Pihlajamäkeä koskeva Ketokivenkaaren asemakaava on nyt nähtävänä. Kaavaehdotuksesta voi esittää mielipiteensä ja jättää muistutuksia 24.8.–24.9.2007.
Kaavan tavoitteena on suojella Ketokivenkaaren varren kaksi komeaa 1920-luvun rakennusta. Talojen viereen ja Ketokivenkaaren varteen suunnitellaan pientaloja.
Asemakaavan muutosehdotuksessa suojelurakennukset ja uudet asuinrakennukset muodostavat kokonaisuuden, jossa uudisrakennukset rajaavat vanhaa pihapiiriä. Pihlajamäentien reunaan on merkitty suojaviheralue mahdollista meluvallia varten.
Kaavaluonnosvaiheessa Pihlajamäki-Seura ry, kaksi asunto-osakeyhtiötä sekä useat yksityishenkilöt esittivät monia muutoksia asemakaavaan.
Pihlajamäki-Seura suhtautuu alueen täydennysrakentamiseen yleensä myönteisesti, mutta Ketokivenkaaren asemakaavaluonnosta seura ei kaikilta osin voinut hyväksyä. Asuintalot on suunniteltu liian lähelle vilkasliikenteistä Pihlajamäentietä. Myös Helsingin kaupungin ympäristökeskus on omassa lausunnossaan todennut, että Pihlajamäentien liikenteen melu ja vaikutus ilman laatuun tulisi ottaa huomioon.
Pihlajamäki-Seura puolsi liiketonttien säilyttämistä ja Pihlajamäen historiaan liittyvän vanhan talon suojelua, mutta vaati suurempaa tilaa vanhojen rakennusten ympärille. Samaa mieltä oli myös Helsingin kaupunginmuseo sekä talossa asuva Matti Moisio.
Helsingin kaupunginmuseo katsoi, että Ketokivenkaaren varteen nykyiselle katualueelle suunnitellut pientalot johtaisivat liian tiiviiseen kaupunkirakenteeseen valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön, Malmin hautausmaan, rajalla ja sisäänkäynnin edustalla.
Helsinki kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 31.5. asemakaavan muutosehdotuksen, jota on kuitenkin vain hieman muokattu edellisten lausuntojen ja mielipiteiden suuntaan. Perusongelmat ovat edelleen olemassa. Nyt on muistutusten aika ja mahdollisuus vaikuttaa Pihlajamäen historiallisen kerrostuneisuuden puolesta. Olisiko hyvä jättää edes yhteen kohtaan Pihlajamäkeä hieno ja avara entisaikojen miljöö muistuttamaan siitä, että Pihlajamäessä oli asutusta jo ennen 1960-lukua?
Pihlajamäki-Seura on hankkinut aiheeseen liittyvää materiaalia. Siihen voi tutustua Pihlajamäen lähiöasemalla, Liusketie 3:ssa.
Vesa Koskela
Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2007