Ikäihmisten hyvinvointia tukevia liikuntapalveluja tarvitaan Pihlajamäkeen

108

Pihlajamäki-seura on lähettänyt kaupungin liikunta- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen johdolle vetoomuksen ikäihmisten liikuntapalveluiden saamiseksi Pihlajamäkeen:

Hyvät Helsingin kaupungin liikunta- ja sotepalveluista vastaavat

Lähestymme teitä, koska olemme saaneet paljon palautetta Pihlajamäen alueen ikäihmisiltä lähiliikuntapalveluiden loppumisesta: he kertovat tarvitsevansa ohjattua liikuntaa, joka toteutetaan lähellä heidän kotiaan – Pihlajamäen alueella. Tutkimustiedon mukaan ennaltaehkäisy on taloudellisesti kannattavin ja inhimillisesti merkityksellisin tapa toimia. Paikallisen toiminnan tärkeys korostuu erityisesti nyt, kun alueen palvelulinjojen vuoroja on vähennetty merkittävästi. Mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan on taattava kaikille.

Pihlajamäessä aikoinaan loppunut Lähiöliikunta jätti suuren aukon alueen ikäihmisten liikunnan palvelutarpeeseen. Tästä syystä toimimme Pihlajamäen ikääntyneiden asukkaiden äänitorvina laatiessamme vuonna 2018 osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-ehdotuksen Liikuntaa ja hyvinvointia tukevia palveluita Koillis-Helsinkiin – Lähelle kotia. Hanke toimi Koillis-Helsingin ääniharavana ja toteutettiin OmaStadi-hankkeena vuosina 2020–2021. Ehdotus sai paljon positiivista palautetta ja huomiota Helsingin kaupungin apulaispormestari Sanna Vesikansaa myöten.

Hankkeessa oli ensisijaisesti tavoitteena järjestää alueen ikääntyneille heidän toiveistaan lähtevää liikuntaa. Toiveiden perusteella aloitettiin tuolijumpparyhmä Pihlajamäen nuorisotalolla. Ohjatut tunnit olivat suosittuja ja ryhmiä jouduttiin jakamaan, jotta kaikki halukkaat voisivat osallistua. Tuolijumppa jouduttiin asukkaiden pettymykseksi keskeyttämään koronarajoitusten vuoksi.

Pihlajamäessä lähiliikuntatunneille käyntejä kertyi koronatilanteesta huolimatta yhteensä 149+67 ja kävijöitä oli kertaa kohden keskimäärin 14+6.

Osallistujilta saatujen palautteiden perusteella hankkeessa tuotetut lähiliikuntatunnit olivat auttaneet sekä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisessä, että sosiaalisten suhteiden säilymisessä sekä edistäneet myös osallistujien henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Osallistujat esittivät palautteena myös selkeän toiveen liikuntaryhmien jatkosta.  

Loppuraportti: Liikuntaa ja hyvinvointia tukevia palveluita ikäihmisille Koillis-Helsinkiin – Lähelle kotia https://omastadi.hel.fi/uploads/decidim/attachment/file/4353/Loppuraportti_Koillis-Helsingin_OmaStadi.pdf

Koska lähiliikunta uhkasi osbu-hankkeen päättyessä Pihlajamäessä taas loppua, teimme vastaavan ehdotuksen osallistuvan budjetoinnin toiselle kierrokselle 2021. Jatkoehdotus ei saanut riittävästi ääniä, eikä toimintaa saatu aktiivisista asukkaista ja iäkkäiden asukkaiden tarpeista huolimatta jatkumaan alueella. Oletettavasti korona-aika vähensi etenkin kohderyhmän äänestysaktiivisuutta. Näistä epävarmuustekijöistä johtuen osallistuva budjetointi ei sovellu toimintaan, joka mielestämme kuuluisi kaupungin omaan vakituiseen toimintaan.

Kaupunki on järjestänyt etäliikuntaa, mutta valitettavasti useat ikäihmiset eivät pysty tähän osallistumaan laitteiden ja osaamisen puutteesta johtuen. Tämä lisää ikääntyneiden syrjäytymistä ja yksinäisyyttä entisestään. Korona-ajan jälkihoidossa on välttämätöntä turvata etenkin ikäihmisten toipuminen ja aktiivisen arjen jatkuminen.

Uskomme, että panostus ikääntyneiden ohjatun liikunnan järjestämiseksi on pieni verrattuna sen tuomiin valtaviin hyötyihin ja säästöihin. Henkisesti ja fyysisesti parempikuntoiset ikäihmiset voivat elää täysipainoisempaa ja itsenäisempää arkea omassa kodissaan (Gerontologia-lehden artikkeli ”Ryhmäliikunta iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukena” https://journal.fi/gerontologia/article/view/109087 ).

Myös Helsingin kaupungin omana tavoitteena on vahvistaa ikäihmisten mahdollisuuksia liikkumiseen ja liikkeelle lähtöön sekä kasvattaa arki- ja kuntoliikuntaa harrastavien osuutta. Tavoite on helpompi toteuttaa, kun järjestetään sellaista liikuntaa, johon ikääntyneenä on helppo osallistua. 

Toivoisimmekin, että kaupunki kuulisi Pihlajamäen iäkkäiden äänen ja järjestäisi heille ohjattua liikuntaa lähellä kotia vaikka 1–2 kertaa viikossa.

Laatineet
Ira Hyyrynen (Pihlajamäki-seura; hyvinvointialan yrittäjä, Aurinkola), Niina Juppi-Lehtelä (geronomi AMK, palveluneuvoja, Helsingin kaupunki) ja Marja-Liisa Suuronen (puheenjohtaja, Pihjalamäen-Pihlajiston Eläkeläiset).

Helsingissä 22.2.2022
Hanna-Mari Mikkonen, puheenjohtaja
Pihlajamäki-seura