Pihlajamakiseura

Toimintakertomus 1990

Viikin, Viikinmäen ja Pihlajamäen keskustan asemakaavoja ollaan muuttamassa ja erityisesti niiden tiiviiseen ja ”raskaaseen” rakentamiseen otetaan kantaa. Nuorisotalon rakentamista puoltava lähetystö kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan luo.

Pihlajamäki-Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 1990

Pihlajamäki-Seura ry on Pihlajamäen, Pihlajiston ja Latokartanon alueiden kaupunginosayhdistys, joka on toiminut edelleen em. alueiden etujärjestönä ja ylläpitänyt ja kehittänyt alueensa kotiseutuhenkeä ja viihtyvyyttä.

Yhdistys on kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn jäsen.

Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Ulla Welin, varapuheenjohtajana Pekka Ollila, sihteerinä Maila Honkanen ja rahastonhoitajana Tapani Puska. Johtokunnan muina jäseninä ovat toimineet Leena Haantola, Aune Greggas ja Helena Linnas sekä varajäseninä Antero Lanervo, Lasse Joutsen ja Heikki Rinne. Tilintarkastija ovat toimineet Pekka Suttinen ja Erkki Kuoppala.

Johtokunta kokoontui kuusi kertaa kertomusvuoden aikana. Vuosikokous pidettiin 28.2.1990.

Toiminnan painopisteitä ovat olleet alueellisten tapahtumien järjestäminen, kannanotot alueiden asemakaavaehdotuksiin ja erilaisten hankkeiden eteenpäinvieminen.

Perinteiset siivoustalkoot toteutettiin vappusiivouksena 23.4. teemalla ”Viihdy Pihlajamäessä”. Aiheesta järjestettiin kouluissa piirustuskilpailu julisteen tekemisen muodossa. Julisteet olivat esillä alueen liikkeiden ikkunoissa.

Pihlajamäki-päivät pidettiin 6.5. Vihreässä talossa järjestöjen kanssa yhteistyössä. Päiville osallistujat olivat ”uutta joukkoa” etupäässä Pihlajamäen eteläpuolen asukkaita.

Pihlajamäki-Seura ry on akttivisesti seurannut Pihlajamäen, Viikin ja Viikinmäen asemakaavoja ja niiden muutoksia. Pihlajamäen keskustan asemakaavaan on otettu kantaa ja Viikinmäen suunnittelua on seurattu tiiviisti.

Johtokunta on seurannut Viikin alueen suunnittelua, osallistunut Herttoniemi-seuran järjestämiin informaatio- ja keskustelutilaisuuksiin sekä ottanut kirjaimellisesti kantaa Viikin ”raskaan” rakentamien suunnitelmiin.

Pihlajamäen läpikulkuliikennettä Meripihkatieltä kehätielle on seurattu aktiivisesti. Sen on todettu lisääntyneen merkittävästi läpiajokiellon poistuttua. Tilanteesta ion oltu yhteydessä kaupungin liikennesuunnitteluviranomaisiin. Tilannetta tullaan edelleen seuraamaan tarkasti.

Pihlajamäen keskustan asemakaavaehdotuksen etenemistä on seurattu valppaasti. Korkeisiin kerrostaloihin, tuleviin parkkialueisiin ja liian tiiviiseen rakentamiseen on otettu kantaa.

Nuorisotalohankkeen etenemistä on seurattu tiiviisti. kaksi kertaa kevään 1990 aikana Pihlajamäki-Seura ry on laatinut kirjelmät kaupungin keskushallinnolle nuorisotilojen tarpeellisuudesta tilanteissa, jolloin on näyttänyt tulevan esteitä tilahankkeen toteutumiselle suunnitellussa aikataulussa.

Toisen kirjallisen kannanoton luovuttivat virkamies-, järjestö- ja nuorisoedustajat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arja Alholle ja toisen apulaiskaupunginjohtaja Antti Viinikalle.

Pihlajamäen historiikin valmistuminen on edennyt kertomusvuonna hyvin. 1989 kerätty materiaali on käsitelty, valokuvia hankittu lisää -kiirjan sisältö selkiytetty ja taitto suoritettu lähes loppuun.

Ilmoitustaulu ja Pihlajamäen pienoismalli odottavat vieläkin valmistumistaan.

Pihlajamäki-Seura ry

 

 

 

 

 

Toimintakertomus 1992

Pihlajisto täytti 20 vuotta ja Pihlajamäki 30 vuotta. Kumpaakin juhlitaan tositoimin. Pihlajamäki saa nuorisotalon ja Pihlajamäki-Seura myöntää taiteilija Jari Jetsoselle 20.000 markan stipendin Pihlajamäen pienoismallin valmistamisesta.

Pihlajamäki-Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 1992

Pihlajamäki-Seura ry on Pihlajamäen, Pihlajiston ja Latokartanon alueen kaupunginosayhdistys. Seuran tarkoituksena on, kuten sen säännöissä sanotaan, kehittää toiminta-alueensa henkisiä ja aineellisia oloja osallistumalla ja vaikuttamalla kaupunkisuunnitteluun, edistää kotiseututuntemusta, hyvää yhteishenkeä sekä viihtyvyyttä. Yhdistys on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn jäsen.

Johtokunta

Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Ulla Welin, varapuheenjohtajana Pekka Ollila, sihteerinä Aune Greggas ja rahastonhoitajana Tapani Puska. Johtokunnan muut jäsenet ovat olleet Leena Haantola, Anneli Kenttälä, Antero Lanerva, Helena Linnas, Pirjo Veijalainen ja Tarja Valkonen sekä Maila Honkanen asiantuntijajäsenenä. Varajäseninä ovat olleet Markku Arola, Marjatta Karvonen ja Ari Vainikka.

Johtokunta on toimikauden aikana kokoontunut kahdeksan kertaa. Vuosikokous pidettiin 17.3.1992 vastavalmistuneessa nuorisotalossa.

Jäsenistö

Toimikauden aikana jäsenmaksukuponkeja on ollut saatavilla alueen pankeissa ja seuran järjestämissä tilaisuuksissa. Aikaisempien vuosien tapaista massajakelua koko Pihlajamäen alueelle ei ole suoritettu.

Tilintarkastajat

Tilintarkastajina toimivat Pekka Suttinen ja Erkki Kuoppala, varatilintarkastajina Ritva Honkavaara ja Erkki Honkavaara.

Toiminta

Vuoden 1992 aikana Pihlajisto täytti 20 vuotta ja Pihlajamäki 30 vuotta.

Pihlajiston synttäreitä ”Pihlajisto 20 vuotta!” juhlittiin 9.5. mm. katumaalauksia maalaten (616 m), asuinympäristösä keskustellen, kadulle pystytetyistä kojuista makkaraa, virvokkeita yms. ostaen sekä luutapalloa pelaten ja tanssien. Pihlajiston synttäreiden ideoijana oja vastuunkantajana toimi pihlajistolainen vanhemmista ja nuorista koottu työryhmä, joka vastasi myös ennen syntymäpäiviä tapahtuneista siivoustalkoista.

Pihlajamäen 30-vuotisjuhlat ”Täysillä Pihlajamäki” olivat syksyllä 21.-25.10.1992. Tapahtumien pääpaikkaa oli Pihlajamäen uusi nuorisotalo, jossa oli mm. kuoroesityksiä, tansseja, lasten tapahtumia, yöleffoja jne. Juhlapäivien aikana tapahtumia oli päiväkoti Louhikossa (nukketeatteri), Pihlajamäen kirjastossa (dokumenttifilmejä) ja kirkossa (yömessu ja Pihlajamäen kuoron 30-vuotisjuhlakonsertti). Mukana olivat mm. alueen arkkitehti Taru Tyynilä-Woolston (avajaiset nuorisotalolla) ja kaupunginjohtaja Kari Rahkamo (päätösjuhla kirkossa). Juhlien ohjelmasta vastasi toimikunta, jossa oli edustajia sekä Pihlajamäki-Seurasta (Ulla Welin), nuorisotalosta (Leena Ruotsalainen) sekä seurakunnasta (Marja-Sisko Varha-Lankinen) sekä kutsuttuina muita (mm. kirjastosta Toni Karlsson). Myös Pihlajamäen kauppiaat olivat eri tavoin mukana järjestämässä 30-vuotissynttäreitä.

Seuran varsinaiseen vuosiohjelmaan kuului siivoustalkoiden järjestäminen Pihlajamäen alueella 8.5.1992 sekä perinteinen Pihlajamäki-päivä helatorstaina 28.5.1992 ja Helsinki-päivä 12.6.1992.

Pihlajamäki-päivä pidettiin uudessa nuorisotalossa. Pihalla esiintyivät Boris yhtyeineen sekä nuorisobändi. Sisällä oli kahvio ja siellä esiintyi lapset sankoin joukoin ympärilleen kerännyt taikuri Lumous. Sisällä sai halutessaan käydä myös ennustajaeukon luona tai katsella tasatunnein isossa salissa filmejä (mm. Terveydeksi, Kuolisinko savuun, Emilia, Lintuparatiisi keskellä Helsinkiä jne.) tai leikkia lasten suosimassa pallomeressä. Päivien aikana esiteltiin myös sivuvedosversio työn alla olevasta ”Pihlajamäki – näköalalähiö” -kirjasta.

Helsinki-päivänä vanhustentalon pihalla järjestettiin tavan mukaan pihatanssit.

Keväällä Pihlajamäki-Seura antoi alueen kouluille (peruskoulun ala-asteet ja yläaste) kullekin kolme sadan markan stipendiä jaettavaksi koulun päätösluokan oppilaille näiden osoittaman kotiseuturakkauden, ystävällisyyden ja avoimuuden perusteella.

Vuoden aikana Pihlajamäki-Seura on maksanut taiteilija Jari Jetsosen osuuden (stipendi 20.000 mk) Pihlajamäen ostoskeskuksen torille aikanaan pystytettävästä kuparista valettavasta Pihlajamäen pienoismallista. Valuosuus tullaan aikanaan saamaan kaupungilta Pihlajamäen torin määrärahoista.

Osallistuminen ja kannanotot

Pihlajamäki-Seuran edustajana HELKAssa on ollut Ulla Welin.

Pihlajamäki-Seura on saanut useita kutsuja osallistua eri kaupunginosayhdistysten juhliin (mm. Pakila) sekä erilaisiin neuvotteluihin (Yhdessä eteenpäin Latokartanon peruspiirissä 19.5., Yleiskaava 1992 ja Helsingin seudun tulevaisuus 26.9. jne.), joita on järjestetty alueella toimiville järjestöille.

Pihlajamäki-Seura on esittänyt toivomuksen, että Pihlajamäen alueelle voitaisiin sijoittaa roskiksia (uudenmallisia) huomattavasti enemmän kuin niitä on tähän asti ollut. Pihlajamäki-Seura on myös esittänyt mielipiteenään Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle (Helsingin koillisten alueiden viitoistusselvitys) toivomuksen ottaa huomioon Pihlajamäki lähialueiden viitoituksia suunniteltaessa.

Julkaisut

Pihlajamäen 30-vuotisjuhliin valmistui Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston Helsinki suunnittelee -julkaisu ”Pihlajamäki” monivärisenä ja usealla eri kielellä. Siinä kerrotaan Pihlajamäen lähiön alkuvaiheista sekä suunnittelun nykyvaiheesta, johon liittyy mm. 1992 valmistunut nuorisotalo, 1993 valmistuvat uudet kerrostalot Graniittitie 3:een sekä Graniittitie 2:een rakennettava sosiaali- ja terveysasema (rakentaminen aloitettu 1993) sekä Meripihkatien ostoskeskuksen laajennus ja torin rakentaminen sen yhteyteen.

Pihlajanlehti on ilmestynyt kaksi kertaa. Leijonat vastasivat kevätnumeron toimittamisesta. Syksyn numeron toimittamisesta vastasivat alueen partiolaiset.

Pihlajamäki-Seura on etsinyt rahoittajaa Ulla Welinin ja Aune Greggaksen yhteistyönä tekemälle viimeistelyvaiheessa oelvalle kaupunginosakirjalle ”Pihlajamäki – näköalalähiö” sen jälkeen, kun Helsingin kaupunki ilmoitti, että sen budjetissa ei lähivuosina ole määrärahoja kaupunginosakirjoja varten. Anomukset on vuonna 1992 jätetty Suomen kulttuurirahastolle (toimitustyö) ja Uudenmaanläänin taidetoimikunnalle (painatus).

Pihlajamäki-Seura ry

Johtokunta

 

Pihlajamäki-Seuran lausunto Ketokivenkaaren kaavaehdotuksesta

Pihlajamäki-Seura on jo aiemmin ilmaissut kantansa Ketokivenkaaren kaavan luonnokseen. Kaavan valmistelija on ottanut osan huomautuksistamme huomioon. Myös Museoviraston kanta on ilmeisesti aikaansaanut parannuksia.

Suunnittelualuehan on kulttuurihistoriallisesti merkittävän Malmin hautausmaan lähiympäristöä, jonka olemme käsittäneet suoja-alueeksi. Ketokivenkaari on Pihlajamäessä oleva osuus keskiaikaista Turku-Viipuri rantatietä, joka jatkuu Malmilta Porvooseen. Katurakennusosastolta aiemmin saadun informaation mukaan Ketokivenkaaren asfaltin alle on säilötty Malmin hautausmaanhan liittyviä kiveyksiä.

Meitä paikkakuntalaisia on hämmästyttänyt halu sijoittaa asuntoja tälle pienelle, historialliselle alueelle hautausmaan kupeeseen.

Pihlajamäentien varressa olevalle puistoalueelle 38P35 on tässäkin versiossa suunniteltu asuintaloja, mutta neliöt ovat vähentyneet. Tien varteen tulisi kytkettyjä pientaloja. Pihlajamäentiellä on tällä hetkellä voimakas läpiajoliikenne. Seura ei voi hyväksyä niitä terveysriskejä, mitä asuminen näin lähellä tietä toisi. Havainnekaavasta käy ilmi, että Pihlajamäessä asuminen on nyt sijoitettuna paljon kauemmaksi tiestä ja ongelmia (melu-, pöly-) on ilmennyt siitä huolimatta. Haluamme säilyttää kyseisen puiston suojakasvustona taaempana oleville taloille ja ulkoilijoiden käytössä.

Puollamme tonttien 38259 / 1 ja 2 säilyttämistä liiketontteina. Alueella toimii Malmin hautausmaata palveleva hautakiviveistämö ja kukkakauppoja.

Kaava-alueella (38259 ?) sijaitsee suojeltu vanha talo pihoineen. Piha-alueen koko on vaihdellut tämän suunnittelun kuluessa. Olemme talossa asuvan perheen kanssa samaa mieltä siinä, että pihaa ei saa liikaa supistaa. Kaavaluonnoksessa piha on suurempi kuin havainnekuvassa. Mielestämme kaavassa oleva piha tulee toteuttaa.

Suurin ongelma kaavassa ovat hautausmaan pääportin eteen Ketokivenkaarelle kaavoitetut pientalot (tontit 6,7,8). Tontit on kaavoitettu tienvarren nurmikkoalueelle. Mittauksessa saimme nurmikon leveydeksi 10 metriä. Kaavoittajan mielestä kartalla tilaa on 13,5 metriä. Tällöin mukana on varmaan täytetty raja-oja ja osa jalkakäytävää. Osan tontista vietakaosassa oleva koivukuja, joka kaavassa näkyy säilyvän.

Aiemmissa kaavaversioissa tontteja oli suurennettu ottamalla lisämaata Ketokivenkaaresta ja naapuritontista. Tämä ei ole ilmeisesti ollut lopulta mahdollista. Havainnekuvassa näillä minitonteilla (n 300 neliötä) olisi tilaa talolle ja autotallille. Nykyajan trendin mukaisesti tallin pohjapinta-ala on taloa suurempi. Ajo kulkisi suoraan tallista Ketokiventielle. Nämä talot eivät sovellu eivätkä mahdu tähän paikkaan, tila on liian pieni, liikenne vaarantuu ja rakennelmat lähentelevät Malmin hautausmaata. Tämä osa suunnitelmasta pitää ehdottomasti hylätä.

38039 korttelin tontteja koskevat muutokset tulee sopia kyseisten taloyhtiöiden tai omistajien kanssa.

Helsingissä 20.9.2007

Kunnioittaen Pihlajamäki-Seura ry Vesa Koskela puhj Pirjo Veijalainen siht

Pihlajamäki-seuran lausunto Pihlajamäen postipalveluista

Arvoisa Itella Viestinvälityksen johtaja Kari Kivikoski,

Pihlajamäki-seura haluaa tuoda julki tyytymättömyytensä Pihlajamäen postipalveluiden tämänhetkiseen tilaan. Kuten tiedätte, Pihlajamäestä lakkautettiin itsenäinen posti vuonna 2008. Postipalvelut siirtyivät K-market Pihlajistoon yrittäjän hoidettavaksi. Postin ja kyseisen yrityksen sopimuksen purkautuessa joulukuussa 2008 Pihlajamäen postipalvelut ovat olleet toistaiseksi Malmilla.

Pihlajamäki-seura vastusti jo vuonna 2006 johtaja Raimo Anttoselle osoittamassaan kirjeessään jyrkästi postipalvelujen siirtämistä yrittäjien vastuulle. Yhtenä tärkeänä perusteena vastustukselle oli pelko postipalveluiden jatkuvuudesta: olimme huolissamme siitä, että asiamiespostimalliin siirryttäessä postipalveluja uhkaa loppuminen, mikäli postitoiminnan haltuunsa ottanut yrittäjä vaihtuu tai jos yrittäjä haluaa jostain syystä luopua postitoiminnasta. Viime vuoden aikana tapahtuneet muutokset osoittavat, että huolemme oli enemmän kuin perusteltu.

Koska oma postipiste Graniittitieltä on lakkautettu, toivomme Postin/Itellan kiinnittävän nyt erittäin suurta huomiota Pihlajamäen alueen postipalveluita koskeviin neuvotteluihin, jotta postipalvelut saadaan jälleen lähemmäksi pihlajamäkeläisiä. Pihlajamäki-seuran ensisijainen toive on saada postipalvelut takaisin Pihlajamäkeen, mieluiten ostoskeskuksen yhteyteen. Toivomme postin kuuntelevan alueen yrittäjiä ja ottavan heidän näkökohtansa huomioon, jotta kaikkia osapuolia – ja pihlajamäkeläisiä postiasiakkaita – tyydyttävä ratkaisu löydetään.

Mikäli Pihlajamäen yrittäjistä ei yhteistyökumppania mitenkään löydy, voisi myös lähialueille sijoitettu asiamiesposti olla hyvä ratkaisu, kunhan asiamiesposti sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä. Onko esimerkiksi Viikissä sijaitsevan Prisma-keskuksen mahdollisuuksia kysytty tällaista ajatellen? Prisma-keskus tyydyttäisi paitsi pihlajamäkeläisiä, myös pihlajistolaisia ja todennäköisesti viikkiläisiä paremmin kuin nykyiset postijärjestelyt. Viikin nykyistä asiamiespostia Valintataloa tai muutakaan toimipistettä Viikin Latokartanosta emme voi kannattaa, koska kulkuyhteydet sinne ovat pihlajamäkeläisille jalankulkijoille ja julkisen liikenteen asiakkaille huonot.

Pihlajamäki-seura ei voi missään nimessä hyväksyä postipalvelujen pysyvää siirtoa Malmille, vaan katsoo, että Pihlajamäki asukkaineen ansaitsee kasvavana ja kehittyvänä kaupunginosana joko oman postipalveluja tarjoavan toimipisteensä tai toimipisteen alueen välittömästä läheisyydestä.

Helsingisä 22.6.2009

Tuomas Työrinoja
Pihlajamäki-seuran puheenjohtaja
050-5673402
tuomas.tyorinoja[at]gmail.com

Björn Wiemers
Pihlajamäki-seuran johtokunnan jäsen

Lausunto Viikinmäen Harjannetien pohjoispuolelle suunnitellusta asemakaavamuutoksesta

Viikinmäki, Harjannetien pohjoispuolen asemakaavan muutos, arviointisuunnitelma 778-00/08

Asia: Viikinmäki, Harjannetien pohjoispuolen asemakaavan muutos, arviointisuunnitelma 778-00/08

Pihlajamäki-Seuran lausunto

Olemme tutustuneet Viikinmäen Harjannetien pohjoispuolelle suunniteltuun asemakaavamuutokseen.

Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että Asuinkortteleiden 36120 ja 36121 välillä olevalta VL/E-alueelta poistetaan varaus lyijypitoisten maiden loppusijoitusta varten ja alue muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL). Arvostamme myös sitä, että alueen luoteisosassa oleva merkittävä luontokohde, sinivuokkoja kasvava lehto, voidaan näin säilyttää.

Mielestämme myös asuntokortteleiden rakennusalojen ja rakennusten sijoituksen muuttaminen niin, että saadaan suojaisemmat piha-alueet korkealla oleville tonteille on erittäin hyvä ratkaisu. Olemme voineet todeta tällaisen rakentamistavan edut kuluneiden 45 vuoden aikana täällä Pihlajamäessä.

Helsinki 11.2.2008

Vesa Koskela, puheenjohtaja

Pirjo Veijalainen, sihteeri

Aune Greggas, hallituksen jäsen

Toimintakertomus 1991

Pihlajamäen keskustan ja Viikin ja Viikinmäen asemakaavat vaativat tiivistä seuraamista. Pihlajamäen pienoismallihanke (suunniteltu ostoskeskuksen yhteyteen tulevalle torille) myötätuulessa.

 

Pihlajamäki-Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 1991

Pihlajamäki-Seura ry on Pihlajamäen, Pihlajiston ja Latokartanon alueiden kaupunginosayhdistys, joka on toiminut edelleen em. alueiden etujärjestönä ja on ylläpitänyt ja kehittänyt alueensa kotiseutuhenkeä ja viihtyvyyttä. Yhdistys on kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn jäsen.

Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Ulla Welin, varapuheenjohtajana Pirjo Veijalainen, sihteerinä Anneli Kenttälä, rahastonhoitajana Tapani Puska, tilintarkastajina Pekka Suttinen ja Erkki Kuoppala, varatilintarkastajina Ritva ja Erkki Honkavaara.

Johtokunnan jäseninä ovat olleet Aune Greggas, Leena Haantola, Lasse Joutsen, Antero Lanerva, Maila Honkanen, Helena Linnas, Erkki Korhonen, Heikki Rinne, Raili Pirhonen, A. Seppälä ja varajäseninä, valittuina vuodeksi kerrallaan ovat toimineet Markku Arola, Marjatta Karvonen ja Ari Vainikka.

Varsinaisista jäsenistä erovuorossa ovat Raili Pirhonen, Tapani Puska, Antti Seppälä (käy ilmi vuosikokouspöytäkirjasta).

Johtokunta kokoontui kuluvan vuoden aikana 7 kertaa Pihlajamäen kirjastossa. Vuosikokous pidettiin Pihlajamäen ala-asteella 27.2.1991.

Toiminnan painopisteitä ovat olleet alueellisten tapahtumien järjestäminen, kannanotot alueen asemakaavaehdotuksiin ja erilaisten hankkeiden eteenpäin vieminen, kuten oman ilmoitustaulun saaminen ja Nuorisotalon rakentaminen. Perinteiset siivoustalkoot toteutettiin ennen äitienpäivää ja Pihlajamäki-päivä vietettiin ”kirkonmäellä” 19.5.91.

Pihlajamäki-Seura on aktiivisesti seurannut Pihlajamäen, Viikin ja Viikinmäen asemakaavoja ja niiden muutoksia. Pihlajamäen keskustan asemakaavaan on otettu kantaa ja Viikinmäen suunnittelua on seurattu tiiviisti.

Läpiajotilanteesta on oltu yhteydessä kaupungin liikennesuunnitteluviranomaisiin. Tilannetta tullaan edelleen seuraamaan tarkasti.

Pihlajamäen keskustan asemakaavan etenemistä on seurattu valppaasti. Korkeisiin kerrostaloihin, tuleviin parkkialueisiin ja tiiviiseen rakentamiseen on otettu kantaa.

Pihlajamäen historiikin valmistuminen on edennyt kertomusvuonna hyvin… ainoana murheena se, ettei kaupunki ole budjetoinut hankkeelle rahaa.

Pihlajamäen pienoimalli-hanke etenee myötätuulessa.

Pihlajamäki-Seura ry

Johtokunta

 

 

Aarnikanmäen alue ja pohjoinen lehtometsä Pihlajamäessä on säilytettävä rakentamattomana

Pihlajamäki-seuran lausunto Helsingin 2050 yleiskaavasta siltä osin, kun se koskee Pihlajamäessä sijaitsevaa Aarnikanmäen aluetta lähiympäristöineen.

Lue Pihlajamäki-seuran lausunto tästä >


Pihlajamäen meluaidat Kehä I:n varrella

Osa Helsingin Pihlajamäen (00710) asuinalueesta sijaitsee Kehä I:n varrella. Kehä I on yksi maamme vilkkaimmin liikennöidyistä kaduista. Pihlajamäen pohjoisosan uusi meluaita on suunniteltu Rapakivenkujalle.

Pihlajamäki-seura ry on alueen asukkaiden ja toimijoiden edunvalvontajärjestö ja seura haluaa muistuttaa, että Kehä I:n melusaasteet ovat Pihlajamäen kohdalla tutkimusten mukaan erittäin korkealla tasolla ja tämä häiritsee asukkaiden jokapäiväistä elämää. Lisäksi melusaasteella on vakavia terveysvaikutuksia. Myös liikenteen muut päästöt, mm. pakokaasut, häiritsevät alueen asukkaita.
Pihlajamäki-seura pitää tärkeänä, että meluntorjuntaan kiinnitetään riittävää huomiota ja että meluaidat ovat viranomaismääräysten mukaisia.
Olemassa olevat meluaidat ovat vääjäämättä vanhanaikaiset, ne ovat liian matalat ja niiden kunto on huono. Meluaidat eivät täytä EU:n eivätkä kansallisten viranomaisten vaatimuksia. Pihlajamäki-seura edellyttää, että meluaidat modernisoidaan nykysäännösten ja -standardien mukaisiksi.
Pihlajamäki-seura ry vaatii, että Liikennevirasto toteuttaa vuonna 2008 laaditun meluntorjunnan toimintasuunnitelman mukaiset korjaukset välittömästi, koska näillä toimenpiteillä Pihlajamäen pohjoisosan melutaso laskisi selvästi.

Helsingissä 26.1.2015
Pihlajamäki-seura ry
Ulla Artte
puheenjohtaja

Mielipide Pihlajamäen, Pihlajiston ja Savelan aluesuunnitelman luonnoksesta 2013-2023

Pihlajamäki-seura on pääosin tyytyväinen Pihlajamäen, Pihlajiston ja Savelan aluesuunnitelmaluonnokseen, joka valmistuttuaan tulee olemaan rakennusviraston työväline katu- ja puistoverkostojen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tasapuolisesti koko Helsingissä.

Koska aluesuunnitelma on ensimmäinen laatuaan ja koska sitä laadittaessa on käytetty monia eri lähteitä, niin on selvä, että se hajanainen ja sisältää jonkin verran epätarkkuuksia. Puutumme lausunnossamme epätarkkuuksiin, koska todennäköisesti tulevaisuudessa eri tahot käyttävät valmista aluesuunnitelmaa lähteenä eri tarkoituksiin.

Aluesuunnitelmaluonnoksen kannessa ei kerrota, mille vuosille aluesuunnitelma tehdään. Johdannossa sivulla 3 puhutaan vuosista 2013-2023, kun taas esim. sivun 32 väliotsikoinnissa puhutaan ”Luonnonhoidon toteutusohjelma 2013-2022”. Aluesuunnitelman aiemmissa suunnitteluvaiheissa on puhuttu vuosista 2012-2022. Koska aluesuunnitelmanluonnoksen esitteessä on mainittu kymmenvuotiskausi 2013-2023, niin ehkäpä se on oikein, vaikka se sisältääkin yksitoista vuotta. Selkeyden vuoksi olisi kuitenkin hyvä aluesuunnitelman nimeen lisätä vuosiluvut ja puhua läpi suunnitelman samasta ajankohdasta.

Suunnittelualueen rajauksessa ja yleiskuvauksessa sivulla 4 kerrotaan Pihlajamäen kohdalla seuraavaa: ”Pihlajamäen alue rakentui pääosin vuosina 1959-1965 ollen ensimmäisiä aluerakennuskohteita ja samalla ensimmäisiä betonielementtirakentamisen kohteita Suomessa.” Koska tämä luonnehdinta on nykyiseen verrattuna hyvin rajattu alue, niin on ehkä syytä muuttaa Pihlajamäen yleiskuvausta jollain tavalla vastaamaan vuoden 2012 todellisuutta. Käsittäähän aluesuunnitelma koko nykyisen Pihlajamäen. Todellisuudessa vuosien 1959-1965 Pihlajamäki on suunnilleen puolet nykyisestä Pihlajamäestä niin pinta-alaltaan kuin väkiluvultaankin, joten ei ole mitään syytä viestittää aluesuunnitelmankaan kautta rajoittunutta Pihlajamäki-kuvaa.

On hyvä, että aluesuunnitelmaluonnoksessa sivuilla 63-65 on myös arvioitu ja esitetty eri hankkeiden rahoitustarve. Toisaalta johdannossa sivulla 3 mainitaan, että suunnitelmaa toteutetaan käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Tärkeää on siis se, että määrärahoja on riittävästi käytössä, jotta alueelle saadaan luotua tavoitteena oleva turvallinen, kestävä, toimiva, viihtyisä ja esteetön ympäristö.

Rahoitustarve-osiossa sivuilla 63-65 kaikki kohteet ovat kannatettavia, mutta pidämme erittäin hyvänä ja tärkeänä, että katujen kohdalla Liusketien jalkakäytävä saadaan kuntoon sekä portaiden peruskorjaukset tehdään. Hyvä, että Maasälvänpuiston reitti uudisrakennetaan. Viheralueista haluamme poimia tärkeinä Leikkipuisto Maasälvän ja Leikkipuisto Salpausselän peruskorjaukset sekä Vantaanjoen varren oleskelualueen rakentamisen. Kunnostuskohteissa tärkeitä ovat mm. Johtokivenkujan kunnostus sekä Nuorisopuiston frisbeegolfalueen kunnostus.

Kalusteiden ja varusteiden kohdalla sivulla 21 kerrotaan: ”Pihlajamäen alueella on alun perin käytetty Lehtovuoren penkkimallia. Historiallisesti merkittävillä paikoilla (esim, arkkitehtuuripolun varrella) olisi syytä harkita tämän mallin käyttöä myös jatkossa.” Pihlajamäki-seura toivoo, että asiaa ei vain harkittaisi, vaan että Lehtovuoren penkkimallia myös käytettäisiin ainakin arkkitehtuuripolun varrella. On myös tärkeää, että arkkitehtuuriipolun opastetaulut pidetään kunnossa.

Toiminnalliset alueet -otsikon alla sivulla 18 lukee: ”Alueen ylpeys on Savelassa sijaitseva Nuorisopuisto, jossa on mm. skeittialue, tyttöjen puisto…”. Koska tässä puhutaan paikasta, joka on nimetty Pihlajamäen nuorisopuistoksi, niin ehkä puiston oikea nimi olisi syytä näkyä, jotta lukija hahmottaa, mistä on kysymys. Ehkä viisainta olisi mainita, että Pihlajamäen nuorisopuisto sijaitsee Pihlajamäen ja Savelan rajamailla tai jos se sijaitsee selkeästi jommalla kummalla puolella, niin luonnollisesti tarkastuksen jälkeen voi kirjoittaa sen, jonka puolella se sijaitsee.

Kartassa Suunnittelualueeseen kuuluvat viheralueet on yksi nimitys, jota on hyvin vaikea hahmottaa etenkin jos sen nimi on tekstissä ilman karttaa (niin kuin usein myös on). Numeron 29 alueen nimi on ”Pihlajamäentien puistometsä”, joka ei välttämättä kerro kenellekään mitään. Kyse on Pihlajamäentien etelä- tai itäpuolisista kallioisista metsäalueista, jonka yksi kohta tunnetaan Porraskalliona. Koska muidenkin alueiden nimityksissä on käytetty ilmansuuntia ja koska metsä ei ole tien päällä, niin on ehkä syytä jotenkin tarkentaa alueen nimitystä käyttäen ilmansuuntia. Tai muita selkeämpiä nimivaihtoehtoja voisivat olla ”Porraskallion puistometsä”, ”Pihlajamäentien itäpuolisen kainalon puistometsä” tai ”Johtokiven alueen puistometsä”. Koska kalliolta on hyvät ja laajat näköalat, laajan kallioalueen voisi nimetä uudelleen nimellä ”Pihlajamäen näköalakallio”, jolloin numeron 29 alue voitaisiin nimetä termillä ”Pihlajamäen näköalakallion puistometsä”. Tämä nimitys olisi parempi, koska Porraskallio kuvaa vain laajan kallioalueen reunaa louhinnan aikaansaamine portaineen, mutta upeita näköaloja moniin eri suuntiin voi nähdä hyvin monelta kohdalta kalliota.

Aiemmin on laadittu Pihlajamäki-Pihlajiston luonnonhoitosuunnitelma 1999-2008. Nyt on katsottu, että tämä aluesuunnitelma sisältää myös luonnonhoitosuunnitelman. Todellisuudessa aluesuunnitelmassa luonnonhoidon osuus on nyt melko pieni. Sivuilla 15-17 on esitetty Luonnonhoidon alueiden nykytila. Sivulla 17 on merkillinen lause, josta ei välttämättä ymmärrä, mitä se tarkoittaa: ”Pihlajamäen puistometsän alueella oli odotettavissa kaavamuutoksia, joiden vuoksi alueen toimenpiteet lykkääntyvät”. Pihlajamäen puistometsä -nimitys on ilmeisesti poimittu Pihlajamäen viheraluesuunnitelmasta vuosille 2002-2011, mutta mistään ei käy ilmi, mitä aluetta edellä oleva sitaatti tarkoittaa eli mitä ollaan kaavoittamassa (vai onkohan kyseessä vain jokin epämääräinen lipsahdus). Onko kyseessä tässä aluesuunnitelmaluonnoksessa mainittu Pihlajamäentien puistometsä vai mistä on kysymys? Luonnonhoidon osuus on aluesuunnitelmassa vain viitisen sivua (sivut 28-33), josta suurin osa on Uusien hoitoluokkien kuvauksia. Käytännössä entisen luonnonhoitosuunnitelman sisältö puuttuu melkein täysin tästä aluesuunnitelmasta, joten Pihlajamäki-seura toivoo lisää tietoa, neuvonpitoa ja vuorovaikutusta siitä, miten Pihlajamäen alueen metsiä hoidetaan tulevalla kymmenvuotiskaudella.

Luonnonhoidon suunnitelmaan liittyy Viheralueiden hoitoluokat -kartta, jossa on värein merkitty, mihin hoitoluokkaan mikin kohta kartassa kuuluu. Toisaalla Viheralueiden hoitoluokituksessa on kerrottu, millaista hoitoa eri tavoin merkityillä alueilla suoritetaan. Mutta Viheralueiden hoitoluokat -kartasta puuttuu kokonaan R-merkinnät, joka tarkoittaa Maankäytön muutosaluetta, eli alueita, joille on tulossa esim. asemakaavan mukaista rakentamista. Koska kartasta puuttuu R-kohdat, niin esim. Pihlajamäentien varressa kaupungista Malmin hautausmaalle päin mennessä oikealla oleva alue on merkitty karttaan merkinnällä C5 eli Arvometsä, vaikka ainakin osa Pihlamäentien varresta on Helsingin kaupungin tahdosta asemakaavoitettu asunnoille, vaikka kyseessä onkin hyvin vilkasliikenteinen tie.

Pihlajamäki-seura pitää hyvänä sivulla 33 mainittua Luonnonhoidon tavoitteet alueittain otsikon alle kuuluvaa asiaa, että Aarnikanmäen alueella olevat linnoituskaivannot otetaan esiin poistamalla niissä kasvava lehtipuusto ja vesaikko. Pihlajamäessä, kuten lukuisissa Helsingin lähiöissä, on Suomen historiasta kertovia kohteita, jotka mielestämme on tärkeää pitää kunnossa. Ne kertovat jälkipolville maamme menneistä ajoista ja taisteluista, joten on ehdottoman tärkeää, että Aarnikanmäen juoksuhaudoista huolehditaan.

Kartassa Suojellut ja merkittävät rakennetun ympäristön kohteet on merkitty punaisilla tähdillä ja punaisella kehystyksellä muinaisjäännöksiä/muinaisjäännösalueita, mutta siinä ei ole mainintaa, mitä ne ovat. Olisi syytä tarkistaa kohteet ja merkitä karttaan, mitä ne ovat, sillä nyt ei voi ottaa kantaa siihen, ovatko merkinnät oikealla paikalla. Kartassa on nimittäin ainakin yksi kohde Johtokiven alueella asutuksen päällä, eikä siinä tietääksemme ole muinaisjäännöstä. Olisikohan tämä kohde pitänyt olla Porraskallioiden kohdalla tai sitten alueella olevan hiidenkirnun kohdalla.

Pihlajamäki-seura on luonut Pihlajamäen kotikaupunkipolun (löytyy www.pihlajamaki.info > Pihlajamäen lähiölehti 1/2011 Kotikaupunkipolku-liite ja laittanut sen reitin kulkemaan myös aluesuunnitelmaluonnoksessa Pihlajamäentien puistometsäksi nimetyn alueen läpi. Seura toivoo, että aluesuunnitelmaan lisätään se, että reititystä Pihlajamäentien puistometsään/Porraskalliolle/Pihlajamäen näköalakalliolle parannetaan rakennusviraston toimesta, sillä muuten herkkä kallioluonto helposti kuluu liikaa. Tällä hetkellä Pihlajamäentien puistometsään ei ole selkeätä meno/tuloreittiä mistään suunnasta, joten epämääräisiä kallioluontoa kuluttavia polkuja kulkee siellä täällä. Yksi vaikeasti löydettävä menoreitti kulkee Johtokivenkujan P-paikan reunasta. Ja jos kuka osaa sieltä mennä ylös, niin ei välttämättä enää löydäkään takaisin samaakaan reittiä pitkin alas. Koska yksi katualueiden kunnostushankkeista on Johtokivenkujan kunnostus, niin on tärkeää, että samassa yhteydessä luodaan ja merkitään selkeä kulkureitti Johtokivenkujalta Pihlajamäentien puistometsään ja takaisin. Tämä on vähintä mitä voidaan tehdä upealle Pihlajamäen näköalakalliolle pääsemiseksi. Mutta toivottavaa on, että luodaan ja merkitään selkeä reitti myös Porraskalliolta alas Pihlajamäentielle suunnilleen Pihlajistontien risteyksen huoltoaseman kohdalle.

Otsikon Käyttäjäkyselyn tulokset ja asukaspalaute sivulla 10 on yksi lause, joka varmaan vaatisi pilkkomista, koska siinä on niin monta asiaa yhdistettynä, että tuskin kirjoittaja tai lukija saa selvää, mistä on kyse. ”Hiidenkirnujen alue Aarnikanmäessä mielletään selvästi alueen historiallisesti merkittävimmäksi paikaksi kun taas Pihlajamäen puistometsästä aukeavaa maisemaa pidetään Aarnikanmäen ohella hienoimpana.” Aarnikanmäki on Aarnikanmäki ja sillä on omat ominaispiirteensä, mutta Pihlajamäentien puistometsästä aukeavaa hienoa laajaa Viikin pelloille ja luonnonsuojelualueelle sekä myös Helsingin keskustaan avautuvaa maisemaa ei voi verrata (ainakaan sanan ”ohella” avulla) Aarnikanmäelta aukeavaan maisemaan, jota myös puusto rajoittaa.

Sivulla 14 puhutaan katuviheralueiden kunnosta ja asiaan liittyy myös muutama kartta, joissa pyritään valaisemaan asiaa. Pihlajamäki-seura pitää tärkeänä, että kaikilla risteysalueilla on tarpeeksi hyvä näkyvyys ja että esim. Johtokiventien ja Pihlajamäentien risteyksestä poistettaisiin pensaat ja tyydyttäisiin pelkkään nurmikkoon, koska tämän päivän Pihlajamäen todellisuus on, että vilkkaaksi liikennöity Pihlajamäentie on todellisuudessa Pihlajamäen läpiajoliikennettä, koska Johtokiven alue kuuluu Pihlajamäkeen ja ainoa ulospääsy autolla on pyrkiä pääsemään kolmioiden takaa turvallisesti Pihlajamäentielle.

Sivulla 17 ja muuallakin Aluesuunnitelmaluonnoksessa väitetään, että ulkoilureitti Malmin hautausmaan läpi menee Kivikon liikuntapuistoon. Oikeasti hautausmaan läpi ulkoilutietä pääsee päivisin Viikkiin Valintatalon kohdalle, josta nyt tietysti sitten tavalla tai toisella pääsee myös Kivikon liikuntapuistoon.

Aluesuunnitelmaluonnoksessa mm. sivuilla 14 ja 21 kerrotaan, että pensasistutusten yhtenä vallitsevana lajina on kurttulehtiruusu. Sivulla 14 mainitaan myös, että puuttuvien pensaiden tilalla kasvavat rikkaruohot tai itsestään levinnyt kurttulehtiruusu, joka on vallannut vapaaksi muodostunutta tilaa. Pihlajamäki-seura ihmettelee, miksi rakennusvirasto käyttää edelleen kurttulehtiruusua, vaikka se on nykyisin määritelty vieraslajiksi kuten jättiputki, jättipalsami ja lupiini. Haitallisista helposti liiaksi leviävistä vieraslajeista on nykykäsityksen mukaan pyrittävä eroon, joten Helsingin kaupungin rakennusviraston olisi toimittava näin myös Pihlajamäessä samoin kuin koko Helsingissä.

Aluesuunnitelmaluonnoksen sivulla 24 väitetään, että Pihlajamäen pienoismallin vieressä on metallilaatta, joka kertoo tarkemmin alueen historiasta. Nykyisin tällaista metallilaattaa ei ole.

Kartassa, joka on nimetty Esitetyt katu- ja viheralueiden peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeet vuosille 2013-2023 on portaiden peruskorjauksen kohdalle D merkitty ”Johtokiventie”. Kyseessä tulisi olla ”Johtokivenkuja”. Tekstissä asia on virheellisesti ainakin sivulla 45, jossa porras D on nimetty Johtokiventien portaaksi. D on siis hyvä nimetä Johtokivenkujan portaaksi, koska kyseiset portaat nousevat Pihlajamäentieltä Johtokivenkujalle eikä Johtokiventielle.

Helmikuussa 2012 pidetyssä asukasyhdistysten tapaamisessa (luonnoksen sivulla 5 tapaaminen on merkitty tapahtuneen 8.2.2011, vaikka se oli 8.2.2012) oli puhetta Rapakiventien koillisreunan viherrakentamisesta ja sen aktiivisesta hoidosta, mutta käsittääksemme se puuttuu aluesuunnitelman luonnoksesta.

Pihlajamäki-seura toivoo, että Hyppyrimäen alaosan reitti eli ”vanha tykkitie” laitetaan kuntoon sekä järjestetään sadevesien ohjaus Pihlajamäen pohjoisosan metsäreiteillä, koska nyt vesi seisoo.

Aluesuunnitelmaluonnoksessa myös lähteiden merkitseminen on joskus epäjohdonmukaista. Esimerkiksi sivulla 9 mainitaan, että Pihlajamäkeen liittyen on käytetty Wikipediaa, mutta toisaalta lopun Lähdeluettelossa verkkojulkaisujen kohdalla ei ole mainittu Wikipediaa ollenkaan.

Helsingissä 17.8.2012

Vesa Koskela
puheenjohtaja

Anu Laaksonen
Sihteeri

CHEMEC Oy:n lupahakemus koskien vaaralliseksi luokiteltujen kemikaalien varastointia ja sekoittamista

Tukes on julkaissut Helsingin Sanomissa 9.2.2015 ilmoituksen kuulemisesta, missä Chemec Oy Helsingin Lyhtytie 17:ssä ilmoittaa hakevansa lupaa vaaralliseksi luokiteltujen kemikaalien varastointiin ja sekoittamiseen.

Tukes pyytää asiasta mielipidettä mm. niiltä tahoilta, joiden elinympäristöön asialla saattaa olla vaikutusta.

Pihlajamäki-seura ry haluaa tuoda esille, että Koillis-Helsingissä Jakomäessä, Puistolassa, Alppikylässä, Suutarilassa, Töyrynummella, Tapulikaupungissa, Tapanilassa, Ala-Tikkurilassa jne. on paljon kouluja, päiväkoteja, työpaikkoja ja asuntoja, jotka ovat lyhyen matkan päässä ilmoitetusta osoitteesta. Alueella siis asuu, toimii ja liikkuu hyvin paljon ihmisiä, jotka ovat kyseisen yrityksen vaikutuspiirissä.

Vaarallisten kemikaalien säilyttäminen ja käsittely lähellä ihmisiä on aina turvallisuusriski. Vaikka Pihlajamäki ei sijaitse Lyhtytien välittömässä läheisyydessä, pyydämme Tukesia huomioimaan, että elinympäristön pitää olla turvallinen kaiken ikäisille ihmisille ja että ihmisten hyvinvointiin vaikuttaminen on meidän kaikkien yhteinen asia. Asutusalueiden turvallisuusriskit tulee huomioida etukäteen, ettei vahinkoja pääse syntymään.

Näin ollen Pihlajamäki-seura ry ilmoittaa mielipiteenään, että Chemec Oy:lle ei tule myöntää lupaa vaaralliseksi luokiteltujen kemikaalien varastointiin ja sekoittamiseen.

Helsingissä 12.2.2015
Pihlajamäki-seura ry
Ulla Artte
puheenjohtaja