Oulunkylään kaavoitetaan sote-keskusta puutteellisin selvityksin

277
Havainnekuva Oulunkylän keskustakortteleiden asemakaavan muutosehdotuksesta

Kaupunginosayhdistysten työryhmän kannanotto Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle 23.10.2023:

Muistutus Oulunkylän keskustakorttelien asemakaavaehdotukseen nro 12851

Otamme tässä muistutuksessa kantaa Oulunkylän keskustakortteiden asemakaavan muutosehdotukseen siltä osin, kuin asia koskee Oulunkylän nykyisen terveysaseman korvaamista laajempaa aluetta palvelevalla perhe- ja hyvinvointikeskuksella.

Esitämme asemakaavaehdotuksen muuttamista seuraavasti:

  • Poistetaan kaavaselostuksesta merkintä, jonka mukaan nykyinen terveysaseman tilalle rakennetaan laajempaa aluetta palveleva perhe- ja hyvinvointikeskus (kaavaselostus, kohta Palvelut, sivut 19 ja 20).
  • Korvataan em. kaavaselostuksen kohta toteamuksella, että kyseiselle tontille voidaan rakentaa julkisia palveluja. Esitämme vastaavaa muutosta kaavakarttaan. Muutos mahdollistaa kyseisen tontin kerrosalan ja kerrosten määrän vähentämisen, jolloin rakennus sopii myös paremmin Oulunkylän perinteiseen rakennuskantaan.

Perusteluna esitämme seuraavaa:

Kaavoitusta ohjaavan Maankäyttö- ja rakennuslain 9 § toteaa, että ”kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin”. Oulunkylää laajemman alueen perhe- ja hyvinvointikeskuksesta ei ole kuitenkaan tehty eikä esitetty kaavaehdotuksessa mitään selvityksiä eikä vaikutusarvioita.

Kaavaehdotuksen valmistelun aikana on kaupungin sotepe-toimialan virkahenkilöiden taholta kerrottu, että kyse on Maunulan, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemien, neuvoloiden ja eräiden muiden sote-lähipalvelujen toimipaikkojen lopettamisesta ja palvelujen keskittämisestä Oulunkylän terveysaseman tilalle rakennettavaan suureen keskukseen. Tällaisen palvelujen keskittämisen vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja palvelutarpeisiin, alueiden kehitykseen, liikenneyhteyksiin ja Oulunkylän keskustan liikenteeseen ei ole selvitetty.

Kaavaehdotuksessa mainitaan, että sitä on valmisteltu yhteistyössä mm. sosiaali- ja terveystoimialan kanssa. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluverkkoa koskevassa suunnitelmassa ei ole kuitenkaan päätetty em. toimipaikkojen lopettamisesta ja niiden palvelujen keskittämisestä Oulunkylään. Suunnitelmassa todetaan, että kaupungissa on alueita, joita palvelevat paremmin hajautetut kuin keskitetyt palvelut, että toimipaikkojen tulee olla tarvitsijoilleen mahdollisimman optimaalisesti saavutettavia ja että toimipisteiden sijoittelussa tulee pitää huolta myös tarvittavista lähipalveluista. Nämä kannanotot tulivat suunnitelmaan sotepe-lautakunnan käsittelyssä vastauksena mm. huoleen lähiterveysasemien lopettamisesta kyseessä olevalla laajalla alueella, jossa suurimmalla osalla asukkaista ei ole suoria joukkoliikenteen yhteyksiä Oulunkylän keskustaan. https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2023-005712?paatos=73c7a7dd-3037-424b-b1ed-a354e18d49b8

Kaavaehdotuksessa ei ole myöskään arvioitu sote-palvelujen tarpeiden kehitystä Oulunkylää laajemmalla alueella. Näille em. alueille on kuitenkin eri vaiheessa olevien kaavoitussuunnitelmien mukaan tulossa asukkaita lisää noin 40 000. Näiden suunnitelmien mukaan asukasmäärä nousee yhteensä yli 130 000:een. Suunnilleen samalla asukasmäärällä on esimerkiksi Jyväskylässä 10 terveysasemaa.

Liikenteen osalta kaavaehdotuksen arviot perustuvat arvioihin Oulunkylän asukasmäärästä ja sen kulkemisesta eri liikkumismuodoilla. Kaavaehdotus lähtee siitä, että henkilöautoliikenne ei lisäänny. Tässä arviossa ei ole otettu huomioon Oulunkylää huomattavasti laajemman ja liikenteellisesti haastavan alueen terveys-, perhe- ja muiden sote-palvelujen käyttäjien liikkumista, jos palvelut keskitetään Oulunkylään. On ilmeistä, että osa laajemmalta alueelta tulevista ikäihmisistä, lapsiperheistä, sairaista ja muista, joiden on vaikea kulkea joukkoliikenteessä (etenkin kun suurelle osalle ei ole suoria yhteyksiä) tulisi keskukseen henkilöautolla. Tätä ei ole otettu huomioon kaavaehdotuksessa. Saattoliikenteelle ei ole riittävästi tilaa ja liikenne yksikaistaisilla väylillä sumppuuntuminen aiheuttaisi ongelmia myös hälytysajoneuvoille ja joukkoliikenteelle.

Asemakaavalla ei päätetä rakentamisesta, mutta sillä on tärkeä merkitys palveluverkon kehityksen ohjaamisessa. Tämän Oulunkylän keskustan kortteleita koskevan kaavaehdotuksen valmistelun kuluessa on nykyisen terveyskeskuksen tontille tulevista sote-palveluista esitetty ainakin kaksi erilaista muotoilua: aluksi se oli terveys- ja hyvinvointikeskus ja nyt hyvinvointi- ja perhekeskus. Näiden sisältö on kaupungin sotepe-toimialan yleisessä käytännössä erilainen. Tätäkään asiaa ei kaavaehdotuksessa ole selvitetty eikä perusteltu. Asukkaiden kannalta olennainen asia kaavan mahdollistamien palvelujen sisällöstä jää näin epäselväksi.

Edellä esitetyn perusteella katsomme, että kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 9 § lisäksi myöskään lain 55a §:n vaatimusta, jonka mukaan ”asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot”. Lisäksi katsomme, että kaavan valmistelussa ei ole tarjottu Oulunkylää laajemman alueen asukkaille mahdollisuutta saada riittävästi tietoa ja osallistua kaavaehdotuksen valmisteluun toisin kuin maankäyttö- ja rakennuslain 63 § edellyttää.

Helsingissä 23.10.2023

Viljo Lukkarinen, Oulunkylä-seuran johtokunnan jäsen
Hanna-Mari Mikkonen, Pihlajamäki-seuran puheenjohtaja
Tarja Salo, Pirkkolan Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja
Veli-Pekka Kantanen, Paloheinä-Torpparinmäki kaupunginosayhdistyksen puheenjohtaja
Milja Parviainen, Pihlajamäki-seuran sihteeri
Tapio Solonen, Oulunkylä-seuran johtokunnan jäsen
Yrjö Hakanen, Pirkkola, kaupunginosayhdistysten työryhmän jäsen