Helsingin kaupunki aikoo lopettaa Pihlajamäen, Maunulan ja Paloheinän terveysasemat, neuvolat ja hammashoitolat. Palvelut aiotaan keskittää Oulunkylään perustettavaan terveys- ja hyvinvointikeskukseen sekä perhekeskukseen. Pihlajamäki-seura ajaa yhdessä viiden muun kaupunginosayhdistyksen kanssa terveysasemien säilyttämistä ja lähipalveluiden kehittämistä.
Terveysasemien suunniteltu lopettaminen tuli esille Oulunkylän keskustan uuden asemakaavan valmistelussa. Pihlajamäen, Maunulan, Oulunkylän ja Paloheinän terveysasemien alueen asukkaille asiasta ei ollut tiedotettu. Siksi alueen kuusi kaupunginosayhdistystä järjestivät huhtikuussa asiasta keskustelutilaisuuden Maunulan asukastalo Saunabaarilla, jossa kaupungin suunnitelmia esittelivät terveys- ja hyvinvointikeskusten projektipäällikkö Lars Rosengren ja terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen.
Sosiaali- ja terveyslautakunta ei ole vielä tehnyt päätöstä Pihlajamäen, Maunulan ja Paloheinän terveysasemien lopettamisesta ja palvelujen keskittämisestä uuteen jättiyksikköön Oulunkylään. Virkamiesten suunnittelun lähtökohtana on ollut sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös palveluverkon uudistamisen periaatelinjauksista ja toteuttamismalleista vuodelta 2014.
Sote-lautakuntaa evästämässä
Pihlajamäki-seuran, Maunula-seuran, Oulunkylä-seuran, Pakila-seuran, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistyksen ja Pirkkolan omakotiyhdistyksen edustajat tapasivat 10. kesäkuuta apulaispormestari Daniel Sazonovin ja muita sosiaali- ja terveyslautakunnan jäseniä. Tunnin mittaiseen tapaamiseen kaupunginhallituksen kokoussalissa ehtivät osallistumaan lautakunnan puheenjohtaja Daniel Sazonovin (Kok.) lisäksi lautakunnan varapuheenjohtaja Pentti Arajärvi (SDP) sekä muista jäsenistä Kati Juva (Vihr.), Minna Lindgren (Vihr.), Sinikka Vepsä (SDP) ja Laura Korpinen (PS).
Maunula-seuran puheenjohtaja Marja Salmela esitteli kaupunginosayhdistysten huolen palvelujen keskittämisestä Oulunkylään suunniteltuun isoon terveys- ja hyvinvointikeskukseen ja perhekeskukseen. Lisäksi esitettiin sitä eri näkökulmista täydentäneet puheenvuorot, joissa tuotiin esille alueen nykyisten terveysasemien hyvät tulokset, palvelujen saavutettavuus, alueen erityispiirteet, esimerkki ikäihmisen ongelmista Kalasataman isossa keskuksessa, Oulunkylän liikenneongelmat, alueen asukasmäärien kehitys sekä sote-palvelujen ja asuinalueiden yhteyden merkitys.
Palveluiden saavutettavuutta valotettiin esimerkeillä Pihlajamäestä: suoraa joukkoliikenneyhteyttä Oulunkylän keskustaan ei Pihlajamäestä ole. Tämä aiheuttaa vaikeuksia etenkin lapsiperheille, ikäihmisille, vammaisille ja pienituloisille. Kynnys palveluihin hakeutumiseen nousee.
Tapaaminen ja keskustelu oli hyvähenkinen. Sote-lautakunnan jäsenet kiittivät, että asukasyhdistykset ovat liikkeellä jo nyt eli hyvissä ajoin ennen kuin esitykset alueen palveluverkosta tulevat lautakuntaan.
Täsmällisiä lupauksia lautakunnan jäsenet eivät esittäneet, mutta he totesivat selvästi tarpeen hakea ratkaisuja, jossa kaikkia palveluja ei keskitetä Oulunkylään. Puheenvuorojen perusteella lautakunnan jäsenet ymmärsivät, että näiden neljän terveysaseman laaja alue ei muodosta mitään sellaista kaupunkirakenteen ja liikenteellistä kokonaisuutta, johon riittää yksi iso palvelujen keskus. Tarpeellisena pidettiin myös alueen palvelutarpeiden arviota, jota ei virkamiesten valmistelemassa palvelujen keskittämisessä ole tähän mennessä tehty. Lautakunnan jäsenet eivät olleet tietoisia siitä, että virkamiehet valmistelevat alueen kaikkien sote-lähipalvelujen keskittämistä käsittäen terveysasemat, neuvolat, hammashoitolat, lapsiperheiden sosiaalipalvelut, lastensuojelun avohuolto, neuvoloiden psykologipalvelut jne.
Kyseessä oleva palvelualue muodostuu Helsingin sote-palvelujen Pohjoisesta suurpiiristä (johon kuuluu viisi peruspiiriä: Maunula, Oulunkylä, Länsi-Pakila, Tuomarinkylä ja Itä-Pakila), Latokartanon peruspiiristä (Pihlajamäki, Pihlajisto, Viikinmäki, Latokartano, Viikin tiedepuisto ja Viikinranta) ja Vanhankaupungin peruspiiristä (ilman Arabianrantaa). Niissä on nyt yhteensä noin 90 000 asukasta. Asukasmäärä alueella nousee kaavapäätösten toteutuessa 2030-luvulla noin 130 000:een. Suomen kaupunkien nykyisten asukasmäärien vertailussa tämä olisi seitsemänneksi suurin ja isompi kuin esimerkiksi Kuopio, jossa on kahdeksan terveysasemaa.
Kaupunginosayhdistykset esittivät Pihlajamäen, Maunulan, Oulunkylän ja Paloheinän terveysasemien alueiden tarpeista ja erityispiirteistä lähtevää kokeilua ja pilottia lähipalveluihin perustuvasta palveluverkosta. Samalla voitaisiin kehittää muun muassa kotiin, kouluihin ja päiväkoteihin tarjottavia palveluja.
Alueen terveysasemien ja muiden sote-lähipalvelujen kannalta tärkeitä päätöksiä tehdään yleisten linjausten tasolla syksyllä, kun valtuusto päättää sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelustrategian. Nyt on tärkeää viestittää kaikille kaupunginvaltuutetuille alueen terveysasemien, neuvoloiden ym. säilyttämisen puolesta.
- Kantaa lähiterveysasemien puolesta voi ottaa myös allekirjoittamalla adressia:
https://www.adressit.com/maunulan_paloheinan_ja_pihlajamaen_terveysasemien_puolest
