksen Pihlis-tempauksessa, marraskuussa Pihlajamäen ala-asteen Marrasjuhlassa sekä joulukuussa alueen viranomaistahojen ja yhdistysten järjestämässä Lucianpäivän Puurojuhlassa.

Pihlajamäki-Seuran viestintäkanavat

Pihlajamäki-Seura aloitti Pihlajamäen lähiölehden tekemisen yhteistyössä Koillis-Helsingin Lähisanomien kanssa. Lehti muuttui Kaupunkilehti Vartin pohjoiseksi painokseksi. Seura teki jutut ja Koillis-Helsingin Lähisanomat/Vartti myi ilmoitukset. Lehti ilmestyi kolme kertaa vuodessa painosmäärän vaihdellessa 42 800:sta 62 000:een. Lehden lopussa oli Lähiöprojektin kustantamana kaksi-kolme sivua, joilla Lähiöprojekti, lähiöarkkitehti, aluetyöntekijä ja lähiöliikuttaja kertoivat asioistaan.

Pihlajamäki-Seura jatkoi Pihlajamäen kotisivujen kehittämistä ottaen käyttöön lyhyemmän nimen www.pihlajamaki.info. Loppuvuodesta kotisivut ja lehti toimivat yhdessä Pihlajamäen toimijoiden ja asukkaiden vuorovaikutteisena tiedon välittäjänä.

Seuralla oli käytössään Pihlajamäen ostoskeskuksella ilmoitustaulu, jossa oli myös alueen muiden toimijoiden ilmoituksia.

Toimintaryhmät

Pihlajamäki-Seura antoi toimintaryhmien kautta mahdollisuuksia asukkaille toimia oman lähiönsä hyväksi.

Aluetyöntekijä Sini Heino-Mouhu toimi Musa-tiimin vetäjänä.

Juha Valta veti Turvallinen ja viihtyisä Pihlajamäki -ryhmää, joka koordinoi vuosittain järjestettävän kyselyn ja edesauttoi ryhmän teemaan liittyvien asioiden toteutumista.

Sampsa Lommi veti Luontoryhmää, joka järjesti 12.6. linturetken. Luontoryhmä oli mukana suunnittelemassa Pihlajapäivän aattoona 15.9. toteutunutta koululaisten luonto- ja kotiseuturetkeä.

Vesa Koskela toimii Pihlajamäen lähiölehden päätoimittajana ja Päivi Seikkula toimitussihteerinä.

Alkuvuodesta Sampsa Lommi toimi Pihlajamäen kotisivujen päätoimittajana. Loppuvuodesta Päivi Seikkula toimi www.pihlajamaki.infon päätoimittajana vastaten kotisivujen sisällöstä.

Muu toiminta

Vuoden 2007 aikana sääntömuutoskysymyksiä pohdittiin melko paljon, mutta sääntömuutosta ei saatu vielä valmiiksi.

Jäsenmaksutulojensa lisäksi Pihlajamäki-Seura myi toimintansa tukemiseksi Pihlajamäki-tuotteita, kuten paitoja, kirjoja ja kortteja.

Kannatimme alueen kolmen koulun toimintaa antamalla varoja stipendeihin.

Seura pyrki edesauttamaan kaikkea lasten ja nuorten hyväksi tehtävää työtä.

Pihlajamäki-Seuralla oli sopimus Helsingin kaupungin kanssa Rapakivenkujan palstaviljelyalueesta.

Jäsenyydet

Pihlajamäki-Seura on Helsingin kaupunginosayhdistykset (HELKA) ry:n ja Suomen Kotiseutuliitto ry:n jäsen. HELKA:n jäsenyyden kautta toteutuu mm. Pihlajamäen kotisivujen verkkoympäristö ja sen ylläpito. Myös Pihlajamäen turvallisuus -kysely mahdollistuu HELKA:n jäsenyyden kautta.

Seuran jäseniä oli mukana Kotiseutuliiton järjestämässä Kotiseutujulkaisu-seminaarissa.

Pihlajamäki-Seuran puheenjohtaja edusti yhdistystä Helkan kokouksissa sekä koillisten kaupunginosayhdistysten kokoontumisissa Koillisen Kohotuksessa.

Vesa Koskela toimi myös HELKA:n hallituksen varajäsenenä koillisten kaupunginosien edustajana.

Johtokunta

Pihlajamäessä alkaa raha-automaattivaroin käynnistetty perhe-, päihde- ja yhteistyöprojekti, jonka puitteissa pyritään asiantuntijan avustuksella parantamaan alueen perheiden tilannetta. Perheitä tuetaan parempaan elämään ja vanhemmuuteen. Pihlajamäen oma jalkapalloseura PK-35 nousee mestariliigaan. Skeittirata valmistuu. Alueelle anotaan jalkapallohallia.

Pihlajamäki-Seuran toimintakertomus vuodelta 1997

Pihlajamäki-Seura ry on Pihlajamäen, Pihlajiston ja Latokartanon alueen asukasyhdistys, jonka tarkoituksena on edistää alueensa henkisiä ja aineellisia oloja. Perustamisasiakirjan mukaan tämä tapahtuu vaikuttamalla kaupunkisuunnitteluun, lisäämällä asukkaiden yhteishenkeä ja edistämällä kotiseututuntemusta ja viihtyvyyttä. Yhdistys on kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn jäsen.

Seuran jäsenistö ja johtokunta

Seuran jäsenmäärä on 200 henkeä.

Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Veikko Vihavainen, varapuheenjohtajana Juha Valta, sihteerinä Pirjo Veijalainen ja rahastonhoitajana Tapani Puska.

Muut jäsenet: Markku Arola, Jarmo Hyökyvaara, Lea Packalen, Pekka Ollila, Tomi Rautio, Karita Haakanen, Jarmo Halenius.

Varajäsenet: Ulla Welin, Pirjo Veijalainen ja Aune Greggas.

Tilintarkastajina ovat toimineet Erkki Kuoppala ja Pekka Suttinen, varatilintarkastajina Ritva Honkavaara ja Eero Maarela.

Johtokunta on kokoontunut vuosikokouksen ja syyskokouksen lisäksi 6 kertaa.

Toiminta

Seuran vanha ja perintekäs Pihlajanlehti on Veikko Vihavaisen ja Ossi Veirton toimittamana ilmestynyt kaksi kertaa. Lehden toimitus on jälleen Seuran aktiivisten jäsenten käsissä.

Vuosittain toistuvat toiminnot ovat olleet alueen siivoustalkoot, joissa ahkerimmin ovat roskia keränneet koululaiset. Helsinki-päivänä Seura on kaupungin apurahan turvin järjestänyt teatteriohjelmaa leikkipuisto Maasälpään ja pihatanssit vanhustentalolle. Juhlatunnelma oli todella korkealla hanurin tahtien siivittämänä. Mukana oli myös Ulla Welinin mainio lausuntaesitys. Runot olivat omaa tuotantoa.

Seura on ollut aktiivina osapuolena alueen yhdistysten järjestämässä syysjuhlassa ”Pihlajaviikossa”. Tällöin eri puolilla aluetta on ollut tarjolla monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille.

Puheenjohtaja on osallistunut koillisen alueen asukasyhdistysten yhteistyökokouksiin. Puheenjohtaja on lisäksi osallistunut naapuriyhdistysten juhlatilaisuuksiin mm. Malmi-seuran tanssiaisiin. Lisäksi on pidetty yllä hyviä suhteita alueen urheiluseuroihin. Puheenjohtaja mm. onnitteli alueen omaa jalkapalloseuraa PK-35 mestaruusliigaan nousun johdosta. Seuran jäsenet ovat osallistuneet HELKAn kokouksiin ja samoin Helsingin kaupungin järjestämiin esitelmä- ja informaatiotilaisuuksiin.

Seuran tärkein hanke 1997 on ollut raha-automaattivaroin käynnistetty perhe-, päihde- ja yhteistyöprojekti, jonka puitteissa pyritään asiantuntijan avustuksella parantamaan alueen perheiden tilannetta. Perheitä tuetaan parempaan elämään ja vanhemmuuteen. Projektityöntekijänä toimii Ilkka Rantanen.

Vuoden 1997 aikana toteutui nuorisotalon aktiivien toive skeittiradan rakentamisesta Pihlajamäen urheilupuistoon.

Pihlajamäki-Seuran alajaoksena toimi Rapakivenkujan palstaviljelijät, jotka vuokraavat ja kasvattavat satoja noin 30 viljelypalstalla. Vuosittain vapautuu pari palstaa uusien harrastajien käyttöön.

Kannanotot

Pihlajamäki-Seura on antanut lausunnon kaupunginsuunnitteluvirastolle Lahdentien varteen kaavoitetusta pienteollisuusalueesta.

Seura on lähettänyt kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa esitetään sivutoimisteen jättämistä nykyisiin kirjastotiloihin ja valitetaan kirjastotoiminnan siirtymistä Viikin yliopistoalueelle.

Lisäksi on kirjelmöity jalkapallohallin ja -kentän saamiseksi Pihlajamäen urheilupuistoon.

Pihlajamäki-Seura ry johtokunta.

Pihlajamäen läpiajoliikenne puhuttaa pihlisläisiä. Rapakiventien hiidenkirnut löytyvät tietöiden yhteydessä. Pihlajamäen Lions-club ideoi ja toteuttaa Pihlajamäen ensimmäiset Hela-karnevaalit.

Pihlajamäki-Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 1993

Pihlajamäki-Seura ry on Pihlajamäen, Pihlajiston ja Latokartanon alueen kaupunginosayhdistys. Seuran tarkoituksena on, kuten sen säännöissä sanotaan, kehittää toiminta-alueensa henkisiä ja aineellisia oloja osallistumalla ja vaikuttamalla kaupunkisuunnitteluun, edistää kotiseututuntemusta, hyvää yhteishenkeä sekä viihtyvyyttä. Yhdistys on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn jäsen.

Johtokunta

Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Ulla Welin, varapuheenjohtajana Pekka Ollila, sihteerinä Aune Greggas ja rahastonhoitajana Tapani Puska. Johtokunnan muut jäsenet ovat olleet Markku Arola, Anneli Kenttälä, Helena Linnas, Pirjo Veijalainen ja Tarja Valkonen. Varajäseninä ovat olleet Marjatta Karvonen, Ari Vainikka ja Veikko Vihavainen, yksi heistä 1993 eroa pyytäneen Antero Lanervan paikalla.

Johtokunta on toimikauden aikana kokoontunut seitsemän kertaa. Vuosikokous pidettiin 17.2.1993 nuorisotalossa.

Jäsenistö

Tilikauden aikana jäsenmaksukuponkeja on ollut saataville alueen pankeissa ja seuran järjestämissä tilaisuuksissa. Jäsenmaksuja on peritty vakiojäseniltä myös vuosikokouskutsun yhteydessä lähetetyin pankkisiirtolomakkein. Jäsenmaksun maksaneitä jäseniä on noin 200.

Tilintarkastajat

Tilintarkastajina toimivat Pekka Suttinen ja Erkki Kuoppala, varatilintarkastajina Erkki Honkavaara ja Liisa Rinnekoski.

Toiminta

Seuran varsinaiseen vuosiohjelmaan kuului siivoustalkoiden järjestäminen Pihlajamäen alueella toukokuun alussa, Pihlajamäki-päivä helatorstaina 20.5.1994 sekä Helsinki-päivä 12.6.1993.

14.4 Pihlajamäki-Seura oli mukana Kiinteistöviraston metsä- ja maatalousosaston järjestämissä risutalkoissa (osanotto olematon) alueella suoritettujen metsänhoidollisten toimien jälkisiivouksen yhteydessä.

Pihlajamäki-päivää vietettiin 20.5. yhdessä muiden järjestöjen kanssa Hela-karnevaalein. Karnevaalien ideoijana ja koordinoijana oli Pihlajamäen Lions-klubi. Karnevaalit lähtivät liikkeelle Pihlajiston koululta ja karnevaalikulkue kulki ostoskeskuksen kautta HUYK:n kentälle, jossa oli puheita, monenlaista toimintaa, kilpailuja ja mm. Pihlajamäki-Seuran järjestämä kahvio.

Pihlajamäki-Seura antoi alueen kouluille (peruskoulun ala-asteet ja yläaste) kullekin kolme sadan markan stipendiä jaettavaksi koulun päätösluokan oppilaille näiden osoittaman kotiseuturakkauden, ystävällisyyden ja avoimuuden perusteella.

Helsinki-päivänä 12.6 vanhustentalon pihalla järjestettiin tavan mukaan pihatanssit.

Kesäkuun puolessa välissä Pihlajistossa vietettiin seikkailupuiston avajaisia. Seikkailupuiston suunnittelijoina ja rakentajina olivat paikallinen asukasyhdistys Pihlajiston nuoret ja vanhemmat sekä Nuorisoasiainkeskus.

Syyskuun alussa Pihlajamäen ostoskeskus täytti 30 vuotta. Ostarilla oli silloin jos jonkinlaista toimintaa, huvimestarina Robin, Big Bad Girlsin tytöt laulamassa, pomppupaikka lapsille jne. Myös Pihlajamäki-Seura oli onnittelijoiden joukossa. Historiikin kertoi Viljo Salminen.

Syksyllä Pihlajisto pääsi mukaan WHO:n Terve kaupunki -projektiin, rahoittajina ympäristöministeriö ja Helsingin kaupunki. Myös alueen terveyskeskus on ollut mukana 3-vuotisessa Toimiva terveyskeskus -projektissa. Ns. Latokartanon-projekti on käyttänyt kehittävän työn tutkimuksen menetelmää.

26. marraskuuta vietettiin Pihlajamäessä lastenpäivää. Siinä olivat mukana alueen leikkipuistot, päiväkodit ja koulut, nuorisotalo ja seurakunta. Lastenpäivää juhlittiin taidenäyttelyin (lasten piirustuksia), hevosajeluin, nukketeatterein, taikuriesityksin, kirkossakäynnein jne. Pihlajamäki-Seura vastasi luontopolun sunnittelusta. Tapahtumasta toivottiin tulevan traditio.

Marraskuussa viettivät Pihlajamäen partiolaiset (Aarnivalkeat ja Aarnikarhut) 30-vuotisjuhliaan.

Osallistuminen ja kannanotot

Pihlajamäki-Seuran edustajana Helsingin kaupunginosayhdistysten liitossa HELKAssa on ollut Ulla Welin (varalla Pekka Ollila).

Pihlajamäki-Seura on saanut useita kutsuja osallistua eri kaupunginosayhdistysten juhliin sekä mm. seuraaviin neuvotteluihin, joita on järjestetty alueella toimiville järjestöille:

– 24.2. lähetetyn radioasukasillan suunnittelu

– 17.3. Koillisen alueen kaupunginosayhdistysten edustajain kokous Pihlajamäen nuorisotalolla

– 3.9. Helkan järjestämä vaikutusseminaari

– Koillisen liityntäliikennejärjestelyjä koskeva neuvottelu

– 1.-2.9. ECOCITY 1993 -näyttely

– Viikki-liikkeen kokoukset liikkeen jäsenyhdistyksenä

Vuoden aikana Pihlajamäki-Seura on ottanut kantaa seuraaviin esityksiin:

Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun tavoite- ja toimenpideohjelma vuosille 1994-98: Kannanotossa mm. todettiin, että ohjelmasta puuttui kustannusarvio Viikki-Latokartano-alueen ympäristövaikutusten selvittämistä varten. Muutoin ohjelma tavoitteineen oli erinomainen ja erityisesti roskiksia toivottiin lisättävän myös Pihlajamäessä.

Koillis-Helsingin joukkoliikennejärjestelmä vuonna 1995: Kannanotossa vastustettiin ehdottomasti läpiajoliikenteen lisäämistä Rapakiventiellä ja kaivattiin tietoja paikallisten bussilinjojen (71 ja 71S) vuoroväleistä sekä poikittaisliikenteen kehittymisestä (79 ja 79V). Johtokunnan kokouksessa jätettiin kuitenkin mahdollisuus palauttaa kannattamattomana poistettu linja 71 V siten, että sen päätepysäkki olisi Pukinmäen puolella eikä Rapakivenkujalla.

Tiesuunnitelma Malminkaari-Viikinmäki (yksityinen aloite): Pihlajamäen läpikulkuliikennettä vähentävän tiesuunnitelman ei haluttu lisäävän Viikinmäen läpikulkuliikennettä. Jos Jokerirata toteutetaan pyörillä ja liikenneyhteydet sekä Viikin että Oulunkylän suuntaan mahdollistuvat, meluvallein suojattu tieyhteys ko. suuntaan olisi ehkä harkitsemisen arvoinen.

Terveyttä kaikille 2000 -projekti: Kannanotossa todettiin, että Terveyskasvatuksen keskus valitsee Pihlajamäen (Latokartanon) alueen siksi Helsingin osa-alueeksi, jolla ko. projekti toteutetaan (syksystä 1994 alkaen). Pihlajamäki-Seura kannattaa sitä. Myös Latokartanon sosiaali- ja terveysaseman toiminnan kehittämisestä vastuussa olevat ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita asiasta.

Latokartanon uimahalli: Johtokunta asetti toimikunnan, joka tutkii mahdollisuuksia saada Latokartanon alueen uimahalli tontille, jolle Pihlajamäkeä ja Pihlajistoa palveleva uimahalli oli merkitty vuoden 1971 asemakaavassa.

Julkaisut

Pihlajanlehti on ilmestynyt kaksi kertaa. Leijonat vastasivat molempien toimittamisesta. Jälkimmäisessä esiteltiin kuvin ja sanoin tietöiden yhteydessä Rapakiventien varrelta löytynyt iso hiidenkirnu.

Kaupunginosakirja ”Pihlajamäki – näköalalähiö” on vuoden 1993 aikana toimituksellisesti hyväksytty (Kulttuuriasiainkeskus, Kaupungin arkisto, Helsingin kaupungiosayhdistysten liitto) ja sivuvedostettu. Kaupungilla ei kuitenkaan ole rahaa sen painattamiseen. Kirjaa tulisi pystyä myymään 600-1000 kappaletta 50 mk/kpl, jotta painokustannukset saataisiin peitetyiksi.

Pihlajamäki-Seura ry

Johtokunta

Leikkipuistojen toiminta kesäaikana ja koululaisten iltapäivätoiminta on puhuttanut, samoin koillisen alueen liikenne. Yhdistys on antanut kirjallisen lausunnon Viikin luonnonsuojelualueen kehittämis-suunnitelmasta. Alueen turvallisuuden parantamiseksi perustettu YKS2 projekti jatkui. Kirjallisen kyselyn avulla kartoitettiin alueen ongelmia.

________________________________________________________________________

Pihlajamäki-Seura ry

_______________________________________________________________________

Toimintakertomus vuodelta 2005

Pihlajamäki-Seura ry on toiminut sääntöjensä mukaan Pihlajamäen ja Pihlajiston alueiden kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistyksenä. Pihlajamäki-Seura ry on Helsingin kaupunginosayhdistysten yhteistyöelimen HELKA:n jäsen.

Johtokunta

Johtokunnan puheenjohtajana on 2005 toiminut Tapani Puska, rahastonhoitajana Ritva Malmström sekä sihteerinä Pirjo Veijalainen. Muut johtokunnan jäsenet olivat Pekka Ollila, Mervi Kuhta, Aune Greggas, Anne Terävä, Tuija Hasu, Vesa Koskela, Helena Biström ja varajäsenet Miina Kajos, Marjatta Muurman ja Juha Valta.

Johtokunta on kokoontunut vuoden 2005 aikana 5 kertaa. Lisäksi on järjestetty syyskokous ja vuosikokous.

Seuran jäsenmäärä on n 200 henkeä.

Jäsenmaksut olivat, 5 E henkilöltä/vuosi, ainaisjäsenyys 20 E ja yhteisöjäsenyys 20 E.

Seuran tilintarkastajina ovat toimineet Päivi Alatalo ja Heikki Rinne.

Lausunnot

Seuran johtokunnan jäsenet ovat suullisesti antaneet palautetta alueen liikenteestä koillisen alueen liikennesuunnittelijoille.

Annettu lausunto leikkipuistotoiminnan tarpeellisuudesta kesäaikana. Sekä Maasälvän että Salpausselän leikkipuistot olivatkin auki kesällä 2005.

Annettu kirjallinen lausunto Viikin luonnonsuojelualueen kehittämissuunnitelmasta.

Seura on aktiivisesti osallistunut toimintaan jolla pyritään säilyttämään ja lisäämään alueen koululaisten iltapäivätoimintaa.

Tapahtumat, kokoukset ja projektit

• Johtokunnan jäsenet ovat osallistuneet Helsingin kaupungin ja Helkan järjestämiin koulutus ja luentotilaisuuksiin.

• Puheenjohtaja on edustanut Seuraa HELKA:n kokouksissa.

• Seuralla oli edustajat ja oma pöytä Lionsien järjestämässä Pihlajamarkkinoilla toukokuussa. Tapahtumassa jaettiin tietoa toiminnasta, hankittiin uusia jäseniä ja myytiin seuran toimittamaa kirjaa ”Pihlajamäki näköalalähiö”.

• Vuonna 2004 aloitettiin YKS2-projekti, joka tähtää alueen asukkaiden turvallisuuden ja turvallisuudentunteen parantamiseen. Toimintaa ideoi Mikko Virkamäki. Pihlajamäessä toimintaa johtaa Helena Biström japunaan projektiryhmä. Kirjallisen kyselyn avulla kartoitettiin alueen ongelmia. Vuoden aikana on pyritty puuttumaan ongelmiin mm parantamalla ostoskeskuksen järjestystä. Poliisi on aktiivisesti toiminut järjestyshäiriöiden poistamiseksi. Projektissa myös alueen asukkaiden on osallistuttava turvallisuuden lisäämistoimenpiteisiin. Ympäristön siisteyttä onkin parannettu, romuautoja poistettu puistoalueilta ja samoin puututtu lainvastaiseen pysäköintiin puistoalueilla.

• Pihlajamäen ja Seuran nettisivuprojektia on valmisteltu 2005.

• Osallistuttu Pihlajamäen nuorisotoimintaan PK-35 seuran toimitsijoina.

• Johtokunnan jäsenet ovat osallistuneet Viikin luonnonsuojelualueen kehityskokouksiin.
  

Muu toiminta

Pihlajamäki-Seura on julkaissut Pihlajanlehteä yhdessä alueen Lions Clubin kanssa.

Pihlajamäki-Seuran alaisuudessa toimivat Rapakivenkujan palstaviljelijät 30 palstallaan.

Pihlajamäki-Seura on jakanut jokavuotiset stipendit alueen kolmelle koululle.

Johtokunta