Kaupan rakennemuutos Pihlajamäessä

246

Marraskuussa 2007 avattava Viikin kauppakeskus on hyvä – vai pitäisikö sanoa huono – esimerkki kaupan rakennemuutoksesta ja siitä, miten kaupunginosayhdistysten mielipide usein sivuutetaan kaavoituksessa.

Vesa Koskela, Pihlajamäki-Seuran puheenjohtaja. Kuva: Riitta Sivonen

Kymmenisen vuotta sitten alettiin suunnitella Viikin paikalliskeskusta ja kauppakeskusta sen yhteyteen. Pihlajamäki-Seura vastusti kauppakeskusta, sillä suurin osa viikkiläisistä asuisi toisaalla ja Pihlajamäen ostoskeskus sijaitsee vain alle kilometrin päässä siitä. Seura esitti, että kauppakeskuksen rakentamisesta luovuttaisiin ja viikkiläisille luotaisiin kunnolliset palvelut sinne, missä suurin osa ihmisistä tulee asumaan eli Latokartanoon.

Kauppakeskuksen sanottiin olevan ensisijassa lähiseudun asukkaita ja Viikin tiedepuistoa varten, mutta sijainti Lahdenväylän ja sitä päivittäin ajavan noin 100 000 autoilijan likeisyydessä ei toki haitannut. Niinpä jo hyvissä ajoin kauppakeskukselle kaavoitettiin eteläinen ja pohjoinen liittymä, jotta autojen massiivinen liikennevirta pääsisi sujuvasti kauppakeskukseen ja sieltä pois.

Mutta pohjoisen liittymän rakentamiseen ei löytynytkään maksajaa. Helsingin keskustasta tultaessa pääsee kyllä sujuvasti kauppakeskukseen, mutta sieltä Lahdenväylää pohjoiseen pyrkivä joutuukin etsiskelemään sopivaa reittiä. Kun siis automagneetti Viikin kauppakeskus avaa joulun alla ovensa, on Viikissä ja Pihlajamäessä pelättävissä – ei vain lisää liikennettä ja ruuhkia, vaan myös poistumisreittiä etsiviä harhailijoita.

Pihlajamäen onneksi sen arkkitehtoniset arvot tunnustettiin 2000-luvun alussa. Pihlajamäki saa suojelukaavan, jolla myös ostoskeskuksen vanhempi eli pohjoinen osa suojellaan. Suunnitelma uudemman eli Pihlajamäentien puoleisen osan lisärakentamisesta valmistuu lähiaikoina. Paikalle on tulossa myös asuntoja.

Suojelukaava säilyttää myös ne rakennukset, joihin yli 45 vuotta sitten suunniteltiin Pihlajamäen pienet päivittäistavarakaupat. Vaikka lähikaupat ovat kuolleet, rakennukset säilyvät.

Pihlajamäen ostarin pelasti osaltaan suojelukaava, mutta mikä pelastaisi Pihlajamäen, Viikin ja Pihlajiston kadut lisääntyviltä ruuhkilta ja harhailevilta autoilta? Kuka maksaisi Viikin kauppakeskuksen pohjoisen liittymän rakentamisen? Valtio, Helsingin kaupunki, HOK-Elanto vai useampi niistä yhdessä?

Vesa Koskela
Pihlajamäki-Seuran puheenjohtaja

Julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2007