Pihlajamäen kirjamessut lauantaina 11.11.2023

276

Pihlajamäen kirjamessut tutkii tänä vuonna erityisesti lapsuuden ja lähiön suhdetta, ja pysähtyy toisenlajisten ja luontosuhteen äärelle. Mutta mukaan mahtuu myös runoja, lastenkirjoja, historiaa ja jännitystä. Kirjamessuilla on koko päivän mukana myös kirjasto sekä kirjakahvila.

Pihlajamäen kirjamessut nuorisotalolla lauantaina 11.11. klo 10-18, Moreenitie 2.
Lavaohjelman tarjoaa Pihlajamäki-seura, kirjaston tuo paikalle Viikin kirjasto ja kahvilan järjestää Pihlajamäen ala-asteen 5 B. Vapaa pääsy, tervetuloa!

OHJELMA

10.15-10.45. Kolmikko ja linnoituksen salaisuus
Ulla Welinin uutuuskirjassa Kolmikko ja linnoituksen salaisuus (Onnenläntti 2023) lapset seikkailevat kesälomallaan mummon luona lähiössä – Pihlajamäessä. Welinin ja kuvittaja Harri István Mäen leipoma seikkailu nappaa mukaansa. Maria Salo-Pulliaisen haastattelussa Ulla Welin kertoo, millaisten vaiheiden kautta kirja on syntynyt, Katja Mahal esittelee kirjan kuvitusta.

11-11.30. Yksisarvinen potkii palloa
Yksisarvinen potkii palloa ja hallaperho kurkkii sisään kerrostalon ikkunasta iltasatuhetkellä. Lastenkirjailija Reetta Niemelä ja kuvataiteilija Anna Seppälä kuljettavat uutuuskirjassaan Yksisarvinen potkii palloa (Sammakko 2023) yleisön lukuisien eläinten ja olentojen jalanjäljissä yhdessä luomaansa ainutlaatuiseen kuva- ja runomaailmaan.

11.45-12.15. Lahottajasienet kaupunkipuissa – riskejä & rikkautta
Sami Kieman esikoisteos Lahottajasienet kaupunkipuissa (Viherympäristöliitto 2023) esittelee kymmeniä kaupunkien lahottajasieniä, jotka lahottamalla heikentävät puita, mutta luovat samalla elinmahdollisuuksia lukemattomille muille lajeille. Kaupunkipuista, lahottajasienistä ja niiden merkityksestä kaupunkiluonnolle Kieman kanssa keskustelemassa Sampsa Lommi.

12.30-13. Vantaanjoki – tutkimusmatkailijan opas
Sata kilometriä elämyksiä Hausjärveltä Vanhankaupunginkoskelle. Hanna Apajalahden tuore retkiopas Vantaanjoki (SKS-kirjat 2022) esittelee Vantaanjoen varren monipuolista luontoa, retkikohteita ja kulttuurihistoriaa. Mikael Nikun haastattelussa tarjoillaan tuttuja ja tuntemattomampia herkkupaloja myös Pihlajamäen tienoille.

13.15-13.45. Kylmä kuin Kymi
Risto Malinin uutuusdekkarissa Kylmä kuin Kymi (Reuna 2023) päähenkilöt muuttavat Kouvolasta Pihlajamäkeen. Kirjailija ja hänen tyttärensä Petra Malin keskustelevat lähiöelämän kuvauksista Riston dekkareissa, kirjojen tapahtumien yhteydestä todellisuuteen ja siitä, millaiset eväät lähiö antaa kirjojen tekoon ja elämään ylipäätään.

14-14.30 Lapset lähiössä – tutkimuksen ja muistin mukaan
Miten lapset on nähty lähiöiden suunnittelussa? Mikä on lähiöiden suunta jatkossa? Väitöskirjatutkija Veera Moll on yhdyskuntasuunnittelua koskevaa tutkimustaan varten tutustunut myös Suomen Kirjallisuusseuran Lapsuus lähiössä -muistitietokeruun aineistoon. Lähiöiden kasvatti Tanja Railo haastattelee.

14.45-15.30 Lähiölapsuus suomalaisessa kaunokirjallisuudessa
Miltä näyttää lähiössä vietetty lapsuus suomalaisessa kaunokirjallisuudessa? Miten esitykset ovat muuttuneet ja eläneet vuosien saatossa? Aiheesta keskustelevat kirjailija ja toimittaja Iida Sofia Hirvonen, Teoksen kustannuspäällikkö Päivi Koivisto sekä kirjailija ja Ruskeat tytöt -median toimitusjohtaja, esikoiskirjailija Fiona Elōne. Paneelia vetää Jenni Linturi.

15.45-16.15 Lähiön toisenlajiset ja taide
Performanssitaiteilija Maija Linturi ja kirjailija Laura Gustafsson keskustelevat lähiön toisenlajisista – kuten rotista – ja siitä, miten heitä voi kuvata taiteessa, vai voiko mitenkään.

16.30-17 Rakennetun ja luonnon välissä: Rajaton runojen lähiö
Runojen lähiöistä keskustelevat kirjallisuudentutkija ja runoilija Vesa Haapala ja esikoiskirjailija Joel Mäkipuro. Haapalan esikoiskokoelmassa “Vantaa” (2007) taitetaan Vantaanjokea ajassa ja paikassa. Lähiön eri kerrokset ovat läsnä myös Haapalan teoksissa Kuka ampui Ötzin? (2012) ja Hämärä ei tanssi enää (2019). Runoilija Joel Mäkipuron esikoisrunokokoelmassa Periferia (2023) lähiö kuuluu kaikille ja ei kenellekään. Se on äärimmäinen laita, jonka asukkaat ovat vieraita itselleen ja toisilleen. Keskustelua vetää Jenni Linturi.

17.15-17.45 Auttavat kädet. Juna 69:n turmasta selvinneet.
Auttavat kädet (Basam Books 2023) kertoo lapsuudesta pommitusten ja sodan keskellä Helsingin Kalliossa. Juna numero 69 törmäyksessä pelastuneet lapset eivät päätyneetkään sotalapsiksi Ruotsiin, vaan jäivät Kallioon. Näslindh-Ylispangar pohtii kirjassaan sotalapsikokemusten ja lastensiirtojen vaikutuksia terveyteen, ylisukupolvista taakkasiirtymää sekä vaikenemisen kulttuuria. Toivoton tilanne sisältää myös toivoa vuosikymmenien jälkeen arvioituna. Mari Heino haastattelee.

Ohjelmassa myös: Ystäväni kuu – Pihlajamäen runohaaste esittäytyy, runotuokiot klo 14.30 ja 15.30.

Onnenläntti haastoi pihlajamäkeläisiä tarttumaan kynään ja kumoamaan kaamosta kirjoittamalla runoja kuusta. Tapahtumalla juhlistetaan Andreja Peklarin kuvittaman ja Ulla Welinin riimittämän Ystäväni Kuu -kirjan julkistaminen. Tule äänestämään suosikkirunoasi tapahtuman kirjastossa. Näyttelyssä ovat esillä kaikki haasteessa syntyneet runot. Runotuokiossa Ulla Welin ja runohaasteen osallistujat esittävät valikoituja runoja kuusta.

LAVALLA

Hanna Apajalahti on käpyläläinen tietokirjailija. Hän on julkaissut teokset Vantaanjoki – Tutkimusmatkailijan opas (2022), Lappi pintaa syvemmältä (2021) ja Kulttuurimatkailijan Lappi (2017).

Fiona ’Elōne (she/they) on tuottaja, taiteilija ja vääjämättä keskiluokkaistuva lähiömutsi. Esikoisromaanissaan Tulit luokseni kutsumatta (2022) hän käsittelee rakkauden, vanhemmuuden ja sopimattomuuden teemoja.

Laura Gustafsson on helsinkiläinen kirjailija ja dramaturgi, joka työskentelee myös kuvataiteen ja teatterin kentällä. Hän on käsitellyt töissään runsaasti ihmisten ja muiden eläinten välisiä suhteita, näihin keskittyy myös uusin romaani Mikään ei todella katoa (2023).

Vesa Haapala on palkittu suomalainen kirjailija ja kotimaisen kirjallisuuden yliopistonlehtori. Kaupungit ja niiden rajapinnat, kuten lähiöt, ovat läsnä Haapalan teoksissa Vantaa (2007), Kuka ampui Ötzin? (2012) ja Hämärä ei tanssi enää (2019). Haapala on kirjoittanut myös kaksi romaania, kirjallisuusesseitä ja -kritiikkejä sekä ollut mukana kirjoittamassa Otavan äidinkielen ja kirjallisuuden Särmä – oppikirjaa. Haapalan runoja on käännetty englanniksi, italiaksi, ruotsiksi, slovakiaksi ja unkariksi.

Iida Sofia Hirvonen on kirjailija ja toimittaja. Hän on kirjoittanut muun muassa Helsingin Sanomiin ja Ylioppilaslehteen ja ollut mukana perustamassa Zelda-nimistä zineä eli pienlehteä. Hirvosen esikoisromaani Radalla oli yksi kolmesta vuoden 2022 Kalevi Jäntin palkinnon saajasta.

Sami Kiema on Pihlajamäessä asuva arboristi ja luontokartoittaja, jolla on 25 vuoden kokemus kaupunkipuista ja niiden hoidosta. Kiema esittelee esikoisteoksessaan (2023) kymmeniä kaupunkien lahottajasieniä ja niiden monipuolista roolia kaupunkipuissa ja -luonnossa.

Päivi Koivisto on kustannustoimittaja, kirjoittamisen opettaja ja kirjallisuudentutkija. Hänen erikoisalaansa on omaelämäkerrallinen kirjoittaminen ja autofiktio. Tällä hetkellä Koivisto työskentelee Teoksessa kaunokirjallisuuden kustannuspäällikkönä.

Katja Mahal on Onnenläntti-kustantamon tuottaja. Mahalin työn
fokuksessa on kaupungin ja maaseudun rajapinta, ja useimmat hänen tuottamansa teokset rakentavat siltoja eri kuplien välille.

Petra Malin on yliopisto-opettaja, väitöskirjatutkija ja Helsingin kaupunginvaltuutettu, ja dekkarikirjailija Risto Malinin tytär. Petra asui Pihlajamäessä vuosina 1994-1999.

Risto Malin on pitkän linjan toimittaja, jonka esikoisromaani Anjalankosken salaisuus ilmestyi 2022 ja toinen romaani Kylmä kuin Kymi 2023. Malin asuu Pihlajamäessä, josta esikoisromaanin päähenkilö on kotoisin ja jonne toisen romaanin päähenkilöt muuttavat. Parhaillaan Malin kirjoittaa kolmatta dekkariaan Fabergen kana.

Jenni Linturi asuu Pihlajamäessä ja harrastaa kirjoittamista.

Maija Linturi on helsinkiläinen esitystaiteilija, jota kiinnostaa eri taidemuotojen rajapinnoilla tasapainoilu. Töissään Linturi pohtii, voisiko esitysten tekijyyttä jakaa myös muiden kuin ihmiseläinten kanssa.

Sampsa Lommi on biologi ja luontoharrastaja Pihlajamäestä. Hän on myös yksi Tieto-Finlandia-palkinnon voittaneen Suomen jäkäläoppaan kirjoittajista.

Veera Moll on väitöskirjatutkija Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksella. Hän tutkii työssään sitä, miten lapset ovat tulleet osaksi kaupunkisuunnittelua Helsingissä 1950-1980. Moll on tutkinut työssään sekä lapsuuden ympäristöjä koskevaa suunnittelukeskustelua ja normittamista että lasten itsenäistä liikkumista ja leikkiä.

Joel Mäkipuro on helsinkiläinen runoilija. Hän on opiskellut yleistä kirjallisuustiedettä ja estetiikkaa Helsingin yliopistossa.

Reetta Niemelä on palkittu lastenkirjailija Raisiosta. Erityisesti eläimiin liittyvät teemat ja aiheet toistuvat Niemelän teoksissa. Hän kuvaa hienovaraisesti ja lohdullisesti ihmisten vuorovaikuksellisia luonto- ja eläinsuhteita sekä yhteisön ja yksilön välisiä asetelmia. Niemelä haluaakin tutkia, miten kirjallisuus ja kieli voivat antaa äänen äänettömille.

Mikael Niku on retkeilijä, partiolainen ja biotieteilijä Vantaanjoen varrelta, Pihlajamäestä. Niku on myös aktiivinen luontokuvaaja, yhteiskunnallinen keskustelija ja tieteen popularisoija.

Anita Näslindh-Ylispangar on Pihlajistossa asuva filosofian tohtori ja tietokirjailija, joka on aiemmin julkaissut historialliset romaanit ’Juna 69 – kun elämät suistuivat raiteiltaan’ (Basam Books 2021) ja ’Naiset maailman tuulissa’ (2022). Näslindh-Ylispangar on kirjoittanut myös laajasti sosiaali- ja terveysalasta.

Tanja Railo on lähiöiden kasvatti, entinen ja aina pihlisläinen. Hänen esikoisromaaninsa ’Muovilusikkalapset’ (Basam Books 2022) on mustan huumorin värittämä tarina yhteiskunnallisesta luokkaretkestä sekä terveen ja sairaan rajasta. Työn alla olevassa romaanissaan Railo pureutuu ylisukupolvisuuteen.

Maria Salo-Pulliainen valmistui maisteriksi kimalaisia tutkimalla, mutta hänen varsinainen intohimonsa on luova kirjoittaminen. Hän on julkaissut kaksi Etsiväkissa Esmeralda -kirjaa sekä satukirjan Poika, joka ei tahtonut olla hirviö nimellä Maria Salo.

Anna Seppälä on kuvataiteilija, joka on asunut Pihlajamäessä ja Savelassa vuodestä 2006. Hän työskentelee maalauksen, piirtämisen ja taidegrafiikan tekniikoilla.

Ulla Welin on yli 20 kirjaa julkaissut tarinoinnin ja riimittelyn taituri. Nyt jo isoisomummo Welin on julkaissut runoutta, proosaa, lastenkirjoja ja tietokirjoja – muun muassa Pihlajamäen historiikin. Welin aikoo jatkaa kirjoittamista vielä pitkään. Hän asui 1963-2002 Pihlajamäessä, minne myös hänen tuore lastenkirjansa sijoittuu.