Viikin tiedepuiston tontin 36190 asemakaavan muutos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Hanke 502, Kslk 2008-594, Oas 802-00/08 Pihlajamäki-Seuran lausunto

Tontin tämänhetkinen rakennusoikeus (opetus/tutkimuskäyttöön ) on 5 000 kerrosneliömetriä. Muutoksessa se nousee 6 500 kerrosneliömetriin eli kolmanneksella. Kerrosluku kasvaa neljästä viiteen. ( Ilmeisesti alun perin kellarikerros oli ¾ korkuinen ja lisäksi 3 normaalikorkuista kerrosta) Tontti on nyt autopaikoitusalueena.

Pihlajamäki-Seura ry ei halua lausua lopullista kantaansa tontin tehokkuusluvun nostoon, koska muutoksesta ei ole vielä tehty arvioita sen vaikutuksesta ympäristöön, kaupunkikuvaan ja liikenteeseen (sivu 2). Haluamme seurata suunnittelua ja suunnittelun aikana valmistuvia vaikutusten arviointien tuloksia.

Ongelmaksi saattaa muodostua autopaikkojen puute, joka on jo nyt ongelma päivisin.

Toisena ongelmana kaavamuutoksessa saattaa olla alueen alkuperäisen suunnitteluajatuksen häviäminen. Tällä hetkellä alueen muodostavat kaksi rakennuksista muodostuvaa kaarta, joista Biokeskuksen puoli muodostuu korkeista rakennuksista ja Yrityshautomon puoli n 3 kerroksen korkuisista rakennuksista. Viisikerroksisen rakennuksen sijoitus matalaan kaareen vaatii em vaikutuksen arviointia kaupunkikuvaan ja tarkempia piirustuksia ainakin suhteessa naapurirakennuksiin ennen kuin muutoksen vaikutus tulee selväksi.

Helsingissä 11.5.2008

Pihlajamäki-Seura ry

Toimeksi saaneena Pirjo Veijalainen, FT
Puheenjohtaja Vesa Koskela
Sihteeri Tuomas Työrinoja

Viikinmäki, Harjannetien pohjoispuolen asemakaavan muutos, arviointisuunnitelma 778-00/08

Asia: Viikinmäki, Harjannetien pohjoispuolen asemakaavan muutos, arviointisuunnitelma 778-00/08

Pihlajamäki-Seuran lausunto

Olemme tutustuneet Viikinmäen Harjannetien pohjoispuolelle suunniteltuun asemakaavamuutokseen.

Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että Asuinkortteleiden 36120 ja 36121 välillä olevalta VL/E-alueelta poistetaan varaus lyijypitoisten maiden loppusijoitusta varten ja alue muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL). Arvostamme myös sitä, että alueen luoteisosassa oleva merkittävä luontokohde, sinivuokkoja kasvava lehto, voidaan näin säilyttää.

Mielestämme myös asuntokortteleiden rakennusalojen ja rakennusten sijoituksen muuttaminen niin, että saadaan suojaisemmat piha-alueet korkealla oleville tonteille on erittäin hyvä ratkaisu. Olemme voineet todeta tällaisen rakentamistavan edut kuluneiden 45 vuoden aikana täällä Pihlajamäessä.

Helsinki 11.2.2008

Vesa Koskela, puheenjohtaja

Pirjo Veijalainen, sihteeri

Aune Greggas, hallituksen jäsen

Pihlajamäki-Seura on jo aiemmin ilmaissut kantansa Ketokivenkaaren kaavan luonnokseen. Kaavan valmistelija on ottanut osan huomautuksistamme huomioon. Myös Museoviraston kanta on ilmeisesti aikaansaanut parannuksia.

Suunnittelualuehan on kulttuurihistoriallisesti merkittävän Malmin hautausmaan lähiympäristöä, jonka olemme käsittäneet suoja-alueeksi. Ketokivenkaari on Pihlajamäessä oleva osuus keskiaikaista Turku-Viipuri rantatietä, joka jatkuu Malmilta Porvooseen. Katurakennusosastolta aiemmin saadun informaation mukaan Ketokivenkaaren asfaltin alle on säilötty Malmin hautausmaanhan liittyviä kiveyksiä.

Meitä paikkakuntalaisia on hämmästyttänyt halu sijoittaa asuntoja tälle pienelle, historialliselle alueelle hautausmaan kupeeseen.

Pihlajamäentien varressa olevalle puistoalueelle 38P35 on tässäkin versiossa suunniteltu asuintaloja, mutta neliöt ovat vähentyneet. Tien varteen tulisi kytkettyjä pientaloja. Pihlajamäentiellä on tällä hetkellä voimakas läpiajoliikenne. Seura ei voi hyväksyä niitä terveysriskejä, mitä asuminen näin lähellä tietä toisi. Havainnekaavasta käy ilmi, että Pihlajamäessä asuminen on nyt sijoitettuna paljon kauemmaksi tiestä ja ongelmia (melu-, pöly-) on ilmennyt siitä huolimatta. Haluamme säilyttää kyseisen puiston suojakasvustona taaempana oleville taloille ja ulkoilijoiden käytössä.

Puollamme tonttien 38259 / 1 ja 2 säilyttämistä liiketontteina. Alueella toimii Malmin hautausmaata palveleva hautakiviveistämö ja kukkakauppoja.

Kaava-alueella (38259 ?) sijaitsee suojeltu vanha talo pihoineen. Piha-alueen koko on vaihdellut tämän suunnittelun kuluessa. Olemme talossa asuvan perheen kanssa samaa mieltä siinä, että pihaa ei saa liikaa supistaa. Kaavaluonnoksessa piha on suurempi kuin havainnekuvassa. Mielestämme kaavassa oleva piha tulee toteuttaa.

Suurin ongelma kaavassa ovat hautausmaan pääportin eteen Ketokivenkaarelle kaavoitetut pientalot (tontit 6,7,8). Tontit on kaavoitettu tienvarren nurmikkoalueelle. Mittauksessa saimme nurmikon leveydeksi 10 metriä. Kaavoittajan mielestä kartalla tilaa on 13,5 metriä. Tällöin mukana on varmaan täytetty raja-oja ja osa jalkakäytävää. Osan tontista vietakaosassa oleva koivukuja, joka kaavassa näkyy säilyvän.

Aiemmissa kaavaversioissa tontteja oli suurennettu ottamalla lisämaata Ketokivenkaaresta ja naapuritontista. Tämä ei ole ilmeisesti ollut lopulta mahdollista. Havainnekuvassa näillä minitonteilla (n 300 neliötä) olisi tilaa talolle ja autotallille. Nykyajan trendin mukaisesti tallin pohjapinta-ala on taloa suurempi. Ajo kulkisi suoraan tallista Ketokiventielle. Nämä talot eivät sovellu eivätkä mahdu tähän paikkaan, tila on liian pieni, liikenne vaarantuu ja rakennelmat lähentelevät Malmin hautausmaata. Tämä osa suunnitelmasta pitää ehdottomasti hylätä.

38039 korttelin tontteja koskevat muutokset tulee sopia kyseisten taloyhtiöiden tai omistajien kanssa.

Helsingissä 20.9.2007

Kunnioittaen Pihlajamäki-Seura ry Vesa Koskela puhj Pirjo Veijalainen siht

Pihlajamäki-Seura on antanut Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle lausunnon Pihlajamäen suojelukaavasta. Suojelukaava on rajattu koskemaan niitä Pihlajamäen alueita, jotka olivat mukana professori Olli Kivisen suunnittelemassa asemakaavassa vuodelta 1959.

Pihlajamäki-Seuran mukaan suojelukaava takaa lähiön ilmeen säilymisen alkuperäisen arkkitehtonisen suunnitelman mukaisena: avarana, luonnon omia linjoja seuraavana ja luonnonläheisenä. Kokonaisuuden kannalta, pienistä varauksista huolimatta se nähdään myönteisenä kehityksenä.

Seura olisi kuitenkin mielellään nähnyt, että alkuperäisessä suojelusuunnitelmassa mukana olleet Pihlajamäentien eteläpuoleiset alueet, mm. Porraskalliot (ruotsiksi Stallberget), sekä Pihlajiston koulu ympäristöineen (joka vuoden 1971 asemakaavassa sisälsi myös uimahallin) olisivat olleet mukana suojelusuunnitelmassa.

Tällä hetkellä käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa suojelun ulkopuolelle on jätetty Pihlajanmäentien eteläpuolella oleva alue ja Pihlajiston ala-asteen alue (Pihlajamäki-Seuran mukaan ne pitäisi olla mukana) sekä Pihlajamäen ala-asteen ja Helsingin Uuden yhteiskoulun alueet (suojeltu muulla tavalla). Myös ostoskeskuksen, Rapakiventien ja Vuolukiventien uudemmat (1960-luvun jälkeen rakennetut) talot jäävät suojelusuunnitelman ulkopuolelle. Lisärakentamista sallittaneen Kiilletien pysäköinti-alueilla.

Pihlajamäki-Seura
PL 18, 00711 Helsinki

___________________________________________________________

Helsingin kaupunki
Kaupunkisuunnitteluvirasto
Kirjaamo
PL 2100 00099

Lausunto

Lausunnon antaja: Pihlajamäki-Seura ry

Asia: Pihlajamäen suojelukaavan asemakaavaluonnos Kslk 2004-843 18.1.2006

Pihlajamäki-Seura arvostaa sitä, että Helsingin kaupunki esittää professori Olli Kivisen vuonna 1959 esittämien suuntalinjojen mukaisesti rakennetun Pihlajamäen suojelemista suojelukaavalla. Mielestämme suojelukaava takaa lähiön ilmeen säilymisen alkuperäisen suunnitelman mukaisena: avarana, luonnon omia linjoja seuraavana ja luonnonläheisenä. Se myös takaa sen, että alueen arkkitehtoninen ilme säilyy tuleville vuosikymmenille.

Pihlajamäki-Seuran mielestä suojelukaavan olisi kuitenkin pitänyt sisältää myös alkuperäisessä suojelukaavasuunnitelmassa, esim. Kslk 2004-843 1.3.2005, mukana olleet Pihlajamäentien eteläpuolella olleet alueet, sekä alkuperäiseen Pihlajamäkeen kuuluneet kerrostalot että ns. Porraskalliot, ruotsiksi Stallberget. Pihlajamäki-Seura muistuttaa, että Porraskalliot ovat osa Pihlajamäen arvokkainta luontoa ja ne ovat myös maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaat.

Myös Pihlajiston koulu ympäristöineen oli mukana alkuperäisessä suojelukaavasuunnitelmassa. Vaikka koulu ei kuulu professori Kivisen alkuperäiseen Pihlajamäki-suunnitelmaan, sen mukaan ottaminen suojelukaavaan olisi perusteltua. Koulun alueella on mm. rauhoitettu vaahtera ja Pihlajamäki-Seura painottaa, että alueen alkuperäisessä asemakaavassa koulun pohjoispuolella oli uimahalli, josta on jo olemassa arkkitehti Sulo Savolaisen luonnospiirustukset.

Kaavaan sisältyy myös taloyhtiökohtaisia korjausohjeita, jotka ovat herättäneet huolestumista. Ohjeissa on kuitenkin mielestämme annettu tarpeeksi vaihtoehtoja valittavaksi. Jo tällä hetkellä monet taloyhtiöt ovat korjauksissa noudattaneet vastaavia ohjeita. Kaupunginsuunnitteluviraston arkkitehdit ovat varanneet aikaa keskusteluille taloyhtiöiden edustajien kanssa suojelukaavan vaikutuksista. Mielestämme tämä on erinomaista asukkaiden ja virkamiesten välistä yhteistyötä.

Suojelukaava-alueelle on Kiilletien alueelle lisätty kuusi atrium-tyyppistä 2-kerroksista asuinrakennusta. Pihlajamäki-Seuralla ei ole mitään asuinrakennuksia vastaan, koska ne suurelta osin on rakennettu hoitamatta jätetylle tonttialueelle. Pihlajamäki-Seura kuitenkin edellyttää, että jos ko. talot alueelle rakennetaan, niistä rakennetaan sellaisia, että ne tyyliltään sopivat jo olemassa oleviin rakennuksiin. Lisäksi on varmistettava, että kaikilla niillä taloyhtiöillä, joiden asukkailla on ollut oikeus pitää autonsa ko. tonteilla, tulee saada nykyisten säännösten edellyttämä määrä autopaikkoja.

Arkkitehtuurin kulttuuripolku on mielenkiintoinen lisä suojelukaavaan. Kulttuuripolkuun liitettävistä vanhemmista kulttuurikohteista sekä luontokohteista pitäisi neuvotella Pihlajamäki-Seuran kanssa, koska alueella on erittäin runsas vanha kulttuurihistoriallinen, maisemiin ja luontoon liittyvä perintö.

Kunnioittaen

Helsingissä 1.3.2006

Pihlajamäki-Seura ry, johtokunta
Aune Greggas, Pirjo Veijalainen siht., Vesa Koskela pj.