Pihlajamäen kuntavaalipaneeli keräsi keskiviikkona 22.3.2017 nuorisotalolle runsaat sata ihmistä. Nuorisotalon salissa istui paikallisesta politiikasta ja Helsingin ja Pihlajamäen kehittämisestä kiinnostuneita, runsaasti kysymyksiä esittäneitä kansalaisia ja kuulijoita. Keskustelu oli ajoittain hyvinkin vilkasta. Kuntavaalikandidaatit saivat vastattavakseen visaisia kysymyksiä, jotka käsittelivät niin rakentamista kuin kaavoitusta, liikennettä, koulutusta, eriarvoistumista sekä maahanmuuttoa.
Paikalle kutsuttiin edustajat kaikista virallisista puolueista ja seuraavat ehdokkaat tulivat panelisteiksi:
SDP, Hanna Varis, 476, Viikinmäki
Vasemmisto, Marianna Siltala, 340, Pihlajamäki
Keskusta, Riitta Korhonen, 909, Viikki
Kokoomus, Eija-Riitta Aakio, 27, Viikinmäki
Vihreät, Meri Haahtela, 626, Myllypuro
Kristilliset, Tuulikki Tepora, 589, Pihlajamäki
Perussuomalaiset, Jarmo Keto, 785, Pihlajamäki
Piraattipuolue, Jani Somero, 1056, Pihlajamäki
Feministinen puolue, Heidi Ahola, 2, Kumpula
Itsenäisyyspuolue, Jorma Luotonen, 873, Roihuvuori
SKP, Heikki Ketoharju, 1011, Kallio
Lyhyen esittelykierroksen jälkeen panelisteille esitettiin vuorotellen väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Väittämiin piti vastata samaa mieltä tai eri mieltä. Avoimiin kysymyksiin annettiin vastausaikaa puolisen minuuttia. Vastausaika piti rajoittaa lyhyeksi, koska paneelille oli varattu aikaa vain kaksi tuntia ja panelisteja oli 11.
Mielenkiintoista keskustelua saatiin aikaiseksi ja yleisö oli kiinnostunut panelistien näkemyksistä ja kannanotoista. Paljon kysymyksiä jäi esittämättä, mutta juontajat valitsivat kysymyspatteristosta sellaisia aiheita, joiden arvioitiin kiinnostavan suurta osaa yleisöstä, ja jotka ovat olleet viime aikoina näkyvästi esillä julkisuudessa. Aiheet koskivat enemmän tai vähemmän Pihlajamäkeä ja sen asukkaita. Tilaisuuden lopuksi kukin panelisti sai muutamalla lauseella kertoa, miksi ylipäänsä kannattaa äänestää ja miksi juuri kyseinen henkilö olisi paras mahdollinen vaihtoehto pääsemään valtuustoon seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
Kysymykset ja väittämät oli jaettu teemoittain seuraavalla tavalla:
Lapset ja nuoret
Kaavoitus ja Pihlajamäki
Eriarvoistuminen
Terveys- ja sosiaalipalvelut
Sähköiset palvelut
Pomintoja paneelissa esitetyistä väittämistä ja kysymyksistä
Lähikouluperiaate puhuttaa vuosi vuodelta yhä enemmän pienten lasten vanhempia ja varsinkin vaalien alla esiin nousee, pitääkö vanhempien saada mahdollisimman vapaasti valita lapsensa koulupaikka.
Vanhempien on saatava valita mahdollisimman vapaasti lapsensa koulupaikka.
Yhdestätoista panelistista 7 oli samaa mieltä, koulupaikka pitää saada itse valita. Lähikouluun ei tarvitse mennä ellei halua. Neljän puolueen edustajat olivat eri mieltä (SDP, KOK, feministinen puolue ja SKP), lapset pitää laittaa lähikouluun sen mukaan, missä perhe asuu.
Päivähoitopaikka pitää tarjota lapselle myös silloin, kun toinen vanhemmista on kotona.
Vasemmistoliitto, vihreät, kokoomus, keskusta, SDP, feministinen puolue ja SKP olivat sitä mieltä, että päivähoitopaikka pitää tarjota lapselle myös silloin, kun toinen vanhemmista on kotona. Perussuomalaiset ja kristilliset vastustivat, piraattipuolue ja itsenäisyyspuolue eivät sanoneet juuta eikä jaata. Erilaisia selityksiä tuli kaikilta puolueilta ja korostettiin sitä, että kysymyksessä on lapsen oikeus, ei vanhempien. Myös hoidon maksuttomuutta tai maksullisuutta sivuttiin, sitä ei kuitenkaan tässä kohtaa kysytty.
Kasvisruuan osuutta kouluissa pitää lisätä.
Kaikki panelistit perussuomalaisia lukuun ottamatta olivat samaa mieltä. Kommenteissa nousi esille lähiruuan merkitys, jonka osuutta haluttaisiin kasvattaa.
Millä toimilla ehkäisisit lasten ja nuorten perheen köyhyydestä johtuvaa syrjäytymistä?
Tosiasia on, että perheen köyhyys syrjäyttää lapsia ja nuoria. Jos perheellä ei ole varaa osallistua maksullisiin rientoihin, lapsi tai nuori voi syrjäytyä hyvinkin nopeasti kaveriporukasta.
Kaikki panelistit olivat sitä mieltä, että kaupungin pitää huolehtia maksuttomista harrastusmahdollisuuksista, iltaisin tyhjillään olevien koulujen käyttöastetta pitää lisätä ja että lapsiin ja nuoriin tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta syrjäytymisen ehkäisemiseen päästään kiinni mahdollisimman varhain.
Millaista uudisrakentamista kannatatte Pihlajamäkeen ja mihin?
Uudessa yleiskaavassa Pihlajamäki on osoitettu tiiviille täydennysrakentamiselle, mikä on ristiriidassa sekä suojelukaavan että alueen luontoarvojen kanssa.
Pihlajamäen ainutlaatuisen lähiluonnon merkitys ymmärrettiin panelistien keskuudessa erinomaisen hyvin. Yleisesti ottaen rakentamista ylöspäin kannatettiin etenkin uusilla alueilla. Myös vanhojen ostoskeskusten kehittämistä kannatettiin.
Malmin lentokenttä tulee säilyttää lentokäytössä.
Kaikki muut puolueet haluavat säilyttää Malmin lentokentän lentokäytössä paitsi SDP ja feministinen puolue, jotka nekin haluavat jättää suojellun päärakennuksen paikoilleen.
Malmin kentästä viriää aina vilkas keskustelu, niin nytkin. Helsingin kasvava väestömäärä, asuntotarve sekä julkinen liikenne olivat osa Malmin kenttää koskevaa keskustelua.
Maksuton joukkoliikenne helsinkiläisille Helsinkiin.
Euroopassa on jo tehty joitakin kokeiluja siitä, että joukkoliikenteestä tehdään kunnan asukkaille maksuton palvelu. Myös Helsingissä on väläytelty tällaista mahdollisuutta. Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset vastustavat maksuttomuutta, muiden puolueiden mielestä se olisi yksi vaihtoehto. Toki eräänlaisia välimuotoja kannatettiin ja pidettiin ehkä parempina vaihtoehtoina, esimerkiksi maksuttomuutta eläkeläisille ja erityisesti sellaisille eläkeläisille, joilla on hyvin pieni eläke.
Maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä oli pari kappaletta, suurmoskeija sen sijaan oli jätetty kysymyspatteristosta pois asian keskeneräisyyden vuoksi. Todennäköisesti kyseistä aihetta kuitenkin olisi kaivattu mukaan, koska jälkikäteen ihmeteltiin, miksi se oli jätetty pois.
Jos valtio pyytää, Helsinkiin pitää perustaa vastaanottokeskus.
Kaikki puolueet olivat sitä mieltä, että kyllä, näin on, paitsi perussuomalaiset.
Suomessa on mahdollisesti jopa tuhansia henkilöitä, jotka oleskelevat maassa ilman papereita lähinnä sen vuoksi, että he eivät ole saaneet oleskelulupaa. Asiasta käydään vilkasta julkista keskustelua.
Paperittomille pitää tarjota kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut.
Kokoomus vastasi, että ei pidä, samoin perussuomalaiset ja piraattipuolue. Kristilliset eivät sanoneet mitään. Muiden mielestä palvelut pitää tarjota, on henkilöllä lupa olla maassa tai ei. Moni panelisti aprikoi, mitä palveluja pitäisi tarjota ja mitä ei ja sen perusteella voisi ajatella, että myös supistetut palvelut voisivat tulla kysymykseen. Eli koko laajan palvelutarjonnan ei tarvitse olla mahdollista, ainoastaan peruspalvelut, esimerkiksi perusterveydenhoitopalvelut.
Sähköisten palveluiden käyttö lisääntyy koko ajan. Osa asukkaista ei kuitenkaan halua, osaa tai muuten vaan kykene täyttämään esimerkiksi sähköisiä lomakkeita. Jo nyt on ollut selviä merkkejä siitä, että osa ihmisistä putoaa kokonaan tukien ulkopuolelle, kun niiden hakeminen on tehty liian vaikeaksi.
Miten panelistit ratkaisevat tämän digitalisoinnista johtuvan ongelman?
Kaikki kandidaatit olivat sitä mieltä, että palveluita ja niihin liittyviä kysymyksiä pitää voida hoitaa myös muulla tavoin, esim. puhelimitse tai asioimalla palvelupisteissä. Miten tämä sitten rahoitetaan, on eri asia, ja siihen ei pyydetty ottamaan kantaa.
Mikä on paikallisesti saatavien palveluiden tulevaisuus?
Pihlajamäessä on oma terveyskeskus, joka palvelee Pihlajamäen lisäksi Pihlajiston, Viikinmäen, Viikin ja Latokartanon asukkaita. Pihlajamäen terveyskeskusta pidetään toimivana ja hyvänä terveyskeskuksena, josta saa asiantuntevaa palvelua. Tämän vuoksi kaupungin suunnitelmat keskittää hyvinvointipalvelut muutamaan isoon keskukseen ei herättänyt innostusta alueellamme. Myös panelistit olivat sitä mieltä, että paikallisia palveluja tarvitaan.
Pihlajamäessä on vaalien alla järjestetty paneelikeskusteluja myös aiempina vuosina, se on jo melkein vakiintunut tapa alueellamme. Se on hienoa, koska mikäs sen parempaa kuin tuoda ehdokkaat paikan päälle keskustelemaan juuri oman kaupunginosamme kysymyksistä ja vielä saada paikalle sellaisia ehdokkaita, jotka asuvat ainakin lähellä Pihlistä. Silloin ainakin keskustelemassa on ihmisiä, jotka tuntevat alueen arvot sekä plussat ja miinukset. Me haluamme kehittää Pihlajamäkeä entistä paremmaksi paikaksi elää ja asua ja siihen me tarvitsemme tukea.
Järjestävät tahot kiittävät panelisteja mielenkiinnosta ja toivottavat heille menestystä tulevissa vaaleissa!
Tilaisuutta isännöivät Pihlajamäki-seura Ulla Artten johdolla sekä Lähiöasema ja Satu Punju henkilökuntineen.
Teksti: Ulla Artte