Helsingillä oli aiemmin varaa paljon tiheämpään kirjastoverkkoon kuin nykyisin. Monia pieniä kirjastoja on lakkautettu ja joitakin suurempia perustettu. Pihlajamäestä kirjasto muutti Viikkiin kymmenen vuotta sitten, jolloin sen sijainti tuli melko kaukaiseksi hyvin monelle pihlajamäkeläiselle. Jos kirjasto ei sijaitse normaalin päivittäisen asioinnin pyörteessä, sinne tulee harvemmin lähdettyä.
Onneksi Helsingissä voi asioida muissakin kuin omassa lähikirjastossa, jos kenellä sellainen vielä on. Monille Pihlajamäen asukkaalle Malmin ja Pukinmäen kirjasto on paljon lähempänä ja helpommin saavutettavissa kuin Viikin kirjasto. Lähes kaikki viikkiläiset asuvat Latokartanossa, mutta monet heistä kulkevat päivittäin luontevammin Viikin kirjaston ohi ja sisällekin kuin useimmat pihlajamäkeläiset. Toisille Pihlajamäen asukkaalle Viikin kirjasto on tosin paljon lähempänä kuin suurimmalle osalle viikkiläisistä. Pihlajiston ja Viikinmäen asukkaille Viikin kirjasto on puolestaan melko lähellä.
Viikin kirjasto onkin lähikirjasto ennen kaikkea Helsingin yliopiston Viikin kampuksen työntekijöille ja opiskelijoille. Omat hyvät puolensa monille pihlajamäkeläisille on siinäkin, että Tiedekirjasto on melko lähellä.
Kirjastolaitos Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on harvinaisen edistyksellinen ja asiakasystävällinen verrattuna moniin muihin kunnallisiin palveluihin. Kuntarajat on lähes kokonaan unohdettu, kun asiakkaita palvellaan. Onneksi kirjastoissa palvelu useimmiten pelaa, vaikka itsepalvelulaitteita asiakkaiden on lähes pakko opetella käyttämään. Verkkopalveluihinkin olen saanut ilmaista koulutusta.
Vesa Koskela, Pihlajamäen lähiölehden päätoimittaja
Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 2/2009