Yleinen

MLL Pihlajamäen kirpputori la–su 16.–17.3.

Suosittu lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden kirpputori tulee taas!

Kirpputori on avoinna kahtena päivänä:
• Lauantaina 16.3.2024 klo 14.30–16 (jäsenille klo 14.15)
• Sunnuntaina 17.3.2024 klo 10–13 (jäsenille klo 9.45)
(Huom! MLL Pihlajamäen jäsenyys todistettava)

Paikka: Pihlajamäen ala-aste, Lucina Hagmanin kuja 3

Myynnissä lasten- ja nuorten vaatteita, kenkiä, leluja, pelejä, kirjoja, ulkoilu- ja urheilutarvikkeita, polkupyöriä, äitiysvaatteita ja -tarvikkeita jne.

La & su kirppiksellä on vanhempainyhdistyksen kahvila sekä sunnuntaina lisäksi MLL Pihlajamäen makkaragrilli.

Tervetuloa ostoksille ja kahvittelemaan!

Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/3549631135286025/

Pihlajamäen kirjamessut lauantaina 11.11.2023

Pihlajamäen kirjamessut tutkii tänä vuonna erityisesti lapsuuden ja lähiön suhdetta, ja pysähtyy toisenlajisten ja luontosuhteen äärelle. Mutta mukaan mahtuu myös runoja, lastenkirjoja, historiaa ja jännitystä. Kirjamessuilla on koko päivän mukana myös kirjasto sekä kirjakahvila.

Pihlajamäen kirjamessut nuorisotalolla lauantaina 11.11. klo 10-18, Moreenitie 2.
Lavaohjelman tarjoaa Pihlajamäki-seura, kirjaston tuo paikalle Viikin kirjasto ja kahvilan järjestää Pihlajamäen ala-asteen 5 B. Vapaa pääsy, tervetuloa!

OHJELMA

10.15-10.45. Kolmikko ja linnoituksen salaisuus
Ulla Welinin uutuuskirjassa Kolmikko ja linnoituksen salaisuus (Onnenläntti 2023) lapset seikkailevat kesälomallaan mummon luona lähiössä – Pihlajamäessä. Welinin ja kuvittaja Harri István Mäen leipoma seikkailu nappaa mukaansa. Maria Salo-Pulliaisen haastattelussa Ulla Welin kertoo, millaisten vaiheiden kautta kirja on syntynyt, Katja Mahal esittelee kirjan kuvitusta.

11-11.30. Yksisarvinen potkii palloa
Yksisarvinen potkii palloa ja hallaperho kurkkii sisään kerrostalon ikkunasta iltasatuhetkellä. Lastenkirjailija Reetta Niemelä ja kuvataiteilija Anna Seppälä kuljettavat uutuuskirjassaan Yksisarvinen potkii palloa (Sammakko 2023) yleisön lukuisien eläinten ja olentojen jalanjäljissä yhdessä luomaansa ainutlaatuiseen kuva- ja runomaailmaan.

11.45-12.15. Lahottajasienet kaupunkipuissa – riskejä & rikkautta
Sami Kieman esikoisteos Lahottajasienet kaupunkipuissa (Viherympäristöliitto 2023) esittelee kymmeniä kaupunkien lahottajasieniä, jotka lahottamalla heikentävät puita, mutta luovat samalla elinmahdollisuuksia lukemattomille muille lajeille. Kaupunkipuista, lahottajasienistä ja niiden merkityksestä kaupunkiluonnolle Kieman kanssa keskustelemassa Sampsa Lommi.

12.30-13. Vantaanjoki – tutkimusmatkailijan opas
Sata kilometriä elämyksiä Hausjärveltä Vanhankaupunginkoskelle. Hanna Apajalahden tuore retkiopas Vantaanjoki (SKS-kirjat 2022) esittelee Vantaanjoen varren monipuolista luontoa, retkikohteita ja kulttuurihistoriaa. Mikael Nikun haastattelussa tarjoillaan tuttuja ja tuntemattomampia herkkupaloja myös Pihlajamäen tienoille.

13.15-13.45. Kylmä kuin Kymi
Risto Malinin uutuusdekkarissa Kylmä kuin Kymi (Reuna 2023) päähenkilöt muuttavat Kouvolasta Pihlajamäkeen. Kirjailija ja hänen tyttärensä Petra Malin keskustelevat lähiöelämän kuvauksista Riston dekkareissa, kirjojen tapahtumien yhteydestä todellisuuteen ja siitä, millaiset eväät lähiö antaa kirjojen tekoon ja elämään ylipäätään.

14-14.30 Lapset lähiössä – tutkimuksen ja muistin mukaan
Miten lapset on nähty lähiöiden suunnittelussa? Mikä on lähiöiden suunta jatkossa? Väitöskirjatutkija Veera Moll on yhdyskuntasuunnittelua koskevaa tutkimustaan varten tutustunut myös Suomen Kirjallisuusseuran Lapsuus lähiössä -muistitietokeruun aineistoon. Lähiöiden kasvatti Tanja Railo haastattelee.

14.45-15.30 Lähiölapsuus suomalaisessa kaunokirjallisuudessa
Miltä näyttää lähiössä vietetty lapsuus suomalaisessa kaunokirjallisuudessa? Miten esitykset ovat muuttuneet ja eläneet vuosien saatossa? Aiheesta keskustelevat kirjailija ja toimittaja Iida Sofia Hirvonen, Teoksen kustannuspäällikkö Päivi Koivisto sekä kirjailija ja Ruskeat tytöt -median toimitusjohtaja, esikoiskirjailija Fiona Elōne. Paneelia vetää Jenni Linturi.

15.45-16.15 Lähiön toisenlajiset ja taide
Performanssitaiteilija Maija Linturi ja kirjailija Laura Gustafsson keskustelevat lähiön toisenlajisista – kuten rotista – ja siitä, miten heitä voi kuvata taiteessa, vai voiko mitenkään.

16.30-17 Rakennetun ja luonnon välissä: Rajaton runojen lähiö
Runojen lähiöistä keskustelevat kirjallisuudentutkija ja runoilija Vesa Haapala ja esikoiskirjailija Joel Mäkipuro. Haapalan esikoiskokoelmassa “Vantaa” (2007) taitetaan Vantaanjokea ajassa ja paikassa. Lähiön eri kerrokset ovat läsnä myös Haapalan teoksissa Kuka ampui Ötzin? (2012) ja Hämärä ei tanssi enää (2019). Runoilija Joel Mäkipuron esikoisrunokokoelmassa Periferia (2023) lähiö kuuluu kaikille ja ei kenellekään. Se on äärimmäinen laita, jonka asukkaat ovat vieraita itselleen ja toisilleen. Keskustelua vetää Jenni Linturi.

17.15-17.45 Auttavat kädet. Juna 69:n turmasta selvinneet.
Auttavat kädet (Basam Books 2023) kertoo lapsuudesta pommitusten ja sodan keskellä Helsingin Kalliossa. Juna numero 69 törmäyksessä pelastuneet lapset eivät päätyneetkään sotalapsiksi Ruotsiin, vaan jäivät Kallioon. Näslindh-Ylispangar pohtii kirjassaan sotalapsikokemusten ja lastensiirtojen vaikutuksia terveyteen, ylisukupolvista taakkasiirtymää sekä vaikenemisen kulttuuria. Toivoton tilanne sisältää myös toivoa vuosikymmenien jälkeen arvioituna. Mari Heino haastattelee.

Ohjelmassa myös: Ystäväni kuu – Pihlajamäen runohaaste esittäytyy, runotuokiot klo 14.30 ja 15.30.

Onnenläntti haastoi pihlajamäkeläisiä tarttumaan kynään ja kumoamaan kaamosta kirjoittamalla runoja kuusta. Tapahtumalla juhlistetaan Andreja Peklarin kuvittaman ja Ulla Welinin riimittämän Ystäväni Kuu -kirjan julkistaminen. Tule äänestämään suosikkirunoasi tapahtuman kirjastossa. Näyttelyssä ovat esillä kaikki haasteessa syntyneet runot. Runotuokiossa Ulla Welin ja runohaasteen osallistujat esittävät valikoituja runoja kuusta.

LAVALLA

Hanna Apajalahti on käpyläläinen tietokirjailija. Hän on julkaissut teokset Vantaanjoki – Tutkimusmatkailijan opas (2022), Lappi pintaa syvemmältä (2021) ja Kulttuurimatkailijan Lappi (2017).

Fiona ’Elōne (she/they) on tuottaja, taiteilija ja vääjämättä keskiluokkaistuva lähiömutsi. Esikoisromaanissaan Tulit luokseni kutsumatta (2022) hän käsittelee rakkauden, vanhemmuuden ja sopimattomuuden teemoja.

Laura Gustafsson on helsinkiläinen kirjailija ja dramaturgi, joka työskentelee myös kuvataiteen ja teatterin kentällä. Hän on käsitellyt töissään runsaasti ihmisten ja muiden eläinten välisiä suhteita, näihin keskittyy myös uusin romaani Mikään ei todella katoa (2023).

Vesa Haapala on palkittu suomalainen kirjailija ja kotimaisen kirjallisuuden yliopistonlehtori. Kaupungit ja niiden rajapinnat, kuten lähiöt, ovat läsnä Haapalan teoksissa Vantaa (2007), Kuka ampui Ötzin? (2012) ja Hämärä ei tanssi enää (2019). Haapala on kirjoittanut myös kaksi romaania, kirjallisuusesseitä ja -kritiikkejä sekä ollut mukana kirjoittamassa Otavan äidinkielen ja kirjallisuuden Särmä – oppikirjaa. Haapalan runoja on käännetty englanniksi, italiaksi, ruotsiksi, slovakiaksi ja unkariksi.

Iida Sofia Hirvonen on kirjailija ja toimittaja. Hän on kirjoittanut muun muassa Helsingin Sanomiin ja Ylioppilaslehteen ja ollut mukana perustamassa Zelda-nimistä zineä eli pienlehteä. Hirvosen esikoisromaani Radalla oli yksi kolmesta vuoden 2022 Kalevi Jäntin palkinnon saajasta.

Sami Kiema on Pihlajamäessä asuva arboristi ja luontokartoittaja, jolla on 25 vuoden kokemus kaupunkipuista ja niiden hoidosta. Kiema esittelee esikoisteoksessaan (2023) kymmeniä kaupunkien lahottajasieniä ja niiden monipuolista roolia kaupunkipuissa ja -luonnossa.

Päivi Koivisto on kustannustoimittaja, kirjoittamisen opettaja ja kirjallisuudentutkija. Hänen erikoisalaansa on omaelämäkerrallinen kirjoittaminen ja autofiktio. Tällä hetkellä Koivisto työskentelee Teoksessa kaunokirjallisuuden kustannuspäällikkönä.

Katja Mahal on Onnenläntti-kustantamon tuottaja. Mahalin työn
fokuksessa on kaupungin ja maaseudun rajapinta, ja useimmat hänen tuottamansa teokset rakentavat siltoja eri kuplien välille.

Petra Malin on yliopisto-opettaja, väitöskirjatutkija ja Helsingin kaupunginvaltuutettu, ja dekkarikirjailija Risto Malinin tytär. Petra asui Pihlajamäessä vuosina 1994-1999.

Risto Malin on pitkän linjan toimittaja, jonka esikoisromaani Anjalankosken salaisuus ilmestyi 2022 ja toinen romaani Kylmä kuin Kymi 2023. Malin asuu Pihlajamäessä, josta esikoisromaanin päähenkilö on kotoisin ja jonne toisen romaanin päähenkilöt muuttavat. Parhaillaan Malin kirjoittaa kolmatta dekkariaan Fabergen kana.

Jenni Linturi asuu Pihlajamäessä ja harrastaa kirjoittamista.

Maija Linturi on helsinkiläinen esitystaiteilija, jota kiinnostaa eri taidemuotojen rajapinnoilla tasapainoilu. Töissään Linturi pohtii, voisiko esitysten tekijyyttä jakaa myös muiden kuin ihmiseläinten kanssa.

Sampsa Lommi on biologi ja luontoharrastaja Pihlajamäestä. Hän on myös yksi Tieto-Finlandia-palkinnon voittaneen Suomen jäkäläoppaan kirjoittajista.

Veera Moll on väitöskirjatutkija Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksella. Hän tutkii työssään sitä, miten lapset ovat tulleet osaksi kaupunkisuunnittelua Helsingissä 1950-1980. Moll on tutkinut työssään sekä lapsuuden ympäristöjä koskevaa suunnittelukeskustelua ja normittamista että lasten itsenäistä liikkumista ja leikkiä.

Joel Mäkipuro on helsinkiläinen runoilija. Hän on opiskellut yleistä kirjallisuustiedettä ja estetiikkaa Helsingin yliopistossa.

Reetta Niemelä on palkittu lastenkirjailija Raisiosta. Erityisesti eläimiin liittyvät teemat ja aiheet toistuvat Niemelän teoksissa. Hän kuvaa hienovaraisesti ja lohdullisesti ihmisten vuorovaikuksellisia luonto- ja eläinsuhteita sekä yhteisön ja yksilön välisiä asetelmia. Niemelä haluaakin tutkia, miten kirjallisuus ja kieli voivat antaa äänen äänettömille.

Mikael Niku on retkeilijä, partiolainen ja biotieteilijä Vantaanjoen varrelta, Pihlajamäestä. Niku on myös aktiivinen luontokuvaaja, yhteiskunnallinen keskustelija ja tieteen popularisoija.

Anita Näslindh-Ylispangar on Pihlajistossa asuva filosofian tohtori ja tietokirjailija, joka on aiemmin julkaissut historialliset romaanit ’Juna 69 – kun elämät suistuivat raiteiltaan’ (Basam Books 2021) ja ’Naiset maailman tuulissa’ (2022). Näslindh-Ylispangar on kirjoittanut myös laajasti sosiaali- ja terveysalasta.

Tanja Railo on lähiöiden kasvatti, entinen ja aina pihlisläinen. Hänen esikoisromaaninsa ’Muovilusikkalapset’ (Basam Books 2022) on mustan huumorin värittämä tarina yhteiskunnallisesta luokkaretkestä sekä terveen ja sairaan rajasta. Työn alla olevassa romaanissaan Railo pureutuu ylisukupolvisuuteen.

Maria Salo-Pulliainen valmistui maisteriksi kimalaisia tutkimalla, mutta hänen varsinainen intohimonsa on luova kirjoittaminen. Hän on julkaissut kaksi Etsiväkissa Esmeralda -kirjaa sekä satukirjan Poika, joka ei tahtonut olla hirviö nimellä Maria Salo.

Anna Seppälä on kuvataiteilija, joka on asunut Pihlajamäessä ja Savelassa vuodestä 2006. Hän työskentelee maalauksen, piirtämisen ja taidegrafiikan tekniikoilla.

Ulla Welin on yli 20 kirjaa julkaissut tarinoinnin ja riimittelyn taituri. Nyt jo isoisomummo Welin on julkaissut runoutta, proosaa, lastenkirjoja ja tietokirjoja – muun muassa Pihlajamäen historiikin. Welin aikoo jatkaa kirjoittamista vielä pitkään. Hän asui 1963-2002 Pihlajamäessä, minne myös hänen tuore lastenkirjansa sijoittuu.

MLL Pihlajamäen kirpputori la–su 7.–8.10.

Suosittu lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden kirpputori tulee taas!

Kirpputori on avoinna kahtena päivänä:
• Lauantaina 7.10.2023 klo 14–15.30 (jäsenille klo 13.45)
• Sunnuntaina 8.10.2023 klo 10–13 (jäsenille klo 9.45)
(Huom! MLL Pihlajamäen jäsenyys todistettava)

Paikka: Pihlajamäen ala-aste, Lucina Hagmanin kuja 3

Myynnissä lasten- ja nuorten vaatteita, kenkiä, leluja, pelejä, kirjoja, ulkoilu- ja urheilutarvikkeita, polkupyöriä, äitiysvaatteita ja -tarvikkeita jne.

Sunnuntaina kirppiksellä on vanhempainyhdistyksen kahvila sekä makkaragrilli!

Tervetuloa ostoksille ja kahvittelemaan!

Kirjelmä lähiterveysasemien puolesta kymp-lautakunnalle

Pihlajamäen terveysasema
Pihlajamäen terveysasema

Kaupunginosayhdistysten työryhmä on puolustanut Maunulan, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemien säilyttämistä. Nyt Oulunkylään ollaan kaavoittamassa keskusta, johon terveysasemien toiminta kaavaillaan siirtää. Kaupunginosayhdistykset huomauttavat kirjelmässään 12.9.2023 kokoontuvalle kaupunkiympäristölautakunnalle, että kaavaehdotuksessa ei perustella suuren terveys- ja hyvinvointikeskuksen tarvetta millään tavalla. Lopulta valtuustoon menevä asemakaava ei vielä ratkaise asiaa.

Kirjelmä kaupunkiympäristölautakunnalle:

Hyvät lautakunnan jäsenet,

Kaupunkiympäristölautakunnalle on valmisteltu ehdotus Oulunkylän keskustakortteleiden uudeksi asemakaavaksi. Siihen sisältyy myös ehdotus tontista suurelle terveys- ja hyvinvointikeskukselle, joka palvelisi Oulunkylää laajempaa aluetta.

Kaavaehdotuksessa ei perustella suuren terveys- ja hyvinvointikeskuksen tarvetta millään tavalla. Esityksen liitteenä on monia laajoja ja konkreettisia selvityksiä, mutta ei mitään selvitystä sote-palvelujen tarpeista, liikenneyhteyksistä sote-palveluihin ja palvelujen keskittämisen vaikutuksista esimerkiksi lapsiperheiden, ikäihmisten ja muiden näitä palveluja käyttävien kannalta. Kaavaesityksen valmistelussa ei ole myöskään kuultu asiasta kyseisen laajemman alueen asukkaita ja kaupunginosayhdistyksiä.

Maunulan, Oulunkylän, Pakilan, Paloheinän-Torpparinmäen, Pihlajamäen ja Pirkkolan kaupunginosayhdistykset vastustavat alueen terveysasemien, neuvoloiden ja eräiden muiden sote-palvelujen keskittämistä Oulunkylään rakennettavaan jättikeskukseen. Liitämme oheen yhdistysten tätä koskevan kirjelmän sotepe-lautakunnalle ja esitämme, että se otetaan huomioon kaavaa käsiteltäessä.

Samalla kiinnitämme huomiota siihen, että myöskään sotepe-lautakunta ei ole päättänyt tämän laajemman alueen palvelujen keskittämisestä Oulunkylään. Helsingin sote-palveluverkkoa koskevan suunnitelmassa lautakunta toteaa, että suurten terveys- ja hyvinvointikeskusten malli ei välttämättä sovi kaikille kaupungin alueille.

7.9.2023
Milja Parviainen, Pihlajamäki-seuran sihteeri
Yrjö Hakanen, kaupunginosayhdistysten työryhmän jäsen, Pirkkola

Liite, kirjelmä sotepe-lautakunnalle:

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnalle, arvoisat lautakunnan jäsenet,

Oulunkylän keskustan uuden asemakaavan valmistelussa tuli esille, että Helsingin kaupunki aikoo lopettaa Maunulan, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemat, neuvolat ja hammashoitolat. Palvelut aiotaan keskittää Oulunkylään perustettavaan uuteen suureen terveys- ja hyvinvointikeskukseen sekä isoon perhekeskukseen.

Asiasta ei ollut tiedotettu alueen asukkaille eikä meidän mielipiteitämme palvelujen keskittämiseen kysytty. Siksi alueen kuusi kaupunginosayhdistystä järjestivät huhtikuussa asiasta keskustelutilaisuuden Maunulan asukastalo Saunabaarilla.

Olemme tyytyväisiä siitä, että saimme paikalle terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeisen ja projektipäällikkö Lars Rosengrenin esittelemään suunnitelmia. Sovimme heidän kanssaan myös keskustelun jatkamisesta.

Tiedämme, että sote-lautakunta ei ole tehnyt päätöstä Maunulan, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemien lopettamisesta ja palvelujen keskittämisestä uuteen jättiyksikköön Oulunkylään. Meille kerrottiin, että asia on kuitenkin tulossa lautakuntaan.

Mielestämme alueen lähiterveysasemien, neuvoloiden ja eräiden muiden sote-toimipisteiden lopettamiselle ei ole perusteita. Maunulan, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemat kuuluvat Helsingin parhaiten toimiviin. Sekä asukkaat että henkilöstö ovat niihin selvästi tyytyväisempiä kuin monien muiden terveysasemien kohdalla. Näiden terveysasemien alueille on myös tulossa lähivuosina paljon lisää asukkaita.

Palvelujen keskittäminen lisää eriarvoisuutta palvelujen saatavuudessa ja nostaa kynnystä palveluihin hakeutumisessa. Etenkin lapsiperheille, ikäihmisille, vammaisille ja pienituloisille pidemmät etäisyydet aiheuttavat vaikeuksia. Pakilasta, Paloheinästä, Pihlajamäestä, Torpparinmäestä ja osasta Maunulaa ei ole edes suoria joukkoliikenteen yhteyksiä Oulunkylän keskustaan.

Lähiterveysasemien lopettaminen ei ole myöskään kansanterveyden ja asuinalueiden kehityksen kannalta perusteltua. Lähiterveysasemilla kyetään paremmin ottamaan huomioon alueen asukkaiden tarpeet ja kehittämään yhteistyötä esimerkiksi päiväkotien, koulujen ja asukastalojen kanssa. Myös moniammatillisten tiimien työtä voidaan kehittää tuomalla niitä enemmän palvelujen tarvitsijoiden luokse.

Toivomme, että voimme esitellä kaupunginosayhdistystemme kantaa ja keskustella kanssanne asuinalueittemme sote-palveluverkkoa koskevista suunnitelmista perjantaina 10.6. klo 8–9 kaupungintalolla, jossa apulaispormestarin toimeksiannosta on tapaamiselle ystävällisesti varattu kaupunginhallituksen kokoussali.

Kohteliaimmin Helsingissä 6.6.2022
Maunula-seura, Oulunkylä-seura, Pakila-seura, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys, Pihlajamäki-seura, Pirkkolan omakotiyhdistys

Arkkiklubi vol. 5 perjantaina 8.9. klo 20-03 Ambrassa – Haapoja & Illmari ja Shava!

Arkkiklubi vol. 5 on villi fuusio räppiä ja folkkia, taidepoppia ja tanssittavaa bhangraa, Punjabin perinteitä ja Pihlajamäen pöhinää. Ravintola Ambrassa räjähtävän etnoillan alussa uusintana harvinaisia kaitafilmejä arkistoista 60 vuoden takaa.

* Perjantai 8.9. klo 20-03, ravintola Ambra, Meripihkatie 1. Vapaa pääsy. Vapaaehtoisella pääsymaksulla tuet uusia Arkkiklubi-iltoja.
* Free entry. Optional admission fee to support upcoming Arkkiklubi events.

Arkkiklubi vol 5 is crazy, it’s party! From Punjab to Pihlajamäki, bhangra to folk, soundscapes to dancing.

klo 20 – kaitafilmiä kuuskytluvulta / cinefilms from the sixties
klo 21 – Haapoja & Illmari
klo 22 – Shava
klo 23 – 03 lisää bilemusiikkia / party continues

HAAPOJA & ILLMARI
*Haapoja & Illmari yhdistää räppiä nykykansanmusiikkiin, elektroniseen taidepoppiin ja kaupunkiluonnon äänimaisemiin.
*Haapoja & Illmari is a folk rap duo & a collective – mixing sounds from traditional instruments, electronic music and urban soundscapes.
https://haapojaillmari.net/

SHAVA
* Shavan suomibhangra on uuden vuosituhannen globaalia kansanmusiikkia, jonka juuret ovat syvällä Punjabin maaseudulla. Kun rumpu alkaa soida, on pakko tanssia. Shava on tanssittanut kansaa Azerbaijanista Manhattanille ja Punjabista Islantiin. Nyt tanssilattia täyttyy Pihlajamäessä.
https://suomibhangra.com/
*Shava plays modern folk music of the 21th century. The roots of the bhangra beats are in the rural Punjab. Come dance with us to the beat of a Punjabi drum!
https://suomibhangra.com/in-english/

Bileillan tummempisävyiset etkot klo 18 alkaen Pihlajamäen kirkossa, missä kansanmuusikko Emmi Kuittisen ja yhtyeen Surun synty -albumin levyjulkkarit. https://www.facebook.com/events/207734318662148/

Teatterileiri lapsille Pihlajamäessä kesäkuussa

Lapsia piirissä teatteriharjoituksissa

(In English below)

Oletko kiinnostunut esiintymisestä? Kiinnostaako teatterin tekeminen?
Tule mukaan monikieliselle teatterileirille Pihlajamäkeen!
Leiri on ilmainen. Se on tarkoitettu suomea, englantia tai venäjää puhuville 7–12-vuotiaille lapsille.

EDIT: Leiri on täynnä. Ilmoittautumisia ei enää voida ottaa vastaan.

Monikielinen toimintakeskus Graniitti (Pihlajamäessä) järjestää yhteistyössä Suomen Kansallisteatterin kanssa alkukesästä teatterileirin. Leirin aikana lapset pääsevät tutustumaan senioritalo Soinnussa (Pihlajistossa) asuvien ikäihmisten tarinoihin ja tekemään niiden pohjalta esityksen Kansallisteatterin ohjaajan kanssa. Leirille osallistuva ryhmä tapaa kaksi kertaa ennen kesän leiriä, ja näissä tapaamisissa ryhmä tutustuu toisiinsa hauskojen ja kevyiden harjoitteiden kautta. Kesäkuun leiriviikoilla esitystä luodaan ja harjoitellaan.

Esitys esitetään Kansallisteatterin järjestämässä rennossa Pihajuhla-tapahtumassa 17. kesäkuuta senioritalo Soinnun pihalla. Pihajuhlan sekä ikäihmisten ja lasten esitysprojektin tavoitteena on luoda kohtaamisia eri-ikäisten sekä erikielisten ihmisten välillä. Pihajuhlassa on luvassa myös muuta ohjelmaa, ruokaa ja juhlallista yhdessäoloa! Tapahtuma on maksuton, kaikille avoin ja sopii koko perheelle.

Leirin aikana osallistujat pääsevät tekemään mukavia ja hauskoja esiintymiseen ja ryhmäytymiseen liittyviä harjoitteita sekä työskentelemään Kansallisteatterin ammattilaisten kanssa. Leirillä työskennellään suomeksi, venäjäksi ja englanniksi. Osallistuminen ei vaadi aiempaa kokemusta teatterin tekemisestä, kiinnostus esiintymiseen riittää. Leirillä on paikkoja rajoitetusti.

Osallistuminen tarkoittaa sitoutumista leirin koko aikatauluun ja esityspäivään. Osallistujat voivat tuoda päiväksi omat eväät tai ostaa lounaan 2 € hintaan Graniitista. Erityisruokavalioita ei valitettavasti voida taata.

LEIRIN AIKATAULU:
Ke 31.5. klo 16-19 Graniitti (Graniittitie 9, Pihlajamäki)
To 1.6. klo 16-19 Graniitti
Ma 5.6. klo 9.30-14.00 Graniitti
Ti 6.6. klo 9.30-14.00 Graniitti
Ke 7.6. klo 9.30-14.00 Graniitti
Ma 12.6. klo 9.30-14.00 Graniitti
Ti 13.6. klo 9.30-14.00 Graniitti
Ke 14.6. klo 9.30-14.00 harjoitus Soinnun pihalla (Hattelmalantie 2 c, Pihlajisto)
To 15.6. klo 9.30-14.00 harjoitus Soinnun pihalla
Pe 16.6. klo 9.30-14.00 harjoitus Soinnun pihalla
La 17.6. klo 12.00 kenraaliharjoitus Soinnussa, klo 15.00 esitys ja Pihajuhla-tapahtuma

LISÄTIETOJA:
suomeksi tai englanniksi ohjaaja Eveliina Heinonen: 0503698947 / eveliina.heinonen(at)kansallisteatteri.fi
venäjäksi apulaisohjaaja Alexandra Dunaeva: 0402520192 / dunaeva.alexandra(at)gmail.com

Täytä ilmoittautumislomake 7.5. mennessä.
EDIT: LEIRI ON TÄYNNÄ.

***

Are you interested in acting? Do you want to make theatre?
Join the multilingual theatre camp in Pihlajamäki, Helsinki!

The summer camp is free of charge. It is open for English-, Russian- and Finnish-speaking children between 7 and 12 years old. Register by May 7th!

In summer, the multicultural activity centre Graniitti (in Pihlajamäki) organises a theatre camp in partnership with the Finnish National Theatre, funded by the city of Helsinki. The camp is aimed at primary school children who are interested in theatre.

During the camp, the children will get to know the stories of local elderly people and turn them into a beautiful theatre performance with the help of a director from the National Theatre. We will meet up twice beforehand, to get to know each other through playful activities. In June, during the camp, we will create and rehearse the performance.

The public performance will be held on Saturday June 17th, 2023 at a cosy event called Pihajuhla in the yard of the elderly people’s home (”Sointu”) in nearby Pihlajisto. The purpose of the event and the summer camp is to create encounters between people of different ages and backgrounds. The Pihajuhla event is free and open for everyone. There will be activities, food and programme for all ages.

When joining the camp, you will get a unique experience of working with professionals of the Finnish National Theatre and learn theatre making from them. We work in English, Russian and Finnish. Participation does not require previous experience in making theatre! We kindly ask that kids can commit to the full schedule. The number of places is limited. Registering for the camp is registering for the whole schedule. You can choose to have a warm meal at the camp for 2 € or bring your own lunch. The offered meal does not take into consideration allergies and diets.

SCHEDULE:
Wed 31.5., 16:00-19:00: Meet-up at Graniitti (Graniittitie 9, Pihlajamäki)
Thu 1.6., 16:00-19:00: Meet-up at Graniitti
Mon 5.6., 9:30-14:00: Workshop at Graniitti
Tue 6.6., 9:30-14:00: Workshop at Graniitti
Wed 7.6., 9:30-14:00: Workshop at Graniitti
Mon 12.6., 9:30-14:00: Rehearsal at Graniitti
Tue 13.6., 9:30-14:00: Rehearsal at Graniitti
Wed 14.6., 9:30-14:00: Rehearsal at Sointu (Hattelmalantie 2 c, Pihlajisto)
Thu 15.6., 9:30-14:00: Rehearsal at Sointu
Fri 16.6., 9:30-14:00: Rehearsal at Sointu
Sat 17.6., 12:00: Final rehearsal at Sointu, 15:00: Performance and event at Sointu

We will be happy to answer your questions:
in Finnish or English: director Eveliina Heinonen, eveliina.heinonen@kansallisteatteri.fi, 050 3698947
in Russian: assistant director Aleksandra Dunaeva dunaeva.alexandra@gmail.com, 040 252 01 92

SIGN UP NOW!
Fill in the form by may 7th!
Edit: The camp is full.

Pihlajamäki-seuran kevätkokous ti 7.3.

Tervetuloa Pihlajamäki-seuran kevätkokoukseen!

Aika: Tiistai 7.3.2023 klo 18–18.30
Paikka: Pihlajamäen asukastalo, Liusketie 3 A

Kevätkokouksessa käsitellään 2022 toimintakertomus ja vahvistetaan tilinpäätös.

Kokous on kaikille avoin. Äänivaltaisia ovat Pihlajamäki-seuran jäsenet. Voit liittyä yhdistykseen lomakkeen kautta: https://pihlajamaki.info/liity-jaseneksi/. Jäsenmaksu on 15 €/vuosi. Jäsenmaksuilla katetaan yhdistyksen pakolliset menot ja kustannetaan kaikille avoimia tapahtumia. Kaikki työ kaupunginosayhdistyksessämme tehdään vapaaehtoisvoimin.

We love Pihlis!
Kevätkokouksen jälkeen klo 18.30–20 suunnitellaan lauantaina 2. syyskuuta järjestettävää perinteistä Pihlajamäen kyläjuhlaa. Onko mielessäsi kivoja ehdotuksia uudeksi ohjelmaksi? Olisitko halukas toteuttamaan ohjelmaa itse? Kiinnostaisiko sinua kyläjuhlan lastenpuisto-kokonaisuuden koordinointi? Tule mukaan ideoimaan ja tekemään kyläjuhlaa!

Lämpimästi tervetuloa kevätkokoukseen ja kyläjuhlan suunnittelupalaveriin!

Pihlajamäen kirjamessut 11.–13.11.

Pihlajamäen kirjamessut on Helsingin ensimmäisen betonilähiön omaehtoinen, moniääninen ja kaikin puolin lähestyttävä tapahtuma. Kirjamessut tuo luoksesi pihlajamäkeläisiä ja Pihlajamäkeen liittyviä kirjailijoita ja tekijöitä, ja tarjoaa sinulle ison määrän mahdollisuuksia kokeilla ja treenailla sanataiteen eri muotoja. Vapaa pääsy, tervetuloa!

AIKATAULU

PERJANTAI 11.11.

13-14.30 Kirjallisuusbingo. Kirkon alakerta.
14- Marko – maanläheinen Avaruusseikkailu, J. Kallosuo. Asukastalo.
15-16 Lavarunouspaja, vetäjänä Juho Kuusi. Asukastalo.
17-19 Videopaja nuorille, vetäjänä Olli-Pekka Jauhiainen. Nuorisotalo, ateljee.

LAUANTAI 12.11.

10-12 Satuja yli rajojen – non-stop satuhetki, klo 11.30 Ilona Partanen & Talo nimeltä Panda. Kirkon alakerta.
13.30-15.30 Mielikuvitushahmo-työpaja, vetäjänä Ilona Partanen. Viikin kirjasto
14-15.30 Tarinatehdas, vetäjänä Jenni Linturi. Nuorisotalo, ateljee.
14-16 Videopaja, osa 2. Nuorisotalo, videohuone.

Nuorisotalon sali:
15.30- Esikoiskirjailijat: Vereslihaista draamaa. Keskustelemassa Venla Pystynen ja Tanja Railo.
16- Rajaan tarina. Anna Murtolan laulullinen muotokuva.
16.30- Naiset maailman tuulessa. Liisa Isotalo haastattelee Anita Näslindh-Ylispangaria.
17- Oma elämä fiktion aineistona. Sami Oskari Lahtinen Jenni Linturin haastateltavana.
17.30-18.30 Päiväkirjat Pihlajamäki 1962-1984. Juha Torikka alias Lauri Mätäs Sannaleena Lapinojan haastateltavana.

19-21. Kino71 esittää – Juho Kuosmanen: Hytti nro 6. Pihlajamäen kirkko.

SUNNUNTAI 13.11.

12-17 Kirjakirppis ja lastenkirjojen lahjoituspiste. Nuorisotalon aula.

Nuorisotalon sali:
12-13.30 Non-stop lukupiiri ja pop-up kirjasto.
14- Tulevaisuuden historiallinen romaani. Keskustelemassa Nura Farah, Anita Näslindh-Ylispangar ja Jenni Linturi.
14.45- Kirjallinen luokkaretki. Keskustelemassa Olli-Pekka Jauhiainen ja Tanja Railo.
15.30- Lähiö rikosromaaneissa, dekkarikirjailija Risto Malin kertoo.

17- Runokaraoke, klo 17.30 lavalla kansanmuusikko Emmi Kuittinen. Pihlajamäen kirkko.

OHJELMA

KIRJAILIJAVIERAAT JA KESKUSTELUT

Pe klo 14. Scifijuttu. Asukastalo.
Kirjailija-runoilija Sannaleena Lapinoja esittelee L. Kallosuon kaunokirjallisen scifihahmon kirjasta Marko – Maanläheinen Avaruusseikkailu. Sen ohessa kurkistetaan myös Lapinojan muiden kirjailijanimien taakse.

La klo 15.30-14. Esikoiskirjailijat: Vereslihaista draamaa. Nuorisotalon sali
Pihlis-taustaiset Venla Pystynen ja Tanja Railo kertovat ja keskustelevat esikoisromaaneistaan, joita yhdistää kysymys, mitä traumaattinen lapsuus tekee mielenterveydelle. Pystysen teoksessa ’En voi lakata ajattelemasta kuolemaa’ käsitellään jälkeä, jonka vanhemman itsemurha jättää lapseen. Railon esikoisromaanissa ’Muovilusikkalapset’ ikävän jäljen jättää väkivaltaisessa alkoholistiperheessä kasvaminen.

La 16.30. Historian vahvat naiset. Nuorisotalon sali.
Anita Näslindh-Ylispangarin kirjassa ’Naiset maailman tuulessa’ naiset selviävät äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa, sotien ja evakkovuosien keskellä, missä yhteisöllisyys ja suvun sisäinen voima auttavat eteenpäin. Toistaako historia itseään ja voimmeko oppia siitä jotain? Itsekin omaelämäkerrallisen romaanin kirjoittanut Liisa Isotalo haastattelee.

La klo 17. Elettyä ja koettua: Oma elämä fiktion aineistona. Nuorisotalon sali.
Miehen rooli isänä ja poikana, vanhemmuuden ylisukupolviset teemat. Sami Oskari Lahtinen kirjoittaa esikoisromaaniaan omien kokemuksiensa pohjalta. Jenni Linturi haastattelee

La klo 17.30. Pihlajamäki 1962-1984, oman elämäni omakustanne. Nuorisotalon sali.
Käytännön vinkit omakustanteen tekoon, tarinoita Pihlajamäestä ja yleisön kanssa yhteisiä Pihlis-muisteluja. Haastateltavana Juha ‘Piki’ Torikka, joka 2006 julkaisi nopeasti loppuunmyydyn omakustanteen Päiväkirjat Pihlajamäki 1962-1984 nimellä Lauri Mätäs. Sannaleena Lapinoja haastattelee.

Su klo 14. Tulevaisuuden historiallinen romaani, paneelikeskustelu. Nuorisotalon sali.
Suomalaisella historiallisella romaanilla on ollut vahva rooli kansakunnan kipukohtien kuvaajana. Historiallinen romaani on toiminut historian vaientamien, kuten naisten ja lasten, äänitorvena. Mutta onko kansakuntaa rakentava rooli ainoa mahdollinen tapa kirjoittaa historiallista romaania? Ja jos on, kenen historiaa tulevaisuuden historiallisissa romaaneissa kerrotaan ja mistä näkökulmasta? Keskustelemassa kirjailijat Nura Farah, Anita Näslindh-Ylispangar ja Jenni Linturi.

Su klo 14.45. Kirjallinen luokkaretki. Nuorisotalon sali.
Voiko kirjallisuus toimia siltana yhteiskuntaluokkien välillä? Kirjoitetaanko nykykirjallisuudessa liikaa keskiluokan asioista, kuten jotkut väittävät? Onko luokkanousu itseisarvo vai häpeän paikka ja pitääkö siitäkin kirjoittaa? Vastauksia pohtimassa Tanja Railo ja Olli-Pekka Jauhiainen, Jenni Linturi haastattelee.

Su klo 15.30. Lähiö rikosromaaneissa. Nuorisotalon sali.
Dekkarikirjailija Risto Malin on poiminut esimerkkejä rikosromaanien lähiökuvauksista. Mukana tietysti esimerkkejä myös Pihlajamäestä. Millainen elämänpiiri kirjasiteerauksista piirtyy? Alustuksen jälkeen keskustelua ja kokemuksia aiheesta.

TYÖPAJAT

Pe 15-16. Lavaruno- / spoken word -työpaja. Pihlajamäen asukastalo.
Lavarunoilija Juho Kuusen ohjaamassa tiiviissä työpajassa tutustutaan lavarunouden olemukseen sekä harjoitellaan omien lavarunojen kirjoittamista ja esittämistä. Tehtäviä tehdään kannustavassa ilmapiirissä, itsensä ylittämisen, kokeilun ja hapuilun kautta oppien. Lavarunous on monimuotoinen taiteenlaji, joka tarjoaa paljon erilaisia mahdollisuuksia itseilmaisulle ja sen kehittämiselle. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

Pe klo 17-19 ja la klo 14-16. Videopaja nuorille, nuorisotalon ateljee ja videohuone.
Kaksipäiväisessä videopajassa tehdään oma video. Perjantain käsikirjoitustunnilla tutustutaan videoilmaisuun käymällä läpi esimerkkilyhytelokuva, ja osallistujat pääsevät kehittelemään omia videoideoita. Omat videot kuvataan ja editoidaan perjantain opeilla pajapäivien välissä. Lauantaina kokoonnutaan katsomaan tuloksia ja tarjolla on myös editointiapua halukkaille. Videopaja on suunnattu 12 vuotta täyttäneille ja sen vetää elokuvakäsikirjoittaja Olli-Pekka Jauhiainen. Videopajaan on vapaa pääsy, mutta ennakkoilmoittautuminen on toivottavaa (tulossa).

La klo 13.30-15.30. Mielikuvitushahmojen työpaja. Viikin kirjasto
Kuvittaja Ilona Partasen non-stop työpajassa tehdään mielikuvitushahmoja Talo nimeltä Panda -kirjan inspiroimana. Työpaja sopii pienemmillekin aikuisen avustamana.

La klo 14-15.30. Tarinatehdas. Nuorisotalon ateljee.
Elämä ei ole tarina, mutta siitä voi tehdä sellaisen. Tarinatehtaassa opetellaan muutamia proosan peruskäsitteitä, joiden avulla tehtaillaan vaikka joulupukin konttiin tarinoita lapsille, äideille, isille, lastenlapsille, ystäville ja kumppaneille. Ota oma tärkeä esine mukaan. Työpajan vetää kirjailija Jenni Linturi. Ennakkoilmoittautuminen toivottavaa: jenni.linturi@otavanopisto.fi

MUU OHJELMA

Pe klo 13-14.30 Kirjallisuusbingo. Kirkon alakerta.
Perinteisessä bingossa kirjallisia palkintoja.

La klo 10-12 Satuja yli rajojen. Kirkon alakerta.
Satuja eri kielillä non stoppina, osallistu omien aikataulujen mukaan. Klo 11.30 Ilona Partanen lukee uusimman lastenkirjansa ’Talo nimeltä Panda’. Se on herkkä kuvakirja lapsesta, jonka mielikuvituksissa läheinen autiotalo muuttuu jättimäiseksi pandaksi. Pandan kanssa voi leikkiä ja lievittää omaa yksinäisyyden tunnetta, sillä myös autiotalo on yksinäinen ja kaipaa asujia. Kirjan tarina kertoo ystävyyden yllätyksellisyydestä ja lapsen kyvystä nähdä hyvää kaikkialla. Lukuhetken yhteydessä on esillä näyttely kirjan kuvituksista.

La 16-16.30. Rajaan tarina. Nuorisotalon sali.
Flamencolaulaja Anna Murtolan laulullinen muotokuva Suomeen päätyneestä marokkolaisesta insinööristä Rajaasta on yksi OSIRIS-teatterin Naisen peilin kahdeksasta koskettavasta tarinasta.

La klo 19-21. Kino71 esittää, Juho Kuosmanen: Hytti nro 6. Pihlajamäen kirkko.
Juho Kuosmasen ohjaama Hytti nro 6 (2021) voitti Cannesin Grand Prix’n, kahdeksan Jussi-palkintoa ja oli julkaisuvuoden viidenneksi katsotuin elokuva Suomessa. Elokuva perustuu Pihlajamäessäkin asuneen Rosa Liksomin samannimiseen romaaniin. Elokuvan jälkeen on mahdollisuus jäädä keskustelemaan teemalla “kirja vai leffa”.

Su klo 12-17. Kirjakirppis ja lastenkirjojen lahjoituspiste. Nuorisotalon aula.
Kirppikselle voit tulla myymään kirjojasi tai ostamaan lukemista muilta. Lastenkirjojen keräyspisteelle voit tuoda ehjät lastenkirjasi kierrätettäväksi Pihlajamäen päiväkodeille. Kysy lisää: petra.sieppo@gmail.com

Su klo 12-13.30. Lukupiiri ja pop-up kirjasto. Nuorisotalon sali.
Lukupiiri lähiöelämästä 1960-luvulta tähän päivään. Lukupiiriin ei tarvitse valmistautua ennakkoon, vaan paikan päällä luetaan valittuja sivuja eri vuosikymmenten lähiökuvauksista. Voit tulla mukaan lukemaan sivun tai vain kuuntelemaan syntyvää tarinaa. Paikalla myös pop-up kirjasto, josta voit lainata lukupiirin kirjoja.

Su klo (16) 17-18. Runokaraoke. Pihlajamäen kirkko.
Poimi runokaraoken runsaasta runovalikoimasta mieleisesi tai ota oma lempirunosi matkaan. Karaoken katalogissa runoja monilla eri kielellä. Tule ja mene omien aikataulujen mukaan. Ovet avataan klo 16, mistä alkaen voit tutustua karaoken runoihin ja tarjolla on myös opastusta runojen valintaan. Klo 17.30 kansanmuusikko Emmi Kuittisen itkuvirsi- ja musiikkihetki.

KIRJAILIJAT

Nura Farah on historiallisten romaanien kirjailija. Hän pitää parhaillaan Helsingin uuden yhteiskoulun lukiolaisille kirjoitustyöpajaa Jenni Linturin kanssa. Ammatiltaan Farah on laborantti.

Liisa Isotalo on Pihlajamäessä kolme vuotta vierailevan OSIRIS-teatterin johtaja. Laajan teatterityön lisäksi hän on julkaissut omaelämäkerrallisen romaanin ’Jostakin olen tullut’ (Basam Books 2020). Kirja kertoo äidiksi syntymisestä ja tyttäreksi kasvamisesta, neljästä erilaisesta naisesta, joiden elämäntarinaa varjostavat häpeä, hyväksikäyttö, syyllisyys ja hylkääminen.

Olli-Pekka Jauhiainen on käsikirjoittajaksi valmistunut kulttuurikentän moniottelija, joka työstää parhaillaan romaanikäsikirjoitusta ja essee-elokuvaa luontokuvaamisesta. Jauhiainen asuu Pihlajamäessä.

Sami Oskari Lahtinen asuu Pihlajamäessä ja opiskelee kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa. Hän kirjoittaa esikoisromaania vanhemmuudesta, isänä ja poikana olemisesta, ylisukupolvisista traumoista ja siitä, millaista on kasvaa mieheksi kun kaikki miehen mallit tuntuvat vierailta.

Sannaleena Lapinoja on kirjailija, runoilija ja näytelmäkäsikirjoittaja. Kirjamessuilla esittelyssä on tuore omakustanne, scifi-romaani ’Marko, maanläheinen avaruusseikkailu’ (2022), jossa sarjakuva kohtaa roadtripillä fiktion ja faktan – ilman lisättyä todellisuutta. Lapinoja on myös kuvittanut teoksen. Hän on Pihlajamäen Lähiöteatterin ohjaaja.

Jenni Linturi harrastaa kirjoittamista. Hän kirjoittaa parhaillaan romaania, jonka tapahtumat sijoittuvat 1970-luvun Pihlajamäkeen. Linturi myös asuu Pihlajamäessä.

Risto Malin on pitkän linjan toimittaja, joka julkaisi kesällä ensimmäisen rikosromaaninsa ’Anjalankosken salaisuus’ (Reuna 2022). Hänen toinen romaaninsa ilmestyy vuonna 2023. Malin asuu Pihlajamäessä, josta esikoisromaanin päähenkilö on kotoisin ja jonne toisen romaanin päähenkilöt muuttavat.

Anita Näslindh-Ylispangar on Pihlajistossa asuva tietokirjailija, joka on myös julkaissut historialliset romaanit ’Juna 69’ (Basam Books 2021) ja ’Naiset maailman tuulissa’ (2022). Näslindh-Ylispangar muutti 1965 Kalliosta Pihlajamäkeen, missä kävi myös koulunsa – aivan kuten tuoreen romaaninsa päähenkilöt.

Ilona Partanen on lastenkirjailija, kuvittaja ja visuaalinen suunnittelija. Partanen on julkaissut kolme omaa kuvakirjaa sekä kuvittanut useita muita lastenkirjoja. Hänen uusin teoksensa ’Talo nimeltä Panda’ ilmestyi lokakuussa 2022 (Kumma). Partanen asuu Pihlajamäessä yhdessä miehensä ja kahden lapsensa kanssa.

Venla Pystynen on Pihlajamäessä vuosia lapsena ja nuorena asunut toimittaja-kirjailija. Hän on kirjoittanut elämäkerran ’Mercedes Bentso – Ei koira muttei mieskään’ (Johnny Kniga 2019). Pystysen esikoisromaani ’En voi lakata ajattelemasta kuolemaa’ (WSOY 2022) on hurja ja koskettava tarina arvista, joita vanhemman itsemurha jättää lapseen.

Tanja Railo on esikoiskirjailija ja viestinnän ammattilainen. Lähiöiden kasvatti Railo asui lapsensa kanssa Pihlajamäessä 2006–2019 ja lapsuutensa mm. Tukholman lähiössä. Hänen esikoisromaaninsa ’Muovilusikkalapset’ (Basam Books 2022) on trillerimäinen ja mustan huumorin värittämä tarina yhteiskunnallisesta luokkaretkestä sekä terveen ja sairaan rajasta.

Juha ’Piki’ Torikka on julkaissut kaksi omakustannetta nimellä Lauri Mätäs. ’Päiväkirja Pihlajamäki 1962-1984’ (2007) on omakohtainen aikalaiskuvaus Pihlajamäestä junnujen ja ostarin jengin kokemana. ’Mellilän pojissa’ (2010) Pihlajamäki on vaihtunut ulkomaan reissuihin. Torikka asui Pihlajamäessä 1962-1982 sekä 1990-1999.

”Naisen Peili” on OSIRIS-teatterin hanke muualta Suomeen muuttaneiden ja
katveeseen jääneiden naisten tarinoista. Näistä syntyi mosaiikkimainen monitaiteellinen esitys, jossa taiteilijat peilaavat itseään Marokosta, Siperiasta, Somaliasta, Ukrainasta, Bahrainista, Afganistanista sekä Suomesta kotoisin olevien naisten kanssa.

Muutokset mahdollisia.

Fb-tapahtuma https://www.facebook.com/events/466856715394152

Pihlajamäen ruokatorilla herkutellaan la 3.9.

Ruokatori jälleen Pihlajamäessä! Tervetuloa lounaalle herkullisten katuruokien pariin, tekemään ruokaostoksia ja nauttimaan aidosta toritunnelmasta.

Katuruokatorilla mukana mm. Il Postino -pizzapyörä, BULI FoodTruck, Puksu Room, Salaattisiskot, Ape Gelato ja Patisserie Teemu Auran Pullabiili. Hamppareita vegenä ja lihalla, salaatteja, briskettejä, ribsejä ja pitsoja sekä sambusoja & muita suolaisia herkkuja. Jäätelöitä, espressoja ja affogatoja, leipomotuotteita ja jälkiruokia.

Lähi- ja luomuruuan Maatilatorilla mukana mm. Kal’s Specialty Foods, Lähtelän Luomutila ja Kolin Luomutila. Uuden sadon vihanneksia ja juureksia, marjoja, hunajaa ja maustekastikkeita.

Ruokatorimme löydät keskeltä Pihlajamäkeä, toriaukiolta ostarin kupeesta (Meripihkatie 3).

Tapahtuma on osa Pihlajamäen kyläjuhlaa: https://www.facebook.com/events/250833200462377

Kino71 esittää: Diktaattori (ulkoilmanäytös) su 28.8.

Chaplinin näyttelemä diktattoori katselee karttapalloa

Kino71 on Pihlajamäen 60 v. juhlavuoden pop up kino. Elokuvien esityspaikat vaihtelevat, mutta näytökset ovat aina postinumeroalueella 00710 ja perille pääsee bussilla 71.

Aika: Sunnuntai 28.8.2022 kello 21–23.30
Paikka: Pihlajamäen nuorisopuisto, Jengipolku 8

Kino71 esittää elokuun kesäyössä yhä ajankohtaisen Charlie Chaplinin leffaklassikon Diktaattori. Ulkoilmanäytös, vapaa pääsy.

Elokuvateatterina toimii Pihlajamäen nuorisopuiston laaja, viihtyisä nurmialue. Elokuva alkaa auringon laskettua ja pimeän saavuttua kello 21 jälkeen. Pukeudu sään mukaan ja ota mukaan piknikevästä, istuinalusta, tarpeeksi lämmintä vaatetta, viltti ja tietysti myös kaverit. Muistathan jättää puiston siistiksi jäljiltäsi ja viedä omat roskat mukanasi.

Ulkoilmanäytös järjestetään säävarauksella. Tiedot ohjelman täydennyksistä tai mahdollisista muutoksista päivitetään Facebook-tapahtumaan: https://www.facebook.com/events/1659128391123065

Diktaattori (The Great Dictator, 1940) on Charlie Chaplinin ohjaama, käsikirjoittama ja osittain tuottama satiirinen komediaelokuva. Kansallissosialismia ja fasismia parodioiva teos oli Chaplinin ensimmäinen varsinainen äänielokuva. Diktaattori on yhä ajankohtainen. Se kuvaa vallan ja totalitarismin mielivaltaisuutta. Chaplin esittää elokuvassa juutalaista parturia sekä diktaattori Adenoid Hynkeliä. Elokuvassa näyttelevät myös Paulette Goddard, Reginald Gardiner, Henry Daniell, Billy Gilbert ja Jack Oakie. (2 h 5 min, S)

Elokuva toteutetaan yhteistyössä Pop Up Kino Helsingin kanssa. Kiitos Uudenmaan kulttuurirahastolle näytöksen mahdollistamisesta!

Tervetuloa tunnelmoimaan klassikkoleffan pariin elokuun pimenevään iltaan!