Tervetuloa Pihlajamäki-seuran kevätkokoukseen Pihlajamäen lähiöasemalle 19.3.2013 kello 18. Asialistalla muun muassa 2012 toimintakertomuksen hyväksyminen sekä hallituksen täydentäminen kahdella varsinaisella jäsenellä.
KEVÄTKOKOUS
Aika: 19.3.2013 klo 18.00
Paikka: Pihlajamäen lähiöasema
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen järjestäytyminen
3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Vuoden 2012 toimintakertomus
5. Vuoden 2012 tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto
6. Tilinpäätöksen vahvistaminen
7. Vastuuvapauden myöntäminen
8. Hallituksen täydentäminen kahdella varsinaisella jäsenellä ja yhdellä varajäsenellä
9. Seuraavan kokouksen koollekutsumistapa
10. Kokouksen päättäminen
Tervetuloa kokoukseen!
Hallitus
Hallituksen ehdotus 19.3. pidettävälle kevätkokoukselle
Pihlajamäki-seuran toimintakertomus vuodelta 2012
Pihlajamäki-seura toimi vuonna 2012 sääntöjensä mukaan Pihlajamäen asukkaiden etujärjestönä. Seura pyrki edistämään alueella asuvien hyvinvointia ja viihtyvyyttä mm. yhteisin tapahtumin.
Vuoden teema
Pihlajamäki täytti 50 vuotta vuonna 2012. Pihlajamäki-seura suunnitteli ja toteutti juhlavuoden tapahtumia ja juhlavuoden materiaalia yhteistyössä paikallisten ja muidenkin Pihlajamäen eteen työtä tekevien toimijoiden kanssa. Tapahtumatietoa pidettiin esillä Pihlajamäen lähiölehdessä, Pihlajamäen kotisivuilla www.pihlajamaki.infossa sekä eri tilanteissa.
Juhlavuoden koordinaattorina toimi Pihlajamäen lähiöasemalla työskentelevä aluetyöntekijä Sini Heino-Mouhu, mutta monissa tapahtumissa seuralla oli päävastuu tai seura oli muiden toimijoiden kanssa järjestämässä juhlavuoden tapahtumia, jotka järjestettiin I love Pihlis –tunnuksen alla.
Hallitus, verkosto ja jäsenistö
Hallituksen puheenjohtajana toimi Vesa Koskela, varapuheenjohtajana Petri Aarnio ja rahastonhoitajana Ritva Malmström. Lisäksi hallituksen jäseninä toimivat Miina Kajos, Mervi Kuhta, Leo Lahdenmäki, Päivi Seikkula, Pirjo Veijalainen, 28.3. alkaen Ulla Artte sekä Anu Laaksonen ennen eroamistaan hallituksen jäsenyydestä. Sihteerinä toimi alkuvuoden ajan Anu Laaksonen ja loppuvuoden ajan Ulla Artte. Varajäseninä toimivat Aune Greggas ja Marita Nikkilä sekä 28.3. saakka Pekka Ollila.
Hallitus kokoontui vuoden 2011 aikana seitsemän kertaa sekä piti hyvin tiiviisti yhteyttä sähköpostitse.
Läheisessä yhteistyössä hallituksen kanssa toimi laaja verkosto, johon kuului mm. seuran jäsenrekisterin hoitaja Sampsa Lommi, Pihlajamäen aluetyöntekijä Sini Heino-Mouhu sekä Pihlajamäen lähiölehden toimitus sekä www.pihlajamaki.info:n toimitus. Jäsenrekisteriä alkoi loppuvuonna hoitaa Ulla Artte.
Seuran toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön.
Seuran kevätkokous pidettiin Pihlajamäen lähiöasemalla 28.3. Seuran syyskokous pidettiin 22.11. myös lähiöasemalla.
Henkilöjäsenmaksu oli 10 euroa / vuosi, yhteisöjäsenmaksu 20 euroa ja kannattajajäsenmaksun suuruus oli 75 euroa. Seuran toiminnantarkastajina toimivat Päivi Alatalo ja Heikki Rinne. Varatoiminnantarkastajan tehtävää hoitivat Sampsa Lommi ja Maria Aalto.
Vuoden päättyessä seurassa oli yhteensä 85 jäsentä.
Pihlajamäki-seura jatkoi kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ja Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n kanssa tarkoituksena löytää ja toteuttaa yhteiset ja kaikkia koskevat konkreettiset tavoitteet Pihlajamäessä. Seuran painopiste kumppanuudessa on viestintä.
Seura oli mukana myös aluetyöntekijä Sini Heino-Mouhun vetämässä Pihlajamäen kehittämis-maraton -prosessissa, jonka tarkoituksena on kehittää ja edistää Pihlajamäessä avointa sekä osallistavaa lähidemokratiaa menetelmällisesti. Pihlajamäki-seura oli Helsingin kaupunginosayhdistykset (HELKA) ry:n ja sitä kautta myös Suomen Kotiseutuliitto ry:n jäsen.
Seura tuki eri tavoin paikallista yhteistyötä.
Seura kehitti yhteistyötä myös muiden alueen toimijoiden sekä Helsingin kaupungin Lähiöprojektin kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös lähikaupunginosien asukasyhdistysten kanssa niissä asioissa, joiden vaikutusalueet olivat Pihlajamäkeä laajempia.
Lausunnot
Pihlajamäki-seura teki kirjalliset lausunnot vuoden aikana seuraavista asioista:
Pihlajamäkeä ja lähiympäristöä koskeva aluesuunnitelma vuosille 2012 – 2021, missä on esitetty Pihlajamäen, Pihlajiston ja Savelan alueilla seuraavan kymmenen vuoden aikana tehtäviä katualueiden uudistamis- ja peruskorjaushankkeita, jalkakäytävän rakentamista, puistojen ja viheralueiden peruskorjauksia ja muita kunnostuksia.
Ns. uimahallitontin asemakaavan muutos, missä Pihlajamäessä sijaitsevan Pihlajistontie 1 käyttötarkoituksen kaupunkisuunnitteluvirasto haluaisi muuttaa asuinrakennusten korttelialueeksi. Kysymyksessä on tontti, johon on alun perin 1970-luvun alussa suunniteltu rakennettavaksi uimahalli. Seura ei ole toimintansa missään vaiheessa hylännyt ajatusta uimahallihankkeesta. Tämä tuotiin jälleen kerran esille.
Vuonna 2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) antoi HL Group Oy:lle luvan varastoida ja käsitellä palavia nesteitä Pihlajamäessä aivan asutuksen vieressä. Yhdistyksen valitettua tästä päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen hallinto-oikeus jätti valituksen tutkimatta, koska yhdistyksellä ei hallinto-oikeuden mukaan ollut puhevaltaa jutussa. Tästä päätöksestä yhdistys valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen 16.1.2012 vaatien itselleen jutussa puhevaltaa. (Sittemmin on ilmennyt, että HL Group Oy on luopunut hankkeesta, mutta KHO:n päätöstä yhdistyksen puheoikeudesta tällaisessa asiassa odotetaan yhä.)
Viestintä
Pihlajamäki-seura ylläpiti ja kehitti Pihlajamäen kotisivuja osoitteessa www.pihlajamaki.info. Päätoimittaja Päivi Seikkulan avuksi kotisivuja tekemään saatiin Tuomas Lilja.
Seura julkaisi Pihlajamäen lähiölehteä yhteistyössä Kaupunkilehti Vartin Pohjois-Helsingin painoksen sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa. Vartin lakattua kolmas lehti tehtiin yhteistyössä MaTaPuPu.fi Joululehden kanssa. Lehden lopussa ilmestyivät sosiaaliviraston rahoittamat Lähiöaseman tiedotussivut. Lehdet ilmestyivät juhlavuonna 23.5., 5.9. sekä 12.12. ennen suurempia yleisötapahtumia.
Niin kotisivujen kuin lehdenkin kautta seura kertoi aktiivisesti kaikesta siitä, mitä kaupunginosassa ollaan tekemässä.
Seuran ilmoitustaulu Pihlajamäen ostoskeskuksella oli osana aktiivista tiedottamista ja avoinna myös kaikille paikallisille ei-kaupallisille ilmoittajille.
Seura piti aktiivisesti yhteyttä alueella ilmestyvien paikallislehtien toimituksiin.
Seura osallistui paikallisiin tapahtumiin esittelemällä toimintaansa ja myymällä Kaupunginmuseon kustantamaa Pihlajamäki-kirjaa. Kotikaupunkipolku Seura jatkoi edelleen vuonna 2010 alkanutta Pihlajamäen kotikaupunkipolun laadintaa. Pihlajamäen kotikaupunkipolku on osa Helkan kotikaupunkipolku-hanketta.
Tapahtumia
Pihlajamäki-seura järjesti 50-vuotisjuhlavuoden avajaisjuhlan 19.1. yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon, Helsingin Uuden yhteiskoulun, Helsingin kaupungin lähiöprojektin ja Pihlajamäen lähiöaseman kanssa. Tilaisuus oli samalla Kristiina Markkasen ja Lidia Tirrin Näköalapaikka – kertomuksia Pihlajamäestä -kirjan julkistamistilaisuus. Juhlapuheen piti arkkitehti Sulo Savolainen. Matti Saksanen ja Pekka Siro esittivät kuvaesityksen 1970-luvun Pihlajamäestä.
Maanantaina 7.5. pidettiin Helsingin kaupungin hallintokeskuksen turvallisuusyksikön koordinoima turvallisuuskävely, jonka järjestelyissä oli mukana myös Sosiaaliviraston aluetyö, Pihlajamäki-seura sekä Sosiaaliviraston lähityö.
Torstaina 10.5. Pihlajamäki-seura järjesti yhteistyössä nuorisotalon ja Puistokummien kanssa koko Pihlajamäen yhteiset siivoustalkoot.
Lauantaina 9.6. Pihlajamäki-seuran musatiimi ja sosiaaliviraston aluetyö järjesti Pihlajamäen aluetyöntekijä Sini Heino-Mouhun johdolla Kiillepuistossa Pihlajamäki goes Blues -festarin, jonka reseptinä on hyvää musiikkia kaikille ilmaiseksi ilman päihteitä. Koko perheen festari oli osa Helsinki-viikkoa ja sitä tukivat Lähiöprojekti ja Helsingin Kulttuurikeskus.
Helsinki-päivänä 12.6. seuran luontoryhmä järjesti yhteistyössä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa luontoretken teemalla Pihlajamäen lähiluonnon aarteet. Oppaina olivat Tiina Raivikko ja Sampsa Lommi. Myös Maasälvän leikkipuistossa järjestettiin tapahtuma lapsiperheille.
Lauantaina 8.9. vietettiin I love Pihlis-päivää, jolloin koko Pihlis oli yksi iso festari aamusta iltaan. Koko päivä oli osa Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuotta. Pihlajamäki-seura järjesti yhteistyössä Ostoskeskuksen yrittäjäyhdistyksen, Lions Club Pihlajamäen sekä Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskuksen kanssa Ostarin kansanjuhlan klo 10-14. Tervehdyksen 50-vuotiaalle Pihlajamäelle toi Eero Helkkula, kaupungin tervehdyksen toi Rakel Hiltunen. Musiikista vastasi mm. Aikuisten tanssiorkesteri, Orffit sekä räppäri Juno.
17.10. Kuntavaali-paneelin järjestivät Pienperheyhdistys, Pihlajamäki-seura, Pihlajisto-Viikinmäen asukasyhdistys ja sosiaalivirasto.
Torstaina 13.12. pidettiin Helsingin Uudessa Yhteiskoulussa tilaisuus, jossa oli mahdollisuus muistella Pihlajamäen 50-vuotista taivalta. Mukana oli runsaasti sekä muistelijoita että kuulijoita.
Pihlajamäki-seura järjesti juhlavuoden kunniaksi taloyhtiöille tarkoitetun Meidän talon superlatiivi -pihakilpailun, mutta osanottajien vähäisyyden vuoksi kilpailua ei syntynyt.
Lisäksi seura osallistui muihin paikallisiin tapahtumiin, kuten huhtikuussa Pihlajiston ala-asteen Palmumarkkinoille, toukokuussa Lions Club Helsinki / Pihlajamäen Pihlajamarkkinoille ostoskeskuksella ja marraskuussa Pihlajamäen ala-asteen Marrasjuhlaan.
Toimintaryhmät ja stipendit
Pihlajamäki-seura tarjosi toimintaryhmiensä kautta asukkaille mahdollisuuksia toimia oman asuinalueensa hyväksi.
Seurassa toimivat tällä hetkellä Pihlajamäen lähiölehden ja Pihlajamäen kotisivujen toimitukset, Pihlajamäki goes Bluesia järjestävä Musa-tiimi, Kotikaupunkipolku-ryhmä sekä lähiluontoon tutustuttava Luontoryhmä.
Pihlajamäki-seura antoi alueen neljälle koululle (Helsingin Uuden yhteiskoulun yläkoulu sekä lukio, Pihlajamäen alakoulu ja Pihlajiston alakoulu) rahaa stipendejä varten.
Seura teki myös avustushakemuksen Björn Lindströmin Pihlajamäkeä käsittelevää elokuvaa varten.
Hallitus