Pihlajamakiseura

Pihlajamäki-Seuran toimintasuunnitelma vuodelle 2008

Pihlajamäki-Seura toimii sääntöjensä mukaan Pihlajamäen asukkaiden etujärjestönä, joka seuraa tarkoin alueen kehitystä ja pyrkii edistämään asukkaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä.

Seura tekee lausuntoja ja aloitteita Pihlajamäen ja lähiympäristön kaupunkisuunnittelua ja liikennejärjestelyitä koskevissa asioissa. Todennäköisesti vuonna 2008 tulee ajankohtaiseksi Pihlajamäen ostoskeskuksen lisärakentaminen.

Kaavoituskatsauksessa on esitetty asuinrakentamista tontille, joka aikaisemmin oli kaavoitettu uimahalliksi. Tontti sijaitsee Pihlajistontien ja Pihlajamäentien risteyksessä vastapäätä ABC-huoltoasemaa. Kaavoitusasioisssa pyrimme yhteistyöhön ja yhteisiin näkemyksiin Pihlajamäkeen rajautuvien kaupunginosayhdistysten kanssa. Pyrimme saamaan uimahallin.

Seuraamme edelleen Pihlajamäen nuorisopuiston rakentumista koulualueen kylkeen.

Kumppanuussopimus

Pihlajamäki-Seura on yhtenä kumppanuussosapuolena Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ja Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n kanssa. Sosiaalivirasto on palkannut yhdyskuntatyöntekijäksi Sini Heino-Mouhun.

Aluetyön tavoitteena on verkostojen ja asukkaiden aktivoiminen, joka lisää sosiaalista pääomaa edistäen turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Yhdyskuntatyöntyöntekijän toimipisteenä on Pihlajamäen lähiöasema Liusketie 3:ssa. Kumppanuudessa Pihlajamäki-Seuran suurimpana roolina on omien viestintäkavanavien antaminen aluetyön tiedotuskäyttöön.

Tapahtumia Pihlajamäessä ja lähialueella

Yhdyskuntatyöntekijä toimii pääkoordinaattorina toista vuotta järjestettävässä Pihlajamäki goes Blues -tapahtumassa, joka pidetään 7.6. Kiillepuistossa. Blues-tapahtuman järjestää Pihlajamäki-Seuran musatiimi, mutta tapahtumaa toteuttamassa on niin Seuran jäseniä kuin monia muitakin Pihlajamäen asukkaita ja bluesin ystäviä kauempaakin.

Yhdyskuntatyöntekijä koordinoi Pihlaja-foorumia, joka kokoaa kaksi kertaa vuodessa – keväällä ja syksyllä – Pihlajamäen ja Pihlajiston toimijoita yhteen. Keväällä 21.4. Pihlaja-foorumi järjestetään messutyyppisenä. Pihlajamäki-Seuran puolesta Pihlaja-foorumin yhteistyökumppanina on Turvallinen ja viihtyisä Pihlajamäki -ryhmän vetäjä Juha Valta.

Pihlajamäki-Seura järjestää syyskuun alussa Pihlajapäivän yhteistyössä Pihlajiston Asukasyhdistys PNV:n kanssa. Nämä kaksi kaupunginosayhdistystä koordinoivat tapahtumaa, mutta mukaan pyritään saamaan mahdollisimman kattavasti kaikki alueen toimijat. Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus ja Lähiöprojekti ovat tapahtuman yhteistyökumppaneita.

Alkuvuodesta 2008 Pihlajamäki-Seura järjestää Pihlajamäen hiidenkirnujen nimikilpailun yhteistyössä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen sekä kaupunginmuseon kanssa. Kirnujen nimiäiset pidetään kevät-kesällä. Kilpailun tiedotuksesta vastaa Pihlajamäen kotisivut www.pihlajamaki.info.

Keväällä Pihlajamäki-Seura järjestää yhdessä monien mukaan tulevien tahojen kanssa Helsingin kaupungin rakennusviraston koordinoimat siivoustalkoot.

Helsinki-päivänä 12.6. Seura järjestää luontoretken sekä Maasälvän leikkipuiston kanssa koko perheen tapahtuman.

Syksyllä 15.10. Pihlajamäki-Seura järjestää Pihlajamäen kirkon kanssa tapahtuman, jossa on mukana Pihlajamäen entinen kanttori Pentti Tynkkynen. Pihlajamäki-Seuran vastuuhenkilönä on Aune Greggas.

Seura järjestää Tervetuloa Pihlajamäkeen -tutustumiskierroksen, joka on tarkoitettu etenkin Pihlajamäkeen lähiaikoina muuttaneille.

Seura on mukana myös eri tahojen järjestämissä tapahtumissa esittelemässä toimintaansa, hankkimassa jäseniä sekä myymässä Pihlajamäki-tuotteita: keväällä Leijonien Pihlajamarkkinoilla, kesällä Pihlajamäki goes Bluesissa sekä loppuvuodesta Pihlajamäen ala-asteen Marrasjuhlassa ja alueen viranomaistahojen ja yhdistysten järjestämässä Puurojuhlassa.

Pihlajamäki-Seuran viestintäkanavat

Pihlajamäki-Seura jatkaa Pihlajamäen lähiölehden tekemistä yhteistyössä, joka alkoi vuonna 2007 Koillis-Helsingin Lähisanomien kanssa. Lehti on muuttunut Kaupunkilehti Vartin pohjoiseksi painokseksi. Seura tekee jutut ja lehti myy ilmoitukset. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa 56 500 kpl painoksena Vartti-lehden välissä. Lehden lopussa on Lähiöprojektin kustantamana kaksi sivua, joilla Lähiöprojekti, yhdyskuntatyöntekijä ja lähiöliikuttaja kertovat asioistaan.

Pihlajamäki-Seura jatkaa Pihlajamäen kotisivujen www.pihlajamaki.infon kehittämistä niin, että kotisivut ja lehti toimivat yhdessä Pihlajamäen toimijoiden ja asukkaiden vuorovaikutteisena tiedon välittäjänä.

Seuralla on Pihlajamäen ostoskeskuksella ilmoitustaulu, joka on myös alueen muiden toimijoiden käytössä.

Toimintaryhmät

Pihlajamäki-Seura antaa toimintaryhmien kautta mahdollisuuksia asukkaille toimia oman lähiönsä hyväksi. Uusia toimintaryhmiä luodaan sen mukaan kuin tarpeita ilmenee ja vastuunkantajia löytyy.

Yhdyskuntatyöntekijä Sini Heino-Mouhu toimii Musa-tiimin vetäjänä.

Juha Valta vetää Turvallinen ja viihtyisä Pihlajamäki -ryhmää, joka koordinoi vuosittain järjestettävän kyselyn ja edesauttaa ryhmän teemaan liittyvien asioiden toteutumista.

Sampsa Lommi vetää Luontoryhmää, joka järjestää 12.6. luontoretken ja muuta luontoon liittyvää toimintaa.

Vesa Koskela toimii Pihlajamäen lähiölehden päätoimittajana ja Päivi Seikkula toimitussihteerinä.

Päivi Seikkula toimii www.pihlajamaki.infon päätoimittajana.

Pihlajamäki-Seuran johtokunta ja työryhmät -verkosto pitää keskenään yhteyttä eri tavoin, jotta tiedonkulku ja vastuunjako toimisi.

Pihlajamäki 50 vuotta juhlatoimikunnan perustaminen

Pihlajamäki-Seura perustaa juhlatoimikunnan, joka koordinoi hankkeita, jotka pyritään toteuttamaan ennen vuotta 2012, jolloin Pihlajamäki täyttää 50 vuotta. Tällaisia hankkeita ovat ainakin uuden Pihlajamäki-kirjan tekeminen sekä HELKA:n jäsenyyden mahdollistama Kotikaupunki-polku, jonka hakemus laitetaan sisään.

Muu toiminta

Vuonna 2008 Pihlajamäki-Seura jatkaa jäsenrekisterinsä päivittämistä, tehostaa jäsenhankintaa sekä yhteydenpitoa jäseniin. Sampsa Lommi hoitaa jäsenrekisteriä.

Sääntömuutos tehdään valmiiksi, jonka jälkeen pidetään ylimääräinen yhdistyksen kokous kevät-kesällä.

Toteutetaan Pihlajamäki-Seuran graafisen ilmeen uudistaminen ja yhtenäistäminen, jossa lähtökohtana on Pihlajamäen lähiölehteen ja www.pihlajamaki.infoon luotu graafinen ilme, mutta Pihlajamäki-viirin sekä Pihjamäki-lipun elementitkin pyritään huomioimaan.

Pihlajamäki-Seuran toiminnasta luodaan Toimintakäsikirja, jossa kuvataan Seuran eri toiminnot ja niihin liittyvät prosessit vastuunjakoineen ja yhteistyökuvioineen.

Jäsenmaksutulojensa lisäksi Pihlajamäki-Seura myy toimintansa tukemiseksi Pihlajamäki-tuotteita, kuten paitoja, kirjoja ja kortteja.

Kannatamme alueen koulujen toimintaa antamalla varoja stipendeihin.

Seura pyrkii edesauttamaan kaikkea alueella lasten ja nuorten hyväksi tehtävää työtä.

Pihlajamäki-Seuralla on sopimus Helsingin kaupungin kanssa Rapakivenkujan palstaviljelyalueesta.

Jäsenyydet

Pihlajamäki-Seura on Helsingin kaupunginosayhdistykset (HELKA) ry:n ja sen myötä Suomen Kotiseutuliitto ry:n jäsen.

Yhteistyön lisääminen jäsenyhdistysten kesken on HELKA:n yksi painopistealue vuonna 2008.

Vesa Koskela toimii toista vuotta HELKA:n hallituksen varajäsenenä koillisten kaupunginosien edustajana.

HELKA:n jäsenyyden kautta Pihlajamäki-Seuran käytössä on www.pihlajamaki.infon verkkoympäristö sekä Pihlajamäen turvallisuuskysely. Kotiseutujulkaisujen rahoitusta voi hakea mm. Kotiseutuliitolta.

HELKA ja Kotiseutuliitto järjestävät yhdistys- ja kotiseututoimintaan liittyvää koulutusta, johon Pihlajamäki-Seuran johtokunnan jäsenten ja muidenkin vastuunkantajien toivotaan osallistuvan.

Toimintakertomus 1991

Pihlajamäen keskustan ja Viikin ja Viikinmäen asemakaavat vaativat tiivistä seuraamista. Pihlajamäen pienoismallihanke (suunniteltu ostoskeskuksen yhteyteen tulevalle torille) myötätuulessa.

 

Pihlajamäki-Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 1991

Pihlajamäki-Seura ry on Pihlajamäen, Pihlajiston ja Latokartanon alueiden kaupunginosayhdistys, joka on toiminut edelleen em. alueiden etujärjestönä ja on ylläpitänyt ja kehittänyt alueensa kotiseutuhenkeä ja viihtyvyyttä. Yhdistys on kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn jäsen.

Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Ulla Welin, varapuheenjohtajana Pirjo Veijalainen, sihteerinä Anneli Kenttälä, rahastonhoitajana Tapani Puska, tilintarkastajina Pekka Suttinen ja Erkki Kuoppala, varatilintarkastajina Ritva ja Erkki Honkavaara.

Johtokunnan jäseninä ovat olleet Aune Greggas, Leena Haantola, Lasse Joutsen, Antero Lanerva, Maila Honkanen, Helena Linnas, Erkki Korhonen, Heikki Rinne, Raili Pirhonen, A. Seppälä ja varajäseninä, valittuina vuodeksi kerrallaan ovat toimineet Markku Arola, Marjatta Karvonen ja Ari Vainikka.

Varsinaisista jäsenistä erovuorossa ovat Raili Pirhonen, Tapani Puska, Antti Seppälä (käy ilmi vuosikokouspöytäkirjasta).

Johtokunta kokoontui kuluvan vuoden aikana 7 kertaa Pihlajamäen kirjastossa. Vuosikokous pidettiin Pihlajamäen ala-asteella 27.2.1991.

Toiminnan painopisteitä ovat olleet alueellisten tapahtumien järjestäminen, kannanotot alueen asemakaavaehdotuksiin ja erilaisten hankkeiden eteenpäin vieminen, kuten oman ilmoitustaulun saaminen ja Nuorisotalon rakentaminen. Perinteiset siivoustalkoot toteutettiin ennen äitienpäivää ja Pihlajamäki-päivä vietettiin ”kirkonmäellä” 19.5.91.

Pihlajamäki-Seura on aktiivisesti seurannut Pihlajamäen, Viikin ja Viikinmäen asemakaavoja ja niiden muutoksia. Pihlajamäen keskustan asemakaavaan on otettu kantaa ja Viikinmäen suunnittelua on seurattu tiiviisti.

Läpiajotilanteesta on oltu yhteydessä kaupungin liikennesuunnitteluviranomaisiin. Tilannetta tullaan edelleen seuraamaan tarkasti.

Pihlajamäen keskustan asemakaavan etenemistä on seurattu valppaasti. Korkeisiin kerrostaloihin, tuleviin parkkialueisiin ja tiiviiseen rakentamiseen on otettu kantaa.

Pihlajamäen historiikin valmistuminen on edennyt kertomusvuonna hyvin… ainoana murheena se, ettei kaupunki ole budjetoinut hankkeelle rahaa.

Pihlajamäen pienoimalli-hanke etenee myötätuulessa.

Pihlajamäki-Seura ry

Johtokunta

 

 

Toimintakertomus 1993

Pihlajamäen läpiajoliikenne puhuttaa pihlisläisiä. Rapakiventien hiidenkirnut löytyvät tietöiden yhteydessä. Pihlajamäen Lions-club ideoi ja toteuttaa Pihlajamäen ensimmäiset Hela-karnevaalit.

Pihlajamäki-Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 1993

Pihlajamäki-Seura ry on Pihlajamäen, Pihlajiston ja Latokartanon alueen kaupunginosayhdistys. Seuran tarkoituksena on, kuten sen säännöissä sanotaan, kehittää toiminta-alueensa henkisiä ja aineellisia oloja osallistumalla ja vaikuttamalla kaupunkisuunnitteluun, edistää kotiseututuntemusta, hyvää yhteishenkeä sekä viihtyvyyttä. Yhdistys on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn jäsen.

Johtokunta

Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Ulla Welin, varapuheenjohtajana Pekka Ollila, sihteerinä Aune Greggas ja rahastonhoitajana Tapani Puska. Johtokunnan muut jäsenet ovat olleet Markku Arola, Anneli Kenttälä, Helena Linnas, Pirjo Veijalainen ja Tarja Valkonen. Varajäseninä ovat olleet Marjatta Karvonen, Ari Vainikka ja Veikko Vihavainen, yksi heistä 1993 eroa pyytäneen Antero Lanervan paikalla.

Johtokunta on toimikauden aikana kokoontunut seitsemän kertaa. Vuosikokous pidettiin 17.2.1993 nuorisotalossa.

Jäsenistö

Tilikauden aikana jäsenmaksukuponkeja on ollut saataville alueen pankeissa ja seuran järjestämissä tilaisuuksissa. Jäsenmaksuja on peritty vakiojäseniltä myös vuosikokouskutsun yhteydessä lähetetyin pankkisiirtolomakkein. Jäsenmaksun maksaneitä jäseniä on noin 200.

Tilintarkastajat

Tilintarkastajina toimivat Pekka Suttinen ja Erkki Kuoppala, varatilintarkastajina Erkki Honkavaara ja Liisa Rinnekoski.

Toiminta

Seuran varsinaiseen vuosiohjelmaan kuului siivoustalkoiden järjestäminen Pihlajamäen alueella toukokuun alussa, Pihlajamäki-päivä helatorstaina 20.5.1994 sekä Helsinki-päivä 12.6.1993.

14.4 Pihlajamäki-Seura oli mukana Kiinteistöviraston metsä- ja maatalousosaston järjestämissä risutalkoissa (osanotto olematon) alueella suoritettujen metsänhoidollisten toimien jälkisiivouksen yhteydessä.

Pihlajamäki-päivää vietettiin 20.5. yhdessä muiden järjestöjen kanssa Hela-karnevaalein. Karnevaalien ideoijana ja koordinoijana oli Pihlajamäen Lions-klubi. Karnevaalit lähtivät liikkeelle Pihlajiston koululta ja karnevaalikulkue kulki ostoskeskuksen kautta HUYK:n kentälle, jossa oli puheita, monenlaista toimintaa, kilpailuja ja mm. Pihlajamäki-Seuran järjestämä kahvio.

Pihlajamäki-Seura antoi alueen kouluille (peruskoulun ala-asteet ja yläaste) kullekin kolme sadan markan stipendiä jaettavaksi koulun päätösluokan oppilaille näiden osoittaman kotiseuturakkauden, ystävällisyyden ja avoimuuden perusteella.

Helsinki-päivänä 12.6 vanhustentalon pihalla järjestettiin tavan mukaan pihatanssit.

Kesäkuun puolessa välissä Pihlajistossa vietettiin seikkailupuiston avajaisia. Seikkailupuiston suunnittelijoina ja rakentajina olivat paikallinen asukasyhdistys Pihlajiston nuoret ja vanhemmat sekä Nuorisoasiainkeskus.

Syyskuun alussa Pihlajamäen ostoskeskus täytti 30 vuotta. Ostarilla oli silloin jos jonkinlaista toimintaa, huvimestarina Robin, Big Bad Girlsin tytöt laulamassa, pomppupaikka lapsille jne. Myös Pihlajamäki-Seura oli onnittelijoiden joukossa. Historiikin kertoi Viljo Salminen.

Syksyllä Pihlajisto pääsi mukaan WHO:n Terve kaupunki -projektiin, rahoittajina ympäristöministeriö ja Helsingin kaupunki. Myös alueen terveyskeskus on ollut mukana 3-vuotisessa Toimiva terveyskeskus -projektissa. Ns. Latokartanon-projekti on käyttänyt kehittävän työn tutkimuksen menetelmää.

26. marraskuuta vietettiin Pihlajamäessä lastenpäivää. Siinä olivat mukana alueen leikkipuistot, päiväkodit ja koulut, nuorisotalo ja seurakunta. Lastenpäivää juhlittiin taidenäyttelyin (lasten piirustuksia), hevosajeluin, nukketeatterein, taikuriesityksin, kirkossakäynnein jne. Pihlajamäki-Seura vastasi luontopolun sunnittelusta. Tapahtumasta toivottiin tulevan traditio.

Marraskuussa viettivät Pihlajamäen partiolaiset (Aarnivalkeat ja Aarnikarhut) 30-vuotisjuhliaan.

Osallistuminen ja kannanotot

Pihlajamäki-Seuran edustajana Helsingin kaupunginosayhdistysten liitossa HELKAssa on ollut Ulla Welin (varalla Pekka Ollila).

Pihlajamäki-Seura on saanut useita kutsuja osallistua eri kaupunginosayhdistysten juhliin sekä mm. seuraaviin neuvotteluihin, joita on järjestetty alueella toimiville järjestöille:

– 24.2. lähetetyn radioasukasillan suunnittelu

– 17.3. Koillisen alueen kaupunginosayhdistysten edustajain kokous Pihlajamäen nuorisotalolla

– 3.9. Helkan järjestämä vaikutusseminaari

– Koillisen liityntäliikennejärjestelyjä koskeva neuvottelu

– 1.-2.9. ECOCITY 1993 -näyttely

– Viikki-liikkeen kokoukset liikkeen jäsenyhdistyksenä

Vuoden aikana Pihlajamäki-Seura on ottanut kantaa seuraaviin esityksiin:

Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun tavoite- ja toimenpideohjelma vuosille 1994-98: Kannanotossa mm. todettiin, että ohjelmasta puuttui kustannusarvio Viikki-Latokartano-alueen ympäristövaikutusten selvittämistä varten. Muutoin ohjelma tavoitteineen oli erinomainen ja erityisesti roskiksia toivottiin lisättävän myös Pihlajamäessä.

Koillis-Helsingin joukkoliikennejärjestelmä vuonna 1995: Kannanotossa vastustettiin ehdottomasti läpiajoliikenteen lisäämistä Rapakiventiellä ja kaivattiin tietoja paikallisten bussilinjojen (71 ja 71S) vuoroväleistä sekä poikittaisliikenteen kehittymisestä (79 ja 79V). Johtokunnan kokouksessa jätettiin kuitenkin mahdollisuus palauttaa kannattamattomana poistettu linja 71 V siten, että sen päätepysäkki olisi Pukinmäen puolella eikä Rapakivenkujalla.

Tiesuunnitelma Malminkaari-Viikinmäki (yksityinen aloite): Pihlajamäen läpikulkuliikennettä vähentävän tiesuunnitelman ei haluttu lisäävän Viikinmäen läpikulkuliikennettä. Jos Jokerirata toteutetaan pyörillä ja liikenneyhteydet sekä Viikin että Oulunkylän suuntaan mahdollistuvat, meluvallein suojattu tieyhteys ko. suuntaan olisi ehkä harkitsemisen arvoinen.

Terveyttä kaikille 2000 -projekti: Kannanotossa todettiin, että Terveyskasvatuksen keskus valitsee Pihlajamäen (Latokartanon) alueen siksi Helsingin osa-alueeksi, jolla ko. projekti toteutetaan (syksystä 1994 alkaen). Pihlajamäki-Seura kannattaa sitä. Myös Latokartanon sosiaali- ja terveysaseman toiminnan kehittämisestä vastuussa olevat ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita asiasta.

Latokartanon uimahalli: Johtokunta asetti toimikunnan, joka tutkii mahdollisuuksia saada Latokartanon alueen uimahalli tontille, jolle Pihlajamäkeä ja Pihlajistoa palveleva uimahalli oli merkitty vuoden 1971 asemakaavassa.

Julkaisut

Pihlajanlehti on ilmestynyt kaksi kertaa. Leijonat vastasivat molempien toimittamisesta. Jälkimmäisessä esiteltiin kuvin ja sanoin tietöiden yhteydessä Rapakiventien varrelta löytynyt iso hiidenkirnu.

Kaupunginosakirja ”Pihlajamäki – näköalalähiö” on vuoden 1993 aikana toimituksellisesti hyväksytty (Kulttuuriasiainkeskus, Kaupungin arkisto, Helsingin kaupungiosayhdistysten liitto) ja sivuvedostettu. Kaupungilla ei kuitenkaan ole rahaa sen painattamiseen. Kirjaa tulisi pystyä myymään 600-1000 kappaletta 50 mk/kpl, jotta painokustannukset saataisiin peitetyiksi.

Pihlajamäki-Seura ry

Johtokunta

 

 

 

Muistutus yleisten töiden lautakunnalle Pihlajamäen katusuunnitelmin

Pihlajamäki-Seura on tutustunut nähtävillä olleisiin Pihlajamäen katusuunnitelmiin.

Pihlajamäki-Seura on tyytyväinen, että ostoskeskuksen ympäristön katuja ja ilmettä nyt kohennetaan. Pidämme katu- ja torisuunnitelmaa onnistuneena, mutta toivomme parannuksia mm. Meripihkatien ylittämiseen ja pyöräreittien turvallisuuteen.

Suunnitelmassa pyöräilijät ohjataan suoraan oleskeluun tarkoitetun torialueen läpi. Pidämme tärkeänä, että pyörätien merkintä ja reitti pohditaan niin, että syntyy mahdollisimman vähän risteys- ja törmäyspaikkoja. Polkupyörien kulkureitin torin läpi (tai reunoilla) tulisi olla selvästi merkitty, vaikka esteettiset syyt puoltaisivatkin vähäeleistä merkintää. Turvallisuuden ja selkeyden tulisi olla toteutuksen lähtökohtana.

Samoin toivomme, että Meripihkatien bussipysäkin ja pyörätien toteutuksessa bussista poistuvien matkustajien ja polkupyöräilijöiden törmäämisriskiä pienennetään merkitsemällä pyörätie huomiota herättävästi.

Meripihkatien ylittäminen ostoskeskuksen ja terveysaseman parkkipaikan välisellä suojatiellä on vilkkaan liikenteen takia nykyisellään liki mahdotonta, vaikka ylistypaikka on suorin ja suosituin reitti ostoskeskukselta Saton alueelle Meripihkapolun suuntaan. Pihlajamäki-Seura esittää, että jos tielle ei saada hidastetta, tähän ainakin tulisi keskikorokkeella varustettu suojatie.

Seura on tyytyväinen, että torialueelle on tulossa penkkejä. Toivomme, että toteutuksessa käytettäisiin sellaista penkkimallia, joka houkuttelee istumaaan ja levähtämään muttei makoilemaan saati nukkumaan.

Suunnitelmassa torilta puuttuvat roskikset. Pihlajamäki-Seura on sitä mieltä, että torilla täytyy olla useampia hyvin ylläpidettyjä roska-astioita. Toivomme myös, että torille sijoitetaan viihtyisyyttä lisäävää tunnelmavalaistusta.

Vesa Koskela, puheenjohtaja
Tuomas Työrinoja, sihteeri

Pihlajamäki-Seuran toimintakertomus vuodelta 2007

Pihlajamäki-Seura on toiminut sääntöjensä mukaan Pihlajamäen asukkaiden etujärjestönä, joka on seurannut tarkoin alueen kehitystä ja pyrkinyt edistämään asukkaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä.

Johtokunta ja muu hallinto

Johtokunnan puheenjohtajana toimi Vesa Koskela, varapuheenjohtajana Miina Kajos, rahastonhoitajana Ritva Malmström ja sihteerinä Pirjo Veijalainen. Lisäksi johtokunnan jäseninä toimivat Aune Greggas, Tuija Hasu, Sampsa Lommi, Pekka Ollila, Tapani Puska, Pirjo Seppä ja Anne Terävä. Varajäseninä toimivat sihteeri Pirjo Veijalaisen lisäksi Mervi Kuhta ja Jussi Parviainen.

Johtokunta kokoontui vuoden 2007 aikana kahdeksan (8) kertaa. Lisäksi järjestettiin vuosikokous.

Vuonna 2007 Seura aloitti jäsenrekisterinsä päivittämisen. Seuralle hankittiin jäsenrekisteri-ohjelma ja Sampsa Lommi otti vastaan jäsenrekisteriin liittyvät tehtävät. Työ jäi kuitenkin vielä paljon kesken. Todellista jäsenmäärää on vielä vaikea arvioida.

Henkilöjäsenmaksu oli 10 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 20 euroa.

Seuran tilintarkastajina toimivat Päivi Alatalo ja Heikki Rinne.

Kumppanuussopimus

Pihlajamäki-Seura oli yhtenä kumppanuusosapuolena Helsingin kaupungin sosiaaliviraston, Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ja Lähiöprojektin kanssa. Aluetyöntyöntekijä Sini Heino-Mouhun toimipisteenä oli Pihlajamäen lähiöasema Liusketie 3:ssa. Kumppanuudessa Pihlajamäki-Seuran suurimpana roolina oli omien viestintäkavanavien antaminen aluetyön tiedotuskäyttöön. Lähiöarkkitehti Mikko Tainio oli viimeistä vuotta Pihlajamäessä töissä, ja joulukuussa Pihlajamäki-Seura kiitti monivuotista yhteistyökumppaniaan.

Lausunnot

Pihlajamäen ala-asteen lakkautusuhka työllisti alkuvuodesta. Koulun säilyttämisen puolesta kerättiin 1750 nimeä ja ne luovutettiin opetuslautakunnalle alkuvuodesta. Myöhemmin opetusvirasto omassa esityksessään ei enää ehdottanut koulun lakkauttamista.

Annoimme puoltavan lausunnon Pihlajamäen nuorisopuiston ja koulujen liikennejärjestelyistä ja ympäristön parannusehdotuksesta. Toivoimme kävelytien ja ala-asteen välisen alueen hoitamista puistomaisempana.

Seurasimme Pihlajamäen nuorisopuiston rakentumista koulualueen kylkeen.

Annoimme lausunnon Ketokivenkaaren rakentamisen supistamiseksi, koska pienille tonteille vilkaasti liikennöidyn Pihlajamäentien melualueelle ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Malmin hautausmaan lähelle suunniteltiin tiivistä rakentamista.

Tapahtumia Pihlajamäessä ja lähialueella

Alkuvuodesta 2007 pidettiin Pihlajamäen kehittämisen ideointi-ilta, johon pyydettiin asukkaita kertomaan toiveitaan Seuran ja Lähiöaseman toiminnasta.
 
Aluetyöntekijä toimi pääkoordinaattorina Pihlajamäki goes Blues -tapahtumassa, joka pidettiin kesäkuun alussa Kiillepuistossa. Blues-tapahtuman järjesti Pihlajamäki-Seuran musatiimi, mutta tapahtumaa suunnittelemassa ja toteuttamassa oli niin Seuran jäseniä kuin monia muitakin Pihlajamäen asukkaita sekä bluesin ystäviä kauempaakin. Ohjelmaa oli nuorille ja vanhemmille. Pääesiintyjä oli Dave Lindholm.

Aluetyöntekijän koordinoima Pihlaja-foorumi kokosi keväällä ja syksyllä Pihlajamäen ja Pihlajiston toimijoita yhteen. Kevään Pihlaja-foorumissa Turvallinen ja viihtyisä Pihlajamäki -ryhmän vetäjä Juha Valta esitteli Pihlajamäen turvallisuuskyselyn tuloksia. Myös syksyn foorumissa teemana oli viihtyvyys ja turvallisuus. Tilaisuuden innoittamana järjestettiin roskienkeräyskävelyitä.

Keväällä Pihlajamäki-Seura järjesti yhdessä monien tahojen kanssa Helsingin kaupungin rakennusviraston koordinoimat siivoustalkoot.

Helsinki-päivänä 12.6. Seura järjesti yhdessä Lähiöprojektin kanssa linturetken, jossa oppaana toimi Paul Segersvärd. Helsinki-päivänä oli myös kyläjuhla Maasälvän leikkipuistossa.

Pihlajamäki-Seura järjesti syyskuussa Pihlajapäivän yhteistyössä Pihlajiston Asukasyhdistys PNV:n, Lähiöprojektin ja Kulttuuriasiankeskuksen kanssa. Kaupunginosayhdistykset ja lähiöarkkitehti koordinoivat tapahtumaa, mutta mukana oli melko kattavasti alueen toimijoita.

Seura oli mukana myös eri tahojen järjestämissä tapahtumissa esittelemässä toimintaansa, hankkimassa jäseniä sekä myymässä Pihlajamäki-tuotteita. Keväällä olimme Leijonien Pihlajamarkkinoilla, syyskuun alussa  Pihlajamäen Ostoskeskuksen yrittäjäyhdistyksen Pihlis-tempauksessa, marraskuussa Pihlajamäen ala-asteen Marrasjuhlassa sekä joulukuussa alueen viranomaistahojen ja yhdistysten järjestämässä Lucianpäivän Puurojuhlassa.

Pihlajamäki-Seuran viestintäkanavat

Pihlajamäki-Seura aloitti Pihlajamäen lähiölehden tekemisen yhteistyössä Koillis-Helsingin Lähisanomien kanssa. Lehti muuttui Kaupunkilehti Vartin pohjoiseksi painokseksi. Seura teki jutut ja Koillis-Helsingin Lähisanomat/Vartti myi ilmoitukset. Lehti ilmestyi kolme kertaa vuodessa painosmäärän vaihdellessa 42 800:sta 62 000:een. Lehden lopussa oli Lähiöprojektin kustantamana kaksi-kolme sivua, joilla Lähiöprojekti, lähiöarkkitehti, aluetyöntekijä ja lähiöliikuttaja kertoivat asioistaan.

Pihlajamäki-Seura jatkoi Pihlajamäen kotisivujen kehittämistä ottaen käyttöön lyhyemmän nimen www.pihlajamaki.info. Loppuvuodesta kotisivut ja lehti toimivat yhdessä Pihlajamäen toimijoiden ja asukkaiden vuorovaikutteisena tiedon välittäjänä.

Seuralla oli käytössään Pihlajamäen ostoskeskuksella ilmoitustaulu, jossa oli myös alueen muiden toimijoiden ilmoituksia.

Toimintaryhmät

Pihlajamäki-Seura antoi toimintaryhmien kautta mahdollisuuksia asukkaille toimia oman lähiönsä hyväksi.

Aluetyöntekijä Sini Heino-Mouhu toimi Musa-tiimin vetäjänä.

Juha Valta veti Turvallinen ja viihtyisä Pihlajamäki -ryhmää, joka koordinoi vuosittain järjestettävän kyselyn ja edesauttoi ryhmän teemaan liittyvien asioiden toteutumista.

Sampsa Lommi veti Luontoryhmää, joka järjesti 12.6. linturetken. Luontoryhmä oli mukana suunnittelemassa Pihlajapäivän aattoona 15.9. toteutunutta koululaisten luonto- ja kotiseuturetkeä.

Vesa Koskela toimii Pihlajamäen lähiölehden päätoimittajana ja Päivi Seikkula toimitussihteerinä.

Alkuvuodesta Sampsa Lommi toimi Pihlajamäen kotisivujen päätoimittajana. Loppuvuodesta Päivi Seikkula toimi www.pihlajamaki.infon päätoimittajana vastaten kotisivujen sisällöstä.

Muu toiminta

Vuoden 2007 aikana sääntömuutoskysymyksiä pohdittiin melko paljon, mutta sääntömuutosta ei saatu vielä valmiiksi.

Jäsenmaksutulojensa lisäksi Pihlajamäki-Seura myi toimintansa tukemiseksi Pihlajamäki-tuotteita, kuten paitoja, kirjoja ja kortteja.

Kannatimme alueen kolmen koulun toimintaa antamalla varoja stipendeihin.

Seura pyrki edesauttamaan kaikkea lasten ja nuorten hyväksi tehtävää työtä.

Pihlajamäki-Seuralla oli sopimus Helsingin kaupungin kanssa Rapakivenkujan palstaviljelyalueesta.

Jäsenyydet

Pihlajamäki-Seura on Helsingin kaupunginosayhdistykset (HELKA) ry:n ja Suomen Kotiseutuliitto ry:n jäsen. HELKA:n jäsenyyden kautta toteutuu mm. Pihlajamäen kotisivujen verkkoympäristö ja sen ylläpito. Myös Pihlajamäen turvallisuus -kysely mahdollistuu HELKA:n jäsenyyden kautta.

Seuran jäseniä oli mukana Kotiseutuliiton järjestämässä Kotiseutujulkaisu-seminaarissa.

Pihlajamäki-Seuran puheenjohtaja edusti yhdistystä Helkan kokouksissa sekä koillisten kaupunginosayhdistysten kokoontumisissa Koillisen Kohotuksessa.

Vesa Koskela toimi myös HELKA:n hallituksen varajäsenenä koillisten kaupunginosien edustajana.

Johtokunta

Toimintakertomus 1990

Viikin, Viikinmäen ja Pihlajamäen keskustan asemakaavoja ollaan muuttamassa ja erityisesti niiden tiiviiseen ja ”raskaaseen” rakentamiseen otetaan kantaa. Nuorisotalon rakentamista puoltava lähetystö kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan luo.

Pihlajamäki-Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 1990

Pihlajamäki-Seura ry on Pihlajamäen, Pihlajiston ja Latokartanon alueiden kaupunginosayhdistys, joka on toiminut edelleen em. alueiden etujärjestönä ja ylläpitänyt ja kehittänyt alueensa kotiseutuhenkeä ja viihtyvyyttä.

Yhdistys on kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn jäsen.

Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Ulla Welin, varapuheenjohtajana Pekka Ollila, sihteerinä Maila Honkanen ja rahastonhoitajana Tapani Puska. Johtokunnan muina jäseninä ovat toimineet Leena Haantola, Aune Greggas ja Helena Linnas sekä varajäseninä Antero Lanervo, Lasse Joutsen ja Heikki Rinne. Tilintarkastija ovat toimineet Pekka Suttinen ja Erkki Kuoppala.

Johtokunta kokoontui kuusi kertaa kertomusvuoden aikana. Vuosikokous pidettiin 28.2.1990.

Toiminnan painopisteitä ovat olleet alueellisten tapahtumien järjestäminen, kannanotot alueiden asemakaavaehdotuksiin ja erilaisten hankkeiden eteenpäinvieminen.

Perinteiset siivoustalkoot toteutettiin vappusiivouksena 23.4. teemalla ”Viihdy Pihlajamäessä”. Aiheesta järjestettiin kouluissa piirustuskilpailu julisteen tekemisen muodossa. Julisteet olivat esillä alueen liikkeiden ikkunoissa.

Pihlajamäki-päivät pidettiin 6.5. Vihreässä talossa järjestöjen kanssa yhteistyössä. Päiville osallistujat olivat ”uutta joukkoa” etupäässä Pihlajamäen eteläpuolen asukkaita.

Pihlajamäki-Seura ry on akttivisesti seurannut Pihlajamäen, Viikin ja Viikinmäen asemakaavoja ja niiden muutoksia. Pihlajamäen keskustan asemakaavaan on otettu kantaa ja Viikinmäen suunnittelua on seurattu tiiviisti.

Johtokunta on seurannut Viikin alueen suunnittelua, osallistunut Herttoniemi-seuran järjestämiin informaatio- ja keskustelutilaisuuksiin sekä ottanut kirjaimellisesti kantaa Viikin ”raskaan” rakentamien suunnitelmiin.

Pihlajamäen läpikulkuliikennettä Meripihkatieltä kehätielle on seurattu aktiivisesti. Sen on todettu lisääntyneen merkittävästi läpiajokiellon poistuttua. Tilanteesta ion oltu yhteydessä kaupungin liikennesuunnitteluviranomaisiin. Tilannetta tullaan edelleen seuraamaan tarkasti.

Pihlajamäen keskustan asemakaavaehdotuksen etenemistä on seurattu valppaasti. Korkeisiin kerrostaloihin, tuleviin parkkialueisiin ja liian tiiviiseen rakentamiseen on otettu kantaa.

Nuorisotalohankkeen etenemistä on seurattu tiiviisti. kaksi kertaa kevään 1990 aikana Pihlajamäki-Seura ry on laatinut kirjelmät kaupungin keskushallinnolle nuorisotilojen tarpeellisuudesta tilanteissa, jolloin on näyttänyt tulevan esteitä tilahankkeen toteutumiselle suunnitellussa aikataulussa.

Toisen kirjallisen kannanoton luovuttivat virkamies-, järjestö- ja nuorisoedustajat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arja Alholle ja toisen apulaiskaupunginjohtaja Antti Viinikalle.

Pihlajamäen historiikin valmistuminen on edennyt kertomusvuonna hyvin. 1989 kerätty materiaali on käsitelty, valokuvia hankittu lisää -kiirjan sisältö selkiytetty ja taitto suoritettu lähes loppuun.

Ilmoitustaulu ja Pihlajamäen pienoismalli odottavat vieläkin valmistumistaan.

Pihlajamäki-Seura ry

 

 

 

 

 

Toimintakertomus 1994

Pihlajamäki-Seura täyttää 30 vuotta. Juhlaan valmistuu kaupunginosakirja ”Pihlajamäki – näköalalähiö” ja seura saa oman lipun. Seura on mukana alueen virkamiesten ja asukkaiden ”Terveyttä kaikille 2000” -yhteishankkeessa.

 

Pihlajamäki-Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 1994

Pihlajamäki-Seura on sääntöjensä mukaan toiminut alueen kotiseutuyhdistyksenä pyrkien toiminnallaan parantamaan asukkaiden viihtyvyyttä. Toimintasuunnitelmansa mukaan se on ollut mukana alueen kehittämisessä ja tehnyt ehdotuksia esiintulleiden epäkohtien parantamiseksi.

Seuran johtokuntaan ovat kuuluneet: Ulla Welin puheenjohtajana, Pekka Ollila varapuheenjohtajana, Pirjo Veijalainen sihteerinä ja Tapani Puska rahastonhoitajana.

Muina varsinaisina jäseninä Lea Packalen, Aune Greggas, Markku Arola, Helena Linnas, Veikko Vihavainen ja M. Holopainen, varajäseninä Marjatta Karvonen, Ari Vainikka ja Aune Greggas.

Johtokunta on kokoontui toimintavuoden aikana 5 kertaa.

Seuran tilintarkastajina ovat toimineet Erkki Kuoppala ja Pekka Suttinen.

Seuran jäsenmäärä on noin 200 henkeä.

Toiminta

Vuoden 1994 päätapahtuma on ollut Pihlajamäki-Seuran 30-vuotisjuhla 28.8.-94 Pihlajamäen kirkossa. Juhlalla korvattiin perinteinen Pihlajamäki-päivä. Alueen asukkaat olivat runsaslukuisina todistamassa Seuran oman lipun naulaamista ja juhlavaa vihkimistä. Juhlavan ohjelman päätteeksi kunnioitettiin ansioituneita seuralaisia tunnustusmitalilla tai Seuran viirillä.

Juhlien aikaan saatiin painosta myös Aune Greggaksen ja Ulla Welinin yhteistyöhanke aluetta esittelevä kirja ”Pihlajamäki – näköalalähiö”. Monet kiitokset rohkeasta ja ahkerasta toiminnasta kummallekin.

Helsinki-päivää vietettiin tanssien merkeissä vanhustentalolla kuten ennenkin.

Pihlajanlehden kustannusoikeudet ovat olleet alueen Lions-seuralla. Puheenjohtaja Ulla Welin on laatinut lehteen pääkirjoitukset.

Muu toiminta

Seura on ollut mukana alueen virkamiesten ja asukkaiden yhteishankkeessa ”Terveyttä kaikille 2000” -projektissa. Eräänä tärkeänä projektin päämääränä on etsiä keinoja taloudellisen tilanteen aiheuttaman masennuksen torjuntaan.

Viikki-liike toimii Latokartanon alueen luonnonarvojen säästämisen puolesta. Pihlajamäki-Seura on ollut liikkeen toimissa mukana alusta alkaen.

Liikenteen ongelmiin on esitetty ratkaisuja mm. peili on tulossa Maasälväntien ja Liusketien kulmaan. Kehä I varrelle on anottu Pihlajamäkeen ohjaavia viittoja.

Alueellista yhteistyötä on tehty Nuorisotalon kanssa mm. lasten avaruusnäyttelyssä 2.2.-3.3.-94.

Alueen asukkaille on tarjottu ilmaista glögiä nuorisotalossa joulun alla.

Koillisen alueen kaupunginosayhdistysten yhteistyöhön on osallistuttu. Uudella Malmi-talolla Seura on tulevassa kulttuuritapahtumassa hyvin edustettuna.

Johtokunnan jäsenet ovat olleet radiossa kyselemässä ylipormestarin kyselytunnilla EU:n vaikutuksesta Helsinkiin ja sen asukkaisiin.

Puheenjohtaja Ulla Welin on osallistunut kaupunginosayhdistysten liiton Helkan toimintaan.

Epäonnistuneita yrityksiä

Uimahallihanke ei ole edennyt.

 

Pihlajamäki-Seuran johtokunta

Pihlajamäen meluaidat Kehä I:n varrella

Osa Helsingin Pihlajamäen (00710) asuinalueesta sijaitsee Kehä I:n varrella. Kehä I on yksi maamme vilkkaimmin liikennöidyistä kaduista. Pihlajamäen pohjoisosan uusi meluaita on suunniteltu Rapakivenkujalle.

Pihlajamäki-seura ry on alueen asukkaiden ja toimijoiden edunvalvontajärjestö ja seura haluaa muistuttaa, että Kehä I:n melusaasteet ovat Pihlajamäen kohdalla tutkimusten mukaan erittäin korkealla tasolla ja tämä häiritsee asukkaiden jokapäiväistä elämää. Lisäksi melusaasteella on vakavia terveysvaikutuksia. Myös liikenteen muut päästöt, mm. pakokaasut, häiritsevät alueen asukkaita.
Pihlajamäki-seura pitää tärkeänä, että meluntorjuntaan kiinnitetään riittävää huomiota ja että meluaidat ovat viranomaismääräysten mukaisia.
Olemassa olevat meluaidat ovat vääjäämättä vanhanaikaiset, ne ovat liian matalat ja niiden kunto on huono. Meluaidat eivät täytä EU:n eivätkä kansallisten viranomaisten vaatimuksia. Pihlajamäki-seura edellyttää, että meluaidat modernisoidaan nykysäännösten ja -standardien mukaisiksi.
Pihlajamäki-seura ry vaatii, että Liikennevirasto toteuttaa vuonna 2008 laaditun meluntorjunnan toimintasuunnitelman mukaiset korjaukset välittömästi, koska näillä toimenpiteillä Pihlajamäen pohjoisosan melutaso laskisi selvästi.

Helsingissä 26.1.2015
Pihlajamäki-seura ry
Ulla Artte
puheenjohtaja

Lausunto Viikinmäen Harjannetien pohjoispuolelle suunnitellusta asemakaavamuutoksesta

Viikinmäki, Harjannetien pohjoispuolen asemakaavan muutos, arviointisuunnitelma 778-00/08

Asia: Viikinmäki, Harjannetien pohjoispuolen asemakaavan muutos, arviointisuunnitelma 778-00/08

Pihlajamäki-Seuran lausunto

Olemme tutustuneet Viikinmäen Harjannetien pohjoispuolelle suunniteltuun asemakaavamuutokseen.

Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että Asuinkortteleiden 36120 ja 36121 välillä olevalta VL/E-alueelta poistetaan varaus lyijypitoisten maiden loppusijoitusta varten ja alue muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL). Arvostamme myös sitä, että alueen luoteisosassa oleva merkittävä luontokohde, sinivuokkoja kasvava lehto, voidaan näin säilyttää.

Mielestämme myös asuntokortteleiden rakennusalojen ja rakennusten sijoituksen muuttaminen niin, että saadaan suojaisemmat piha-alueet korkealla oleville tonteille on erittäin hyvä ratkaisu. Olemme voineet todeta tällaisen rakentamistavan edut kuluneiden 45 vuoden aikana täällä Pihlajamäessä.

Helsinki 11.2.2008

Vesa Koskela, puheenjohtaja

Pirjo Veijalainen, sihteeri

Aune Greggas, hallituksen jäsen

Pihlajamäki-Seuran lausunto Ketokivenkaaren kaavaehdotuksesta

Pihlajamäki-Seura on jo aiemmin ilmaissut kantansa Ketokivenkaaren kaavan luonnokseen. Kaavan valmistelija on ottanut osan huomautuksistamme huomioon. Myös Museoviraston kanta on ilmeisesti aikaansaanut parannuksia.

Suunnittelualuehan on kulttuurihistoriallisesti merkittävän Malmin hautausmaan lähiympäristöä, jonka olemme käsittäneet suoja-alueeksi. Ketokivenkaari on Pihlajamäessä oleva osuus keskiaikaista Turku-Viipuri rantatietä, joka jatkuu Malmilta Porvooseen. Katurakennusosastolta aiemmin saadun informaation mukaan Ketokivenkaaren asfaltin alle on säilötty Malmin hautausmaanhan liittyviä kiveyksiä.

Meitä paikkakuntalaisia on hämmästyttänyt halu sijoittaa asuntoja tälle pienelle, historialliselle alueelle hautausmaan kupeeseen.

Pihlajamäentien varressa olevalle puistoalueelle 38P35 on tässäkin versiossa suunniteltu asuintaloja, mutta neliöt ovat vähentyneet. Tien varteen tulisi kytkettyjä pientaloja. Pihlajamäentiellä on tällä hetkellä voimakas läpiajoliikenne. Seura ei voi hyväksyä niitä terveysriskejä, mitä asuminen näin lähellä tietä toisi. Havainnekaavasta käy ilmi, että Pihlajamäessä asuminen on nyt sijoitettuna paljon kauemmaksi tiestä ja ongelmia (melu-, pöly-) on ilmennyt siitä huolimatta. Haluamme säilyttää kyseisen puiston suojakasvustona taaempana oleville taloille ja ulkoilijoiden käytössä.

Puollamme tonttien 38259 / 1 ja 2 säilyttämistä liiketontteina. Alueella toimii Malmin hautausmaata palveleva hautakiviveistämö ja kukkakauppoja.

Kaava-alueella (38259 ?) sijaitsee suojeltu vanha talo pihoineen. Piha-alueen koko on vaihdellut tämän suunnittelun kuluessa. Olemme talossa asuvan perheen kanssa samaa mieltä siinä, että pihaa ei saa liikaa supistaa. Kaavaluonnoksessa piha on suurempi kuin havainnekuvassa. Mielestämme kaavassa oleva piha tulee toteuttaa.

Suurin ongelma kaavassa ovat hautausmaan pääportin eteen Ketokivenkaarelle kaavoitetut pientalot (tontit 6,7,8). Tontit on kaavoitettu tienvarren nurmikkoalueelle. Mittauksessa saimme nurmikon leveydeksi 10 metriä. Kaavoittajan mielestä kartalla tilaa on 13,5 metriä. Tällöin mukana on varmaan täytetty raja-oja ja osa jalkakäytävää. Osan tontista vietakaosassa oleva koivukuja, joka kaavassa näkyy säilyvän.

Aiemmissa kaavaversioissa tontteja oli suurennettu ottamalla lisämaata Ketokivenkaaresta ja naapuritontista. Tämä ei ole ilmeisesti ollut lopulta mahdollista. Havainnekuvassa näillä minitonteilla (n 300 neliötä) olisi tilaa talolle ja autotallille. Nykyajan trendin mukaisesti tallin pohjapinta-ala on taloa suurempi. Ajo kulkisi suoraan tallista Ketokiventielle. Nämä talot eivät sovellu eivätkä mahdu tähän paikkaan, tila on liian pieni, liikenne vaarantuu ja rakennelmat lähentelevät Malmin hautausmaata. Tämä osa suunnitelmasta pitää ehdottomasti hylätä.

38039 korttelin tontteja koskevat muutokset tulee sopia kyseisten taloyhtiöiden tai omistajien kanssa.

Helsingissä 20.9.2007

Kunnioittaen Pihlajamäki-Seura ry Vesa Koskela puhj Pirjo Veijalainen siht