Leikkipuistojen toiminta kesäaikana ja koululaisten iltapäivätoiminta on puhuttanut, samoin koillisen alueen liikenne. Yhdistys on antanut kirjallisen lausunnon Viikin luonnonsuojelualueen kehittämis-suunnitelmasta. Alueen turvallisuuden parantamiseksi perustettu YKS2 projekti jatkui. Kirjallisen kyselyn avulla kartoitettiin alueen ongelmia.

________________________________________________________________________

Pihlajamäki-Seura ry

_______________________________________________________________________

Toimintakertomus vuodelta 2005

Pihlajamäki-Seura ry on toiminut sääntöjensä mukaan Pihlajamäen ja Pihlajiston alueiden kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistyksenä. Pihlajamäki-Seura ry on Helsingin kaupunginosayhdistysten yhteistyöelimen HELKA:n jäsen.

Johtokunta

Johtokunnan puheenjohtajana on 2005 toiminut Tapani Puska, rahastonhoitajana Ritva Malmström sekä sihteerinä Pirjo Veijalainen. Muut johtokunnan jäsenet olivat Pekka Ollila, Mervi Kuhta, Aune Greggas, Anne Terävä, Tuija Hasu, Vesa Koskela, Helena Biström ja varajäsenet Miina Kajos, Marjatta Muurman ja Juha Valta.

Johtokunta on kokoontunut vuoden 2005 aikana 5 kertaa. Lisäksi on järjestetty syyskokous ja vuosikokous.

Seuran jäsenmäärä on n 200 henkeä.

Jäsenmaksut olivat, 5 E henkilöltä/vuosi, ainaisjäsenyys 20 E ja yhteisöjäsenyys 20 E.

Seuran tilintarkastajina ovat toimineet Päivi Alatalo ja Heikki Rinne.

Lausunnot

Seuran johtokunnan jäsenet ovat suullisesti antaneet palautetta alueen liikenteestä koillisen alueen liikennesuunnittelijoille.

Annettu lausunto leikkipuistotoiminnan tarpeellisuudesta kesäaikana. Sekä Maasälvän että Salpausselän leikkipuistot olivatkin auki kesällä 2005.

Annettu kirjallinen lausunto Viikin luonnonsuojelualueen kehittämissuunnitelmasta.

Seura on aktiivisesti osallistunut toimintaan jolla pyritään säilyttämään ja lisäämään alueen koululaisten iltapäivätoimintaa.

Tapahtumat, kokoukset ja projektit

• Johtokunnan jäsenet ovat osallistuneet Helsingin kaupungin ja Helkan järjestämiin koulutus ja luentotilaisuuksiin.

• Puheenjohtaja on edustanut Seuraa HELKA:n kokouksissa.

• Seuralla oli edustajat ja oma pöytä Lionsien järjestämässä Pihlajamarkkinoilla toukokuussa. Tapahtumassa jaettiin tietoa toiminnasta, hankittiin uusia jäseniä ja myytiin seuran toimittamaa kirjaa ”Pihlajamäki näköalalähiö”.

• Vuonna 2004 aloitettiin YKS2-projekti, joka tähtää alueen asukkaiden turvallisuuden ja turvallisuudentunteen parantamiseen. Toimintaa ideoi Mikko Virkamäki. Pihlajamäessä toimintaa johtaa Helena Biström japunaan projektiryhmä. Kirjallisen kyselyn avulla kartoitettiin alueen ongelmia. Vuoden aikana on pyritty puuttumaan ongelmiin mm parantamalla ostoskeskuksen järjestystä. Poliisi on aktiivisesti toiminut järjestyshäiriöiden poistamiseksi. Projektissa myös alueen asukkaiden on osallistuttava turvallisuuden lisäämistoimenpiteisiin. Ympäristön siisteyttä onkin parannettu, romuautoja poistettu puistoalueilta ja samoin puututtu lainvastaiseen pysäköintiin puistoalueilla.

• Pihlajamäen ja Seuran nettisivuprojektia on valmisteltu 2005.

• Osallistuttu Pihlajamäen nuorisotoimintaan PK-35 seuran toimitsijoina.

• Johtokunnan jäsenet ovat osallistuneet Viikin luonnonsuojelualueen kehityskokouksiin.
  

Muu toiminta

Pihlajamäki-Seura on julkaissut Pihlajanlehteä yhdessä alueen Lions Clubin kanssa.

Pihlajamäki-Seuran alaisuudessa toimivat Rapakivenkujan palstaviljelijät 30 palstallaan.

Pihlajamäki-Seura on jakanut jokavuotiset stipendit alueen kolmelle koululle.

Johtokunta

Pihlajamäki-Seura ry antaa muiden Viikkiä lähellä olevien kaupunginosayhdistysten kanssa yhteisen kannanoton Viikin alueen voimakasta rakentamista vastaan. Pihlajamäkeen muuttanut Helsingin Uusi Yhteiskoulu täyttää 90 vuotta.

Pihlajamäki-Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 1989

Pihlajamäki-Seura ry on Pihlajamäen, Pihlajiston ja Latokartanon alueen kaupunginosayhdistys. Seuran tarkoituksena on, kuten sen säännöissä sanotaan, kehittää toiminta-alueensa henkisiä ja aineellisia oloja osallistumalla ja vaikuttamalla kaupunkisuunnitteluun, edistää kotiseututuntemusta, hyvää yhteishenkieä sekä viihtyvyyttä. Yhdistys on kaupuginosayhdistysten liiton HELKAn jäsen.

Johtokunta

Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Pirjo Veijalainen, varapuheenjohtajana Pekka Ollila, sihteerinä Maila Honkanen ja rahastonhoitajana Tapani Puska.

Johtokunnan muut jäsenet ovat olleet Ensi Hakala, Erkki Korhonen, Raili Pirhonen, Martti Rissanen, Antti Seppälä ja Ulla Welin. Varajäseninä olivat Liisa Allinniemi, Heikki Rinne ja Terttu Lautiainen.

Johtokunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Vuosikokous pidettiin 27.2.-89, puheenjohtajana toimi Pekka Suttinen.

Jäsenistö

Seuran jäsenistä 184 on maksanut jäsenmäksun 20 mk.

Tilintarkastajat

Vuoden 1989 aikana tilintarkastajina toimivat Pekka Suttinen ja Erkki Kuoppala.

Toiminta

Pihlajamäki-Seura täytti vuoden 1989 aikana 25 vuotta. Tapahtumaa juhlittiin järjestämällä asukasilta Helsingin Uuden Yhteiskoulun auditoriumissa. Runsaalle juhlavierasjoukolle tarjottiin tietoa alueen kehittämissuunnitelmista arkkitehti Helvi Remeksen, arkkitehti Taru Tyynelä-Woolstonin, joukkoliikennesuunnittelija Hellevi Saivo-Kihlangin ja insinööri Raimo Saarisen voimin. Leena Eerola toi HELKAn terveiset. Sibelius-Akatemian oppilaat soittivat Mozartin viulukonserttoja taidolla.

Perinteistä Pihlajamäki-päivää vietettiin 21.5.-89 Helsingin Uudella Yhteiskoululla. Ohjelma oli monipuolinen. PK-35 juniorit pelasivat juhlaottelun, Siltamäen nuorisoseuran tanhuajat ja Suomen naisvoimistelijat esiintyivät. Mukana olivat myös HUYK:n jumpparyhmä ja erinomainen ”heavy bandi”.

Alueen siivoustalkoot pidettiin 11.5.-89. Koulut olivat ennättäneet ennen muita ja puhdistaneet isot alat kaikista roskista. Kiitos heille, vanhemmalle väelle jäi vain roskien rippeet ostarin kulmilla.

Helsinki-päivänä 12.6.-89 Seura järjesti kaupungin rahoituksella kaksi nukketeatteriesitystä lapsille. Yksi esityksistä oli Pihlajistossa leikkikenttä Salpausselan tiloissa, ja toinen Pihlajamäen kirjastossa. Molemmat esitykset olivat täynnä innokkaita nuoria katsojia. Illalla taas vanhan tavan mukaan kuultiin hyviä tanssisävelmiä Pihlajamäen vanhustentalolla. Hanuria soitti Toivo Suojärvi.

Osallistuminen ja yhteistoiminta

HELKAn syyskokouksessa edustajana oli Pirjo Veijalainen. Koillisen alueen vapaaehtoisjärjestöjen syksyisessä kokouksessa olivat Maila Honkanen ja Pirjo Veijalainen. Pihlajamäen virkamiesten ja järjestöjen yhteistyöryhmän kokouksiin osallistuivat Ulla Welin ja Pirjo Veijalainen. Latokartanon terveysaseman ja sosiaalipalvelutoimiston jatkosuunnittelutyöryhmään on nimetty Ulla Welin ja Pirjo Veijalainen, kokouksia ei ole toistaiseksi ollut.

Seura on käynyt onnittelemassa HELKAa sen 25-vuotispäivänä 22.5.-89 ja Helsingin Uutta Yhteiskoulua 90-vuotispäivänä 18.11.-89.

Seura järjesti 16.11.-89 seminaarin, jossa Anna-Maija Lukkari informoi Viikin tiedepuiston suunnittelusta. Mukana keskustelemassa olivat naapuriseurat Herttoniemestä, Myllypurosta, Toukola-Vanhastakaupungista ja Kontulasta.

Pihlajanlehti

Pihlajanlehti on ilmestynyt vuoden aikana kolme kertaa. Viimeisin numero syksyllä oli HUYK:n oppilaskunnan toimittama koulun 90-vuotisjuhlan kunniaksi. Hyvä lehti se olikin. Kiitokset lehden monivuotiselle toimittajalle Ritva Honkavaaralle siitä paljosta työstä, mitä hän on lehden julkaisemiseksi tehnyt.

Kannanotot

Liikennesuunnitteluosastolle on lähetetty kirje koskien Rapakiventien ajonopeutta. Kirjeessä toivottiin tielle 40 km nopeusrajoitusta, mikä toteutettiinkin mitä pikimmin. Koko Pihlajamäen ja Pihlajiston alueella on nyt 40 km alueellinen nopeusrajoitus. Ainoa poikkeus on Pihlajamäentie, jolla edelleenkin saa ajaa 50 km tunnissa. Nopeusrajoituksen lisäksi alueelle saatiin koululaisten turvaksi kahdet liikennevalot.

Yliopiston Viikin alueelle ollaan suunnittelemassa uutta osayleiskaavaa. Aikaisempiin kannanottoihin ja lupauksiin vedoten Seura on voimakkaasti puoltanut alueen säilyttämistä Helsingin Yliopiston käytössä ja samalla asukkaiden virkistysalueena. Oman kirjelmän lisäksi järjestimme yhteisen kokouksen lähiympäristön muiden kaupunginosayhdistysten kanssa. Kokouksessa valmisteltiin yhteinen kannanotto alueen voimakasta rakentamista vastaan. Yhteisen lausunnon Helsingin Sanomien yleisönosastoon muotoili taitavasti Pekka Ollila.

Viikinmäen keskuspuhdistamo on hakenut ilmansuojelulain mukaista lupaa toiminnalleen. Hakemuksen vuoksi pyydettiin Seuralta lausuntoa. Edellytämme lausunnossamme, että laitokseen varataan tilat poistoilman pesureille ja muille puhdistuslaitteille.

Muu toiminta ja tuloksia

Pihlajamäki-Seura sai kaupungilta alueellista kehittämismäärärahaa Viikin alueen käyttötoiveiden kartoittamiseksi ja suunnittelukilpailun järjestämiseksi. Valt. kand. Jukka Saari on tehnyt asukaskyselyn alueen käyttötoiveista. Arkkitehtiylioppilaat ovat kilpailleet Viikin tiedepuistoalueen suunnittelusta.

Stipendejä myönnettiin alueen kolmelle koululle, partiolaisille ja PK-35 junioreille.

Vanhoista hankkeista ovat toteutuneet liikennevalot Pihlajistontien risteykseen ja puisto- ja palsta-alue Savelan ja Pihlajamäen väliselle peltoalueelle.

Maila Honkanen on käynnistänyt voimakkaan kampanjan Pihlajamäen nuorisotalon pikaisen rakentamisen puolesta.

Ilmoitustaulu, pienoismalli ja talokohtaiset yhteyshenkilöt odottavat vielä toteutumista.

Pihlajamäki-Seura

Johtokunta

Viikin, Viikinmäen ja Pihlajamäen keskustan asemakaavoja ollaan muuttamassa ja erityisesti niiden tiiviiseen ja ”raskaaseen” rakentamiseen otetaan kantaa. Nuorisotalon rakentamista puoltava lähetystö kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan luo.

Pihlajamäki-Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 1990

Pihlajamäki-Seura ry on Pihlajamäen, Pihlajiston ja Latokartanon alueiden kaupunginosayhdistys, joka on toiminut edelleen em. alueiden etujärjestönä ja ylläpitänyt ja kehittänyt alueensa kotiseutuhenkeä ja viihtyvyyttä.

Yhdistys on kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn jäsen.

Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Ulla Welin, varapuheenjohtajana Pekka Ollila, sihteerinä Maila Honkanen ja rahastonhoitajana Tapani Puska. Johtokunnan muina jäseninä ovat toimineet Leena Haantola, Aune Greggas ja Helena Linnas sekä varajäseninä Antero Lanervo, Lasse Joutsen ja Heikki Rinne. Tilintarkastija ovat toimineet Pekka Suttinen ja Erkki Kuoppala.

Johtokunta kokoontui kuusi kertaa kertomusvuoden aikana. Vuosikokous pidettiin 28.2.1990.

Toiminnan painopisteitä ovat olleet alueellisten tapahtumien järjestäminen, kannanotot alueiden asemakaavaehdotuksiin ja erilaisten hankkeiden eteenpäinvieminen.

Perinteiset siivoustalkoot toteutettiin vappusiivouksena 23.4. teemalla ”Viihdy Pihlajamäessä”. Aiheesta järjestettiin kouluissa piirustuskilpailu julisteen tekemisen muodossa. Julisteet olivat esillä alueen liikkeiden ikkunoissa.

Pihlajamäki-päivät pidettiin 6.5. Vihreässä talossa järjestöjen kanssa yhteistyössä. Päiville osallistujat olivat ”uutta joukkoa” etupäässä Pihlajamäen eteläpuolen asukkaita.

Pihlajamäki-Seura ry on akttivisesti seurannut Pihlajamäen, Viikin ja Viikinmäen asemakaavoja ja niiden muutoksia. Pihlajamäen keskustan asemakaavaan on otettu kantaa ja Viikinmäen suunnittelua on seurattu tiiviisti.

Johtokunta on seurannut Viikin alueen suunnittelua, osallistunut Herttoniemi-seuran järjestämiin informaatio- ja keskustelutilaisuuksiin sekä ottanut kirjaimellisesti kantaa Viikin ”raskaan” rakentamien suunnitelmiin.

Pihlajamäen läpikulkuliikennettä Meripihkatieltä kehätielle on seurattu aktiivisesti. Sen on todettu lisääntyneen merkittävästi läpiajokiellon poistuttua. Tilanteesta ion oltu yhteydessä kaupungin liikennesuunnitteluviranomaisiin. Tilannetta tullaan edelleen seuraamaan tarkasti.

Pihlajamäen keskustan asemakaavaehdotuksen etenemistä on seurattu valppaasti. Korkeisiin kerrostaloihin, tuleviin parkkialueisiin ja liian tiiviiseen rakentamiseen on otettu kantaa.

Nuorisotalohankkeen etenemistä on seurattu tiiviisti. kaksi kertaa kevään 1990 aikana Pihlajamäki-Seura ry on laatinut kirjelmät kaupungin keskushallinnolle nuorisotilojen tarpeellisuudesta tilanteissa, jolloin on näyttänyt tulevan esteitä tilahankkeen toteutumiselle suunnitellussa aikataulussa.

Toisen kirjallisen kannanoton luovuttivat virkamies-, järjestö- ja nuorisoedustajat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arja Alholle ja toisen apulaiskaupunginjohtaja Antti Viinikalle.

Pihlajamäen historiikin valmistuminen on edennyt kertomusvuonna hyvin. 1989 kerätty materiaali on käsitelty, valokuvia hankittu lisää -kiirjan sisältö selkiytetty ja taitto suoritettu lähes loppuun.

Ilmoitustaulu ja Pihlajamäen pienoismalli odottavat vieläkin valmistumistaan.

Pihlajamäki-Seura ry

Pihlajamäen keskustan ja Viikin ja Viikinmäen asemakaavat vaativat tiivistä seuraamista. Pihlajamäen pienoismallihanke (suunniteltu ostoskeskuksen yhteyteen tulevalle torille) myötätuulessa.

Pihlajamäki-Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 1991

Pihlajamäki-Seura ry on Pihlajamäen, Pihlajiston ja Latokartanon alueiden kaupunginosayhdistys, joka on toiminut edelleen em. alueiden etujärjestönä ja on ylläpitänyt ja kehittänyt alueensa kotiseutuhenkeä ja viihtyvyyttä. Yhdistys on kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn jäsen.

Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Ulla Welin, varapuheenjohtajana Pirjo Veijalainen, sihteerinä Anneli Kenttälä, rahastonhoitajana Tapani Puska, tilintarkastajina Pekka Suttinen ja Erkki Kuoppala, varatilintarkastajina Ritva ja Erkki Honkavaara.

Johtokunnan jäseninä ovat olleet Aune Greggas, Leena Haantola, Lasse Joutsen, Antero Lanerva, Maila Honkanen, Helena Linnas, Erkki Korhonen, Heikki Rinne, Raili Pirhonen, A. Seppälä ja varajäseninä, valittuina vuodeksi kerrallaan ovat toimineet Markku Arola, Marjatta Karvonen ja Ari Vainikka.

Varsinaisista jäsenistä erovuorossa ovat Raili Pirhonen, Tapani Puska, Antti Seppälä (käy ilmi vuosikokouspöytäkirjasta).

Johtokunta kokoontui kuluvan vuoden aikana 7 kertaa Pihlajamäen kirjastossa. Vuosikokous pidettiin Pihlajamäen ala-asteella 27.2.1991.

Toiminnan painopisteitä ovat olleet alueellisten tapahtumien järjestäminen, kannanotot alueen asemakaavaehdotuksiin ja erilaisten hankkeiden eteenpäin vieminen, kuten oman ilmoitustaulun saaminen ja Nuorisotalon rakentaminen. Perinteiset siivoustalkoot toteutettiin ennen äitienpäivää ja Pihlajamäki-päivä vietettiin ”kirkonmäellä” 19.5.91.

Pihlajamäki-Seura on aktiivisesti seurannut Pihlajamäen, Viikin ja Viikinmäen asemakaavoja ja niiden muutoksia. Pihlajamäen keskustan asemakaavaan on otettu kantaa ja Viikinmäen suunnittelua on seurattu tiiviisti.

Läpiajotilanteesta on oltu yhteydessä kaupungin liikennesuunnitteluviranomaisiin. Tilannetta tullaan edelleen seuraamaan tarkasti.

Pihlajamäen keskustan asemakaavan etenemistä on seurattu valppaasti. Korkeisiin kerrostaloihin, tuleviin parkkialueisiin ja tiiviiseen rakentamiseen on otettu kantaa.

Pihlajamäen historiikin valmistuminen on edennyt kertomusvuonna hyvin… ainoana murheena se, ettei kaupunki ole budjetoinut hankkeelle rahaa.

Pihlajamäen pienoimalli-hanke etenee myötätuulessa.

Pihlajamäki-Seura ry

Johtokunta

Pihlajisto täytti 20 vuotta ja Pihlajamäki 30 vuotta. Kumpaakin juhlitaan tositoimin. Pihlajamäki saa nuorisotalon ja Pihlajamäki-Seura myöntää taiteilija Jari Jetsoselle 20.000 markan stipendin Pihlajamäen pienoismallin valmistamisesta.

Pihlajamäki-Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 1992

Pihlajamäki-Seura ry on Pihlajamäen, Pihlajiston ja Latokartanon alueen kaupunginosayhdistys. Seuran tarkoituksena on, kuten sen säännöissä sanotaan, kehittää toiminta-alueensa henkisiä ja aineellisia oloja osallistumalla ja vaikuttamalla kaupunkisuunnitteluun, edistää kotiseututuntemusta, hyvää yhteishenkeä sekä viihtyvyyttä. Yhdistys on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn jäsen.

Johtokunta

Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Ulla Welin, varapuheenjohtajana Pekka Ollila, sihteerinä Aune Greggas ja rahastonhoitajana Tapani Puska. Johtokunnan muut jäsenet ovat olleet Leena Haantola, Anneli Kenttälä, Antero Lanerva, Helena Linnas, Pirjo Veijalainen ja Tarja Valkonen sekä Maila Honkanen asiantuntijajäsenenä. Varajäseninä ovat olleet Markku Arola, Marjatta Karvonen ja Ari Vainikka.

Johtokunta on toimikauden aikana kokoontunut kahdeksan kertaa. Vuosikokous pidettiin 17.3.1992 vastavalmistuneessa nuorisotalossa.

Jäsenistö

Toimikauden aikana jäsenmaksukuponkeja on ollut saatavilla alueen pankeissa ja seuran järjestämissä tilaisuuksissa. Aikaisempien vuosien tapaista massajakelua koko Pihlajamäen alueelle ei ole suoritettu.

Tilintarkastajat

Tilintarkastajina toimivat Pekka Suttinen ja Erkki Kuoppala, varatilintarkastajina Ritva Honkavaara ja Erkki Honkavaara.

Toiminta

Vuoden 1992 aikana Pihlajisto täytti 20 vuotta ja Pihlajamäki 30 vuotta.

Pihlajiston synttäreitä ”Pihlajisto 20 vuotta!” juhlittiin 9.5. mm. katumaalauksia maalaten (616 m), asuinympäristösä keskustellen, kadulle pystytetyistä kojuista makkaraa, virvokkeita yms. ostaen sekä luutapalloa pelaten ja tanssien. Pihlajiston synttäreiden ideoijana oja vastuunkantajana toimi pihlajistolainen vanhemmista ja nuorista koottu työryhmä, joka vastasi myös ennen syntymäpäiviä tapahtuneista siivoustalkoista.

Pihlajamäen 30-vuotisjuhlat ”Täysillä Pihlajamäki” olivat syksyllä 21.-25.10.1992. Tapahtumien pääpaikkaa oli Pihlajamäen uusi nuorisotalo, jossa oli mm. kuoroesityksiä, tansseja, lasten tapahtumia, yöleffoja jne. Juhlapäivien aikana tapahtumia oli päiväkoti Louhikossa (nukketeatteri), Pihlajamäen kirjastossa (dokumenttifilmejä) ja kirkossa (yömessu ja Pihlajamäen kuoron 30-vuotisjuhlakonsertti). Mukana olivat mm. alueen arkkitehti Taru Tyynilä-Woolston (avajaiset nuorisotalolla) ja kaupunginjohtaja Kari Rahkamo (päätösjuhla kirkossa). Juhlien ohjelmasta vastasi toimikunta, jossa oli edustajia sekä Pihlajamäki-Seurasta (Ulla Welin), nuorisotalosta (Leena Ruotsalainen) sekä seurakunnasta (Marja-Sisko Varha-Lankinen) sekä kutsuttuina muita (mm. kirjastosta Toni Karlsson). Myös Pihlajamäen kauppiaat olivat eri tavoin mukana järjestämässä 30-vuotissynttäreitä.

Seuran varsinaiseen vuosiohjelmaan kuului siivoustalkoiden järjestäminen Pihlajamäen alueella 8.5.1992 sekä perinteinen Pihlajamäki-päivä helatorstaina 28.5.1992 ja Helsinki-päivä 12.6.1992.

Pihlajamäki-päivä pidettiin uudessa nuorisotalossa. Pihalla esiintyivät Boris yhtyeineen sekä nuorisobändi. Sisällä oli kahvio ja siellä esiintyi lapset sankoin joukoin ympärilleen kerännyt taikuri Lumous. Sisällä sai halutessaan käydä myös ennustajaeukon luona tai katsella tasatunnein isossa salissa filmejä (mm. Terveydeksi, Kuolisinko savuun, Emilia, Lintuparatiisi keskellä Helsinkiä jne.) tai leikkia lasten suosimassa pallomeressä. Päivien aikana esiteltiin myös sivuvedosversio työn alla olevasta ”Pihlajamäki – näköalalähiö” -kirjasta.

Helsinki-päivänä vanhustentalon pihalla järjestettiin tavan mukaan pihatanssit.

Keväällä Pihlajamäki-Seura antoi alueen kouluille (peruskoulun ala-asteet ja yläaste) kullekin kolme sadan markan stipendiä jaettavaksi koulun päätösluokan oppilaille näiden osoittaman kotiseuturakkauden, ystävällisyyden ja avoimuuden perusteella.

Vuoden aikana Pihlajamäki-Seura on maksanut taiteilija Jari Jetsosen osuuden (stipendi 20.000 mk) Pihlajamäen ostoskeskuksen torille aikanaan pystytettävästä kuparista valettavasta Pihlajamäen pienoismallista. Valuosuus tullaan aikanaan saamaan kaupungilta Pihlajamäen torin määrärahoista.

Osallistuminen ja kannanotot

Pihlajamäki-Seuran edustajana HELKAssa on ollut Ulla Welin.

Pihlajamäki-Seura on saanut useita kutsuja osallistua eri kaupunginosayhdistysten juhliin (mm. Pakila) sekä erilaisiin neuvotteluihin (Yhdessä eteenpäin Latokartanon peruspiirissä 19.5., Yleiskaava 1992 ja Helsingin seudun tulevaisuus 26.9. jne.), joita on järjestetty alueella toimiville järjestöille.

Pihlajamäki-Seura on esittänyt toivomuksen, että Pihlajamäen alueelle voitaisiin sijoittaa roskiksia (uudenmallisia) huomattavasti enemmän kuin niitä on tähän asti ollut. Pihlajamäki-Seura on myös esittänyt mielipiteenään Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle (Helsingin koillisten alueiden viitoistusselvitys) toivomuksen ottaa huomioon Pihlajamäki lähialueiden viitoituksia suunniteltaessa.

Julkaisut

Pihlajamäen 30-vuotisjuhliin valmistui Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston Helsinki suunnittelee -julkaisu ”Pihlajamäki” monivärisenä ja usealla eri kielellä. Siinä kerrotaan Pihlajamäen lähiön alkuvaiheista sekä suunnittelun nykyvaiheesta, johon liittyy mm. 1992 valmistunut nuorisotalo, 1993 valmistuvat uudet kerrostalot Graniittitie 3:een sekä Graniittitie 2:een rakennettava sosiaali- ja terveysasema (rakentaminen aloitettu 1993) sekä Meripihkatien ostoskeskuksen laajennus ja torin rakentaminen sen yhteyteen.

Pihlajanlehti on ilmestynyt kaksi kertaa. Leijonat vastasivat kevätnumeron toimittamisesta. Syksyn numeron toimittamisesta vastasivat alueen partiolaiset.

Pihlajamäki-Seura on etsinyt rahoittajaa Ulla Welinin ja Aune Greggaksen yhteistyönä tekemälle viimeistelyvaiheessa oelvalle kaupunginosakirjalle ”Pihlajamäki – näköalalähiö” sen jälkeen, kun Helsingin kaupunki ilmoitti, että sen budjetissa ei lähivuosina ole määrärahoja kaupunginosakirjoja varten. Anomukset on vuonna 1992 jätetty Suomen kulttuurirahastolle (toimitustyö) ja Uudenmaanläänin taidetoimikunnalle (painatus).

Pihlajamäki-Seura ry

Johtokunta

Pihlajamäen läpiajoliikenne puhuttaa pihlisläisiä. Rapakiventien hiidenkirnut löytyvät tietöiden yhteydessä. Pihlajamäen Lions-club ideoi ja toteuttaa Pihlajamäen ensimmäiset Hela-karnevaalit.

Pihlajamäki-Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 1993

Pihlajamäki-Seura ry on Pihlajamäen, Pihlajiston ja Latokartanon alueen kaupunginosayhdistys. Seuran tarkoituksena on, kuten sen säännöissä sanotaan, kehittää toiminta-alueensa henkisiä ja aineellisia oloja osallistumalla ja vaikuttamalla kaupunkisuunnitteluun, edistää kotiseututuntemusta, hyvää yhteishenkeä sekä viihtyvyyttä. Yhdistys on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn jäsen.

Johtokunta

Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Ulla Welin, varapuheenjohtajana Pekka Ollila, sihteerinä Aune Greggas ja rahastonhoitajana Tapani Puska. Johtokunnan muut jäsenet ovat olleet Markku Arola, Anneli Kenttälä, Helena Linnas, Pirjo Veijalainen ja Tarja Valkonen. Varajäseninä ovat olleet Marjatta Karvonen, Ari Vainikka ja Veikko Vihavainen, yksi heistä 1993 eroa pyytäneen Antero Lanervan paikalla.

Johtokunta on toimikauden aikana kokoontunut seitsemän kertaa. Vuosikokous pidettiin 17.2.1993 nuorisotalossa.

Jäsenistö

Tilikauden aikana jäsenmaksukuponkeja on ollut saataville alueen pankeissa ja seuran järjestämissä tilaisuuksissa. Jäsenmaksuja on peritty vakiojäseniltä myös vuosikokouskutsun yhteydessä lähetetyin pankkisiirtolomakkein. Jäsenmaksun maksaneitä jäseniä on noin 200.

Tilintarkastajat

Tilintarkastajina toimivat Pekka Suttinen ja Erkki Kuoppala, varatilintarkastajina Erkki Honkavaara ja Liisa Rinnekoski.

Toiminta

Seuran varsinaiseen vuosiohjelmaan kuului siivoustalkoiden järjestäminen Pihlajamäen alueella toukokuun alussa, Pihlajamäki-päivä helatorstaina 20.5.1994 sekä Helsinki-päivä 12.6.1993.

14.4 Pihlajamäki-Seura oli mukana Kiinteistöviraston metsä- ja maatalousosaston järjestämissä risutalkoissa (osanotto olematon) alueella suoritettujen metsänhoidollisten toimien jälkisiivouksen yhteydessä.

Pihlajamäki-päivää vietettiin 20.5. yhdessä muiden järjestöjen kanssa Hela-karnevaalein. Karnevaalien ideoijana ja koordinoijana oli Pihlajamäen Lions-klubi. Karnevaalit lähtivät liikkeelle Pihlajiston koululta ja karnevaalikulkue kulki ostoskeskuksen kautta HUYK:n kentälle, jossa oli puheita, monenlaista toimintaa, kilpailuja ja mm. Pihlajamäki-Seuran järjestämä kahvio.

Pihlajamäki-Seura antoi alueen kouluille (peruskoulun ala-asteet ja yläaste) kullekin kolme sadan markan stipendiä jaettavaksi koulun päätösluokan oppilaille näiden osoittaman kotiseuturakkauden, ystävällisyyden ja avoimuuden perusteella.

Helsinki-päivänä 12.6 vanhustentalon pihalla järjestettiin tavan mukaan pihatanssit.

Kesäkuun puolessa välissä Pihlajistossa vietettiin seikkailupuiston avajaisia. Seikkailupuiston suunnittelijoina ja rakentajina olivat paikallinen asukasyhdistys Pihlajiston nuoret ja vanhemmat sekä Nuorisoasiainkeskus.

Syyskuun alussa Pihlajamäen ostoskeskus täytti 30 vuotta. Ostarilla oli silloin jos jonkinlaista toimintaa, huvimestarina Robin, Big Bad Girlsin tytöt laulamassa, pomppupaikka lapsille jne. Myös Pihlajamäki-Seura oli onnittelijoiden joukossa. Historiikin kertoi Viljo Salminen.

Syksyllä Pihlajisto pääsi mukaan WHO:n Terve kaupunki -projektiin, rahoittajina ympäristöministeriö ja Helsingin kaupunki. Myös alueen terveyskeskus on ollut mukana 3-vuotisessa Toimiva terveyskeskus -projektissa. Ns. Latokartanon-projekti on käyttänyt kehittävän työn tutkimuksen menetelmää.

26. marraskuuta vietettiin Pihlajamäessä lastenpäivää. Siinä olivat mukana alueen leikkipuistot, päiväkodit ja koulut, nuorisotalo ja seurakunta. Lastenpäivää juhlittiin taidenäyttelyin (lasten piirustuksia), hevosajeluin, nukketeatterein, taikuriesityksin, kirkossakäynnein jne. Pihlajamäki-Seura vastasi luontopolun sunnittelusta. Tapahtumasta toivottiin tulevan traditio.

Marraskuussa viettivät Pihlajamäen partiolaiset (Aarnivalkeat ja Aarnikarhut) 30-vuotisjuhliaan.

Osallistuminen ja kannanotot

Pihlajamäki-Seuran edustajana Helsingin kaupunginosayhdistysten liitossa HELKAssa on ollut Ulla Welin (varalla Pekka Ollila).

Pihlajamäki-Seura on saanut useita kutsuja osallistua eri kaupunginosayhdistysten juhliin sekä mm. seuraaviin neuvotteluihin, joita on järjestetty alueella toimiville järjestöille:

– 24.2. lähetetyn radioasukasillan suunnittelu

– 17.3. Koillisen alueen kaupunginosayhdistysten edustajain kokous Pihlajamäen nuorisotalolla

– 3.9. Helkan järjestämä vaikutusseminaari

– Koillisen liityntäliikennejärjestelyjä koskeva neuvottelu

– 1.-2.9. ECOCITY 1993 -näyttely

– Viikki-liikkeen kokoukset liikkeen jäsenyhdistyksenä

Vuoden aikana Pihlajamäki-Seura on ottanut kantaa seuraaviin esityksiin:

Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun tavoite- ja toimenpideohjelma vuosille 1994-98: Kannanotossa mm. todettiin, että ohjelmasta puuttui kustannusarvio Viikki-Latokartano-alueen ympäristövaikutusten selvittämistä varten. Muutoin ohjelma tavoitteineen oli erinomainen ja erityisesti roskiksia toivottiin lisättävän myös Pihlajamäessä.

Koillis-Helsingin joukkoliikennejärjestelmä vuonna 1995: Kannanotossa vastustettiin ehdottomasti läpiajoliikenteen lisäämistä Rapakiventiellä ja kaivattiin tietoja paikallisten bussilinjojen (71 ja 71S) vuoroväleistä sekä poikittaisliikenteen kehittymisestä (79 ja 79V). Johtokunnan kokouksessa jätettiin kuitenkin mahdollisuus palauttaa kannattamattomana poistettu linja 71 V siten, että sen päätepysäkki olisi Pukinmäen puolella eikä Rapakivenkujalla.

Tiesuunnitelma Malminkaari-Viikinmäki (yksityinen aloite): Pihlajamäen läpikulkuliikennettä vähentävän tiesuunnitelman ei haluttu lisäävän Viikinmäen läpikulkuliikennettä. Jos Jokerirata toteutetaan pyörillä ja liikenneyhteydet sekä Viikin että Oulunkylän suuntaan mahdollistuvat, meluvallein suojattu tieyhteys ko. suuntaan olisi ehkä harkitsemisen arvoinen.

Terveyttä kaikille 2000 -projekti: Kannanotossa todettiin, että Terveyskasvatuksen keskus valitsee Pihlajamäen (Latokartanon) alueen siksi Helsingin osa-alueeksi, jolla ko. projekti toteutetaan (syksystä 1994 alkaen). Pihlajamäki-Seura kannattaa sitä. Myös Latokartanon sosiaali- ja terveysaseman toiminnan kehittämisestä vastuussa olevat ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita asiasta.

Latokartanon uimahalli: Johtokunta asetti toimikunnan, joka tutkii mahdollisuuksia saada Latokartanon alueen uimahalli tontille, jolle Pihlajamäkeä ja Pihlajistoa palveleva uimahalli oli merkitty vuoden 1971 asemakaavassa.

Julkaisut

Pihlajanlehti on ilmestynyt kaksi kertaa. Leijonat vastasivat molempien toimittamisesta. Jälkimmäisessä esiteltiin kuvin ja sanoin tietöiden yhteydessä Rapakiventien varrelta löytynyt iso hiidenkirnu.

Kaupunginosakirja ”Pihlajamäki – näköalalähiö” on vuoden 1993 aikana toimituksellisesti hyväksytty (Kulttuuriasiainkeskus, Kaupungin arkisto, Helsingin kaupungiosayhdistysten liitto) ja sivuvedostettu. Kaupungilla ei kuitenkaan ole rahaa sen painattamiseen. Kirjaa tulisi pystyä myymään 600-1000 kappaletta 50 mk/kpl, jotta painokustannukset saataisiin peitetyiksi.

Pihlajamäki-Seura ry

Johtokunta

Pihlajamäki-Seura täyttää 30 vuotta. Juhlaan valmistuu kaupunginosakirja ”Pihlajamäki – näköalalähiö” ja seura saa oman lipun. Seura on mukana alueen virkamiesten ja asukkaiden ”Terveyttä kaikille 2000” -yhteishankkeessa.

Pihlajamäki-Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 1994

Pihlajamäki-Seura on sääntöjensä mukaan toiminut alueen kotiseutuyhdistyksenä pyrkien toiminnallaan parantamaan asukkaiden viihtyvyyttä. Toimintasuunnitelmansa mukaan se on ollut mukana alueen kehittämisessä ja tehnyt ehdotuksia esiintulleiden epäkohtien parantamiseksi.

Seuran johtokuntaan ovat kuuluneet: Ulla Welin puheenjohtajana, Pekka Ollila varapuheenjohtajana, Pirjo Veijalainen sihteerinä ja Tapani Puska rahastonhoitajana.

Muina varsinaisina jäseninä Lea Packalen, Aune Greggas, Markku Arola, Helena Linnas, Veikko Vihavainen ja M. Holopainen, varajäseninä Marjatta Karvonen, Ari Vainikka ja Aune Greggas.

Johtokunta on kokoontui toimintavuoden aikana 5 kertaa.

Seuran tilintarkastajina ovat toimineet Erkki Kuoppala ja Pekka Suttinen.

Seuran jäsenmäärä on noin 200 henkeä.

Toiminta

Vuoden 1994 päätapahtuma on ollut Pihlajamäki-Seuran 30-vuotisjuhla 28.8.-94 Pihlajamäen kirkossa. Juhlalla korvattiin perinteinen Pihlajamäki-päivä. Alueen asukkaat olivat runsaslukuisina todistamassa Seuran oman lipun naulaamista ja juhlavaa vihkimistä. Juhlavan ohjelman päätteeksi kunnioitettiin ansioituneita seuralaisia tunnustusmitalilla tai Seuran viirillä.

Juhlien aikaan saatiin painosta myös Aune Greggaksen ja Ulla Welinin yhteistyöhanke aluetta esittelevä kirja ”Pihlajamäki – näköalalähiö”. Monet kiitokset rohkeasta ja ahkerasta toiminnasta kummallekin.

Helsinki-päivää vietettiin tanssien merkeissä vanhustentalolla kuten ennenkin.

Pihlajanlehden kustannusoikeudet ovat olleet alueen Lions-seuralla. Puheenjohtaja Ulla Welin on laatinut lehteen pääkirjoitukset.

Muu toiminta

Seura on ollut mukana alueen virkamiesten ja asukkaiden yhteishankkeessa ”Terveyttä kaikille 2000” -projektissa. Eräänä tärkeänä projektin päämääränä on etsiä keinoja taloudellisen tilanteen aiheuttaman masennuksen torjuntaan.

Viikki-liike toimii Latokartanon alueen luonnonarvojen säästämisen puolesta. Pihlajamäki-Seura on ollut liikkeen toimissa mukana alusta alkaen.

Liikenteen ongelmiin on esitetty ratkaisuja mm. peili on tulossa Maasälväntien ja Liusketien kulmaan. Kehä I varrelle on anottu Pihlajamäkeen ohjaavia viittoja.

Alueellista yhteistyötä on tehty Nuorisotalon kanssa mm. lasten avaruusnäyttelyssä 2.2.-3.3.-94.

Alueen asukkaille on tarjottu ilmaista glögiä nuorisotalossa joulun alla.

Koillisen alueen kaupunginosayhdistysten yhteistyöhön on osallistuttu. Uudella Malmi-talolla Seura on tulevassa kulttuuritapahtumassa hyvin edustettuna.

Johtokunnan jäsenet ovat olleet radiossa kyselemässä ylipormestarin kyselytunnilla EU:n vaikutuksesta Helsinkiin ja sen asukkaisiin.

Puheenjohtaja Ulla Welin on osallistunut kaupunginosayhdistysten liiton Helkan toimintaan.

Epäonnistuneita yrityksiä

Uimahallihanke ei ole edennyt.

Pihlajamäki-Seuran johtokunta

Pihlajamäessä alkaa raha-automaattivaroin käynnistetty perhe-, päihde- ja yhteistyöprojekti, jonka puitteissa pyritään asiantuntijan avustuksella parantamaan alueen perheiden tilannetta. Perheitä tuetaan parempaan elämään ja vanhemmuuteen. Pihlajamäen oma jalkapalloseura PK-35 nousee mestariliigaan. Skeittirata valmistuu. Alueelle anotaan jalkapallohallia.

Pihlajamäki-Seuran toimintakertomus vuodelta 1997

Pihlajamäki-Seura ry on Pihlajamäen, Pihlajiston ja Latokartanon alueen asukasyhdistys, jonka tarkoituksena on edistää alueensa henkisiä ja aineellisia oloja. Perustamisasiakirjan mukaan tämä tapahtuu vaikuttamalla kaupunkisuunnitteluun, lisäämällä asukkaiden yhteishenkeä ja edistämällä kotiseututuntemusta ja viihtyvyyttä. Yhdistys on kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn jäsen.

Seuran jäsenistö ja johtokunta

Seuran jäsenmäärä on 200 henkeä.

Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Veikko Vihavainen, varapuheenjohtajana Juha Valta, sihteerinä Pirjo Veijalainen ja rahastonhoitajana Tapani Puska.

Muut jäsenet: Markku Arola, Jarmo Hyökyvaara, Lea Packalen, Pekka Ollila, Tomi Rautio, Karita Haakanen, Jarmo Halenius.

Varajäsenet: Ulla Welin, Pirjo Veijalainen ja Aune Greggas.

Tilintarkastajina ovat toimineet Erkki Kuoppala ja Pekka Suttinen, varatilintarkastajina Ritva Honkavaara ja Eero Maarela.

Johtokunta on kokoontunut vuosikokouksen ja syyskokouksen lisäksi 6 kertaa.

Toiminta

Seuran vanha ja perintekäs Pihlajanlehti on Veikko Vihavaisen ja Ossi Veirton toimittamana ilmestynyt kaksi kertaa. Lehden toimitus on jälleen Seuran aktiivisten jäsenten käsissä.

Vuosittain toistuvat toiminnot ovat olleet alueen siivoustalkoot, joissa ahkerimmin ovat roskia keränneet koululaiset. Helsinki-päivänä Seura on kaupungin apurahan turvin järjestänyt teatteriohjelmaa leikkipuisto Maasälpään ja pihatanssit vanhustentalolle. Juhlatunnelma oli todella korkealla hanurin tahtien siivittämänä. Mukana oli myös Ulla Welinin mainio lausuntaesitys. Runot olivat omaa tuotantoa.

Seura on ollut aktiivina osapuolena alueen yhdistysten järjestämässä syysjuhlassa ”Pihlajaviikossa”. Tällöin eri puolilla aluetta on ollut tarjolla monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille.

Puheenjohtaja on osallistunut koillisen alueen asukasyhdistysten yhteistyökokouksiin. Puheenjohtaja on lisäksi osallistunut naapuriyhdistysten juhlatilaisuuksiin mm. Malmi-seuran tanssiaisiin. Lisäksi on pidetty yllä hyviä suhteita alueen urheiluseuroihin. Puheenjohtaja mm. onnitteli alueen omaa jalkapalloseuraa PK-35 mestaruusliigaan nousun johdosta. Seuran jäsenet ovat osallistuneet HELKAn kokouksiin ja samoin Helsingin kaupungin järjestämiin esitelmä- ja informaatiotilaisuuksiin.

Seuran tärkein hanke 1997 on ollut raha-automaattivaroin käynnistetty perhe-, päihde- ja yhteistyöprojekti, jonka puitteissa pyritään asiantuntijan avustuksella parantamaan alueen perheiden tilannetta. Perheitä tuetaan parempaan elämään ja vanhemmuuteen. Projektityöntekijänä toimii Ilkka Rantanen.

Vuoden 1997 aikana toteutui nuorisotalon aktiivien toive skeittiradan rakentamisesta Pihlajamäen urheilupuistoon.

Pihlajamäki-Seuran alajaoksena toimi Rapakivenkujan palstaviljelijät, jotka vuokraavat ja kasvattavat satoja noin 30 viljelypalstalla. Vuosittain vapautuu pari palstaa uusien harrastajien käyttöön.

Kannanotot

Pihlajamäki-Seura on antanut lausunnon kaupunginsuunnitteluvirastolle Lahdentien varteen kaavoitetusta pienteollisuusalueesta.

Seura on lähettänyt kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa esitetään sivutoimisteen jättämistä nykyisiin kirjastotiloihin ja valitetaan kirjastotoiminnan siirtymistä Viikin yliopistoalueelle.

Lisäksi on kirjelmöity jalkapallohallin ja -kentän saamiseksi Pihlajamäen urheilupuistoon.

Pihlajamäki-Seura ry johtokunta.