Martti Karjalainen toi PK-35:n Pihlajamäkeen

416
marttikarjalainen.gif
marttikarjalainen.gif

Martti Karjalainen muutti perheineen vuonna 1963 Pihlajamäkeen, jolloin myös Pallokerho -35:n toiminnan painopiste tuli tänne.

 

Martti Karjalainen on kirjoittanut Muisteloita Viipurin Pallokerhosta ja sen toiminnan jatkajasta Pallokerho -35:stä Helsingissä.

JALKAPALLOON ja jääpalloon keskittynyt urheiluseura Viipurin Pallokerho perustettiin Viipurissa vuonna 1935. Sodan jälkeen evakkoon joutuneet Helsingissä asuvat entiset viipurilaiset jalkapalloilijat eri seuroista lyöttäytyivät yhteen ja jatkoivat ViPK:n toimintaa nimellä Pallokerho -35.
Seuran toimintaa jatkettiin sodan jälkeen vuonna 1948. Alussa painopistealueena oli Helsingin kantakaupunki sekä mm. Kallio, Pohjois-Haaga, Töölö ja Pakila. Koska Suomen Palloliiton Helsingin piirin sarjoissa nuorimmat pelaajat olivat 10–12-vuotiaita, PK-35:ssä päätettiin perustaa nuoremmille oma nappulasarja.

VIIPURISSA pelipaita oli ollut isoruutuinen punamusta. Helsingissä ei sodan jälkeen ollut saatavilla samanlaisia, joten peliasun Karjalan värit kyllä säilyivät, mutta ruudut muuttuivat raidoiksi.
Martti Karjalaisen käsialaa on myös PK-35:n logo, jota käytetään edelleen mm. retrotakissa. Siinä on W, joka kuvaa Wiipuria sekä myös muuttolintuja. Seura oli muuttanut evakkoon Wiipurista.

MARTTI Karjalainen pelasi Viipurissa juniorina Sorvalin Veikoissa, mutta Helsingissä hän pelasi Pallokerho -35:n edustusjoukkueessa.
Vuodesta 1949 lähtien Karjalainen toimi seuran sihteerinä, rahastonhoitajana, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Karjalaisen puheenjohtajakausi oli neljännesvuosisadan mittainen 1956–1981. Sen jälkeen hänet kutsuttiin seuran kunniapuheenjohtajaksi.

KARJALAINEN on kirjoittanut vuonna 2002 39-sivuisen kirjasen Pallokerho-35 RY – Muisteloita Viipurin Pallokerhosta ja sen toiminnan jatkajasta Pallokerho –35:stä Helsingissä.

MARTTI Karjalainen on tyytyväinen viimeaikaiseen PK-35:n kehitykseen, jossa talviharjoitteluolosuhteet ovat parantuneet Pihlajamäen ja Myllypuron hallien myötä.
Hän on iloinen etenkin laajasta ja menestyksellisestä juniorityöstä, jota tehdään niin poikien kuin tyttöjenkin parissa.

VAIHERIKKAAN PK-35:n historian luonnollisena jatkumona hän näkee myös sen, että nyt miesten sekä naisten edustusjoukkueet pelaavat PK-35 Vantaa -nimisinä. Tähän on johtanut myös se, että Pihlajamäen ja Pukinmäen kenttäolosuhteet eivät ole parantuneet tarpeeksi hyviksi pääsarjojen vaatimuksiin.

Teksti: Vesa Koskela