Pihlajamäen ja Pohjois-Helsingin lähiterveysasemat syytä säilyttää

345
Paloheinän, Pihlajamäen ja Maunulan terveysasemat

Kannanotto sotepe-lautakunnalle 30.1.2024

Pihlajamäen ja Pohjois-Helsingin lähiterveysasemat syytä säilyttää

Pihlajamäki-seura, Viikki-Seura, Pihlajisto-Viikinmäki Asukasyhdistys PNV ja pohjoisen Helsingin viisi kaupunginosayhdistystä ovat useaan otteeseen ilmaisseet huolensa näiden alueiden lähiterveysasemien, neuvoloiden ja eräiden muiden sote-lähipalvelujen lopettamisesta ja palvelujen keskittämisestä. Käännymme uudelleen puoleenne, koska palvelujen keskittämishankkeet jatkuvat eikä vaihtoehtoja selvitetä.

Pihlajamäen terveysaseman ja neuvolan lopettaminen on tulossa sotepe-lautakuntaan jo tänä keväänä, kun on tarkoitus tehdä tarvepäätös Malmille rakennettavasta isosta perhekeskuksesta ja terveys- ja hyvinvointikeskuksesta. Pidämme tätä esitystä heikennyksenä, joka vaikeuttaa palvelujen saavutettavuutta ja lisää eriarvoisuutta.

Osalle Pihlajamäen terveysaseman ja neuvolan käyttäjistä Malmi on parempi vaihtoehto kuin aiemmin esitetty palvelujen siirtyminen Oulunkylään. Mutta monille se on huono ratkaisu, joka vaikeuttaa matkoja ja nostaa kynnystä lähteä terveysasemalle. Pihlajamäen terveysaseman laajan alueen (Pihlajamäki, Pihlajisto, Viikinmäki, Latokartano, Viikin tiedepuisto ja Viikinranta) asukkaista monilla ei ole suoraa, vaihdotonta joukkoliikenneyhteyttä Malmin uuteen keskukseen.

Haluamme kiinnittää huomiotanne myös siihen, että lähiterveysasemien ja neuvoloiden lopettamiselle ei ole esitetty kansanterveyden tavoitteista ja asukkaiden palvelutarpeista lähteviä perusteluja. Peruspalvelujen jättikeskuksiin keskittämisen eduista ei ole tutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Sen sijaan on vahvaa näyttöä eduista, kun lähipalvelussa on potilaansa ja asuinalueen tunteva moniammatillinen tiimi, ja kynnys hakeutua hoitoon on matala. Kivikon terveysaseman kokeilu osoitti, että jonot voidaan poistaa ja palveluja parantaa järjestämällä töitä toisin ja korjaamalla resurssipulaa.

Palvelujen keskittämistä jättikeskuksiin on perusteltu ”yhden oven periaatteella”, jossa monia erilaisia sote-palveluja tarvitsevat saavat palveluja samasta paikasta. Käytännössä kaikkia palveluja ei kuitenkaan saa samalla käynnillä ja osaa voi joutua isoissakin keskuksissa jonottamaan pitkään. Monet sote-palvelut ovat jo nyt integroituneet, mutta ongelmana on henkilöstön vähyys. Toisaalta integraatiossa olennaista on myös yhteys kunnan muihin palveluihin, kuten päiväkodit ja koulut – ja tässäkin haasteena on resurssien riittävyys.

Jättikeskuksia ei voi perustella myöskään henkilöstön saatavuudella. Kivikon kokeilun ohella on monia muitakin esimerkkejä siitä, että henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden kannalta resurssien riittävyys, työehdot, hyvä johtaminen ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ovat paljon tärkeämpiä tekijöitä kuin terveysaseman koko.

Kaupungin investointiohjelmassa Malmin PK:n ja THK:n uudisrakennuksen huoneistoala on kaupunkiympäristötoimialan esittämän alustavan arvion mukaan 18 700 htm2. Koko ei ole olennaisesti muuttunut aiemmin esitetystä nyt kun sinne esitetään siirrettäväksi myös Pihlajamäen terveysaseman, neuvolan ja eräät muut sote-palvelut. Yhteensä tilat olivat pienemmät kuin nykyisten useiden toimipisteiden tilat yhteensä. Emme ole saaneet sellaisia tietoja, joissa olisi osoitettu, miten esitetyn uudisrakennuksen tilat riittävät laajan koillisen suurpiirin tarpeisiin, etenkin kun alueelle ollaan kaavoittamassa rakentamista jopa kymmenille tuhansille uusille asukkaille.

Pihlajamäen terveysaseman palvelujen siirtämistä koskevien suunnitelmien muuttuminen asettaa uuteen valoon myös kaavailut pohjoisen suurpiirin terveysasemien, neuvoloiden ja eräiden muiden sote-palvelujen keskittämisestä Oulunkylään. Pakilasta, Torpparinmäestä ja suuresta osasta Maunulaa on yhtä huonot joukkoliikenteen yhteydet Oulunkylään kuin Pihlajamäestä. Lisäksi alueelle on tulossa paljon lisää asukkaita, esimerkiksi Maunulan ja Paloheinän terveysasemien läheisyyteen kaavoitetaan 16 000 – 17 000 asukkaan bulevardikaupunginosaa.

Edellä esitetyn perusteella esitämme, että Pihlajamäen samoin kuin Maunulan, Oulunkylän ja Paloheinän terveysasemien ja neuvoloiden toimintaa jatketaan ja kehitetään näiden alueiden erityispiirteet huomioon ottavina lähipalveluina, joiden kehittämiseen osoitetaan lisää resursseja ja joiden toiminnan kehittämisessä hyödynnetään Kivikon terveysaseman kokeilun positiivisia kokemuksia.

Järjestämme torstaina 29. helmikuuta asukasillan erityisesti Pihlajamäen terveysaseman ja neuvolan tulevaisuudesta Pihlajamäen nuorisotalolla, Moreenitie 2 kello 18–19.30. Kutsumme kustakin sotepe-lautakunnassa edustettuna olevasta poliittisesta ryhmästä edustajan mukaan kertomaan, kuulemaan ja keskustelemaan tästä asukkaille erittäin tärkeästä asiasta. Tilaisuudessa voidaan keskustella myös Pohjois-Helsingin lähiterveysasemien jatkosta.

Helsingissä 30.1.2024

Hanna-Mari Mikkonen, Pihlajamäki-seuran puheenjohtaja

Veli-Pekka Kantanen, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistyksen puheenjohtaja

Milja Parviainen, Pihlajamäki-seuran sihteeri

Kaupunginosayhdistysten työryhmään kuuluvat: Maunula-seura, Oulunkylä-seura, Pakila-seura, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys, Pihlajamäki-seura, Pihlajisto-Viikinmäki asukasyhdistys PNV, Pirkkolan omakotiyhdistys ja Viikki-Seura