Ostoskeskuksen uusi asemakaava toisi ostarille asuntoja

899

Kaupunkisuunnitteluvirasto esittelee syyskuussa ehdotuksensa Pihlajamäen ostoskeskuksen kehittämiseksi.
– Suunnitelman tarkoituksena on Pihlajamäen ostoskeskusalueen täydentäminen suojelukaavan ja alkuperäisten suunnitteluideoiden hengessä.

– Tarkoituksena ei ole museoida ostoskeskusaluetta, vaan tehdä siitä elinvoimaisen aluekeskuksen tunnus, kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Taru Tyynilä kertoo.

Suunnitelmasta on tehty kaksi versiota, joissa molemmissa alueelle on lisätty asumista. Ensimmäinen versio perustuu olettamukseen, jossa ostoksen uusi puoli, eli 1970-luvulla rakennettu Pihlajamäentien puoleinen osa, on purettu. Toisessa versiossa rakennus on säilytetty.

– Suunnitelman mukainen uusi asuinrakentaminen muodostaa ostoskeskusalueelle veistoksellisen maamerkin. Asuinrakennus on muotoiltu korostamaan Saton ja Hakan asuntoalueiden välistä laaksoa.

Vanha pois, uusi tilalle

Ensimmäisessä eli purkavassa vaihtoehdossa purettavan 70-luvun ostoskeskusrakennuksen tilalle on rakennettu uusi noin 3 500 neliömetrin kauppakeskus. Siinä on suuri päivittäistavarakauppa sekä pienliikkeitä, jotka sijoittuvat rakennuksen länsisivulle Meripihkatien varteen.

– Tässä versiossa Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema rakennustaiteellisesti arvokas ostoskeskus tulee nykyistä paremmin esille, sillä rakennusten välistä tilaa on levennetty. Uuden rakennuksen eteen muodostuu etelään avautuva tori, josta on entistä luontevampi yhteys kirkolle, Tyynilä arvioi.

Suunnitelmassa uuden päivittäistavarakaupan huolto on sijoitettu Moreenitien alle. Tyynilän mukaan myös vanhemman ostoskeskuksen huolto voisi sijoittua samaan maanalaiseen tilaan. Huoltoajolle on esitetty kaksi vaihtoehtoista reittiä: joko Meripihkatieltä uuden kauppakeskuksen läpi tai Moreenitieltä laskeutuvana ramppina.

Vanhan päälle uutta

Toisessa asemakaavavaihtoehdossa ostoskeskusrakennusten suhde säilyy ennallaan, sillä 1970-luvulla rakennettu ostoskeskusrakennus on säilytetty lukuun ottamatta Pihlajamäentien puoleista päätyä. Rakennukseen on sijoitettu noin 2 000 neliömetrin päivittäistavarakauppa. Lisäksi Meripihkatien varteen, uuden asuinrakennuksen katutasoon tulee pienliikkeitä.

– Suunnitelmassa säilytettävän ostoskeskuksen katto on muutettu maksaruohokatoksi. Se tuo alueelle lisää vihreyttä, Tyynilä kertoo.

Opiskelija-asunnoiksi sopivia kaksioita

Uudet asuinrakennukset ovat molemmissa versioissa hyvin samanlaisia. Koska asunnoille ei voi järjestää pihaa, ne ovat hankalia esimerkiksi lapsiperheille.

– Suurin osa asunnoista on 55 neliömetrin kaksioita, jotka soveltuvat vaikkapa opiskelija-asunnoiksi, Tyynilä sanoo.

Pihojen puuttuessa asunnoille on pyritty järjestämään mahdollisimman paljon asuntokohtaista ulkotilaa. Rakennusta kiertää molemmin puolin lasitettu ulkotilavyöhyke. Toisella puolella vyöhyke on leveä sivukäytävä ja toisella puolella parveke. Lisäksi osalla asunnoista on iso kattoterassi. Ulkoseinien kaksoisjulkisivu toimii myös melua vaimentavana elementtinä.

Molemmissa vaihtoehdoissa paikoitustilat ovat kokonaan maan alla.

Teksti: Päivi Seikkula
Kuva: VE1 2004 arkkitehtitoimisto 0+0

Tämä artkkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2008