Lausunnot

Mielipide Pihlajamäen, Pihlajiston ja Savelan aluesuunnitelman luonnoksesta 2013-2023

Pihlajamäki-seura on pääosin tyytyväinen Pihlajamäen, Pihlajiston ja Savelan aluesuunnitelmaluonnokseen, joka valmistuttuaan tulee olemaan rakennusviraston työväline katu- ja puistoverkostojen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tasapuolisesti koko Helsingissä.

Koska aluesuunnitelma on ensimmäinen laatuaan ja koska sitä laadittaessa on käytetty monia eri lähteitä, niin on selvä, että se hajanainen ja sisältää jonkin verran epätarkkuuksia. Puutumme lausunnossamme epätarkkuuksiin, koska todennäköisesti tulevaisuudessa eri tahot käyttävät valmista aluesuunnitelmaa lähteenä eri tarkoituksiin.

Aluesuunnitelmaluonnoksen kannessa ei kerrota, mille vuosille aluesuunnitelma tehdään. Johdannossa sivulla 3 puhutaan vuosista 2013-2023, kun taas esim. sivun 32 väliotsikoinnissa puhutaan ”Luonnonhoidon toteutusohjelma 2013-2022”. Aluesuunnitelman aiemmissa suunnitteluvaiheissa on puhuttu vuosista 2012-2022. Koska aluesuunnitelmanluonnoksen esitteessä on mainittu kymmenvuotiskausi 2013-2023, niin ehkäpä se on oikein, vaikka se sisältääkin yksitoista vuotta. Selkeyden vuoksi olisi kuitenkin hyvä aluesuunnitelman nimeen lisätä vuosiluvut ja puhua läpi suunnitelman samasta ajankohdasta.

Suunnittelualueen rajauksessa ja yleiskuvauksessa sivulla 4 kerrotaan Pihlajamäen kohdalla seuraavaa: ”Pihlajamäen alue rakentui pääosin vuosina 1959-1965 ollen ensimmäisiä aluerakennuskohteita ja samalla ensimmäisiä betonielementtirakentamisen kohteita Suomessa.” Koska tämä luonnehdinta on nykyiseen verrattuna hyvin rajattu alue, niin on ehkä syytä muuttaa Pihlajamäen yleiskuvausta jollain tavalla vastaamaan vuoden 2012 todellisuutta. Käsittäähän aluesuunnitelma koko nykyisen Pihlajamäen. Todellisuudessa vuosien 1959-1965 Pihlajamäki on suunnilleen puolet nykyisestä Pihlajamäestä niin pinta-alaltaan kuin väkiluvultaankin, joten ei ole mitään syytä viestittää aluesuunnitelmankaan kautta rajoittunutta Pihlajamäki-kuvaa.

On hyvä, että aluesuunnitelmaluonnoksessa sivuilla 63-65 on myös arvioitu ja esitetty eri hankkeiden rahoitustarve. Toisaalta johdannossa sivulla 3 mainitaan, että suunnitelmaa toteutetaan käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Tärkeää on siis se, että määrärahoja on riittävästi käytössä, jotta alueelle saadaan luotua tavoitteena oleva turvallinen, kestävä, toimiva, viihtyisä ja esteetön ympäristö.

Rahoitustarve-osiossa sivuilla 63-65 kaikki kohteet ovat kannatettavia, mutta pidämme erittäin hyvänä ja tärkeänä, että katujen kohdalla Liusketien jalkakäytävä saadaan kuntoon sekä portaiden peruskorjaukset tehdään. Hyvä, että Maasälvänpuiston reitti uudisrakennetaan. Viheralueista haluamme poimia tärkeinä Leikkipuisto Maasälvän ja Leikkipuisto Salpausselän peruskorjaukset sekä Vantaanjoen varren oleskelualueen rakentamisen. Kunnostuskohteissa tärkeitä ovat mm. Johtokivenkujan kunnostus sekä Nuorisopuiston frisbeegolfalueen kunnostus.

Kalusteiden ja varusteiden kohdalla sivulla 21 kerrotaan: ”Pihlajamäen alueella on alun perin käytetty Lehtovuoren penkkimallia. Historiallisesti merkittävillä paikoilla (esim, arkkitehtuuripolun varrella) olisi syytä harkita tämän mallin käyttöä myös jatkossa.” Pihlajamäki-seura toivoo, että asiaa ei vain harkittaisi, vaan että Lehtovuoren penkkimallia myös käytettäisiin ainakin arkkitehtuuripolun varrella. On myös tärkeää, että arkkitehtuuriipolun opastetaulut pidetään kunnossa.

Toiminnalliset alueet -otsikon alla sivulla 18 lukee: ”Alueen ylpeys on Savelassa sijaitseva Nuorisopuisto, jossa on mm. skeittialue, tyttöjen puisto…”. Koska tässä puhutaan paikasta, joka on nimetty Pihlajamäen nuorisopuistoksi, niin ehkä puiston oikea nimi olisi syytä näkyä, jotta lukija hahmottaa, mistä on kysymys. Ehkä viisainta olisi mainita, että Pihlajamäen nuorisopuisto sijaitsee Pihlajamäen ja Savelan rajamailla tai jos se sijaitsee selkeästi jommalla kummalla puolella, niin luonnollisesti tarkastuksen jälkeen voi kirjoittaa sen, jonka puolella se sijaitsee.

Kartassa Suunnittelualueeseen kuuluvat viheralueet on yksi nimitys, jota on hyvin vaikea hahmottaa etenkin jos sen nimi on tekstissä ilman karttaa (niin kuin usein myös on). Numeron 29 alueen nimi on ”Pihlajamäentien puistometsä”, joka ei välttämättä kerro kenellekään mitään. Kyse on Pihlajamäentien etelä- tai itäpuolisista kallioisista metsäalueista, jonka yksi kohta tunnetaan Porraskalliona. Koska muidenkin alueiden nimityksissä on käytetty ilmansuuntia ja koska metsä ei ole tien päällä, niin on ehkä syytä jotenkin tarkentaa alueen nimitystä käyttäen ilmansuuntia. Tai muita selkeämpiä nimivaihtoehtoja voisivat olla ”Porraskallion puistometsä”, ”Pihlajamäentien itäpuolisen kainalon puistometsä” tai ”Johtokiven alueen puistometsä”. Koska kalliolta on hyvät ja laajat näköalat, laajan kallioalueen voisi nimetä uudelleen nimellä ”Pihlajamäen näköalakallio”, jolloin numeron 29 alue voitaisiin nimetä termillä ”Pihlajamäen näköalakallion puistometsä”. Tämä nimitys olisi parempi, koska Porraskallio kuvaa vain laajan kallioalueen reunaa louhinnan aikaansaamine portaineen, mutta upeita näköaloja moniin eri suuntiin voi nähdä hyvin monelta kohdalta kalliota.

Aiemmin on laadittu Pihlajamäki-Pihlajiston luonnonhoitosuunnitelma 1999-2008. Nyt on katsottu, että tämä aluesuunnitelma sisältää myös luonnonhoitosuunnitelman. Todellisuudessa aluesuunnitelmassa luonnonhoidon osuus on nyt melko pieni. Sivuilla 15-17 on esitetty Luonnonhoidon alueiden nykytila. Sivulla 17 on merkillinen lause, josta ei välttämättä ymmärrä, mitä se tarkoittaa: ”Pihlajamäen puistometsän alueella oli odotettavissa kaavamuutoksia, joiden vuoksi alueen toimenpiteet lykkääntyvät”. Pihlajamäen puistometsä -nimitys on ilmeisesti poimittu Pihlajamäen viheraluesuunnitelmasta vuosille 2002-2011, mutta mistään ei käy ilmi, mitä aluetta edellä oleva sitaatti tarkoittaa eli mitä ollaan kaavoittamassa (vai onkohan kyseessä vain jokin epämääräinen lipsahdus). Onko kyseessä tässä aluesuunnitelmaluonnoksessa mainittu Pihlajamäentien puistometsä vai mistä on kysymys? Luonnonhoidon osuus on aluesuunnitelmassa vain viitisen sivua (sivut 28-33), josta suurin osa on Uusien hoitoluokkien kuvauksia. Käytännössä entisen luonnonhoitosuunnitelman sisältö puuttuu melkein täysin tästä aluesuunnitelmasta, joten Pihlajamäki-seura toivoo lisää tietoa, neuvonpitoa ja vuorovaikutusta siitä, miten Pihlajamäen alueen metsiä hoidetaan tulevalla kymmenvuotiskaudella.

Luonnonhoidon suunnitelmaan liittyy Viheralueiden hoitoluokat -kartta, jossa on värein merkitty, mihin hoitoluokkaan mikin kohta kartassa kuuluu. Toisaalla Viheralueiden hoitoluokituksessa on kerrottu, millaista hoitoa eri tavoin merkityillä alueilla suoritetaan. Mutta Viheralueiden hoitoluokat -kartasta puuttuu kokonaan R-merkinnät, joka tarkoittaa Maankäytön muutosaluetta, eli alueita, joille on tulossa esim. asemakaavan mukaista rakentamista. Koska kartasta puuttuu R-kohdat, niin esim. Pihlajamäentien varressa kaupungista Malmin hautausmaalle päin mennessä oikealla oleva alue on merkitty karttaan merkinnällä C5 eli Arvometsä, vaikka ainakin osa Pihlamäentien varresta on Helsingin kaupungin tahdosta asemakaavoitettu asunnoille, vaikka kyseessä onkin hyvin vilkasliikenteinen tie.

Pihlajamäki-seura pitää hyvänä sivulla 33 mainittua Luonnonhoidon tavoitteet alueittain otsikon alle kuuluvaa asiaa, että Aarnikanmäen alueella olevat linnoituskaivannot otetaan esiin poistamalla niissä kasvava lehtipuusto ja vesaikko. Pihlajamäessä, kuten lukuisissa Helsingin lähiöissä, on Suomen historiasta kertovia kohteita, jotka mielestämme on tärkeää pitää kunnossa. Ne kertovat jälkipolville maamme menneistä ajoista ja taisteluista, joten on ehdottoman tärkeää, että Aarnikanmäen juoksuhaudoista huolehditaan.

Kartassa Suojellut ja merkittävät rakennetun ympäristön kohteet on merkitty punaisilla tähdillä ja punaisella kehystyksellä muinaisjäännöksiä/muinaisjäännösalueita, mutta siinä ei ole mainintaa, mitä ne ovat. Olisi syytä tarkistaa kohteet ja merkitä karttaan, mitä ne ovat, sillä nyt ei voi ottaa kantaa siihen, ovatko merkinnät oikealla paikalla. Kartassa on nimittäin ainakin yksi kohde Johtokiven alueella asutuksen päällä, eikä siinä tietääksemme ole muinaisjäännöstä. Olisikohan tämä kohde pitänyt olla Porraskallioiden kohdalla tai sitten alueella olevan hiidenkirnun kohdalla.

Pihlajamäki-seura on luonut Pihlajamäen kotikaupunkipolun (löytyy www.pihlajamaki.info > Pihlajamäen lähiölehti 1/2011 Kotikaupunkipolku-liite ja laittanut sen reitin kulkemaan myös aluesuunnitelmaluonnoksessa Pihlajamäentien puistometsäksi nimetyn alueen läpi. Seura toivoo, että aluesuunnitelmaan lisätään se, että reititystä Pihlajamäentien puistometsään/Porraskalliolle/Pihlajamäen näköalakalliolle parannetaan rakennusviraston toimesta, sillä muuten herkkä kallioluonto helposti kuluu liikaa. Tällä hetkellä Pihlajamäentien puistometsään ei ole selkeätä meno/tuloreittiä mistään suunnasta, joten epämääräisiä kallioluontoa kuluttavia polkuja kulkee siellä täällä. Yksi vaikeasti löydettävä menoreitti kulkee Johtokivenkujan P-paikan reunasta. Ja jos kuka osaa sieltä mennä ylös, niin ei välttämättä enää löydäkään takaisin samaakaan reittiä pitkin alas. Koska yksi katualueiden kunnostushankkeista on Johtokivenkujan kunnostus, niin on tärkeää, että samassa yhteydessä luodaan ja merkitään selkeä kulkureitti Johtokivenkujalta Pihlajamäentien puistometsään ja takaisin. Tämä on vähintä mitä voidaan tehdä upealle Pihlajamäen näköalakalliolle pääsemiseksi. Mutta toivottavaa on, että luodaan ja merkitään selkeä reitti myös Porraskalliolta alas Pihlajamäentielle suunnilleen Pihlajistontien risteyksen huoltoaseman kohdalle.

Otsikon Käyttäjäkyselyn tulokset ja asukaspalaute sivulla 10 on yksi lause, joka varmaan vaatisi pilkkomista, koska siinä on niin monta asiaa yhdistettynä, että tuskin kirjoittaja tai lukija saa selvää, mistä on kyse. ”Hiidenkirnujen alue Aarnikanmäessä mielletään selvästi alueen historiallisesti merkittävimmäksi paikaksi kun taas Pihlajamäen puistometsästä aukeavaa maisemaa pidetään Aarnikanmäen ohella hienoimpana.” Aarnikanmäki on Aarnikanmäki ja sillä on omat ominaispiirteensä, mutta Pihlajamäentien puistometsästä aukeavaa hienoa laajaa Viikin pelloille ja luonnonsuojelualueelle sekä myös Helsingin keskustaan avautuvaa maisemaa ei voi verrata (ainakaan sanan ”ohella” avulla) Aarnikanmäelta aukeavaan maisemaan, jota myös puusto rajoittaa.

Sivulla 14 puhutaan katuviheralueiden kunnosta ja asiaan liittyy myös muutama kartta, joissa pyritään valaisemaan asiaa. Pihlajamäki-seura pitää tärkeänä, että kaikilla risteysalueilla on tarpeeksi hyvä näkyvyys ja että esim. Johtokiventien ja Pihlajamäentien risteyksestä poistettaisiin pensaat ja tyydyttäisiin pelkkään nurmikkoon, koska tämän päivän Pihlajamäen todellisuus on, että vilkkaaksi liikennöity Pihlajamäentie on todellisuudessa Pihlajamäen läpiajoliikennettä, koska Johtokiven alue kuuluu Pihlajamäkeen ja ainoa ulospääsy autolla on pyrkiä pääsemään kolmioiden takaa turvallisesti Pihlajamäentielle.

Sivulla 17 ja muuallakin Aluesuunnitelmaluonnoksessa väitetään, että ulkoilureitti Malmin hautausmaan läpi menee Kivikon liikuntapuistoon. Oikeasti hautausmaan läpi ulkoilutietä pääsee päivisin Viikkiin Valintatalon kohdalle, josta nyt tietysti sitten tavalla tai toisella pääsee myös Kivikon liikuntapuistoon.

Aluesuunnitelmaluonnoksessa mm. sivuilla 14 ja 21 kerrotaan, että pensasistutusten yhtenä vallitsevana lajina on kurttulehtiruusu. Sivulla 14 mainitaan myös, että puuttuvien pensaiden tilalla kasvavat rikkaruohot tai itsestään levinnyt kurttulehtiruusu, joka on vallannut vapaaksi muodostunutta tilaa. Pihlajamäki-seura ihmettelee, miksi rakennusvirasto käyttää edelleen kurttulehtiruusua, vaikka se on nykyisin määritelty vieraslajiksi kuten jättiputki, jättipalsami ja lupiini. Haitallisista helposti liiaksi leviävistä vieraslajeista on nykykäsityksen mukaan pyrittävä eroon, joten Helsingin kaupungin rakennusviraston olisi toimittava näin myös Pihlajamäessä samoin kuin koko Helsingissä.

Aluesuunnitelmaluonnoksen sivulla 24 väitetään, että Pihlajamäen pienoismallin vieressä on metallilaatta, joka kertoo tarkemmin alueen historiasta. Nykyisin tällaista metallilaattaa ei ole.

Kartassa, joka on nimetty Esitetyt katu- ja viheralueiden peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeet vuosille 2013-2023 on portaiden peruskorjauksen kohdalle D merkitty ”Johtokiventie”. Kyseessä tulisi olla ”Johtokivenkuja”. Tekstissä asia on virheellisesti ainakin sivulla 45, jossa porras D on nimetty Johtokiventien portaaksi. D on siis hyvä nimetä Johtokivenkujan portaaksi, koska kyseiset portaat nousevat Pihlajamäentieltä Johtokivenkujalle eikä Johtokiventielle.

Helmikuussa 2012 pidetyssä asukasyhdistysten tapaamisessa (luonnoksen sivulla 5 tapaaminen on merkitty tapahtuneen 8.2.2011, vaikka se oli 8.2.2012) oli puhetta Rapakiventien koillisreunan viherrakentamisesta ja sen aktiivisesta hoidosta, mutta käsittääksemme se puuttuu aluesuunnitelman luonnoksesta.

Pihlajamäki-seura toivoo, että Hyppyrimäen alaosan reitti eli ”vanha tykkitie” laitetaan kuntoon sekä järjestetään sadevesien ohjaus Pihlajamäen pohjoisosan metsäreiteillä, koska nyt vesi seisoo.

Aluesuunnitelmaluonnoksessa myös lähteiden merkitseminen on joskus epäjohdonmukaista. Esimerkiksi sivulla 9 mainitaan, että Pihlajamäkeen liittyen on käytetty Wikipediaa, mutta toisaalta lopun Lähdeluettelossa verkkojulkaisujen kohdalla ei ole mainittu Wikipediaa ollenkaan.

Helsingissä 17.8.2012

Vesa Koskela
puheenjohtaja

Anu Laaksonen
Sihteeri

Lausunto Viikinmäen Harjannetien pohjoispuolelle suunnitellusta asemakaavamuutoksesta

Viikinmäki, Harjannetien pohjoispuolen asemakaavan muutos, arviointisuunnitelma 778-00/08

Asia: Viikinmäki, Harjannetien pohjoispuolen asemakaavan muutos, arviointisuunnitelma 778-00/08

Pihlajamäki-Seuran lausunto

Olemme tutustuneet Viikinmäen Harjannetien pohjoispuolelle suunniteltuun asemakaavamuutokseen.

Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että Asuinkortteleiden 36120 ja 36121 välillä olevalta VL/E-alueelta poistetaan varaus lyijypitoisten maiden loppusijoitusta varten ja alue muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL). Arvostamme myös sitä, että alueen luoteisosassa oleva merkittävä luontokohde, sinivuokkoja kasvava lehto, voidaan näin säilyttää.

Mielestämme myös asuntokortteleiden rakennusalojen ja rakennusten sijoituksen muuttaminen niin, että saadaan suojaisemmat piha-alueet korkealla oleville tonteille on erittäin hyvä ratkaisu. Olemme voineet todeta tällaisen rakentamistavan edut kuluneiden 45 vuoden aikana täällä Pihlajamäessä.

Helsinki 11.2.2008

Vesa Koskela, puheenjohtaja

Pirjo Veijalainen, sihteeri

Aune Greggas, hallituksen jäsen

CHEMEC Oy:n lupahakemus koskien vaaralliseksi luokiteltujen kemikaalien varastointia ja sekoittamista

Tukes on julkaissut Helsingin Sanomissa 9.2.2015 ilmoituksen kuulemisesta, missä Chemec Oy Helsingin Lyhtytie 17:ssä ilmoittaa hakevansa lupaa vaaralliseksi luokiteltujen kemikaalien varastointiin ja sekoittamiseen.

Tukes pyytää asiasta mielipidettä mm. niiltä tahoilta, joiden elinympäristöön asialla saattaa olla vaikutusta.

Pihlajamäki-seura ry haluaa tuoda esille, että Koillis-Helsingissä Jakomäessä, Puistolassa, Alppikylässä, Suutarilassa, Töyrynummella, Tapulikaupungissa, Tapanilassa, Ala-Tikkurilassa jne. on paljon kouluja, päiväkoteja, työpaikkoja ja asuntoja, jotka ovat lyhyen matkan päässä ilmoitetusta osoitteesta. Alueella siis asuu, toimii ja liikkuu hyvin paljon ihmisiä, jotka ovat kyseisen yrityksen vaikutuspiirissä.

Vaarallisten kemikaalien säilyttäminen ja käsittely lähellä ihmisiä on aina turvallisuusriski. Vaikka Pihlajamäki ei sijaitse Lyhtytien välittömässä läheisyydessä, pyydämme Tukesia huomioimaan, että elinympäristön pitää olla turvallinen kaiken ikäisille ihmisille ja että ihmisten hyvinvointiin vaikuttaminen on meidän kaikkien yhteinen asia. Asutusalueiden turvallisuusriskit tulee huomioida etukäteen, ettei vahinkoja pääse syntymään.

Näin ollen Pihlajamäki-seura ry ilmoittaa mielipiteenään, että Chemec Oy:lle ei tule myöntää lupaa vaaralliseksi luokiteltujen kemikaalien varastointiin ja sekoittamiseen.

Helsingissä 12.2.2015
Pihlajamäki-seura ry
Ulla Artte
puheenjohtaja

Lausunto palvelulinjojen uudistamisesta joukkoliikennelautakunnalle

Helsingin palvelulinjasto uudistuu vuoden 2009 alusta alkaen. Pihlajamäen palvelulinja (P9) on muuttumassa linjaksi P71, ja palvelulinjan reitin varrelta ovat nyt tippumassa Maasälväntiellä, Liusketiellä ja Marmoritiellä asuvat Pihlajamäen ikäihmiset, joita on paljon.

Katsomme, että pysäkeille suunniteltu kutsupalvelu ei palvele asukkaita aidosti, vaan selkeä aikataululinja on huomattavasti parempi ja toimivampi ratkaisu.

Keskustelussa suunnittelija Ville Lepistön kanssa on käynyt ilmi, että suunnitellun P71-linjan aikatauluun saadaan mahtumaan käynti Maasälväntiellä, jos halutaan. Keskustelussa on käynyt ilmi myös se, että jos Viikin Prisma jätetään pois ja linja päättyy Pihlajistoon, voi reitti koukata myös Liusketielle, ehkä Marmoritien kohdalla.

Keskustelussa on käynyt ilmi myös, että esittämämme muutokset on mahdollista tehdä myös ilman joukkoliikennelautakunnan käsittelyä. Katsomme asian kuitenkin niin tärkeäksi, että lähetämme palautteen myös lautakunnan jäsenille 14.10. kokoukseen.

Toki toivomme, että aikatauluun mahtuisi sekä Viikin Prisma että Liusketie. Mutta jos joudumme valitsemaan näiden kahden välillä, niin mielestämme Palvelulinjan tarkoitus ikäihmisten palvelujen turvaamiseksi toteutuu juuri paremmin Liusketien koukkauksella (joka tapahtuisi samoin kuin suunnitellut Graniittitien ja Vuolukiventien – sekä Maasälväntien – koukkaukset). Tärkeämpää on se, että Pihlajamäen asukkaat pääsevät esimerkiksi Malmin sairaalaan kuin se, että osa Pihlajamäen asukkaista jää ilman palveluja toisen osan päästessä Viikin Prismaan.

Helsingissä 12.10.2008

Pihlajamäki-Seuran johtokunnan puolesta

Vesa Koskela Puheenjohtaja
Tuomas Työrinoja Sihteeri

Pihlajamäki-seuran lausunto Pihlajamäen postipalveluista

Arvoisa Itella Viestinvälityksen johtaja Kari Kivikoski,

Pihlajamäki-seura haluaa tuoda julki tyytymättömyytensä Pihlajamäen postipalveluiden tämänhetkiseen tilaan. Kuten tiedätte, Pihlajamäestä lakkautettiin itsenäinen posti vuonna 2008. Postipalvelut siirtyivät K-market Pihlajistoon yrittäjän hoidettavaksi. Postin ja kyseisen yrityksen sopimuksen purkautuessa joulukuussa 2008 Pihlajamäen postipalvelut ovat olleet toistaiseksi Malmilla.

Pihlajamäki-seura vastusti jo vuonna 2006 johtaja Raimo Anttoselle osoittamassaan kirjeessään jyrkästi postipalvelujen siirtämistä yrittäjien vastuulle. Yhtenä tärkeänä perusteena vastustukselle oli pelko postipalveluiden jatkuvuudesta: olimme huolissamme siitä, että asiamiespostimalliin siirryttäessä postipalveluja uhkaa loppuminen, mikäli postitoiminnan haltuunsa ottanut yrittäjä vaihtuu tai jos yrittäjä haluaa jostain syystä luopua postitoiminnasta. Viime vuoden aikana tapahtuneet muutokset osoittavat, että huolemme oli enemmän kuin perusteltu.

Koska oma postipiste Graniittitieltä on lakkautettu, toivomme Postin/Itellan kiinnittävän nyt erittäin suurta huomiota Pihlajamäen alueen postipalveluita koskeviin neuvotteluihin, jotta postipalvelut saadaan jälleen lähemmäksi pihlajamäkeläisiä. Pihlajamäki-seuran ensisijainen toive on saada postipalvelut takaisin Pihlajamäkeen, mieluiten ostoskeskuksen yhteyteen. Toivomme postin kuuntelevan alueen yrittäjiä ja ottavan heidän näkökohtansa huomioon, jotta kaikkia osapuolia – ja pihlajamäkeläisiä postiasiakkaita – tyydyttävä ratkaisu löydetään.

Mikäli Pihlajamäen yrittäjistä ei yhteistyökumppania mitenkään löydy, voisi myös lähialueille sijoitettu asiamiesposti olla hyvä ratkaisu, kunhan asiamiesposti sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä. Onko esimerkiksi Viikissä sijaitsevan Prisma-keskuksen mahdollisuuksia kysytty tällaista ajatellen? Prisma-keskus tyydyttäisi paitsi pihlajamäkeläisiä, myös pihlajistolaisia ja todennäköisesti viikkiläisiä paremmin kuin nykyiset postijärjestelyt. Viikin nykyistä asiamiespostia Valintataloa tai muutakaan toimipistettä Viikin Latokartanosta emme voi kannattaa, koska kulkuyhteydet sinne ovat pihlajamäkeläisille jalankulkijoille ja julkisen liikenteen asiakkaille huonot.

Pihlajamäki-seura ei voi missään nimessä hyväksyä postipalvelujen pysyvää siirtoa Malmille, vaan katsoo, että Pihlajamäki asukkaineen ansaitsee kasvavana ja kehittyvänä kaupunginosana joko oman postipalveluja tarjoavan toimipisteensä tai toimipisteen alueen välittömästä läheisyydestä.

Helsingisä 22.6.2009

Tuomas Työrinoja
Pihlajamäki-seuran puheenjohtaja
050-5673402
tuomas.tyorinoja[at]gmail.com

Björn Wiemers
Pihlajamäki-seuran johtokunnan jäsen

Lausunto Viikin tiedepuiston asemakaavan muutoksesta

Viikin tiedepuiston tontin 36190 asemakaavan muutos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Hanke 502, Kslk 2008-594, Oas 802-00/08 Pihlajamäki-Seuran lausunto

Tontin tämänhetkinen rakennusoikeus (opetus/tutkimuskäyttöön ) on 5 000 kerrosneliömetriä. Muutoksessa se nousee 6 500 kerrosneliömetriin eli kolmanneksella. Kerrosluku kasvaa neljästä viiteen. ( Ilmeisesti alun perin kellarikerros oli ¾ korkuinen ja lisäksi 3 normaalikorkuista kerrosta) Tontti on nyt autopaikoitusalueena.

Pihlajamäki-Seura ry ei halua lausua lopullista kantaansa tontin tehokkuusluvun nostoon, koska muutoksesta ei ole vielä tehty arvioita sen vaikutuksesta ympäristöön, kaupunkikuvaan ja liikenteeseen (sivu 2). Haluamme seurata suunnittelua ja suunnittelun aikana valmistuvia vaikutusten arviointien tuloksia.

Ongelmaksi saattaa muodostua autopaikkojen puute, joka on jo nyt ongelma päivisin.

Toisena ongelmana kaavamuutoksessa saattaa olla alueen alkuperäisen suunnitteluajatuksen häviäminen. Tällä hetkellä alueen muodostavat kaksi rakennuksista muodostuvaa kaarta, joista Biokeskuksen puoli muodostuu korkeista rakennuksista ja Yrityshautomon puoli n 3 kerroksen korkuisista rakennuksista. Viisikerroksisen rakennuksen sijoitus matalaan kaareen vaatii em vaikutuksen arviointia kaupunkikuvaan ja tarkempia piirustuksia ainakin suhteessa naapurirakennuksiin ennen kuin muutoksen vaikutus tulee selväksi.

Helsingissä 11.5.2008

Pihlajamäki-Seura ry

Toimeksi saaneena Pirjo Veijalainen, FT
Puheenjohtaja Vesa Koskela
Sihteeri Tuomas Työrinoja

Muistutus yleisten töiden lautakunnalle Pihlajamäen katusuunnitelmin

Pihlajamäki-Seura on tutustunut nähtävillä olleisiin Pihlajamäen katusuunnitelmiin.

Pihlajamäki-Seura on tyytyväinen, että ostoskeskuksen ympäristön katuja ja ilmettä nyt kohennetaan. Pidämme katu- ja torisuunnitelmaa onnistuneena, mutta toivomme parannuksia mm. Meripihkatien ylittämiseen ja pyöräreittien turvallisuuteen.

Suunnitelmassa pyöräilijät ohjataan suoraan oleskeluun tarkoitetun torialueen läpi. Pidämme tärkeänä, että pyörätien merkintä ja reitti pohditaan niin, että syntyy mahdollisimman vähän risteys- ja törmäyspaikkoja. Polkupyörien kulkureitin torin läpi (tai reunoilla) tulisi olla selvästi merkitty, vaikka esteettiset syyt puoltaisivatkin vähäeleistä merkintää. Turvallisuuden ja selkeyden tulisi olla toteutuksen lähtökohtana.

Samoin toivomme, että Meripihkatien bussipysäkin ja pyörätien toteutuksessa bussista poistuvien matkustajien ja polkupyöräilijöiden törmäämisriskiä pienennetään merkitsemällä pyörätie huomiota herättävästi.

Meripihkatien ylittäminen ostoskeskuksen ja terveysaseman parkkipaikan välisellä suojatiellä on vilkkaan liikenteen takia nykyisellään liki mahdotonta, vaikka ylistypaikka on suorin ja suosituin reitti ostoskeskukselta Saton alueelle Meripihkapolun suuntaan. Pihlajamäki-Seura esittää, että jos tielle ei saada hidastetta, tähän ainakin tulisi keskikorokkeella varustettu suojatie.

Seura on tyytyväinen, että torialueelle on tulossa penkkejä. Toivomme, että toteutuksessa käytettäisiin sellaista penkkimallia, joka houkuttelee istumaaan ja levähtämään muttei makoilemaan saati nukkumaan.

Suunnitelmassa torilta puuttuvat roskikset. Pihlajamäki-Seura on sitä mieltä, että torilla täytyy olla useampia hyvin ylläpidettyjä roska-astioita. Toivomme myös, että torille sijoitetaan viihtyisyyttä lisäävää tunnelmavalaistusta.

Vesa Koskela, puheenjohtaja
Tuomas Työrinoja, sihteeri

Pihlajamäen meluaidat Kehä I:n varrella

Osa Helsingin Pihlajamäen (00710) asuinalueesta sijaitsee Kehä I:n varrella. Kehä I on yksi maamme vilkkaimmin liikennöidyistä kaduista. Pihlajamäen pohjoisosan uusi meluaita on suunniteltu Rapakivenkujalle.

Pihlajamäki-seura ry on alueen asukkaiden ja toimijoiden edunvalvontajärjestö ja seura haluaa muistuttaa, että Kehä I:n melusaasteet ovat Pihlajamäen kohdalla tutkimusten mukaan erittäin korkealla tasolla ja tämä häiritsee asukkaiden jokapäiväistä elämää. Lisäksi melusaasteella on vakavia terveysvaikutuksia. Myös liikenteen muut päästöt, mm. pakokaasut, häiritsevät alueen asukkaita.
Pihlajamäki-seura pitää tärkeänä, että meluntorjuntaan kiinnitetään riittävää huomiota ja että meluaidat ovat viranomaismääräysten mukaisia.
Olemassa olevat meluaidat ovat vääjäämättä vanhanaikaiset, ne ovat liian matalat ja niiden kunto on huono. Meluaidat eivät täytä EU:n eivätkä kansallisten viranomaisten vaatimuksia. Pihlajamäki-seura edellyttää, että meluaidat modernisoidaan nykysäännösten ja -standardien mukaisiksi.
Pihlajamäki-seura ry vaatii, että Liikennevirasto toteuttaa vuonna 2008 laaditun meluntorjunnan toimintasuunnitelman mukaiset korjaukset välittömästi, koska näillä toimenpiteillä Pihlajamäen pohjoisosan melutaso laskisi selvästi.

Helsingissä 26.1.2015
Pihlajamäki-seura ry
Ulla Artte
puheenjohtaja

Pihlajamäki-seuran lausunto maakuntakaavaan

UUDENMAAN NELJÄNNEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOS

Pihlajamäki-seura ry on Helsingin Pihlajamäen alueella toimiva asukasyhdistys, jonka tavoitteena on valvoa alueen asukkaiden ja siellä toimivien yritysten ja yhteisöjen etua, jotta asuin- ja toimintaympäristö on mahdollisimman viihtyisä, turvallinen ja vetovoimainen.
Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan luonnoksessa Pihlajamäki on merkitty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi. Se on myös merkitty maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi käsittäen sekä maisema- että rakennetun kulttuurin alueita. Toimenpiteitä suunniteltaessa on kuunneltava Museovirastoa.

 

Pihlajamäki-seura on tyytyväinen luonnoksen merkintöihin, koska alue pysyy koskemattomana, jos lopullinen maakuntakaava on kyseiseltä osin samanlainen kuin luonnos.

Sen sijaan Pihlajamäki-seura on huolissaan Malmin lentokenttää koskevista suunnitelmista. Seuran mielestä kenttä pitää säilyttää nykyisessä käyttötarkoituksessa eikä aluetta tule kaavoittaa asuinalueeksi.
Lentokentän asuinrakentamisella on merkittäviä välittömiä vaikutuksia Pihlajamäen kaupunginosalle, koska tällöin mm. Pihlajamäen läpiajoliikenne lisääntyy huomattavasti. Malmin lentokentän liikenne Helsingin keskustaan tapahtuu osittain Pihlajamäentietä pitkin. Liikennemäärät ovat jo nyt varsin mittavia (Ketokivenkaaren liittymän kohdalla noin 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, ajoittain jopa suurempi) ja kentän mahdollisen rakentamisen jälkeen määrät ovat todella merkittäviä melu- ja liikennepölysaasteineen.

Riihimäen kokoisen kaupungin rakentamisella Pihlajamäen välittömään läheisyyteen on vaikutuksia myös julkiseen liikenteeseen. Paitsi että liikennejärjestelyt pitää kokonaan uusia, todennäköisesti Pihlajamäentietä pitkin menevät bussit ovat Pihlajamäen kohdalla niin täysiä, että busseihin ei enää Pihlajamäen pysäkeiltä mahdu ihmiset kyytiin.

Malmin lentokenttä on monen ihmisen työpaikka, koska siellä harjoitetaan monipuolista liiketoimintaa. Kenttä toimii yritysliikenteen lentokenttänä, pelastus- ja muut viranomaiset tarvitsevat kenttää pelastustoiminnassa ja ilmailuharrastajat pitävät Malmia kotipaikkanaan.

Merkittävää on myös, että nykyinen sekä eläin- että kasvimaailmaltaan arvokas lentokentän ympäristö katoaa ja näin ollen menetetään merkittävä viher- ja ulkoiluympäristö koillisen Helsingin alueen ihmisiltä.

Pihlajamäki-seura vaatii, että Koillis-Helsingin alueen, johon myös Pihlajamäki kuuluu, ympäristöarvoja kunnioitetaan ja että alueen asukkaiden viihtyvyys ja turvallisuus taataan myös tulevina vuosikymmeninä, minkä vuoksi Malmin lentokenttään ei pidä koskea.

Helsingissä 16.2.2015
Pihlajamäki-seura ry
Ulla Artte
puheenjohtaja

 

Aarnikanmäen alue ja pohjoinen lehtometsä Pihlajamäessä on säilytettävä rakentamattomana

Pihlajamäki-seuran lausunto Helsingin 2050 yleiskaavasta siltä osin, kun se koskee Pihlajamäessä sijaitsevaa Aarnikanmäen aluetta lähiympäristöineen.

Lue Pihlajamäki-seuran lausunto tästä >