Yleinen

Pihlajamäen kirjamessut 11.–13.11.

Pihlajamäen kirjamessut on Helsingin ensimmäisen betonilähiön omaehtoinen, moniääninen ja kaikin puolin lähestyttävä tapahtuma. Kirjamessut tuo luoksesi pihlajamäkeläisiä ja Pihlajamäkeen liittyviä kirjailijoita ja tekijöitä, ja tarjoaa sinulle ison määrän mahdollisuuksia kokeilla ja treenailla sanataiteen eri muotoja. Vapaa pääsy, tervetuloa!

AIKATAULU

PERJANTAI 11.11.

13-14.30 Kirjallisuusbingo. Kirkon alakerta.
14- Marko – maanläheinen Avaruusseikkailu, J. Kallosuo. Asukastalo.
15-16 Lavarunouspaja, vetäjänä Juho Kuusi. Asukastalo.
17-19 Videopaja nuorille, vetäjänä Olli-Pekka Jauhiainen. Nuorisotalo, ateljee.

LAUANTAI 12.11.

10-12 Satuja yli rajojen – non-stop satuhetki, klo 11.30 Ilona Partanen & Talo nimeltä Panda. Kirkon alakerta.
13.30-15.30 Mielikuvitushahmo-työpaja, vetäjänä Ilona Partanen. Viikin kirjasto
14-15.30 Tarinatehdas, vetäjänä Jenni Linturi. Nuorisotalo, ateljee.
14-16 Videopaja, osa 2. Nuorisotalo, videohuone.

Nuorisotalon sali:
15.30- Esikoiskirjailijat: Vereslihaista draamaa. Keskustelemassa Venla Pystynen ja Tanja Railo.
16- Rajaan tarina. Anna Murtolan laulullinen muotokuva.
16.30- Naiset maailman tuulessa. Liisa Isotalo haastattelee Anita Näslindh-Ylispangaria.
17- Oma elämä fiktion aineistona. Sami Oskari Lahtinen Jenni Linturin haastateltavana.
17.30-18.30 Päiväkirjat Pihlajamäki 1962-1984. Juha Torikka alias Lauri Mätäs Sannaleena Lapinojan haastateltavana.

19-21. Kino71 esittää – Juho Kuosmanen: Hytti nro 6. Pihlajamäen kirkko.

SUNNUNTAI 13.11.

12-17 Kirjakirppis ja lastenkirjojen lahjoituspiste. Nuorisotalon aula.

Nuorisotalon sali:
12-13.30 Non-stop lukupiiri ja pop-up kirjasto.
14- Tulevaisuuden historiallinen romaani. Keskustelemassa Nura Farah, Anita Näslindh-Ylispangar ja Jenni Linturi.
14.45- Kirjallinen luokkaretki. Keskustelemassa Olli-Pekka Jauhiainen ja Tanja Railo.
15.30- Lähiö rikosromaaneissa, dekkarikirjailija Risto Malin kertoo.

17- Runokaraoke, klo 17.30 lavalla kansanmuusikko Emmi Kuittinen. Pihlajamäen kirkko.

OHJELMA

KIRJAILIJAVIERAAT JA KESKUSTELUT

Pe klo 14. Scifijuttu. Asukastalo.
Kirjailija-runoilija Sannaleena Lapinoja esittelee L. Kallosuon kaunokirjallisen scifihahmon kirjasta Marko – Maanläheinen Avaruusseikkailu. Sen ohessa kurkistetaan myös Lapinojan muiden kirjailijanimien taakse.

La klo 15.30-14. Esikoiskirjailijat: Vereslihaista draamaa. Nuorisotalon sali
Pihlis-taustaiset Venla Pystynen ja Tanja Railo kertovat ja keskustelevat esikoisromaaneistaan, joita yhdistää kysymys, mitä traumaattinen lapsuus tekee mielenterveydelle. Pystysen teoksessa ’En voi lakata ajattelemasta kuolemaa’ käsitellään jälkeä, jonka vanhemman itsemurha jättää lapseen. Railon esikoisromaanissa ’Muovilusikkalapset’ ikävän jäljen jättää väkivaltaisessa alkoholistiperheessä kasvaminen.

La 16.30. Historian vahvat naiset. Nuorisotalon sali.
Anita Näslindh-Ylispangarin kirjassa ’Naiset maailman tuulessa’ naiset selviävät äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa, sotien ja evakkovuosien keskellä, missä yhteisöllisyys ja suvun sisäinen voima auttavat eteenpäin. Toistaako historia itseään ja voimmeko oppia siitä jotain? Itsekin omaelämäkerrallisen romaanin kirjoittanut Liisa Isotalo haastattelee.

La klo 17. Elettyä ja koettua: Oma elämä fiktion aineistona. Nuorisotalon sali.
Miehen rooli isänä ja poikana, vanhemmuuden ylisukupolviset teemat. Sami Oskari Lahtinen kirjoittaa esikoisromaaniaan omien kokemuksiensa pohjalta. Jenni Linturi haastattelee

La klo 17.30. Pihlajamäki 1962-1984, oman elämäni omakustanne. Nuorisotalon sali.
Käytännön vinkit omakustanteen tekoon, tarinoita Pihlajamäestä ja yleisön kanssa yhteisiä Pihlis-muisteluja. Haastateltavana Juha ‘Piki’ Torikka, joka 2006 julkaisi nopeasti loppuunmyydyn omakustanteen Päiväkirjat Pihlajamäki 1962-1984 nimellä Lauri Mätäs. Sannaleena Lapinoja haastattelee.

Su klo 14. Tulevaisuuden historiallinen romaani, paneelikeskustelu. Nuorisotalon sali.
Suomalaisella historiallisella romaanilla on ollut vahva rooli kansakunnan kipukohtien kuvaajana. Historiallinen romaani on toiminut historian vaientamien, kuten naisten ja lasten, äänitorvena. Mutta onko kansakuntaa rakentava rooli ainoa mahdollinen tapa kirjoittaa historiallista romaania? Ja jos on, kenen historiaa tulevaisuuden historiallisissa romaaneissa kerrotaan ja mistä näkökulmasta? Keskustelemassa kirjailijat Nura Farah, Anita Näslindh-Ylispangar ja Jenni Linturi.

Su klo 14.45. Kirjallinen luokkaretki. Nuorisotalon sali.
Voiko kirjallisuus toimia siltana yhteiskuntaluokkien välillä? Kirjoitetaanko nykykirjallisuudessa liikaa keskiluokan asioista, kuten jotkut väittävät? Onko luokkanousu itseisarvo vai häpeän paikka ja pitääkö siitäkin kirjoittaa? Vastauksia pohtimassa Tanja Railo ja Olli-Pekka Jauhiainen, Jenni Linturi haastattelee.

Su klo 15.30. Lähiö rikosromaaneissa. Nuorisotalon sali.
Dekkarikirjailija Risto Malin on poiminut esimerkkejä rikosromaanien lähiökuvauksista. Mukana tietysti esimerkkejä myös Pihlajamäestä. Millainen elämänpiiri kirjasiteerauksista piirtyy? Alustuksen jälkeen keskustelua ja kokemuksia aiheesta.

TYÖPAJAT

Pe 15-16. Lavaruno- / spoken word -työpaja. Pihlajamäen asukastalo.
Lavarunoilija Juho Kuusen ohjaamassa tiiviissä työpajassa tutustutaan lavarunouden olemukseen sekä harjoitellaan omien lavarunojen kirjoittamista ja esittämistä. Tehtäviä tehdään kannustavassa ilmapiirissä, itsensä ylittämisen, kokeilun ja hapuilun kautta oppien. Lavarunous on monimuotoinen taiteenlaji, joka tarjoaa paljon erilaisia mahdollisuuksia itseilmaisulle ja sen kehittämiselle. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

Pe klo 17-19 ja la klo 14-16. Videopaja nuorille, nuorisotalon ateljee ja videohuone.
Kaksipäiväisessä videopajassa tehdään oma video. Perjantain käsikirjoitustunnilla tutustutaan videoilmaisuun käymällä läpi esimerkkilyhytelokuva, ja osallistujat pääsevät kehittelemään omia videoideoita. Omat videot kuvataan ja editoidaan perjantain opeilla pajapäivien välissä. Lauantaina kokoonnutaan katsomaan tuloksia ja tarjolla on myös editointiapua halukkaille. Videopaja on suunnattu 12 vuotta täyttäneille ja sen vetää elokuvakäsikirjoittaja Olli-Pekka Jauhiainen. Videopajaan on vapaa pääsy, mutta ennakkoilmoittautuminen on toivottavaa (tulossa).

La klo 13.30-15.30. Mielikuvitushahmojen työpaja. Viikin kirjasto
Kuvittaja Ilona Partasen non-stop työpajassa tehdään mielikuvitushahmoja Talo nimeltä Panda -kirjan inspiroimana. Työpaja sopii pienemmillekin aikuisen avustamana.

La klo 14-15.30. Tarinatehdas. Nuorisotalon ateljee.
Elämä ei ole tarina, mutta siitä voi tehdä sellaisen. Tarinatehtaassa opetellaan muutamia proosan peruskäsitteitä, joiden avulla tehtaillaan vaikka joulupukin konttiin tarinoita lapsille, äideille, isille, lastenlapsille, ystäville ja kumppaneille. Ota oma tärkeä esine mukaan. Työpajan vetää kirjailija Jenni Linturi. Ennakkoilmoittautuminen toivottavaa: jenni.linturi@otavanopisto.fi

MUU OHJELMA

Pe klo 13-14.30 Kirjallisuusbingo. Kirkon alakerta.
Perinteisessä bingossa kirjallisia palkintoja.

La klo 10-12 Satuja yli rajojen. Kirkon alakerta.
Satuja eri kielillä non stoppina, osallistu omien aikataulujen mukaan. Klo 11.30 Ilona Partanen lukee uusimman lastenkirjansa ’Talo nimeltä Panda’. Se on herkkä kuvakirja lapsesta, jonka mielikuvituksissa läheinen autiotalo muuttuu jättimäiseksi pandaksi. Pandan kanssa voi leikkiä ja lievittää omaa yksinäisyyden tunnetta, sillä myös autiotalo on yksinäinen ja kaipaa asujia. Kirjan tarina kertoo ystävyyden yllätyksellisyydestä ja lapsen kyvystä nähdä hyvää kaikkialla. Lukuhetken yhteydessä on esillä näyttely kirjan kuvituksista.

La 16-16.30. Rajaan tarina. Nuorisotalon sali.
Flamencolaulaja Anna Murtolan laulullinen muotokuva Suomeen päätyneestä marokkolaisesta insinööristä Rajaasta on yksi OSIRIS-teatterin Naisen peilin kahdeksasta koskettavasta tarinasta.

La klo 19-21. Kino71 esittää, Juho Kuosmanen: Hytti nro 6. Pihlajamäen kirkko.
Juho Kuosmasen ohjaama Hytti nro 6 (2021) voitti Cannesin Grand Prix’n, kahdeksan Jussi-palkintoa ja oli julkaisuvuoden viidenneksi katsotuin elokuva Suomessa. Elokuva perustuu Pihlajamäessäkin asuneen Rosa Liksomin samannimiseen romaaniin. Elokuvan jälkeen on mahdollisuus jäädä keskustelemaan teemalla “kirja vai leffa”.

Su klo 12-17. Kirjakirppis ja lastenkirjojen lahjoituspiste. Nuorisotalon aula.
Kirppikselle voit tulla myymään kirjojasi tai ostamaan lukemista muilta. Lastenkirjojen keräyspisteelle voit tuoda ehjät lastenkirjasi kierrätettäväksi Pihlajamäen päiväkodeille. Kysy lisää: petra.sieppo@gmail.com

Su klo 12-13.30. Lukupiiri ja pop-up kirjasto. Nuorisotalon sali.
Lukupiiri lähiöelämästä 1960-luvulta tähän päivään. Lukupiiriin ei tarvitse valmistautua ennakkoon, vaan paikan päällä luetaan valittuja sivuja eri vuosikymmenten lähiökuvauksista. Voit tulla mukaan lukemaan sivun tai vain kuuntelemaan syntyvää tarinaa. Paikalla myös pop-up kirjasto, josta voit lainata lukupiirin kirjoja.

Su klo (16) 17-18. Runokaraoke. Pihlajamäen kirkko.
Poimi runokaraoken runsaasta runovalikoimasta mieleisesi tai ota oma lempirunosi matkaan. Karaoken katalogissa runoja monilla eri kielellä. Tule ja mene omien aikataulujen mukaan. Ovet avataan klo 16, mistä alkaen voit tutustua karaoken runoihin ja tarjolla on myös opastusta runojen valintaan. Klo 17.30 kansanmuusikko Emmi Kuittisen itkuvirsi- ja musiikkihetki.

KIRJAILIJAT

Nura Farah on historiallisten romaanien kirjailija. Hän pitää parhaillaan Helsingin uuden yhteiskoulun lukiolaisille kirjoitustyöpajaa Jenni Linturin kanssa. Ammatiltaan Farah on laborantti.

Liisa Isotalo on Pihlajamäessä kolme vuotta vierailevan OSIRIS-teatterin johtaja. Laajan teatterityön lisäksi hän on julkaissut omaelämäkerrallisen romaanin ’Jostakin olen tullut’ (Basam Books 2020). Kirja kertoo äidiksi syntymisestä ja tyttäreksi kasvamisesta, neljästä erilaisesta naisesta, joiden elämäntarinaa varjostavat häpeä, hyväksikäyttö, syyllisyys ja hylkääminen.

Olli-Pekka Jauhiainen on käsikirjoittajaksi valmistunut kulttuurikentän moniottelija, joka työstää parhaillaan romaanikäsikirjoitusta ja essee-elokuvaa luontokuvaamisesta. Jauhiainen asuu Pihlajamäessä.

Sami Oskari Lahtinen asuu Pihlajamäessä ja opiskelee kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa. Hän kirjoittaa esikoisromaania vanhemmuudesta, isänä ja poikana olemisesta, ylisukupolvisista traumoista ja siitä, millaista on kasvaa mieheksi kun kaikki miehen mallit tuntuvat vierailta.

Sannaleena Lapinoja on kirjailija, runoilija ja näytelmäkäsikirjoittaja. Kirjamessuilla esittelyssä on tuore omakustanne, scifi-romaani ’Marko, maanläheinen avaruusseikkailu’ (2022), jossa sarjakuva kohtaa roadtripillä fiktion ja faktan – ilman lisättyä todellisuutta. Lapinoja on myös kuvittanut teoksen. Hän on Pihlajamäen Lähiöteatterin ohjaaja.

Jenni Linturi harrastaa kirjoittamista. Hän kirjoittaa parhaillaan romaania, jonka tapahtumat sijoittuvat 1970-luvun Pihlajamäkeen. Linturi myös asuu Pihlajamäessä.

Risto Malin on pitkän linjan toimittaja, joka julkaisi kesällä ensimmäisen rikosromaaninsa ’Anjalankosken salaisuus’ (Reuna 2022). Hänen toinen romaaninsa ilmestyy vuonna 2023. Malin asuu Pihlajamäessä, josta esikoisromaanin päähenkilö on kotoisin ja jonne toisen romaanin päähenkilöt muuttavat.

Anita Näslindh-Ylispangar on Pihlajistossa asuva tietokirjailija, joka on myös julkaissut historialliset romaanit ’Juna 69’ (Basam Books 2021) ja ’Naiset maailman tuulissa’ (2022). Näslindh-Ylispangar muutti 1965 Kalliosta Pihlajamäkeen, missä kävi myös koulunsa – aivan kuten tuoreen romaaninsa päähenkilöt.

Ilona Partanen on lastenkirjailija, kuvittaja ja visuaalinen suunnittelija. Partanen on julkaissut kolme omaa kuvakirjaa sekä kuvittanut useita muita lastenkirjoja. Hänen uusin teoksensa ’Talo nimeltä Panda’ ilmestyi lokakuussa 2022 (Kumma). Partanen asuu Pihlajamäessä yhdessä miehensä ja kahden lapsensa kanssa.

Venla Pystynen on Pihlajamäessä vuosia lapsena ja nuorena asunut toimittaja-kirjailija. Hän on kirjoittanut elämäkerran ’Mercedes Bentso – Ei koira muttei mieskään’ (Johnny Kniga 2019). Pystysen esikoisromaani ’En voi lakata ajattelemasta kuolemaa’ (WSOY 2022) on hurja ja koskettava tarina arvista, joita vanhemman itsemurha jättää lapseen.

Tanja Railo on esikoiskirjailija ja viestinnän ammattilainen. Lähiöiden kasvatti Railo asui lapsensa kanssa Pihlajamäessä 2006–2019 ja lapsuutensa mm. Tukholman lähiössä. Hänen esikoisromaaninsa ’Muovilusikkalapset’ (Basam Books 2022) on trillerimäinen ja mustan huumorin värittämä tarina yhteiskunnallisesta luokkaretkestä sekä terveen ja sairaan rajasta.

Juha ’Piki’ Torikka on julkaissut kaksi omakustannetta nimellä Lauri Mätäs. ’Päiväkirja Pihlajamäki 1962-1984’ (2007) on omakohtainen aikalaiskuvaus Pihlajamäestä junnujen ja ostarin jengin kokemana. ’Mellilän pojissa’ (2010) Pihlajamäki on vaihtunut ulkomaan reissuihin. Torikka asui Pihlajamäessä 1962-1982 sekä 1990-1999.

”Naisen Peili” on OSIRIS-teatterin hanke muualta Suomeen muuttaneiden ja
katveeseen jääneiden naisten tarinoista. Näistä syntyi mosaiikkimainen monitaiteellinen esitys, jossa taiteilijat peilaavat itseään Marokosta, Siperiasta, Somaliasta, Ukrainasta, Bahrainista, Afganistanista sekä Suomesta kotoisin olevien naisten kanssa.

Muutokset mahdollisia.

Fb-tapahtuma https://www.facebook.com/events/466856715394152

Pihlajamäen ruokatorilla herkutellaan la 3.9.

Ruokatori jälleen Pihlajamäessä! Tervetuloa lounaalle herkullisten katuruokien pariin, tekemään ruokaostoksia ja nauttimaan aidosta toritunnelmasta.

Katuruokatorilla mukana mm. Il Postino -pizzapyörä, BULI FoodTruck, Puksu Room, Salaattisiskot, Ape Gelato ja Patisserie Teemu Auran Pullabiili. Hamppareita vegenä ja lihalla, salaatteja, briskettejä, ribsejä ja pitsoja sekä sambusoja & muita suolaisia herkkuja. Jäätelöitä, espressoja ja affogatoja, leipomotuotteita ja jälkiruokia.

Lähi- ja luomuruuan Maatilatorilla mukana mm. Kal’s Specialty Foods, Lähtelän Luomutila ja Kolin Luomutila. Uuden sadon vihanneksia ja juureksia, marjoja, hunajaa ja maustekastikkeita.

Ruokatorimme löydät keskeltä Pihlajamäkeä, toriaukiolta ostarin kupeesta (Meripihkatie 3).

Tapahtuma on osa Pihlajamäen kyläjuhlaa: https://www.facebook.com/events/250833200462377

Kino71 esittää: Diktaattori (ulkoilmanäytös) su 28.8.

Chaplinin näyttelemä diktattoori katselee karttapalloa

Kino71 on Pihlajamäen 60 v. juhlavuoden pop up kino. Elokuvien esityspaikat vaihtelevat, mutta näytökset ovat aina postinumeroalueella 00710 ja perille pääsee bussilla 71.

Aika: Sunnuntai 28.8.2022 kello 21–23.30
Paikka: Pihlajamäen nuorisopuisto, Jengipolku 8

Kino71 esittää elokuun kesäyössä yhä ajankohtaisen Charlie Chaplinin leffaklassikon Diktaattori. Ulkoilmanäytös, vapaa pääsy.

Elokuvateatterina toimii Pihlajamäen nuorisopuiston laaja, viihtyisä nurmialue. Elokuva alkaa auringon laskettua ja pimeän saavuttua kello 21 jälkeen. Pukeudu sään mukaan ja ota mukaan piknikevästä, istuinalusta, tarpeeksi lämmintä vaatetta, viltti ja tietysti myös kaverit. Muistathan jättää puiston siistiksi jäljiltäsi ja viedä omat roskat mukanasi.

Ulkoilmanäytös järjestetään säävarauksella. Tiedot ohjelman täydennyksistä tai mahdollisista muutoksista päivitetään Facebook-tapahtumaan: https://www.facebook.com/events/1659128391123065

Diktaattori (The Great Dictator, 1940) on Charlie Chaplinin ohjaama, käsikirjoittama ja osittain tuottama satiirinen komediaelokuva. Kansallissosialismia ja fasismia parodioiva teos oli Chaplinin ensimmäinen varsinainen äänielokuva. Diktaattori on yhä ajankohtainen. Se kuvaa vallan ja totalitarismin mielivaltaisuutta. Chaplin esittää elokuvassa juutalaista parturia sekä diktaattori Adenoid Hynkeliä. Elokuvassa näyttelevät myös Paulette Goddard, Reginald Gardiner, Henry Daniell, Billy Gilbert ja Jack Oakie. (2 h 5 min, S)

Elokuva toteutetaan yhteistyössä Pop Up Kino Helsingin kanssa. Kiitos Uudenmaan kulttuurirahastolle näytöksen mahdollistamisesta!

Tervetuloa tunnelmoimaan klassikkoleffan pariin elokuun pimenevään iltaan!

Jättipalsamin kitkentätalkoot Pihlajamäessä – tule mukaan!

Jättipalsami
Kaunis jättipalsami on haitallinen vieraskasvilaji, joka valtaa tilaa alkuperäislajeilta ja heikentää näin luonnon monimuotoisuutta. Joki- ja purovarsilla kasvi aiheuttaa myös eroosiota, mikä puolestaan on uhka taimenten kutusorakoille ja kalanpoikasille.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy) järjestää vieraskasvilaji jättipalsamin torjuntatalkoita Pihlajamäessä. Jättipalsamin kitkentä on helppoa ja hauskaa hyötyliikuntaa ja sopii kaikenikäisille.

Lämpimästi tervetuloa mukaan tekemään käytännön luonnonsuojelutyötä luonnon monimuotoisuuden säilymisen eteen – jokaisesta käsiparista on apua!

Aika: keskiviikko 6.7. kello 18 (kesto n. 2 h)
Paikka: kokoontuminen Marmoritien ja Liusketien risteyksessä (talkookohde Longinojaan laskevan Pihlajamäenojan varsi)
Lisätietoja: https://www.sll.fi/helsinki/tapahtuma/jattipalsamitalkoot-pihlajamaessa/

Aika: maanantai 11.7. kello 18 (kesto n. 2 h)
Paikka: kokoontuminen Pukinmäen Hesburgerilla, Rapakivenkaari 3 (talkookohde Pihlajamäen ala-asteen vieressä sekä Longinojan varrella)
Lisätietoja: https://www.sll.fi/helsinki/tapahtuma/jattipalsamitalkoot-pihlajamaessa-2/

Aika: maanantai 18.7. kello 18 (kesto n. 2 h)
Paikka: kokoontuminen Pukinmäen Hesburgerilla, Rapakivenkaari 3 (talkookohde Longinojan varrella)
Lisätietoja: https://www.sll.fi/helsinki/tapahtuma/jattipalsamitalkoot-pihlajamaessa-3/

Ota mukaasi työhanskat ja vesipullo. Pitkät lahkeet ja hihat ovat suositeltavia, samoin kumisaappaat tai muut vettä kestävät jalkineet.

Säävaraus: kovalla sateella talkoot peruuntuvat / siirtyvät toiseen ajankohtaan.

MLL Pihlajamäen kirpputori su 15.5.

Huippusuosittu lastenvaatekirpputori sunnuntaina 15.5.2022 kello 10–13.
Uutena paikkana Pihlajamäen ala-aste, Lucina Hagmanin kuja 3.

Kirppikseltä löydät muun muassa:

  • Lastenvaatteita ja asusteita 50–170cm
  • Kenkiä
  • Äitiysvaatteita ja tarvikkeita
  • Leluja, pelejä, kirjoja
  • Askartelutarvikkeita
  • Roolivaatteita
  • Harrastusvälineitä

*****

  • Etuosto-oikeus MLL Pihlajamäen jäsenille kello 9.45 (jäsenkortti tai numero esitettävä)
  • Maksutavat mobilepay/korttimaksu (hyväksymme myös käteisen)
  • Kahvio avoinna koko tapahtuman ajan
  • Paikalle pääset muun muassa bussilla 71 tai junalla (Pukinmäki), parkkipaikkoja rajoitetusti

*****

  • Ei lastenvaunuja sisätiloihin!
  • Kirppissaliin voit tuoda oman tyhjän ostoskassin

Tervetuloa ostoksille & tekemään löytöjä!

Ps. varauduthan jonottamaan!

Pihlajamäki-seura puolustaa suojelukaavaa

Rapakivenkuja 2:n asemakaavan muutosehdotus
Tummempikattoiset talot ovat suunniteltua täydennysrakentamista. Taaempi taloista sijoittuisi parkkipaikan päälle, edessä oleva suojellulle puistopihalle. Kuva: LUO arkkitehdit

Pihlajamäki-seura jätti 10.2.2022 muistutuksen kaupunkiympäristölautakunnalle Rapakivenkuja 2:n asemakaavan muutosehdotuksesta. Seura ei hyväksy puistopiha-alueen suojelumerkinnän poistamista ja edellyttää, että ennen mahdollisia kaavamuutoksia on vaikutukset suojelualueen kokonaisuuteen arvioitava kokonaisvaltaisesti.

Pihlajamäki-seuran muistutus kokonaisuudessaan:

MUISTUTUS PIHLAJAMÄEN RAPAKIVENKUJA 2:N ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA

Pihlajamäki-seura on tutustunut Rapakivenkuja 2:n (tontti 38024/1) asemakaavaehdotuksen selostukseen ja karttaan sekä vuorovaikutusraporttiin. Muutosehdotus kohdistuu Pihlajamäen suojelukaavaan nro 11520.

Pihlajamäki-seura esittää kaavaehdotuksen hylkäämistä ehdotetun kaltaisena ja esittää siihen merkittäviä muutoksia.

Pihlajamäki-seura katsoo, että tontin puistopiha-alueen suojelumerkintää s-5 ei saa poistaa. Piha-alue täytyy säilyttää puistomaisena ja mahdollinen rakentaminen tulee toteuttaa niin, ettei se loukkaa suojelukaavan henkeä ja periaatteita. Parkkipaikan alueelle rakentamista seura pitää periaatteessa mahdollisena, kun se toteutetaan huolellisesti suojelutalojen arkkitehtuuria ja miljöötä kunnioittaen sekä alueen viuhkamaisen sommitelman täsmällisenä jatkona. Sen sijaan puistopihan päälle sijoitettu suurempi rakennus ei ole sovitettavissa suojeltavaan miljööseen. Seura joka tapauksessa edellyttää, että ennen mahdollisia kaavamuutoksia on vaikutukset suojelualueen kokonaisuuteen arvioitava kokonaisvaltaisesti.

Perustelut

Kortteli 38024 sijaitsee näkyvällä paikalla vilkasliikenteisen Rapakivenkujan varressa Pihlajamäkeä halkovan laakson pohjoisosassa. Laakso toimii Pukinmäen suunnalta saavuttaessa alueen porttina. Suunnitelluista uudisrakennuksista isompi sijaitsisi suojellun puistopihan päällä maisemallisesti tärkeässä solmukohdassa. Rakennus peittäisi avaria näkymiä joka suunnalta ja muuttaisi oleellisesti alueen kokonaissommitelmaa suojelukaavan luonteen vastaisesti.

Parkkipaikan tilalle sijoittuva asuintalo ei olisi aivan yhtä ongelmallinen. Se olisi samassa linjassa alkuperäisen rakennuksen kanssa ikään kuin jatko-osana ja sijoittuisi syvemmälle tontille vaikuttaen kaupunkikuvaan vähemmän. Ongelmana uudistalossa olisi, että se peittäisi alkuperäisen talon päätyikkunoiden näkymät kokonaan sekä naapuritontin Rapakivenkuja 4:n asukkaiden näkymiä.

Pihlajamäki on Suomen modernin arkkitehtuurin kiistaton merkkikohde. Alue sisältyy Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) luetteloon sekä modernin arkkitehtuurin DoCoMoMo (Documentation and Conservation of Buildings, Neighbourhoods and Sites of Modern Movement) -järjestön valikoimaan ainoana 1960-luvun aluekokonaisuutena Helsingistä.

Pihlajamäen 1960-luvun miljöö on suojeltu asemakaavahistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävänä aluekokonaisuutena, jonka vaaliminen ja säilyttäminen tuleville sukupolville on tärkeää. Asemakaavallinen suojelu kohdistuu sekä alueen 1960-luvun rakennuskantaan että alueen maisemaan ja lähiympäristöön. Pihlajamäki-seura arvostaa suojelukaavaa, joka takaa lähiön ainutlaatuisen ilmeen säilymisen alkuperäisen arkkitehtonisen suunnitelman mukaisena: avarana, luonnon omia linjoja seuraavana ja luonnonläheisenä.

Pihlajamäki-seura huomauttaa myös virheistä kaavaehdotuksen havainnekuvissa: Uusien rakennuksien päätyihin on piirretty pystyikkunat vaikka vaatimus on nauhaikkunoista. Lisäksi alkuperäisten talojen päätyikkunat on unohdettu piirtää kuviin mukaan. 

Koska Pihlajamäen asemakaavalla suojeltu alue on alkuperäisen arkkitehtuurin yhtenäisyyden ja maisemallisten tekijöiden muodostama kokonaisuus, heikentää yhden tontin suojelumerkinnän poistaminen ja sitä seuraava täydennysrakentaminen paitsi kyseisen tontin myös koko alueen maiseman ja rakennuskannan arvoa. Täydennysrakentaminen ei siksi ole vain yksittäisen taloyhtiön oma asia.

Pihlajamäki-seura edellytti Rapakivenkuja 2:n osallistumis- ja arviointisuunnitelman mielipiteessään vuonna 2020, että jos kaavamuutoksen kanssa edetään, sen vaikutus koko suojellun aluekokonaisuuden arvoon ja tulevaisuuteen on perusteellisesti selvitettävä. Tätä selvitystä ei ole laadittu. Kun suojelukaavan valmistumista (v. 2007) edelsi laaja inventointi- ja arvottamistyö, niin nyt suojelun osittaista purkamista ollaan käynnistämässä täysin ilman vaikutusten arviointia. Seura edellyttää edelleen, että ennen mahdollisia kaavamuutoksia on vaikutukset suojelualueen kokonaisuuteen arvioitava kokonaisvaltaisesti.

Pihlajamäki-seura myös muistuttaa, että alkuperäinen suojelukaava sisältää täydennysrakentamista Kiilletie-Kiillekujan alueella pysäköintitontilla sekä viereisellä entisen liikerakennuksen tontilla (38020/4 ja 38001/2), mutta nämä alueen kehittämisen ja miljöön eheyttämisen kannalta keskeiset kohteet ovat edelleen rakentamatta. Suunniteltu talotyyppi on yksikerroksinen atriumtyyppinen pientalo, joka heijastaa 60-lukulaista identiteettiä. Pihlajamäki-seura odottaa kärsimättömänä kaupunkikuvallisesti epäsiistin kentän rakentamista. Myös Vuolukiventie 9:n kohdalla oleva epäsiisti autopaikkojen korttelialue kaipaa kehittämistä. Nyt kaavamuutosehdotuksen kohteena oleva kortteli 38024 ei kaipaa siistimistä tai muutoksia toisin kuin edellä mainitut kiireesti muutoksia kaipaavat tontit.

Rapakivenkuja 2:n täydennysrakentamistarvetta perustellaan kaavaselostuksessa sillä, että tontti sijoittuu osittain myös A2-korttelialueelle. Helsingin nykyinen pikselimuotoinen yleiskaava on kuitenkin vain suuntaa antava. Vuodelta 2007 peräisin olevaa suojelukaavaa ei tule muuttaa siksi, että yleiskaava vuodelta 2016 suhtautuu siihen ristiriitaisesti. Todettakoon myös, että koko muu Pihlajamäki, sekä suojelukaava-alueella että sen ulkopuolella, vastaa jo tehokkuudeltaan yleiskaavan osoittamaa tehokkuutta (A3). Pihlajamäki ei siis ole tehottomasti rakennettu.

Pihlajamäki on elinvoimainen ja viihtyisä kaupunginosa, jossa on hyvät koulut ja päiväkodit sekä nopeat yhteydet työpaikoille ja palveluihin. Alueella on terveysasema, kirkko, nuorisotalo, asukastalo, leikkipuistoja, jalkapallokenttä, nuorisopuisto, kauppoja ja palveluita. Luontoon pääsee suoraan ulko-ovesta. Upea arkkitehtuuri on vetovoimatekijä ja yhteisöllisyys luo turvallisuutta kaikille.

Pihlajamäessä täydennysrakentamista on tehty suojelualueen ympärille 1970-, 1980-, 1990- ja 2010-luvuilla. Parhaillaan rakennetaan asuntoja myyntiin Pihlajamäentien-Pihlajistontien kulmaan, johon valmistuu kahteen taloon 51 asuntoa. Pihlajamäen ostoskeskuksen alueelle on kaavoitettu kaksi kerrostaloa, joihin on tulossa yhteensä noin 140 asuntoa, puolet vuokra- ja puolet omistusasuntoja.

Pihlajamäki-seura vaati Rapakivenkuja 2:n osallistumis- ja arviointisuunnitelman mielipiteessään vuonna 2020, että tontin suojelumerkinnät säilyvät. Seura ei hyväksy kaavaratkaisua, jossa puistopiha-alueen s-5 -merkintä poistetaan. Siinä tapauksessa, että suojelukaava-alueella halutaan jatkossa edetä suojelumerkintöjä purkaen, seura edellyttää tehtäväksi kokonaisselvitystä alueen täydennysrakentamismahdollisuuksista ja niiden seurauksista. Suojelumerkintöjen poistamisen sijaan seura toivoo kaupungin edistävän suojelukaava-alueen keskeneräisten tai vajaakäytössä olevien, epäsiistien ja ilman suojelumerkintää olevien pysäköintialueiden kehittämistä.

Pihlajamäki-seura pyytää saada tiedon kaupunkiympäristölautakunnan päätöksestä sekä kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä.

Helsingissä 10.2.2022
Pihlajamäki-seura ry
Hanna-Mari Mikkonen, puheenjohtaja
Milja Parviainen, sihteeri

Rapakivenkuja 2:n asemakaavan muutoksen suunnitelmat ja asiakirjat löytyvät Helsingin kaupungin karttapalvelusta:
https://kartta.hel.fi/?sukkaId=2019-008969

Uutta Koillis-Helsinkiä -verkkotilaisuus ke 2.2. klo 17–19.30

Uutta Koillis-Helsinkiä -verkkotilaisuudessa Helsingin kaupungin työntekijät kertovat lyhyiden esitysten avulla Koillis-Helsingin tulevaisuuden suunnitelmista liittyen asumiseen, liikenteeseen, puistoihin ja viheralueisiin.

Pihlajamäki on vuorossa klo 18.10 alkaen. Esillä on ostoskeskuksen alueelle suunnitellut kaksi asuintaloa ja Rapakivenkuja 2:n asemakaavan muutos kahden asuintalon rakentamiseksi sekä Savelanpuistoon liittyen OmaStadi-suunnitelmat ja Pohjoisbaana.

Illan ohjelma ja liittymislinkki (lähempänä ajankohtaa) sekä teknisiä ohjeita löytyy tilaisuuden verkkosivulta: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/ajankohtaiset-suunnitelmat/tilaisuudet/uutta-koillishelsinkia

Facebook-tapahtumalinkki: https://www.facebook.com/events/335736151383499

Äänestä OmaStadi-rahaa Pihlajamäkeen

Helsinki toteuttaa eniten ääniä saavat OmaStadi-ehdotukset. Anna äänesi Pihlajamäen hankkeille nyt:

Arkkitehtuuripolku uuteen kukoistukseen
https://omastadi.hel.fi/processes/osbu-2020/f/185/budgets/16/projects/1620
Pihlajamäen arkkitehtuuripolun huonokuntoiset opastaulut uusitaan ja ainutlaatuiselle kulttuurireitille toteutetaan arvoisensa verkkosivusto.

Liikuntaa ja hyvinvointia tukevia palveluita ikäihmisille – Vol 2

https://omastadi.hel.fi/processes/osbu-2020/f/185/budgets/16/projects/1624
Ikäihmisille tarjotaan liikuntaryhmiä ja muuta virkistävää yhteistä toimintaa lähellä kotia.

Apu-Paku Koillinen on liikkuva neuvontapiste lähellä kotia. Apu-Pakulta saa aina apua
https://omastadi.hel.fi/processes/osbu-2020/f/185/budgets/16/projects/1626
Apu-Paku on matalan kynnyksen liikkuva neuvontapiste kohderyhmänään erityisesti ikäihmiset, nuoret ja maahanmuuttajataustaiset asukkaat.

Voit äänestää kaikkia kolmea suunnitelmaa!

NÄIN VOIT ÄÄNESTÄÄ
:

1. Siirry sivulle: https://omastadi.hel.fi/
2. Klikkaa yläosan sinisessä palkissa ”Aloita äänestys”.
3. Klikkaa sinistä painiketta ”Pankkitunnukset tai mobiilivarmenne” (12 v täyttäneet koululaiset voivat tunnistautua Wilma-tunnuksilla).
4. Tunnistaudu ja klikkaa ”Jatka palveluun”.
5. Käyttöehdot-sivun alalaidassa Hyväksy käyttöehdot.
6. Voit äänestää kahdessa äänestyksessä eli sekä Helsingin yhteisessä että äänestysalueen äänestyksessä. Valitse äänestysalue: Koillinen. Klikkaa ”Ehdotusten valinta”.
7. Koillisen alueen äänestyksessä valitse ehdotus klikkaamalla sen kohdalla sinistä painiketta ”Lisää äänestyskoriin”. Voit halutessasi valita kaikki kolme Pihliksen suunnitelmaa: ”Arkkitehtuuripolku uuteen kukoistukseen”, ”Liikuntaa ja hyvinvointia tukevia palveluita ikäihmisille – Vol 2” ja ”Apu-Paku Koillinen on liikkuva neuvontapiste lähellä kotia”.
8. Siirry sivun alaosaan tai klikkaa ”Näytä äänestyskori”. Tarkista valintasi ja siirry eteenpäin klikkaamalla ”Esikatselu ja äänestys”.
9. Tarkista esikatselussa valintasi ja suorita äänestys klikkaamalla sinistä painiketta ”Äänestä”.

Jos tarvitset apua, voit äänestää esim. Pihlajamäen asukastalolla (Lähiöasema, Liusketie 3 A, avoinna: ma–pe 9–16). Ota verkkopankkitunnukset/mobiilivarmenne tai henkilötodistus mukaan.

HUOM: OmaStadi-tapahtuma ja opastusta äänestämiseen Pihlajamäen asukastalolla ke 13.10. klo 13–15.

Vain muutama eniten ääniä saanut suunnitelma toteutetaan – vaikuta siis Pihliksen parhaaksi ja ÄÄNESTÄ!
Äänestysaika on 6.10.–28.10.

Tapahtumia ja traditioita

Pihlajamäki on vireä vuoden ympäri. Vuosittaisia tapahtumia ovat mm. syyskuussa järjestettävä suuri, suosittu Pihlajamäen kyläjuhla, ala-asteiden tapahtumat Marrasjuhla ja Palmumarkkinat, Pihlajamarkkinat toukokuussa, luontoretki Helsinki-päivänä, suuret kirpputorit keväällä ja syksyllä sekä Puurojuhla joulukuussa.

Nuorisopuistossa on useita eri tapahtumia kesäkautena ja Pihlajamäen tekonurmella pelataan PK-35:n liigapelejä ja junnuotteluja. Aikaisempina vuosina on järjestetty myös laskiaistapahtumaa Pulkkabileet sekä minifestaria Pihlajamäki goes Blues.